Faktaa vai Wikipediaa?

| Tagit: , | Aiheet: Internet | Kirjoittaja:

Isäni kuolemasta tulee ensi keväänä kuluneeksi 25 vuotta. Olen jo jonkin aikaa ajatellut kirjoittavani hänestä jotain, tallentaa häneen liittyviä muistojani. Tämän hankkeen alustamiseksi googletin tänään isäni nimen katsoakseni tunnetaanko Juha Kela internetissä: löysinkin heti kärkeen hänestä kirjoitetun Wikipedia-artikkelin. Harmikseni tuo artikkeli ei vain ole erityisen laadukas: teksti on kirjoitettu hutiloiden – eikä faktojenkaan kanssa ole niin justiinsa. Lainaan artikkelin tähän kokonaisuudessaan, punaisella kursivoidut kohdat ovat omia kommenttejani:

Juha Tapio Kela nimi on sentään oikein (12. tammikuuta 1950 Kotka vuosi oikein, päivämäärä ja paikka väärin – 3. toukokuuta 1985 Vihti kuolinpaikka väärin) oli suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten gospelyhtye Pro Fidesta, jossa hän soitti koskettimia ja paljon myös teki lauluja levyilleen jo 1970-luvun alkupuolelta asti isäni ensimmäiset levytetyt laulut taitavat olla vuodelta 1976. Juhan vanhemmat olivat työmies Lars Kela ent. Knutars ja Alma Käkönen keitähän nämä ovat, en ole ikinä kuullutkaan tuon nimisistä henkilöistä, hän oli seitsemästä lapsesta nuorin oikeasti vanhin kolmesta. Hän on laulaja Anssi Kelan isä myönnetään ja myös toinen poika Ville Kela on muusikko. Puolisonsa kanssa Juhalla on myös kaksi tytärtä. Hän asui enimmäkseen nuoresta aikuisesta Keravalla lyhyen aikaa Keravallakin, suurimman osan elämästään muualla kunnes osti rakensi Vihdistä perheelleen omakotitalon 1984. Alle hieman reilun vuoden tämän jälkeen Juha Kela menehtyi auto-onnettomuudessa.

Noinkin lyhyeen artikkeliin on siis saatu mahtumaan melkoisesti asiavirheitä. Mainio suoritus!

Käytän itsekin Wikipediaa melko paljon erilaisten faktojen tarkistamiseen. Tällaisiin artikkeleihin törmääminen onkin omiaan muistuttamaan siitä, ettei pitäisi niellä purematta kaikkea Wikipediasta lukemaansa.

Mistäköhän sitä sitten saisi varmasti luotettavaa tietoa? Ennen vanhaan kotien vakiovarusteisiin kuului olohuoneen kirjahyllystä pari metriä haukkaava, moniosainen ensyklopedia. Oman lapsuudenkotini kirjastoon kuuluivat ainakin Fokus- ja Spectrum-sarjat, lisäksi oli erikseen lääketieteeseen ja eläimiin keskittyneet kirjansa. Niitä sitten plärättiin jos piti esimerkiksi tietää mikä on geysir. Näiden majesteetillisten laitosten uskottavuutta ei kukaan täysjärkinen asettanut kyseenalaiseksi: jos Fokuksessa sanottiin jotain, niin se oli faktaa se.

Vaikka olihan tietosanakirjoissakin pakko olla virheitä. Tai ainakin asioita, jotka esimerkiksi poliittisista syistä jätettiin sanomatta. Lisäksi nuo massiiviset kirjat eivät tarjonneet erityisen ajankohtaista informaatiota. (Sitä varten olivat Mitä Missä Milloin -kirjat.)

Näin vanhemmiten sitä onkin taipuvainen ajattelemaan, että jos nyt jätämme huomioimatta esimerkiksi luonnontieteelliset lainalaisuudet, niin sataprosenttista faktaa ei taida olla olemassakaan. On vain erilaisia tulkintoja. Kun jokin asia tapahtuu, niin heti kun sitä aletaan kertoa eteenpäin, se muuttuu fiktioksi. Me uimme nykyisin yli äyräidensä tulvivassa tiedon virrassa, mutta tiedonvälityksemme perustuu edelleen rikkinäisen puhelimen periaatteeseen: ketjun alkupäässä joku sanoo jotain mikä suusta suuhun toistettuna muuttuukin joksikin täysin muuksi. Täydellisinkin fiktio on muutettavissa faktaksi kunhan sitä vain hoetaan riittävän monta kertaa riittävän pontevasti.

