Levoton tyttö ja Spotify

| Tagit: | Aiheet: Internet, Musiikki | Kirjoittaja:

HUOM! Koska tähän kirjoitukseen viitataan silloin tällöin vielä vuosia myöhemminkin, lisättäköön keulille seuraavat huomiot:

  1. Kirjoitus on vuodelta 2013, ja sisältää osin vanhentunutta tietoa.
  2. Laskelmani jäivät aikanaan hieman vajaiksi, koska ne käsittivät tilitykset vain ensimmäisestä miljoonasta soitosta, eivätkä huomioineet teostokorvauksia, jotka tilitetään vasta myöhemmin. Lopullinen summa vuoden aikana kertyneistä tilityksistä löytyy Teoston sivuille kirjoittamastani artikkelista Mitä hittibiisillä tienaa? 

Artistien saamat Spotify-korvaukset on kuuma peruna, jota muussataan mediassa aina tasaisin väliajoin. Viimeksi uutiskynnyksen ylitti muusikko David Byrne, joka The Guardianiin kirjoittamassaan kolumnissa väitti 104 760 000 kertaa Spotifyssa striimatun Daft Punkin Get Lucky -megahitin tuottaneen tekijöilleen yhteensä nahkaiset 26 000 taalaa. Olen itsekin höyrynnyt aiheesta neljä vuotta sitten julkaisemassani blogipostauksessa, jossa kumistelin musiikkibisneksen kuolinkelloja kuultuani juttuja Spotifyn artisteille maksamista mikroskooppisista korvauksista. Ongelma näissä kirjoituksissa on aina sama: en ole vielä nähnyt yhdenkään artistin julkaisevan oikeasti mustaa valkoisella siitä, mitä Spotifysta on tilitetty.

Minä teen sen nyt. Toivon tämän pelinavauksen lisäävän avoimuutta ja antavan osaltaan osviittaa siihen, millaisilla merillä M/S Musiikkibisnes tällä hetkellä seilaa.

Käytän esimerkkitapauksena omaa Levoton tyttö -kappalettani, joka on varmasti ollut objektiivistenkin kakkuloiden läpi katseltuna yksi kuluneen vuoden isoimpia hittejä Suomessa. Olen saanut striimauksesta tulleet tilitysraportit maaliskuun alusta kesäkuun loppuun, laitan ne tähän kaikkien nähtäväksi. (Huom! Eri striimauspalveluita ei oltu eritelty tilityksessä, joten esittämissäni summissa kummittelee Spotifyn lisäksi muitakin palveluita. Niiden osuus on kuitenkin niin marginaalinen, että tässä yhteydessä lienee relevanttia puhua yleisellä tasolla Spotify-tilityksistä.)

Seuraavassa Levottoman tytön kuukausittaiset striimausmäärät sekä niistä minulle maksetut korvaukset:

MAALISKUU 2013
186 317 striimausta
458,7 euroa

HUHTIKUU 2013
415 353 striimausta
878,6 euroa

TOUKOKUU 2013
300 524 striimausta
618,3 euroa

KESÄKUU 2013
156 119 striimausta
381,3 euroa

YHTEENSÄ
1 058 313 striimausta
2 336,9 euroa

Tienasin siis hiukan yli miljoonasta soitosta 2 336,9 euroa, josta maksan tietysti vielä verot pois. Summa on joko vähän tai paljon, näkökulmasta riippuen. Tätä puntaroidessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavia asianhaaroja:

♠    ♠    ♠

Olen tienannut yhdestä soitosta keskimäärin 0,002 euroa. Tätä lukemaa ei kuitenkaan voi yleistää koko alaa koskevaksi nyrkkisäännöksi: artistien tilitykset ovat nimittäin riippuvaisia heidän levytyssopimuksissaan määritellyistä rojaltiprosenteista. Voin kertoa, että oma rojaltiprosenttini on kirkkaasti keskimääräistä parempi. Niinpä useimmat artistit eivät saa edes tuota 0,002 euroa: desimaaleihin lisätään monilla vielä yksi nolla ennen jonkinlaista numeroa.

