Maitohapoilla-video

| Aiheet: Musiikki, Videot | Kirjoittaja:

Videon lähtökohtana oli se, ettei kovin kummoista lähtökohtaa ollut. Biisissä pyöräillään, joten tuumasin, että hyppään vain fillarin selkään ja kuvataan sitä. Improvisoidaan, katsotaan mitä tapahtuu – tehdään kesäinen video. Minulla asuu kavereita Sipoossa ja tiesin, että heidän lähistöllään on hienoja peltomaisemia. Sinne siis.

Pestasin Levoton tyttö -videon kuvanneen Mikael Karlbomin kuvaamaan. Hän puolestaan nykäisi mukaan kaverinsa, Mitja Harvilahden, joka lopulta kuvasikin suuren osan materiaalista. Ajoimme Sipooseen fillari ja pari kitaraa auton takakontissa, etsimme sopivan tienpätkän ja ryhdyimme kuvaamaan.

Kuvauspäivä (22.7.2013) oli harmillisesti erittäin pilvinen. Saimme silti kelvollista kuvaa: minä sotkin konkeliani, Mitja röhnötti farmariauton tavaratilassa ja kuvasi. Ensimmäiseen säkeistöön saatiin useampiakin eri kuvakulmia, mutta toista säkeistöä kuvatessamme sää muuttui vielä kehnommaksi ja alkoi sataa. Odottelimme pari tuntia sateen taukoamista, mutta se vain yltyi. Lopulta päätimme hyväksyä tosiasiat ja palata paikalle seuraavana päivänä.

Toisena päivänä (23.7.2013) saatiinkin sitä kesää. Aurinko paistoi ja oli hienoa. Tästä seurasi kuitenkin ongelma: keli oli niin erilainen, ettei uusia kuvia voinut leikata edellisen päivän pilvisten otosten sekaan. Ei myöskään ollut aikaa kuvata kaikkea uusiksi. Niinpä päätin, että ensimmäisenä päivänä saatu materiaali saisi luvan riittää biisin säkeistöihin: kertovärssyt kuvattaisiin auringonpaisteessa. Siitähän syntyisi oikeastaan aika kiva tehokeino alleviivaamaan kertosäkeistöjä.

Olin saanut idean siitä, että löytäisin videossa metsään kätkettyjä kitarakoteloita ja soittaisin niistä kaivamillani kitaroilla kertosäkeistöissä. Mitja oli edellisenä päivänä bongannut tien varresta hienon koivikon. Paikka todettiin varsin suomalaiskansalliseksi, kuvasimme koivujen katveessa ensimmäisen kertsin.

Seuraavan kertovärssyn halusin kuvata pellossa. Löysimmekin mahtavasti tuulessa lainehtivan pellon. Sen keskellä oli vielä leveä, viljaton ura, josta käsin pystyimme kuvaamaan tallomatta maajussin leipää länään. Suunnittelimme kohtauksen: juoksisin vyötäisiäni myöten pellossa. Kompastuisin johonkin ja nostaisin viljan keskeltä näkyviin toisen kitaran.

Tuumasta toimeen. Juoksin ja kaaduin – dyykkasin tonttiin oikein huolella. Iskin laskeutuessani vasemman kylkeni jonkinlaiseen multakokkareeseen. Sattui ihan helvetisti. Tähänkö tämä päättyi?

Puhaltelin hetken aikaa. Totesin, että jotain kyljessä oli selvästi hajalla. Arvelin silti kykeneväni vetämään roolini loppuun. Kuvasimme toisen kertosäkeistön. Purin hammasta.

Siirryimme kuvaamaan kappaleen lopuketta läheiselle hiekkatielle. Minulla oli mielessäni David Lynchin Wild At Heart -elokuvan kohtaus, jossa Nicolas Cage ja Laura Dern ajavat auton tien laitaan ja käyvät tanssahtelemaan metallimusiikin tahtiin siten, että hiekka pöllähtelee hienosti ilta-auringossa. Kun potkin hiekkaa oman biisini tahtiin, niin mietin, että kyseessä oli ensimmäinen kerta elämässäni, jolloin olisi ollut hienoa osata tanssia.

Tässä vaiheessa aurinko sukelsi puiden taakse ja valo loppui. Mielessäni oli ollut vielä pieni loppukohtaus, joka jäi kuvaamatta. Päätin aloittaa videon leikkaamisen saalistamallamme materiaalilla ja katsoa, josko pläjäyksen saisi raapaistua niistä kasaan.

Ei saanut. Soratanssini jälkeen kappaletta oli vielä jäljellä puolisen minuuttia, eikä minulla ollut jäljellä enää ainuttakaan kuvaa. Oli pakko soittaa pojille ja kysyä, olisivatko he suostuvaisia vielä yhteen sessioon?

Kiireisten aikataulujen vuoksi sellainen saatiin järjestettyä vasta kahden viikon päästä (8.8.2013). Olin bongannut omilta koiranulkoilutusreiteiltäni Käpylässä hauskan näköisen pusikon voimalinjojen alta. Päätin sijoittaa videon loppukohtauksen sinne. Kuvasimme pari tuntia Viidakon Ykä -tyyppistä kirmailuani korkeassa kasvustossa. Suurin osa puskista oli vadelmapensaita. Niissähän on piikkejä. Käsivarteni näyttivät session jälkeen aivan kissanomistajan käsiltä.