Lapsena oli helpompaa. Sitä vain luotti sokeasti vanhempiinsa, opettajiin, tietosanakirjoihin, Hesariin, Guinnessin ennätysten kirjaan ja Arvi Lindiin.

Kenen sanaan voisi nykyisin luottaa?

Kommentit

  1. Minä luotan Sudenpentujen käsikirjaan.

  2. Uskomatonta, mutta totta! Vaikka ei siis kovinkaan totta tässä tapauksessa! Hänellä on siis täytynyt olla liki identtinen kaksoisolento näköjään! 🙂

  3. Vaikka toki haittansa, on artikkelien muokkauksen sallimisella kaikille myös hyvät puolensa. Tällä hetkellä Wikipedian artikkelissa onkin jo aika paljon vähemmän virheitä. Kirjahyllyn Fokuksesta niitä onkin hieman vaikeampi saada pois.

  4. Luin joskus jommastakummasta iltapäivälehdestä jo unohtamaani aihetta (kenties jotain sairautta, eläinlajia, ihmistä tms.) käsittelevän jutun. Aukeamalla oli sellainen viisi faktaa -tyylinen tietoisku, jonka lopussa luki ”Lähde: Wikipedia”. Tuli epäilevä olo: onko tässä jutussa yhtäkään toden sanaa; olenko hölmö, jos uskon?

    No, toisaaltahan kyse oli siis höpöhöpölehdeksi kutsumastani julkaisusta, joita en muutenkaan ota vakavasti.

  6. Hienoa, että nostat esille Wikapedian [sic!] epäluotettavuuden.

    Tuntuu siltä, että monilla Wikapedian kirjoittajilla on suurempi hinku tehdä muokkauksia kuin tarkistaa asioita. (Mikä osittain johtuu siitä, että Wikapedia arvostaa määrällisyyttä enemmän kuin tiedon oikeellisuutta. Siellä on esim. sellainen koulukunta, joka on sitä mieltä, että ei se haittaa vaikka sinne laitetaan virheellistä tietoa, koska ”kyllä sen joku sitten aikanaan huomaa ja korjaa”.)

    Tietosanakirjojen artikkelit olivat sentään asiantuntijoiden kirjoittamia, joilla oli aiheensa tuntemus sekä käsitys, siitä miten tietojen oikeellisuuteen ja faktojen tarkistamiseen tulee suhtautua.

    Kyllä mielestäni sataprosenttista faktaakin on olemassa, muutakin kuin Anssin mainitsemat luonnontieteen faktat. Kyllähän esim. Juha Kelan syntymäpäivämäärä on faktaa, eikä se muuksi muutu vaikka toistettaisiin vääränä kuinka monta kertaa tahansa.

    Juha Kelasta muuten löytyy pieni esittely harhaa.comista:
    http://www.harhaa.com/mies_ja_musiikki.php?page=id_mies_ja_musiikki_faktaa.txt#2

  7. Hyvä muistutus, ettei kannata ihan pelkkää wikiä käyttää lähteenä.

    Kaippa korjasit nuo tiedot? 🙂

  8. Sami:

    Erilaiset mitattavissa olevat asiat kuuluvat tietysti vastaanpanemattomien faktojen piiriin. (Niitäkin on tosin tarvittaessa helppo manipuloida alleviivaamaan haluttua tarkoitusta.) Välittömästi fiktioksi muuttuvilla faktoilla tarkoitinkin lähinnä ihmisten sanomisia ja tekemisiä.

    Timo:

    Ehkä pitäisikin käydä tekemässä hiukan parempi artikkeli. Lisätäänpä ”to do” -listaan.

    Myös minusta kertova Wikipedia-artikkeli kaipaisi parannusta. Tuntuisi kuitenkin liian härskiltä käydä kirjoittamassa Wikipediaan itsestään, se jääköön muiden tehtäväksi. Eikä siellä sentään taida olla ihan noin rajuja asiavirheitä kuin isääni käsittelevässä artikkelissa.

    Wikipedialla on eittämättä paljon hyviäkin puolia (tukeudunhan siihen useasti itsekin), mutta kun tässä on nyt lähinnä puhuttu niistä huonommista, niin mainittakoon vielä kirjoitusten heikko taso. Kun sopan keittämiseen osallistuu monta kokkia, niin lopputulos ei välttämättä ole häävi.

    Minusta kertova artikkeli on tästä hyvä esimerkki: se on epäilemättä aluksi ollut lyhyt tynkä, johon useat eri ihmiset ovat käyneet lisäilemässä asioita. Monilta eri suunnilta heitetyt irtolauseet ovat sitten muodostaneet yläastelaisen esitelmää muistuttavan kokonaisuuden: sitä lukiessa ei tule fiilistä, että tässäpä on erinomaisesti kirjoitettu ja toimitettu artikkeli.