♠    ♠    ♠

Levoton tyttö on ollut isoin hittini kymmeneen vuoteen. Ei ole tavallista, että suomalaisten artistien biisejä kuunnellaan Spotifyssa yli miljoona kertaa. Ei myöskään ole kovin todennäköistä, että tulisin ihan heti tienaamaan Spotifysta samanlaisia, useampien tuhansien eurojen summia yhdestä kappaleesta.

♠    ♠    ♠

Biisi ei tietenkään ole hävinnyt Spotifysta mihinkään, se kartuttaa siellä tulevinakin vuosina pottia 0,002 eurolla per soitto. Tästä ilmiöstä käytetään termiä pitkä häntä. Spotifyn artistisivullani näkyvän listauksen mukaan Levotonta tyttöä on tällä hetkellä kuunneltu 1 131 184 kertaa, eli 72 871 kertaa sitten kesäkuun. Voin siis ynnätä saldooni 145,7 euroa. Pitkä häntä tuottaa kyllä jatkossakin jotain, mutta puhutaan melko vaatimattomista summista, joistakin kympeistä per kuukausi.

♠    ♠    ♠

Levoton tyttö ei suinkaan ole ainoa kappaleeni Spotifyssa: laskin palvelussa olevan tällä hetkellä kaikkiaan 79 uniikkia raitaa minun nimelläni. Noista kaikista tihkuu koko ajan jotain. Summat ovat kuitenkin marginaalisia Levottoman tytön tapaiseen täysosumaan verrattuna. Vanhemmista levytyksistäni tienaan muuten radikaalisti vähemmän kuin uuden levyni biiseistä, vanhan levytyssopimuksen heikompien rojaltiprosenttien vuoksi.

♠    ♠    ♠

2 336,9 euroa on parempi kuin ei mitään. Spotifysta tulee edes jotain. Jos musiikintekeminen olisi harrastukseni, niin olisin noihin lisätienesteihin ihan tyytyväinen. Ammattilaisen näkökulmasta summat ovat kuitenkin sellaisia, että jos levymyynti korvautuu jatkossa yhä enemmän näillä striimaustilityksillä, niin vetäähän se otsaa hiukan ryppyyn. Tällä hetkellä tilanne on se, että biisiäni pitää kuunnella Spotifyssa n. kaksituhatta kertaa ennen kuin olen tienannut siitä saman kuin yhdestä myydystä cd:stä.

Suomen kokoisella markkina-alueella volyymit eivät yksinkertaisesti voi olla riittävän isoja siihen, että pienistä puroista muodostuisi oikeasti isoja meriä. Kuuntelumäärien pitäisi olla vähintään kymmenkertaisia, eikä se vain ole mahdollista — ihmiset loppuvat kesken.

♠    ♠    ♠

Näen kuitenkin kalpeaa valoa tunnelin päässä. Tilitysraporttia syynätessäni huomasin nimittäin jotain mielenkiintoista. Soitot ja niistä maksettavat palkkiot oli eritelty seuraavanlaisiin sarakkeisiin:

Ad-funded Streaming
Portable Subscription
Subscription Streaming

Otin selvää mitä nuo käytännössä tarkoittavat:

Ad-funded Streaming = maksuton Spotify, jossa biisien väleissä soitetaan mainoksia
Portable Subscription = Spotify Premium (9,99 €/kk)
Subscription Streaming = Spotify Unlimited (4,99 €/kk)

Otetaanpa uudetaan tarkasteluun huhtikuu, jolloin Levotonta tyttöä kuunneltiin eniten. Tällä kertaa merkitsen myös miten tuon kuukauden kuuntelut ja minulle tilitetyt palkkiot jakautuivat maksullisten ja maksuttomien Spotify-versioiden kesken:

HUHTIKUU 2013

Maksuton Spotify:
220 571 striimausta
79,9 euroa

Spotify Premium ja Unlimited:
194 782 striimausta
798,6 euroa

Lukemat kertovat, että vaikka kuunteluita on tullut vähemmän maksullisen Spotifyn puolelta, niin niistä on silti tilitetty minulle kymmenen kertaa suurempi summa. Tässä ollaankin musiikkibisneksen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan kynnyksen äärellä: käyttäjät pitäisi saada houkuteltua maksullisen palvelun puolelle — lähes kaikki artistien saamat korvaukset tilitetään maksullisen Spotifyn käytöstä. Sieltä minulle on saamani raportin perusteella korvattu 0,004 euroa jokaisesta kuuntelusta, kun taas ilmaispuolen kautta olen tienannut hyvinkin ruotoiset 0,0004 euroa per kuuntelu (kun nämä yhdistetään, niin keskimääräiseksi korvaukseksi tulee aiemmin mainitsemani 0,002 euroa).

