Esiintymisestä
Kirjoitin Facebook-sivulleni pienen esiintymiseen liittyvän mietinnön. Hoksasin myöhemmin, että oli vielä pari seikkaa, jotka unohdin postauksestani. Tässä täydennetty versio asioista, jotka olen urani varrella oppinut esiintymisestä.
♠ ♠ ♠
Jos haluaa junailla yleisölle innostavan esityksen, niin se lähtee aivojen jättämisestä takahuoneeseen. Älyttömintä, mitä lavalla voi tehdä, on yrittää olla näyttämättä tyhmältä: juuri korneimmat jutut ovat yleensä parhaita. Jos tahtoo yleisön puolelleen, niin lavalta puhaltava sisäänpäin kääntynyt, viileä tyylikkyys harvemmin sytyttää suuria roihuja. Pitää uskaltaa olla hölmö.
Hienoimmat hetket lavalla koetaan silloin, kun yleisön ja artistin pulssit alkavat sykkiä samaan tahtiin. Yleisön ja artistin välillä on kuitenkin lähtökohtaisesti kuilu — usein ihan konkreettisestikin. On artistin tehtävä rakentaa silta tuon kuilun yli. Tämä on jokaisen keikan tärkein päämäärä.
Hienovaraisuus on yliarvostettua — lavalla ei voi tehdä liian isoja liikkeitä. Jos on asioita, joita ei esiintyessään kehtaa tehdä, niin ne ovat luultavasti asioita, joita nimenomaan kannattaisi tehdä. Lavan pitäisi olla alue, jolle astuttaessa revitään kaikki estot irti. Lavalla kaikki on mahdollista. Jalka pois jarrulta.
Hyvä fiilis tarttuu. Jos yleisö näkee, että lauteilla keekoilee keikasta nauttiva artisti, niin lämpö täyttää salin. Aina ei tietenkään voi olla maailman paras fiilis. Yleisön ei kuitenkaan tarvitse nähdä sitä: ammattitaitoinen artisti pystyy helposti hoitamaan hommansa kiukuttelematta.
Hyvä konserttielämys on sellainen, jossa tasapainoillaan sekoilun ja kurinalaisuuden rajapinnalla. Keikkaan tulisi valmistautua huolellisesti: artistin ja bändin tehtävänä on olla lavalla parhaassa mahdollisessa iskussa. Vain harvaa kiinnostaa seurata paria tuntia epämääräistä luonnostelua vailla päämäärää. Vaarana kuitenkin on, että keikasta muodostuu uutteran harjoittelun myötä rutiininomainen suorite, joka toistetaan samanlaisena ilta toisensa perään. Tätä on kavahdettava — keikka ilman pientä sekoilua on kuin soppa ilman suolaa. Yleisö kyllä aistii sen, onko kyseessä tarkoin harjoiteltu teatteriesitys vai ainutlaatuinen yhteinen hetki. On tärkeää pyrkiä haastamaan itsensä jokaisella keikalla.
Virheitä on turha murehtia, niitä tulee joka tapauksessa. Tunarointeja on paljon parempi korostaa kuin yrittää peitellä. Todennäköisesti mokat ovat juuri niitä juttuja, jotka jäävät keikalta parhaiten yleisön mieleen. Pieni haparointi on yleensä ihmisten mielestä vain sympaattista, mokan voi kääntää yhteiseksi kokemukseksi. Artistin tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky nauraa itselleen.
Tekniset ongelmat ovat kaikkein tehokkain fiiliksen myrkyttäjä. Kannattaa satsata kalustoon ja hommata itselleen sellaiset vehkeet, joilla on ilo tehdä hommia. Jos keikan aikana huomaa käyttävänsä energiaa jonkin soittimen tai laitteen kanssa tuskailuun, niin tuo energia on suoraan yleisöltä pois.
Merkityksetöntä keikkaa ei ole. Sosiaalinen media on muuttanut kaiken: peräkylän pubin tikkanurkkauksen edessä vellovan kymmenen hengen yleisömassassa saattaa olla juuri se yksi tyyppi, joka innostuu näkemästään niin paljon, että lähtee kantamaan soihtua internetissä. Intoa synnytetään innolla. Lavalle on tarpeetonta nousta, jos ei ole valmis laittamaan pitkiä päälle. Parkkivaloilla ajetut keikat jäävät harmittamaan pitkäksi aikaa. Miksi tehdä työnsä huonommin kuin mihin pystyisi? Mitä enemmän antaa yleisölle, sitä enemmän siltä saa takaisin. Loppuunmyyty keikka? Vedetään täysillä. Vain neljä katsojaa? Vedetään täysillä. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
No eihän tätäkään tän paremmin vois ilmaista <3
Ns. perinteinen tapahan tuohon vapautuneeseen tilaan pääsemiseksi on ottaa kevyet tumut ennen keikkaa. Mutta tuossa on tietysti sitten varjopuolensa.
Sähän voit Anssi ostaa jonkun näppärän valonheittimen piristämään tuota ankeeta lavakarismaasi.
Olethan sä saanut Teostolta mukavasti tilityksiä kun ihmiset ostaa tietokoneeseensa kovelevyjä ym muistivälineitä.
Ne rahat eivät oikesti sinulle eikä kenellekään muullekaan artistille kuulu, mutta siitähän sinä et Teoston lobbarina välitä.
Hyi yäk.
Osuva kirjoitus. Tätä voisi jatkaa vielä lavapersoonan rakentamista käsittelevällä osalla.