    Tämä on kaiketi Wikipedian ongelma laajemminkin: faktat saattavat pitää suurimmalta osaltaan kutinsa, mutta artikkelit ovat usein muotopuolisia sekasotkuja, koska niiden takana ei ole yksittäistä, punaista lankaa kannattelevaa kirjoittajaa.

    Omalla kohdallani tämä kismittää siksi, että törmään työssäni jatkuvasti toimittajiin, jotka perustavat haastattelunsa siihen mitä minusta kirjoitetaan Wikipediassa. Siksi olisi mukavaa jos tuo artikkeli olisi oikeasti laadukas.

    Täältähän se löytyy: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anssi_Kela

    Post scriptum: Kaivaessani linkin tuohon ylle huomasin, että oma artikkelini alkaa erittäin lupaavasti, kun nimekseni ilmoitetaan Anssi Tapio Kela. Toinen nimenihän on Matias…

  9. Isästäsi kertovan artikkelin on nähtävästi luonut käyttäjä, joka on luonut useita muitakin tahallisesti virheellisiä tietoja sisältäviä artikkeleita (esimerkkeinä vaikkapa artikkeli entisestä Espoon kaupunginjohtajasta Pekka Löyttyniemestä, http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_L%C3%B6yttyniemi&diff=7214976&oldid=7213399). Harmillista, että tällainen ongelmakäyttäjä on päässyt häiriköimään näinkin laajalti, mutta hyvä, että ongelman laajuus on nyt, viimeistään sinun kirjoituksesi jälkeen, huomattu.

  10. Wiki: ”Elokuussa 2008 Kela ryhtyi myös kirjailijaksi, kun hänen esikoisromaaninsa Kesä Kalevi Sorsan kanssa ilmestyi.”

    Tämä menee nyt kai vähän pilkunviilauksen puolelle, mutta minusta tuo kuulostaa hassulta… Ihan kuin olisit alkanut kirjoittaa romaania sen ilmestymishetkellä.

  12. Ei sitä kai voi enää luottaa juuri kenenkään sanaan nykyisin! Itse ainakin olen kovasti epäileväinen. Joitakin vuosia sitten puheiden mukaan minullakin oli kuulemma lapsi ja olin yksinhuoltaja. Kuka lie senkin keksinyt. Ei minulla mitään lasta oikeasti ollut. Kyllä minulla koira silloin oli ja asuin yksin, että olin siis vissiin rakkaan Rölli-koirani yksinhuoltaja. Melko pelottava ajatus nämä tälläiset huhupuheet..

  14. Nironen:

    Hittomaista, kun ei osata käyttäytyä. Meitä on nähtävästi melko moneen junaan – jotkut saavat tyydytyksensä kummallisista asioista.

  17. Mikset kirjoita muistelmateosta isästäsi? Haastattele äitiäsi ja isäsi vanhenpia sekä muita isäsi ystäviä.

  18. Hikipedia on kyllä aivan hulvaton, bongattua: ”Anssi ei pidä sinapilla maustetusta kahvista.” Pitääkö paikkansa? 😀

    Ala-asteella ”huudatin” Nummelaa tämän tästä ja puhuin jokaiselle perheenjäsenelle miten Anssin musiikki on ihan parasta, mutta ei ne paljoa ymmärtäneet.
    Sitten eräänä päivänä, kuin puun takaa, isäni nappasi levyhyllystään Pro Fiden levyn ja sanoi ”Anssi Kelan isä soitti tässä bändissä.”
    Isäni oli heti astetta coolimpi.

  19. Ihan vain tämänkin lukioille, tiedoksi: jos siis näet wikissä päin mäntyä olevaa tietoa, voit joko itse poistaa sen ja kertoa syyn yhteenvedossa tai ilmoittaa siitä wikin käyttäjällle tai kahvihuoneessa.

    Wikipediahan on vapaaehtoisprojekti, jota te voitte auttaa pienillä teolla (kuulostaa Punaiselta Ristiltä…). Mutta onhan niitä luotettaviakin artikkeleita, katsokaapa huviksenne Wikipedian Suositellut sivut ja Hyvät artikkelit.

  21. Hei Antti
    ota vaan rohkeasti härkää sarvista ja korjaa isästäsi kertova artikkeli, kyllä sen poikana voit ihan hyvin tehdä. Lisäksi ei kukaan kiellä muokkaamasta myös itsestä kirjoitettua artikkelia, kunhan pysyy faktoissa. Siis kone käyntiin ja kirjoittamaan.