Maailma menee eteenpäin eivätkä entiset ajat enää koskaan palaa. Ja hyvä niin. Minä en liity siihen seurakuntaan, joka haluaisi kääntää kelloa taaksepäin, aikaan ennen Spotifyta. Kyseessä on mahtava palvelu kaikille musiikin ystäville — maksan erittäin suurella kernaudella kympin kuussa Premium-versiosta. Se on mielestäni mitätön hinta miljoonien biisien kirjastosta, joka on käytettävissäni missä ja milloin haluan. Olisin valmis maksamaan enemmänkin.

Internetin ensimmäisinä vuosikymmeninä on kasvanut kokonainen sukupolvi, joka on oppinut, ettei mistään koneelle imutettavasta tarvitse maksaa mitään. Kuitenkaan sellainen yhtälö, jossa tekeminen maksaa, mutta kuluttaminen on ilmaista, ei voi pidemmän päälle mitenkään toimia — jokainen varmasti ymmärtää tämän. Vapaamatkustamisen vuodet ovat päättymässä. Uskon muutoksen tapahtuvan sen kautta, että tulee niin hyviä palveluita, että kuluttajat haluavat maksaa niiden käytöstä. Spotify ei vielä lähimainkaan paikkaa romahtaneista levymyynneistä syntynyttä aukkoa, mutta jos se onnistuu lähivuosina moninkertaistamaan maksavien asiakkaidensa määrän, niin kyllähän sillä alkaa jo olla pudotusta pehmentäviä vaikutuksia.

En onnistunut löytämään tätä kirjoitusta varten tietoa siitä, kuinka paljon Spotifylla on Suomessa käyttäjiä tai kuinka moni maksaa palvelusta. Maailmanlaajuisesti aktiivisia käyttäjiä on 24 miljoonaa, joista kuusi miljoonaa maksaa. Eli 75 prosenttia käyttää Spotifyta ilmaiseksi. Jos kuulut tähän joukkoon ja koet saaneesi musiikilta paljon, niin tässähän olisi oiva tilaisuus antaa jotain myös takaisin.

Levykauppoja ja keikkoja tietenkään unohtamatta…

♠    ♠    ♠

Vastauksia tästä kirjoituksesta saamiini kysymyksiin ja kommentteihin.

Kommentit

  1. Spotifyn maksamat tilitykset ovat kieltämättä todella minimaaliset, mutta toisaalta YouTubessa tapahtuneista kuuntelukerroista ei tilitetä latiakaan. Sitä ihmiset eivät tunnu pitävän moraalisena ongelmana aivan samalla lailla kuin Spotifyn maksamia pieniä korvauksia. Ehkä paras keino tukea artistin toimintaa on kuitenkin edelleenkin ihan vanhanaikaisesti ostaa levy ja käydä keikalla.

  2. Kuinka paljon levy-yhtiösi teki noista samoista soitoista rahaa? Varmaan reilusti enemmän kuin sinä?

  3. Ostin unlimitedin (ei älypuhelinta yms, en tee premiumilla mitään) tismalleen ennen kuin luin tämän postauksen.
    Nyt tekee höpöä

  4. Itse olisin heti valmis maksamaan toisen kympin, mikäli sillä saisi pääsyn levyjen kansiteksteihin. Kuinka mielenkiintoista on lukea kuka on soittanut levylle x trumpettisoolon tai rummut, tai kuka on miksaaja! Entä kuka on biisin y tehnyt! Epätietoisuus kalvaa kuin ruoste Opelin ovilistan alla.

    Mielenkiintoista infoa kaiken kaikkiaan. Radiosoittokorvaukset ovat kuitenkin ilmeisesti vielä ihan ok-tasolla?

