Edellisessä päivityksessä totesin, että kappaleemme alkaa olla melko täynnä tavaraa. Perusraaka-aineet ovat jo sopassa, nyt enää maustellaan.

Yksi ensimmäisistä Biisirinkiin ilmoittautuneista oli Tatu Hirvonen, joka tiedusteli mahdollisuutta soittaa banjoa:

Olen Tatu Hirvonen, kemian opiskelija Turusta. Opiskeluiden ohessa soittelen paljon kaikennäköistä: kitaraa, banjoa, mandoliinia, ukulelea ja huuliharppua. Nyt olisi siis tarkoitus rinkutella banjoa.

Soveltaessani ideoita biisiin päädyin monta kertaa umpikujaan. Biisi oli nimittäin nyt jo hyvin täynnä ja pitäisi vielä banjoa saada mahtumaan. C-osa kaipasi mielestäni vähän väriä ja loppu hiukan dynaamisuutta. Tähän oli siis hyvä heittää banjon sisääntulo. Lopulta sain kuitenkin kehitettyä mielestäni nasevan kuuloisen banjorollin.

Äänittely olikin sitten tuskaista ja työlästä. Aika-arvojen oli oltava täysin kohdallaan ja minkäänlaisia virheitä ei saisi tapahtua. Muutama päivä vierähtikin motoriikan harjoittelemisessa. Viimeinkin sain purkitettua itsekritiikkini rajat ylittävän otoksen. Pohdin kuitenkin, että sopiiko muiden mielestä banjo tähän. Jännittyneenä lähettelin äänittelyni eteenpäin.

Kemisti kiittää ja kuittaa.

♠    ♠    ♠

Alunperin ajatus banjoraidasta vaikutti hyvältä. Sittemmin biisi on kuitenkin lähtenyt sellaiseen suuntaan, etten ole ollut enää täysin varma banjon istuvuudesta. C-osa oli oikeastaan ainoa paikka, jossa oli vielä banjonmentävä reikä ja siihen Tatu ansiokkaasti tekikin soitteensa. Suoritteen lopullinen kohtalo puidaan kuitenkin miksauksessa: paljon on kiinni siitä saadaanko banjo toimimaan soundillisesti, nyt se on hiukan irrallaan kaikesta muusta. Toivottavasti raita voitaisiin kuitenkin pitää jossain muodossa, banjo on sympaattinen soitin.

Tatun lisäksi toinenkin rinkiläinen on ollut aktiivisena: heti ensimmäisessä vaiheessa esitelty Roope Palomäki nimittäin päivitti rumpuraitansa. Kaikkihan varmasti muistavat Roopen tehneen rumpunsa luupeista, koska miehen bassorumpujalka oli kipsissä. Nyt kipsit on poistettu ja jälleen pelikunnossa oleva Roope halusi oikeasti soittaa raitansa. Näin lausuu hän:

Rumpuäänitykset alkoi jo viime viikolla, jolloin kävin kolaamassa biisiä läpi muutaman tuskaisen tunnin verran. Lopputulos oli kuitenkin niin paska että päätin äänittää koko homman uusiksi. Aamuisen Levon Helm-kuuntelusession inspiroimana lähdin treenikämpälle puuhastelemaan. Veuhkuissani vaihdoin virveliä, ruuvasin bassarista etukalvon pois ja muuttelin virettä sekä mikitystä hieman edelliseen verrattuna. Suurin parannus tuli kuitenkin ja tietystikin siitä, että Levonin siivittämänä fiilis oli kohdillaan eikä jokainen tahti aiheuttanut tuskanhikeä kuten viimeksi. Rummut taltioitui Midas XL200-pulpetin ja Motu-interfacen kautta Logic-softaan seuraavanlaisesti:

Bassari: Shure SM57
Virveli: Sennheiser MD451
Tomit: Sennheiser MD421
Overheadit: Neumann KM184
Etuambienssi: Sennheiser MD421 (vanhempi Adolfinharmaa versio)
Taka-ambienssi: AKG 414

Rumpuina toimivat vuoden -69 Beverleyt, jotka on Kumun viisteremontin jälkeen ihan mahtavat. Alkuperäisen Leedy-virvelin sijasta käytin 6,5″x14″ Ludwig Acrolitea, joka oli dempattu huopalätkällä Leathermanin toimiessa painona. Symbaaliosasto koostui parista Zildjianin K-sarjan 20″ ridestä, 14″ 70-luvun A-haitsuista ja Paisteen 16″ Stambul-crashista (laitonta, tiedetään).

Toivotaan, että noista joku taitava editeeraaja saa ihan ok kannut tamburiiniluupin taustalle.

♠    ♠    ♠

Ongelmana Roopen toimittamissa uusissa raidoissa on vain se, että olen jo ehtinyt kovasti mieltyä niihin vanhoihin. Soiton elävyys on ehdottomasti plussaa, mutta samalla häviää jotain alkuperäisestä tiukkuudesta ja pöhinästä. Niinpä päädyin lopulta kompromissiin: säilytin kappaleen alkupuoliskon rumpujen osalta ennallaan (tosin sain paisutettua mukavasti alkuperäistä virveliraitaa hieman pulleammaksi ynnäämällä siihen Roopen uuden virveliraidan), liverummut tulevat näyttävästi sisään C-osassa ja jatkavat siitä loppuun saakka.

Rummut tuovatkin biisin loppuun kaivattua nostatusta – soolo-osuus ja viimeiset kertovärssyt liitävät nyt aivan eri malliin!

Mistä tulikin mieleen, että soitin loppuun myös sen oikean tamburiinin, jota Janne viimeksi kaipaili.

Tekstipuoli on parissa edellisessä päivityksessä jäänyt vähemmälle käsittelylle. Mainitsin kuitenkin aikaisemmin, että luvassa olisi jotain mullistavaa. Nyt voinkin sen paljastaa: tästä biisistä tulee duetto! Tarina kertoo sisaresta ja veljestä, kahdesta reppanasta, jotka pitävät toisiaan pystyssä ihmiselon hurrikaaneissa.

Jääköön dueton toinen osapuoli vielä tässä vaiheessa arvoitukseksi. Lauloin tähän versioon demolaulun sekä sisaren että veljen osuuksista, merkkasin naisäänen laulamalla sisaren repliikit falsetissa. Tämän vuoksi lauluraita kuulostaa tässä vaiheessa typerältä – teidän täytyy kuunnellessanne ajatella hintelän falsetti-ininäni tilalle naisen ääni.

Biisirinki, vaihe 8

Kalkkiviivat alkavat jo häämöttää, paljoa ei ole enää tehtävissä. Toivottavasti lauluäänitysten pariin päästäisiin pikaisesti, niiden jälkeen biisi olisikin miksausta vaille valmis. Onhan tätä jo väännettykin, kipale alkaa hiljalleen syödä miestä.

Kitarasooloa saa muuten edelleen äänestää tämän raportin perässä olevan Soolovaalit -otsikon alla. Vaalivoittaja isketään paikalleen vasta miksauksessa, siihen saakka tilanne on auki.

BIISIRINGIN AIKAISEMMAT VAIHEET:

Ringin koollekutsu (29.12.)
Luonnos ja rumpuraita (13.1.)
Jouset (17.1.)
Basso (22.1.)
Akustinen kitara (25.1.)
Rautalankakitara (2.2)
Kosketinsoittimia ja soolo (9.2.)