Viking Gracen kreisibailut a´la Anssi

Hei tyypit, nyt oli totisesti syytä juhlaan! Yhtä juhlaahan Anssin keikoilla käyminen on aina, mut nyt pukkaa seittemättäsadatta A. Kelan soolouran aikaista keikkaa. Tämän matemaattisen kaavion lopputulema ei ihan kaikkia alkupään keikkoi sisällä. Ja kuinka ollakkaan Viking Gracen keikka on mulle 100. Anssin keikalla käyminen (tässäkään laskuopissa ei ihan kaikkea oo laskettu mukaan). Ja mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa tällaista historiallista saavutusta kuin Anssin keikka ja ehkä ne mitalikahvit tai jotain.

Lavalta kuulutetaan et seuraavaksi esiintyy illan tähtiartisti Anssi Kela yhtyeineen. Suuntaan tapani mukaan eturiviin. Muutamaa muuta lukuunottamatta muu yleisö lymyää drinksuineen yläkerran ja alakerran pöytien ympärillä. Taitavat immeiset vielä olla sään yllättävästä lämpöaallosta pökerryksissä, kun eivät heti lavan edustan lattiaa kansoita.

Kauanhan ei Kela keekoile kanssaesiintyjineen, kun jo kaik paikal olijat on ihan erkkinä messissä. Jotenkin tällaiset keikat, jois minimalistisista lähtökohdista ilta huipentuu hurmokselliseen kreisibailaamiseen, on niitä parhaita. Popula ympärillä tanssii villisti kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla tyylilajeilla. Oisko variaatioden kirjon ääripäät poskivalssi ja Oppa Gungnam Style. Tosin nuorimmasta päästä aletaan kesken esityksen tipahtelemaan ja tämä toki suotakoon vanhemman sylissä jammailleelle vauvelille ja omalle yhdeksän vuotiaalleni, joka koittaa käyttää lavan reunaa tyynynään… Isänsä pitkällisen suostuttelun jälkeen neiti suostuu siirtymään hytin puolelle jatkamaan uniaan.

Illan setlist poikkeaa juhlan kunniaksi tavanomaisesta. Spiikissä meille kertoillaan, et levylaulajan ihka ekalla keikalla vuonna 2000 esitettiin kaks kappaletta joista toinen oli seuraavaksi kuultava Kaksi sisarta. Älkää multa kysykö mikä se toinen biisi oli sitä en ikävä kyllä tiiä ja sen missä tää eka keikka oli ehin jo unohtaa. Kenties Anssi vois näihin mieltä askarruttaviin asioihin suoda helpotusta? Kaksi sisarta bändiversio on viimeksi kuultu tietääkseni viime itsenäisyyspäivänä Turun keikal, et jo oli aikakin. Jennifer Aniston kuullaan myös ja tuonkin bändiversion kuulemisesta livenä on aikaa vierähtänyt (voiko olla tottakaan) melkein yhdeksän kuukautta. Uuuh baby näitä niin jo kaipasinkin.

Muut illan aikana kuullut kappaleet: Tanssilattialla, Milla, Miten sydämet toimii, Levoton tyttö, Kitara battle, Piirrä minuun tie, Puistossa, Karhun elämää, Nostalgiaa, Aamu, 1972, Nummela, BMW, Parasta aikaa. Nummelan jälkeen encore & yleisö hakkaa kämmeniä yhteen huutaen: ”We want more”.

Levoton tyttö on omistettu tällä kertaa erityisesti sillä tavalla levottomille et on pakko lähtee esimerkiks laivalle risteilemään. Tälläkään seilaamissessiolla ei ole niin traagista loppua et kuultaisiin Sua kohti herrani esitettävän, hyvä niin kaikille. Anssi ottaa yleisönsä, lentosuukot ja kättelykierros herkullisena keikkakakun kuorrutteena.

Ville lainaa laivabändin rumpuja, lisänä oletettavasti omat sähköiset joista kuuluu Kekkostelua ja sen sellasta. Saaran kaunis laulu pääsee oikeuksiinsa Kaksi sisarta biisissä. Tuomaksen timmin kropan salaisuus selviää lavaliikehdintäänsä seuraamalla, kyllä tollanen vauhti kunnon lihastreenistä käy. Jennifer Anistonin aikana on ilmeistä et skittaa voi toki soittaa polvillaan ollenkin. Basisitillakin selkeesti homma hallussa koregrafioitaan myöden. Keulahamo itse on ihan pitelemätön oma itsensä. Nauttia saamme jumalaisesta kitaratykityksestä ja sooloilusta. Yleisökin osaa kuorolaulannan jalon taidon. Onhan tää vaan ihan helvetin hauskaa.

Julmetun kuuman keikan jälkeen on ihanaa nukahtaa viileään hyttiin aaltojen keinutukseen varsinkin kun tietää et aamulla ei herätystä eikä kiirettä mihinkään. Saa rötväillä sängyn pohjalla niin pitkään kun kehtaa ja koko ihana aurinkoinen päivä aikaa nauttia auringosta kannella tai shoppailla kaikkee hyvää ja hyödyllistä niin kuin ny nannamöykkyi, kalsareita ( ihan oikee Victoria´s secret putiikki on tääl), käsiveskoja, tuoksuja, legoja, kuulokkeita… No ehkä nää kaikki oli niitä tuiki tarpeelisia. Laivalla olon olennainen ihanuus on ylensyönti, joka ansiokkaasti toteutuu ilman buffettiakin (tää on tullut testattua). Jotta tää jo joutavaksi horinaksi muuttunut raportointi tulisi jotenkin päätökseensä lainaan loppu kaneetiksi Anssia. Kuuman paattisession aikaiset napitusohjeet: aamulla ylin nappi auki, illalla kaksi nappia auki ja jos välimeri näkyy kolmaskin nappi auki.