Halusin lopettaa videon kohtaukseen, jossa löydän puskista kitarakotelon asemesta pyöräilykypärän, painan sen kutreilleni ja vihellän luckylukemaisesti uskollisen fillarini paikalle. Tein tämän kohtauksen uittaakseni mukaan pienen liikenneturvavalistuksen, mutta etupäässä kohtaus on kuitenkin videossa siksi, että ilman sitä YouTuben 600 ensimmäistä kommentoijaa olisivat huutaneet: MISSÄ KYPÄRÄ?!?

Videoblogi, osa 4: Kohti aurinkotaloutta

| Tagit: , , , , | Aiheet: Mielipiteet, Videot | Kirjoittaja:

Videobloggaus on tällä kertaa aikaisempia pidempi, mutta se onkin ahdettu täyteen asiaa. Kuvasin visiittini Fortumilla, jonne minut oli kutsuttu kuulemaan mistä vihreän energian rintamalla tällä hetkellä puhaltaa.

Pahoitteluni videolla esiintyvälle Heli Lummaalle, jonka nimi näkyy ruudulla erheellisesti muodossa Heidi Lummee. Niin lähellä, mutta silti niin kaukana…

Videoblogi

| Tagit: | Aiheet: Videot | Kirjoittaja:

Päätin alkaa tehdä videoblogia. Jotkut saattavat ehkä muistaa, että tein samanlaisen päätöksen jo toissakesänä, mutta hanke ei tuolloin koskaan edennyt ensimmäistä osaa pidemmälle. Nyt tulee uusi yritys. Olen saanut aikaiseksi jo kaksi jaksoa, joten edelliseen kertaan verrattuna tämä on jo nyt huomattava menestys.

Ensimmäisessä jaksossa tarinoin levyn tekemisestä ja siitä millaisia ajallisia ja taloudellisia uhrauksia se tekijältään vaatii.

Toisessa osassa pääsette seuraamaan maailmaa levylaulajan vinkkelistä. Tekeillä on kansikuvajuttu Rumbaan.

Ihmeidentekijät

| Tagit: | Aiheet: Mielipiteet, Videot | Kirjoittaja:

Tuli tehtyä taas uusi aluevaltaus – en ole nimittäin koskaan aikaisemmin ollut mukana perustamassa yhdistystä. Maanantaina yhdistysneitsyyteni kuitenkin rikkoutui Café Engelin pöydässä, kun allekirjoitin yhdessä viiden muun henkilön kanssa Ihmeidentekijät ry:n perustamispaperit.

Ihmeidentekijät on poliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka päämääränä on olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, jossa hyväksytään erilaiset ihmiset ja toisenlaiset mielipiteet. Yhdistyksen ajatuksena ei ole koota yhteen samalla tavalla ajattelevia, vaan nimenomaan eri tavalla ajattelevia suomalaisia. Erilaisista mielipiteistä ja lähtökohdista huolimatta kaikilla olisi luultavasti kivempaa, jos yrittäisimme tulla keskenämme toimeen. Tavoitteena onkin löytää yhteinen sävel ja alkaa laulaa Suomea ylös suosta. Henkinen pahoinvointi ja yleinen negatiivisuus ovat kahleita Suomineidon jaloissa, Ihmeidentekijät haluaa alkaa tehdä positiivisia asioita ilmapiirin parantamiseksi.

Käytännössä Ihmeidentekijöiden on tarkoitus muodostaa kansalaistoiminnalle sateenvarjo, jonka alla erilaiset ryhmät voivat alkaa itsenäisesti toteuttaa yhteisiä tavoitteita edistäviä hankkeita. Tämä tulee tapahtumaan vielä työn alla olevan nettisivuston kautta. Saitille tullaan keräämään erilaisia konkreettisia hankkeita, jotka ovat osaltaan kehittämässä Suomea joko paikallisella tai valtakunnallisella tasolla. Näistä projekteista sivuston käyttäjä voi sitten valita mieleisensä ja tukea sitä lahjoittamalla saitin kautta rahaa, tai tarjoamalla hankkeelle työpanostaan.

Tarkoituksena on saada aikaan vapaaehtoista, itseorganisoituvaa kansalaistoimintaa. Pyrkimyksenä on innostaa ihmisiä ajattelemaan, että mitä me itse voisimme tehdä erilaisten epäkohtien parantamiseksi sen sijaan, että vain odottelisimme jonkun muun korjaavan ne puolestamme. Kun ihmiset aktivoituvat tekemään, niin Ihmeidentekijät haluaa auttaa.

Kaiken virittämisessä valmiiksi menee luultavasti vielä pari kuukautta. Olemme kuitenkin halunneet astua jo ulos kertomaan, että tällaista on tulossa. Pyöritämme toimintaa Facebookissa siihen asti, kunnes operaatio saadaan virallisesti käyntiin. Käy siis tykkäämässä sivustamme osoitteessa

www.facebook.com/ihmeidentekijat

Tiedotamme tulevista kuvioista tällä hetkellä tuon sivun kautta. Keräämme myös ehdotuksia hankkeista, joita voisimme alkaa tukea. Joten huomio:

Jos tiedossasi on apua tarvitseva, positiivisella tavalla yhteiskuntaa tai lähiympäristöäsi rakentava projekti, tapahtuma, tempaus tai toimija, niin kerro siitä meille. Ihmeidentekijät voi ehkä auttaa. Voit ilmoittaa tällaisista hankkeista joko tämän postauksen alla olevalla kommenttiraidalla, tai Ihmeidentekijöiden Facebook-sivulla.

Levitäthän Ihmeidentekijöistä sanaa myös eteenpäin, vaikka jakamalla tätä kirjoitusta.

Tästä tulee hyvä juttu, olen kovasti innoissani!