  5. Mielenkiintoista tekstiä ja hienoa, että laitoit lukuja esille. Jännityksellä seuraamaan notta kuinkahan mahtaa Teoston ja Youtuben väliset sopimukset toteutua…

  6. Esko: Ei ole minun asiani kertoa levy-yhtiön tienesteistä, vaikka ne tässä tapauksessa tiedänkin. Levytyssopimukset eivät ole julkisia asiakirjoja.

  7. Mahtavaa päästä kurkistamaan sisään spotifyn bisnespuolelle, kiitos sulle siitä!
    Säälittävät noi rojaltit, mutta siitä olen täysin samaa mieltä, että hyvien palvelujen myötä ihmisten halukkuus maksaa palvelusta kyllä kasvaa. Niitä on tosin vasta omasta mielestä vain muutama koko planeetalla esim. Steam ja Spotify, leffapalvleut on taas niin syvältä ettei niistä kannata mitään maksaa…

    Terveisin
    Spotifyn Premuimkäyttäjä

  8. Selailin ei-musavideoita YouTubesta kun silmään osui vanhan lemppariartistin biisi. Kuuntelin sen kolmesti tuubissa. Sen jälkeen painelin iTunes Storeen ja ostin koko levyn puhelimelle ja pädille. Se löytyy multa kyllä vinyylinäkin. Näinkin voi käydä ja ei ollut minulle ensimmäinen kerta.

  9. J44kk0: Spotifyhin saa ymmärtääkseni liitettyä sovelluksia, jotka kertovat juuri noita haluamiasi tietoja kuuntelemiltasi levyiltä. En ole itse niitä juurikaan testaillut, mutta kannattaa tsekata. Myös sellaisia sovelluksia on, joissa biisin sanat rullaavat kuuntelun aikana reaaliajassa ruudulla.

    Radiosoitosta saamani teostokorvaukset ovat edelleen suurin yksittäinen tulonlähteeni.

  10. Jos sinun keskimääräinen biisin pituus on 3 minuuttia, voit laittaa omat levyt looppiin ja kuunnella niitä 24/7. Silloin tienaat yhdellä Spotify-liittymällä 570 euroa/kk. Kymmenellä liittymällä saat 5700 euroa/kk… jne

  11. Ikävää lukea tällaista, kun itsekin tulee musiikkia duunattua, joskin hyvinkin marginaalista. Mutta laitetaanhan tuo teikäläisen uusin levy soittoon. Hienoa kamaa!

  12. Anssi Kela…sä oot lanttisi ansainnut ja harmi että syötettyä possua pitää ruokkia lisää ja se repii sen lantin sun/artistin selkänahasta..levy-yhtiöt on niin ahneita p….ja että oikein kovasti puistattaa..sinun tekemä biisi siis sinun työ, massit sulle, vähintään 75%, mun mielipide..jos ton 25% antaa levy-yhtiölle, luulisin lihavan possun olevan tyytyväinen. Hyvää duunii teet, jatka meidän uskollisten kuulijoiden ruokkimista/viihdyttämistä 🙂 oot huippu

  13. Miten spotifyn maksut suhtautuvat radiosoittoon, ja sen kuulijamääriin? Voiko tätä jotenkin verrata?

  14. Ainoa positiivinen asia artistin näkökulmasta tässä nykymaailman musiikkiviidakossa taitaa olla Spotifysta saatu näkyvyys. Varsinkin uusille tulokkaille Spotifyn ehdotus tutustua bändiin tai artistiin voi avata ihmisen kuuntelemaan musiikkia ja vaikka kävellä myöhemmin kauppaan ostamaan levyn. Monet bändit tietoisesti laittavat uusia kappaleita kuunneltavaksi. Silti kyllä tunnen piston sydämessäni kun avaan ohelman ja kuuntelen kympin kuukausimaksullani rajattomasti musiikkia. Toisaalta niin kuin on todettu, nykyään musiikkia on naurettavan helppo ladata ilmaiseksi, tuleepahan ainakin _jotain_ maksettua artistille eteenpäinkin. Aloin muistelemaan omaa nuoruuttani ja 90-luvulla lempibändejä minulla oli ehkä 5-10 ja taisin omistaa kaikkien joko c-kasetin tai cd-levyn. Nykyään Spotifyita selatessa soittolistoilta löytyy satoja, jos ei tuhansia eri musiikintekijöitä. Melkoisesti internet ja erilaiset palvelut kyllä laajentavatkin tietoisuutta musiikista.