  22. Antti? Kuka korjaa tuon virheen?:)

  23. Käsittääkseni on hyvän tavan ja maun vastaista muokata artikkelia, joka kertoo firmastasi tai sinusta itsestäsi, vaikka sitä ei suoranaisesti ole kiellettykään.

  25. En pidä itsestäni kertovasta artikkelista (ensimmäisenä saisi vaihtaa sen kuvan…), mutta tuntuisi jotenkin asiattomalta lähteä itse muokkaamaan sitä mieleisekseen. Vähän kuin kirjoittaisi anonyyminä omat levyarvostelunsa.

  26. Kyllä mun mielestä ihmisen on voitava ja saatava itse oikaista virhetiedot joita siitä on levitetty. Muutoksethan näkyy artikkelin historiassa (sieltä ylälaidasta kun klikkaa, pääsee lukemaan aiempia versioita). Sieltä näkee mitä kukin on milloinkin muuttanut. Jos lähtee sinne heti alkuun omalla nimellä, ei kukaan pääse jälkeenpäin syyttämään vehkeilystä tai kaunistelusta, eli silloin sä et nimenomaan toimisi anonyyminä. Wikipedia eroaa levyarvosteluista myös siinä, että arvostelu on aina jonkun mielipide, tietosanakirjat on ideaalitapauksessa arvovärityksistä vapaita. Silloin oikea tieto on kaiken a ja o, eikä sitä voi panna kenenkään yksityisen ihmisen nimiin. Totuutta ei kukaan omista.
    Samoin ihmisellä täytyy mielestäni olla oikeus voida poistaa yksityiselämäänsä liittyviä tietoja jotka ei liity siihen, missä statuksessa siellä on (sä näyt olevan siellä muusikkona, autourheilijana ja kirjailijana). Eri asia on sitten, että lähtee sepustelemaan sinne jotain ihan omiaan.
    Sä voit kysyä neuvoa ylläpitäjiltä, toi sivu minne mä kirjoitin oli sellainen. En tiedä, miten kuvien kanssa toimitaan. Varmasti jostakin löytyy ihminen, jolla on hallussaan parempi kuva, jonka se voi luovuttaa Wikipedian käyttöön.

  27. Joo, näinhän se on. Oman artikkelini tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että siellä olisi pahasti virheellistä tietoa – artikkeli ei vain tasoltaan ole kovin erikoinen. Siksi tuntuisi tyhmältä ruveta itse räätälöimään sitä mieleisekseen.

  28. Tiedon muuttuminen matkan varrella on harvinaisen totta. Mutta onko sillä useinkaan merkitystä jos detaljit vääristyy? Ei ne kaikki pysy päässä kuitenkaan ja kaikki mitä lukee tai kuulee vain vähitellen muokkaa sitä kokonaiskuvaa asioista, mikä kullakin on.

  29. Ja siitä kuvasta… voithan vihjata jollekulle tutulle wikipedistille, jolla on itseotettu kuva sinusta, että käy tallettamassa sen vaikka tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tallenna

    Jos on tuoreempi kuin nykyinen ja muuten vähintään yhtä näköinen, eli hyvä, niin joku saattaa hyvinkin vaihtaa sen.

    Heillä taitaa kuitenkin olla rajallisesti vapaita kuvia tietokannassa, mistä valita 🙂

  30. No Wikipedia on nykyään täysi vitsi koko sivusto.

    Se on byrokraatiton byrokratia. Jotkut tietokonenörtit leikkii suurta ja kuluttaa 80% ajasta kinasteluun ja sotimaan siitä mitä mihinkin laitetaan.

    Koko Wikipedia on nykyisellään paskainen sekasotku. Kyllä asiatietoa täytyy nyt ja tulevaisuudessakin hakea asiallisista lähteistä.

    Wikipedia on hyvä vain ns. ”varman tiedon” hakuun, eli menee vaikka johonkin Hitler artikkeliin ja katsoo mikä hänen arvonimensä oli milloinkin, tuo on sellaista tietoa minkä tietää, mutta jos sen unohtaa voi katsoa sieltä nopeasti.

    Muuten siihen ei sitten kannatakaan luottaa vaan keskittyä etsimään tieto joko Britanicasta tai arvovaltaisista kirjaversioista.

    Englanninkielinen Wiki nyt on poikkeus sääntöön ja se vaikuttaa melko asialliselta, suomalaisen voisi ihan hyvin lopettaa!

    Hyvä Anssi että toit epäkohtia esille!

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.