Kuka vetää bassoa?

| Tagit: , | Aiheet: Musiikki | Kirjoittaja:

Kävipä metkasti. Pläräilin YouTubessa kotimaisia musiikkivideoita ja päädyin katselemaan Jenni Vartiaisen Malja -kappaletta. Biisi kuulosti hyvältä, ihastelin menevää meininkiä ja pian huomioni kiinnittyi erityisesti kappaleen bassoraitaan: onpa tukeva ote! Väliosissakin tulee tyrnävää filliä murealla soundilla – kuka soittaa noin mahtavasti? Samalla aloin myös miettiä, että jotenkin etäisesti tutultahan tämä kuulostaa…

Äkkiä tajusin: sehän olen minä!

Tuo bassoraita syntyi pari vuotta sitten tuottaja Jukka Immosen kanssa pidetyn session sivutuotteena. Olin alunperin studiossa tekemässä jotain aivan muuta, en enää muista mitä. Päivän päätteeksi Jukka kuitenkin mainitsi, että hänellä olisi vielä tällainen Jennin biisi – ehtisinkö soittaa siihenkin jotain? Vetäisin bassoraidalle kirjaimellisesti jotain ja unohdin koko jutun.

On hauskaa, kun toisinaan pääsee kuuntelemaan omaa soittoaan tavallaan ulkopuolisin korvin. Kerran esimerkiksi altistuin radiolle juuri kun siellä soitettiin omaa kappalettani kitarasoolon kohdalta. En heti tunnistanut esittäjää, tuumasin vain, että hyvää soittoa.

Olisi varmaankin syvän itsetutkiskelun paikka jos tällaisissa tilanteissa ensimmäinen ajatus olisi, että onpa luokatonta paskaa. Itsetunnolle tekee eetvarttia, kun voi joskus tällä tavoin yllättäen saavutetulla objektiivisuudella todeta olevansa hyvä. Taidan siis hiukan fanittaa omaa itseäni.

Soittajana ja ihmisenä.

Jenni Vartiaisen Malja iTunes Storessa

 

Kommentit

  1. Kyllähän sitä kait omasta soitosta tykkää alitajuisesti aina. Eihän ihminen voi tehdä huonosti muuta kuin sellaista duunia jota se ei pidä tärkeänä – vai kuinka?

  2. Joo, näinhän se tietysti on. Onhan sitä ammattiylpeyttäkin sen verran, että ei haluaisi päästää käsistään mitään minkä takana ei voisi seistä. Ei siitä omasta soitosta tästäkään huolimatta kuitenkaan ihan aina tykkää…

  3. Ihana kun jollakin on niin terve itsetunto, että uskaltaa tällaista (Suomessa) kirjoittaa, eikä vain hiljaa itsekseen ajattele, että oonpa mie hyvä. Rempseä meno tosiaan biisissä, bassossa ja Jennillä, joka muusikkona on minulle ihan vieras. Mukavaa, että nainen ei ole näköjään vain se ”kaunis kansikuvatyttö”, jona häntä usein mediassa kaupataan.

    Minä olen vähän eri mieltä tuosta alitajuisesta itsestään tykkäämisestä, ainakaan sen vuoksi, että aina pukkaisi priimaa. Kun jotain asiaa (vaikka musiikkia) tekee työkseen ja eläkseen, uskoisin että aina ei voi, saa tai ehdi tehdä kaikkea viimeisen päälle. Työssä kuin työssä tulee joskus parempaa ja joskus huonompaa jälkeä, joskus varmaan suttakin. Harvalla on varaa olla perfektionisti tai huippu koko ajan, kun se leipäkin pitää pöytään saada. Ehkä joillain onnekkailla on, mutta ei ainakaan minulla.

  4. Artisti on kaunis ja musiikki hienoa, mutta…

    Viinaako tässä pitää jokaisen ruveta vetämään elämänsä murheisiin???
    Auttaako se? Todella?

  5. Auttaa. Olen kokeillut.

    Anssi, montako kertaa viikossa on liikaa harastaa sexii?

    GooTTi

  6. Tämä Jenni Vartiaisen Malja sai minut eilen kiehahtamaan. Sanoituksessa on kauneutta ja syvää ymmärrystä, mutta viini-aihe alkoi suututtaa minua rankan työviikon jälkeen.
    Teen töitä lastensuojelussa, jossa tavoitteenani on ennaltaehkäistä huostaanottoja.
    Tapaan paljon päihdeäitejä ja -isiä. Suurimmalla osalla päihdeongelma on saanut alkunsa harmittomasta viihdekäytöstä. Sitten on saatu lapsia, mutta päihteidenkäyttöä ei ole osattu tai pystytty lopettamaan. Valitettavasti turhan monet pikkulapset ovat joutuneet laiminlyödyiksi ja kaltoinkohdelluiksi.
    Onneksi ihmeitäkin tapahtuu ja joidenkin elämä paranee!!! Ei tätä työtä muuten jaksaisikaan tehdä.
    Työni takia näen elämästä kääntöpuolen ja marginaalin, joten anteeksi keskeytystä kaikki iloiset bilehileet; jatkakaa bailaamista!

  7. Kela kirjoitti josku aiemmin foorumillaan näin:

    ”En ole kuullut Jennin levyä. Saatan soittaa siellä jossain, en ole varma. Muistaakseni osallistuin Ihmisten edessä -biisin sessioihin, mutta kappale muuttui myöhemmin ja minun osuuteni jäivät lopulta pois. Siinä samalla taisi kuitenkin tulla soitettua jotain muutakin, joten on täysin mahdollista, että soittoani kuullaan levyllä.

    Panu Larnoksenkaan levyä en ole kuullut. Siellä on kuitenkin ilmeisesti alunperin minun ja Sipen tekemä kappale, joka on käännetty englanniksi. Mikäli Sipen nimeä ei ole biisin krediiteissä, niin kyseessä on huutava vääryys. En kyllä muista koko biisiä, olisi kiva kuulla se.”

    On sillä huono muisti.

  8. Muistini ei totisesti ole minulle mikään varsinainen ylpeyden aihe. Simo H:n mainitsemalla foorumilla selvisi muuten myös, että soitan Katri Ylanderin viimeisimmällä levyllä – tämäkin tuli uutisena…

  9. Innostuin tänään kuuntelemaan Porcupine Treetä ja kesken jonkun kappaleen alkoi päässä soida toinen melodia kilpaa sen kanssa. Piti pysäyttää netistä soiva musiikki ja hyräillä päässä soinutta biisiä… mikä on tämä ihana kappale??!

    Just se elämää suurempi soolo. Nam, tykkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.