  15. Kiitos tekstistä! Todella mukava saada oikeaa tietoa Spotify-korvauksista.

  16. Kiitos kerrankin asiallisesta Spotify-liitännäisestä postauksesta muusikolta! Moni ei ymmärrä sitä että Spotify voi vain toimia jos sillä on maksavia asiakkaita ja siihen tulisi ihmisiä kannustaa jotta korvaukset saadaan oikealle tolalle. Spotify sinällään on ymmärtääkseni varsin reilu kaveri ja maksaa sisään tulevista tuloista aika ison osan prosentteina ulos rojalteina, mahdolliset levy-yhtiöt ottavat toki omansa siitä välistä.

    Ihan mielenkiinnosta, osaatko sanoa miten Spotify rojaltit suhteutuu radiosoittokorvauksiin per kuulija? Eli jos radiosoittokorvaus jaetaan radion (keskimääräisellä) kuulijoiden määrällä niin paljonko on radiosoittokorvaus per korvapari per soittokerta? Ihan puhtaasti radiohan Spotify ei enää ole koska kappaleet saatavilla myös offline-soittoon.

  17. Suuret kiitokset näistä laskelmista. Tosin perusasia jäi epäselväksi: oliko tässä kyse vain Teosto/NCB -korvauksista säveltäjän ja sanoittajan ominaisuudessa vai myös masterin omistajan/artistin osuudesta?

  18. Kiinnostaisi nähdä samanlainen erittely myös biisintekijän näkökulmasta, eli mitä Spotify tuottaa sinulle säveltäjänä/sanoittajana..luvut taitavat valitettavasti olla roimasti yllämainittuja pienemmät

  19. Mitenkäs Levottoman tytön Youtuben noin miljoona kuuntelu/näyttökertaa jakautuu (ilmeisesti olet kaupallistanut kanavan siinä pyörivän mainoksen perusteella?). Vai kilahtaako artistin kanavan mainoksesta sinulle senttiäkään vai kerääkö levy-yhtiö massit siitäkin?

    Oman kokemuksen perusteella tavallisen tallaajan kaupallistetun youtubekanavan mainoksilla tienaa kuitenkin aikalailla paremmin kuin kirjoituksesi spotify desimaali senttejä, right?

  20. Hassuahan tässäkin on että levy-yhtiöt itse omistavat osan (kuinka suuren osan niin en tiedä) Spotifystä. Joten he tienaavat kahdella tapaa tässä. Muutenhan tämä on lähinnä artistien ja levy-yhtiöitten välinen asia. Joten olisiko paikallaan että Artistien neuvottelupöytään enempi muskelia että saisitte neuveteltua korvaukset vastaamaan nykyisiä levy-yhtiöitten tienaamiskanavia. Levyjä en itse ole juurikaan ostanut vuosiin, vain joitain kymmemiä, mutta Spotifystä olen maksanut Premiumia jo melkein alusta asti.

  21. Hyvä kirjoitus. Olen ollut vähän ihmeissäni miten maailma menee siihen, että vision koodari vie lopulta kaiken. Noh, asia on juuri niin kuin Anssi sanoo: elämme välivaihetta ja ansaintamallit ovat suuressa murroksessa ja näin ei voi kovin pitkään enää jatkua.

    Mikseivät Teoston lait päde nettiviidakossa? Eikö se kannata, jos radiostriimauksen tuotto per kuulija on vieläkin pienempää, mutta volyymi niin massiivinen, että siitä on tuloiksi?

  22. Heh, Peku hyvä idea! Montako konetta voi liittää loopittamaan Spotify-musaa yhdellä premium-liittymällä?

  23. Kiitos Anssi. Hyvä kirjoitus. Mäkin olen suuri Spotifyn kannattaja – riippuvainen jopa.
    Olo on varmasti ristiriitainen. Jos edes prosentti noista olis ostanut sun levyn, niin olisit tienannut 5-10 kertaisesti tms.
    Ajat muuttuu – ja toivottavasti nopeasti siihen pisteeseen että hommassa on taas järkeä 🙂

  24. Gramexin uuden taksoituksen mukaan radioasema jonka liikevaihto on 5 M€ ja jonka ohjelmasta musiikkia on 60% maksaisi tekijänoikeuskorvauksia musiikista noin 0,66€ per minuutti. Yksi radiosoittokerta tuollaisella kanavalla siis toisi saman verran tekijänoikeustuloja kuin noin 7000 Spotify -soittokertaa.

