Curse of Sieravuori

Saavuin pelipaikalle Euran Sieravuoreen kymmenen jälkeen illalla. Autoja oli pihassa ehkä 5, jos sitäkään. Sisällä porukkaa oli siinä vaiheessa minä + max 15 ihmistä. Järjestyksenvalvojan kanssa juttelin aluksi, molemmat kovasti toivoimme porukkaa siunaantuvan paikalle enemmän. Onhan se bändillekin kivempi jos ihmisiä riittää. No, miten kävikään… Keikka alkoi parikymmentä minuuttia myöhässä aikataulusta, eikä niitä ihmisiä vieläkään liiaksi ollut.
Pieneen ihmismäärään nähden keikka lähti ryminällä liikkeelle ! Eturivin tytöt ainakin osasivat irrotella kunnolla, tanssittiin ja laulettiin niin paljon kuin sielusta lähti ! Vertaan tätäkin Tampereen Klubin keikkaan, sielläkin ihmisiä oli vähän liikenteessä, ja meininki vähän jäistä. Sieravuorella ihmisiä oli vain kourallinen, mutta huh, kyllä tuo meininki sai ainakin itselle hymyn huulille ! Anssilla ja bändilläkin näytti olevan hauskaa.
Eräs kuuntelija sitkeästi toivoi Kaunotar ja Basisti – biisiä, joten lopulta sekin soitettiin, Tuomakselle pisteet tästä ! Huomaa että on ammattilaisia katsomassa, kun kerrottiin ettei Tuomas ole soittanut kyseistä biisiä ennen, vaan kylläpä se Tuomaskin hyvin soitti.
Ainoastaan harmitti, että ainakin omalta paikalta katsottuna, Saara oli lavalla kovin pimeässä kohdassa. Valot ei Saaraa liiemmin tavoitelleet.

Keikkaa voisi taas kommentoida sanoilla parasta aikaa. Huippufiilis !

Huippuhikisen ja mahtavan keikan jälkeen kävin viimein ostamassa itselleni uuden levyn. Samalla matkaan tarttui Anssin Matkamuistoja kirja. Mukavaa kotimatkalukemista. Kirjaa lukiessa sai nauraa ääneen, ja tulipa siinä pari kyyneltäkin silmäkulmaan. Ihanan kuvailevaa, soljuvaa ja helppolukuista tekstiä. Tykkäsin !