Mitä jäbä duunaa niinku jalmari. Jos on paha olla niin keppi kouraan ja Anssin kanssa kilpasille. Ihme mesoomista teostonlobbarista. Kaikilla on mahis tehdä samaa duunia kuin Ansilla mutta ne jotka siihen pystyy on eri äijiä. Rauhaa vaan kaikille eikä aleta mesoomaan turhasta.
Pommitan muutamalla kysymyksellä, toivottavasti ei haittaa:
1. ”Lupailit” jotain erikoisuuksia viime vuoden levyltä sen julkaisun jälkeen, kappaleiden demoja tjsp. Toisaalta tuo sinun sivusi kauppa meni kiinni, niin se varmaan sotki asioita. Onko suunnitelmissa jossain välissä julkaista jotain tälläistä? Maksaisin mielelläni esimerkiksi levyn demoista, niin kuin Aukionkin suhteen tein. Taisin itseasiasta ostaa kaikki biisit sieltä kauppapaikastasi, joten sen loppuminen harmittaa kovasti. Ongelmallinen kysymys onkin lähinnä varmaan se, että mitä reittiä näitä biisejä voisi myydä…
2. Tällä hetkellä on varmasti kova kiire, mutta aikanaan meinasit kirjoitella vähän levyn äänittämisestä, käyttämistäsi välineistä jne. Näistä tuleekin usein kysymyksiä facebookissa. Onko tälläinen tarkempi analyysi äänittämisestä tulossa mahdollisesti seuraavan levyn valmistumisen myötä, kun pahin kiire hälvenee?
3. Nuo mahtavat konsertit mitkä heitit kotoasi käsin kameran avustuksella olivat parhautta. Taisi olla OP Komonen virittelemässä kamerat. Parhaiten mieleen jäi akustinen versio Kaatua kuin puu biisistä vuosien takaa, juuri kun olit saanut kappaleen kirjoitettua. Muistan elävästi, miten haltioissaan tuli oltua siitä biisistä, toimi pirun hyvin akustisena. Kultaisia muistoja on jäänyt näistä ajoisa, onko luvassa joskus lisää tälläistä? Mahdollisesti voisi pistää jonkin virtuaalisen kolehdin kiertämään, mielellään tälläisestä akustisesta kotishowsta maksaisikin.
4. Joskus oli suunnitelmissa tehdä lisää biisirinkiä, jatkuuko projekti joskus hamaassa tulevaisuudessa?
Ei kai tässä oikeastaan muuta kysyttävää. Täytyy sanoa, että oletpas totuttanut fanisi aika hyvään palveluun, kun kysyn asioita, joita muut artistit eivät ikinä tee. Vaikkei näistä mikään toteutuisikaan, niin kovasti kiitoksia näistä hetkistä, jotka olet tarjonnut. Ei ole toista artistia, joka ottaisi fanit näin hyvin huomioon.
Vastauksia:
1. Oman latauskaupan sulkeutuminen tosiaan vesitti suunnitelmat julkaista demoversioita yms. Uusia suunnitelmia noiden julkaisemiseksi ei ole, keskityn tällä hetkellä uuden luomiseen.
2. Kirjoittaisin mielelläni kunnon ruumiinavausraportin levyn tekemisestä teknisestä vinkkelistä. Ongelmana on tosiaan aika. Prioriteettini on tällä hetkellä uuden biisit ja niiden äänittäminen. Kanavoin niihin mahdollisimman paljon energiaa ja yritän pyhittää työlle kaikki mahdolliset hetket. Jos käyttäisin työpäivän pitkän äänitysraportin kirjoittamiseen, niin minusta tuntuisi, etten olisi silloin keskittynyt olennaiseen.
3. Täytyy yrittää jossain vaiheessa taas tehdä jonkinlainen livelähetys. Ne ovat olleet hauskoja. Ehkä sitten, kun tämä luomisvaihe hellittää…
4. Sama vastaus kuin edelliseen. Ehkä joskus…
Hei!
Tämä oli ehta näkökulma esiintymiseen noin muutenkin. Taidankin lukea tämän tyypeilleni asiakaspalvelun nimissä. 🙂
Tarttisin neuvoja yhteen asiaan:
Menen elokuussa levy-yhtiöön koe esiintymiseen. Ne pistää mut laulamaan lavalla live musiikin tahdissa niinkuin oikealla keikalla ja kattoo lava esiintymistä. En oo ikinä ollut edes lavalla. Miten mun kannattais liikkua lavalla etten vaikuta ihan toivottomalta.
On mahdotonta antaa neuvoja esitystäsi näkemättä. Sanoisin, että tuossa tilanteessa on parasta keskittyä vain laulamiseen. Jos laulamisesi on riittävän vahvaa, niin levy-yhtiössä kyllä tiedetään, että lavalla olemista voi ajan kanssa harjoitella ja kehittää. Jos asetelma on toisin päin, eli esiintymispuoli kunnossa, mutta laulu ei toimi, niin lähtökohta on silloin paljon vaikeampi.
Oman laulamisensa ja esiintymisensä kuvaaminen on ainakin helppo konsti kehittää itseään. Minäkin haluan aina silloin tällöin katsella jälkeenpäin omia esiintymisiäni: siinä näkee hyvin mikä toimii ja mikä ei.
Ei missään tapauksessa kannata yliyrittää esiintymisen kanssa. Menet sinne ja laulat niin hyvin kuin osaat, älä hukkaa energiaa koreografioiden miettimiseen. Jos tekee mieli liikkua, niin liiku niin kuin luontevalta tuntuu. Kyllä ammattilaiset ymmärtävät kokemattomuutesi. Ei kukaan odota sinun olevan ensimmäisessä koe-esiintymisessäsi täysin valmis artisti.