Blogista kirjaksi

| Aiheet: Jumittelu, Kirjat | Kirjoittaja:

Minulla on teille pieni uutinen: näitä blogikirjoituksiani ollaan kokoamassa kansien väliin, tästä tulee kirja.

Tämä hanke on ollut jossain määrin työn alla jo pidempään, viime syksystä lähtien, mutta vasta nyt projekti on nytkähtänyt eteenpäin siihen malliin, että asiasta kehtaa mainita julkisestikin. Kirjan tulee julkaisemaan kustannusyhtiö Teos, kauppojen hyllyille tekele pyritään saamaan ensi keväänä.

Äkkiseltään voisi ajatella, että tällaisen kirjan tekeminen on helppoa: eikös se ole jo tavallaan kirjoitettu – sen kuin vain kopsaa täältä vanhat postaukset ja painaa kirjan sivuille.

Kunpa se olisikin noin yksinkertaista.

Tätä blogia kirjoittaessani minun ei tarvitse miettiä minkäänlaista kokonaisuutta: voin mättää surutta tekstiä mistä aiheesta tahansa, missä tyylilajissa huvittaa. Kirjan käyttöliittymä on kuitenkin hyvin erilainen, sen olisi hyvä olla jonkinlainen ehjä kokonaisuus. En halua julkaista kirjaa, joka maistuisi aivan blogilta – ne ovat kaksi niin eri asiaa.

Niinpä joudun ensinnäkin valitsemaan huolellisesti ne postaukset, jotka sopivat mukaan, ja myöskin kirjoittamaan ne osittain uudestaan. Kirjoituksia joutuu leikkelemään ja liimailemaan: voi esimerkiksi olla, että jokin postaus ei toimi sellaisenaan, mutta sen yksittäistä kappaletta voikin käyttää toisen kirjoituksen yhteydessä. Tärkeintä on saada kokonaisuudesta tyylillisesti ehyt ja löytää suuresta postausten sekamelskasta jonkinlainen punainen lanka, josta saa rakennettua kirjaan selkärangan.

Asian voisi nähdä vaikkapa näin: blogista lukemanne kirjoitukset ovat olleet tavallaan biisien demoja – kirja puolestaan tulee olemaan valmis albumi. Tarkoituksena on myös raapustella painotuotetta varten aivan uusiakin kirjoituksia.

Olemme nyt kustannustoimittajani Silja Hiidenheimon kanssa suorittaneet tälle blogille ruuminavauksen, peranneet kaikki postaukseni. Totesimme, että selkein punainen lanka muodostuu laatimistani keikkaraporteista, ne tulevat muodostamaan kirjan rungon. Ei teoksesta kuitenkaan ihan puhdasta on the road -kirjaakaan ole tulossa: mukaan mahtuu myös paljon muutakin asiaa. Jonkinlaisena ideana on kaiketi tehdä kirja, joka kertoo jotain siitä millaista on elellä levylaulajana 2000-luvun Suomessa.

Tuo on kuitenkin vain lähtökohta, sillä nyt alkaa varsinainen työ. On pakko myöntää, ettei minulla ole vielä kovin selkeää visiota siitä, millainen kirjasta lopulta tulee. Se on tässä vaiheessa pelkkä kasa palikoita.

Haaste on kuitenkin mieleinen, hyökkään sen kimppuun innolla. Tavallaan tämä kirjaprojekti myös antaa oikeutuksen blogiin upottamiini tuhansiin tunteihin – ei tämä kaikki varmaankaan ole ollut ihan turhaa, jos tästä kerran syntyy ihan oikea kirja!

Noista tunneista puheenollen: yritän lähitulevaisuudessa kanavoida kirjoitusaikaa mahdollisimman paljon kirjahankkeen edistämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tähän blogiin saattaa ehkä jatkossa pamahdella postauksia hiukan verkkaisempaan tahtiin. Ei tämä kuitenkaan kokonaan hyydy, jatkossa odotettavissa on ainakin videoraportteja seuraavan levyn tekemisestä. Älkää siis huoliko – kyllä puuhastelu jatkuu täällä bloginkin parissa.

Kommentit

  1. Fuckin’ A! sanos amerikanitalialainen.

  2. Täysin turhaa ympäristöntuhlausta. Paperista pitäisi muutenkin pyrkiä eroon. Varsinkin tällaisesta, joka on jo sähköisenä nähty. Tuskin myyntimenestys. Menee samaan kategoriaan, kun Hynysen lehtikolumneista väännetty kirja, siinä oli vielä kaksinkertaista paperintuhlausta. Keski-ikäisten puuhastelua.

  3. Heh, juuri itsekin kokosin viiden tai kuuden blogipostauksesi ”minikokoelman” työkaverille luettavaksi (musiikkiteollisuutta koskevia kirjotuksia) ja mietin, että niistähän saisi oivan kirjan

  4. Hienoa. Mutta älä turhaan jarruttele blogikirjoitteluakaan, siitähän sitä materiaalia kertyy kirjaankin.

  5. Ripakin sitten lopettaa sen wc-paperin käytön!

    Hieno uutinen!

  6. Onneksi olkoon tästäkin saavutuksesta! Sorry vaan, mutta pakko myöntää että olen hieman kateellinen. Aikoinaan luin ison lehtijutun Anssista kirjailijana jo siinä viheessa, kun hän vasta valmisteli ”Kesä Kalevi Sorsan kanssa” -kirjaa. Hienoa, että nytkin on jo ennakkotieto julkisuudessa, niin kirja myy enemmän. Kirjojen myynti ja menestys riippuu paljolti sen mainostuksen määrästä. Kaltaiseni perusduunari-kirjailija ei saa kirjoilleen yhtään huomiota medialta, vaikka saisi monta kirjaa (5) julkaistuksi, kun ei ole julkkis eikä mediaseksikäs persoona. Mutta toisaalta minä en olisi valmis luopumaan siitä, että saan olla tuntematon tavis, jonka perässä eivät paparazzit ja juorutoimittajat juokse. Taidan siirtyä pysyvästi nimimerkkien taakse kirjoittelemaan…

  7. Mainiota.Kävin juuri ulkohuussissa mökillä ja juuri tällaista kaivattaisiin sinne sivistämään huussikäyntejä: Lyhyitä, mutta sopivan viihdyttäviä tarinoita huussikäynnille. Ei sillä, että huussikäytössä oleva kirja olisi jotenkin huonompi kuin muut kirjat, vaan sillä on oma tarkoituksensa ja oma lukurytminsä. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Tällaista kirjaa voisi myös kuvitella lukevansa iltalukemisena tms. Voi olla, että joutuu hankkimaan sen.

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.