”Oli kyl niin kivaa olla eilen keikalla että lähdempä uudestaan viel ennen joulua katsoo jotain bändiä. Tässä on mun arvio eilisestä Anssi kelan keikasta(hehe, aloin just kriitikoks ) musiikkityyli ei ihan täysillä kolahda, mutta sen korvaa tunnelma joka hänestä välittyy. Arvomaailmaltaan kunnioitettava ihminen joka myös toimii jotta maailma olisi parempi paikka. Soittivat hyvin, Anssi sai yleisön mukaan. Yhteisöllinen tunnelma. En osannu biisien sanoja kovin hyvin mutta lauloin ja tanssin silti eturivissä kun oli vaan niin hyvä meininki  Voisin mennä uudestaan. Tässä taas huomaa miten ennakkoluulottomuus tekee hyvää. Kun lähtee sillä avoimin mielin liikkeelle voi löytää itsensä pitämästä hauskaa. Sekin oli plussaa että siellä ei ollut yhtään kaatokännistä ihmistä, kyl siellä juotiin, mutta ihmiset oli tolkuissaan. En kestä enää yhtään idiootteja humalaisia. En tiedä mitä tekisin jos joku käy joskus vaikka mun perseeseen kiinni. Ensimmäinen reaktio on läväyttää naamalle. En pidä siitäkään että ihmiset kertoo miltä mun perse/tissit näyttää. Ei kiinnosta. Miksi miehet sanoo tollasia ”Sulla on hyvä perse”-juttuja.Tykkääkö jotkut naiset siitä?Luuleeko nää miehet imartelevansa  Mä koen sen loukkaavana. Oon pohtinut tätä paljon. Taas yksi asia jota en ihmisten käyttäymisessä ymmärrä.” Näin luonnehtii eilistä keikkaa ystäväni fb-sivullaan.

Ilahdutti itseäni keikan alkamisajankohta jo klo 21. Tilaisuus oli Tampereen seurakunta yhtymän järjestämä ja ennen Anssia esiintyi reggae yhtye Katajainen kansa. Konsertti oli tarkoitettu lähinnä nuorille aikuisille, joihin tietysti kaikki itsensä nuoreksi kokevatkin lasketaan, iästä viis. Fiilis oli mitä mahtavin, liekeissä oli bändi ja yleisö, eihän tuota sanoiksi saa taipumaan, tuo täytyy vaan itse olla kokemassa. Mikrofonin kanssa laulajalla oli jotain hämminkiä, mut onneksi apu oli lähellä ja kitarointi viihdytti propleeman selvittelyn ajan. Kitarataisto oli jälleen vauhdikas ja hauska. Moottorisahamurhaaja A.Kelan kivi vei tällä erää voiton, Wäinölän saksineen jäädessä hyväksi kakkoseksi ja jotakuinkin tässä kohtaa pyyhe heitettiin kehään. Pokaalin herruudesta luopuminen otti koville, mut ei auta Mad Professorin päälle matkansa kulki kera suutelon. Parhautta oli Anssin pomppaaminen yleisön sekaan (with white falcon = pakko mainita). Nummelan hiljaisuuden aikana kukaan ei tällä kertaa mölissyt mitään omiaan, vaan yleisö taputti musiikin rytmin mukana.

Biisilista: Miten sydämet toimii

Milla

Aamu

Puistossa

Kaksi sisarta

Kaatua kuin puu

Karhun elämää

Levoton tyttö

Mikan faijan BMW

1972

Maitohapoilla

Nummela

Tällasta lämpöä ja hyvää energiaa täynnä olevaa liekehdintää jää kyllä kaipaamaan.