    Levy-yhtiöiden Spotify -omistus ei tuo heille arvoa niin kauan kuin Spotify tekee tappiota. Menee varmasti vielä vuosia ennenkuin nokka on sen verran pinnalla että vanhat tappiot on kustannettu ja osinkoa voidaan jakaa.

  25. Jännä juttu taas. Juuri tänään mietin tuota Spotifyä ja koska se on itselle niin elintärkeä juttu (äärimmäisen kätevä tällaiselle musiikin ahmijalle), niin kertoisin mielelläni niille, että jos nostaisivat maksut kaksinkertaiseksi, niin ei tuntuisi missään, ainakaan itselläni. Maksaisin mielelläni 20€/kk tuosta ilosta (vaikka olen köyhä) ja jos kaikki muutkin nykyisin maksavat olisivat mukana, kaikki voittaisivat (tietääkseni vielä nykyään Spotify toimii tappiolla), mutta luulen, että suurin osa lopettaisi sen käytön.

  26. Marja – 200 000 striimausta tuo noin 170 euroa biisitekijöille ja kustantajille jaettavaksi. Eli jos ei ole kustantajia niin säv saa 85e ja san 85e. Miinus verot. Kyllähän sillä elää melkein päivän.

  27. Mähän olen näköjään muusikon paras kaveri kun en käytä spotifyä vaan ostelen albumeja säännöllisen epäsäännöllisesti itunesista. Jokin siinä musan vuokraamisessa tökkii, et maksa = et kuuntele mitään.

  28. Tuo raha on tosiaan radiossa vähän eri kun yhtä lähetystä voi samalla rahalla kuunnella vaikka kuinka monta kuuntelijaa, tässäkin toivottavasti tapahtuu edistystä joskus ja rahakanavat suuntautuvat myös artistelle, nythän vuonna 2012 tilitti spotify tekijänoikeuksien omistajille noin 300 M€. se vaan jakautuu erittäin laajalle joten yksittäinen artisti ei vielä saa juuri mitään, eikä voikkaan saada.

  29. Vähän väärää puuta haukutte. Spotify on loistava palvelu ja tuonut musiikin lähemmäs ihmistä. Levy-yhtiöt ne on, jotka tässä yhtälössä rahaa tekevät. Spotify ei ole tehnyt senttiäkään voittoa, eikä tule pitkään aikaan tekemäänkään. Kun 4 levy-yhtiötä omistaa yli 90% spotifyssä kuunnellusta musiikista niin ne pystyy kiristämään spotifyltä järjettömiä lisenssimaksuja ja artisteille maksetaan vain muodollinen rojaltimaksu.

  30. Kiitos. Hieno ja tunteilematon selvitys. Vielä kun oikeasti saisimme ne levy yhtiöiden tienestit selville, pääsisimme tarkastelemaan koko kuvaa. Artistien provikat suuremmiksi ja jou-tubet mukaan maksumiehiksi!
    Sen jälkeen uusi selvitys, vaikka vuoden päästä.

  31. Itselläni on tapana tutustua levyihin Spotifyn kautta (premium-tili) ja jos pidän levystä niin yleensä käyn ostamassa fyysisen CD:n – viimeistään sitten kun hinta tippunut Nice price -luokkaan. Mutta levyn kuuntelua jatkan silti pääosin Spotifyn kautta koska se hyödyttää artistia enemmän kuin CD:n kuuntelu ja koska se on vaan niin paljon kätevämpää etenkin kun musiikin kuluttamiseni tapahtuu enimmäkseen mobiilisti tai tietokoneelta. Tuskin olen ainoa tällainen yksilö!

  32. Minä en muuten aivan ymmärrä, minkä takia Spotifyn pitää tarjota ollenkaan ilmaispalvelua. Mainosversiokin voisi ihan hyvin maksaa euron pari kuussa, ja silti sitä voisi tilata köyhäkin kaveri. Ilmaiseksi niin jumalaton määrä laadukasta musiikkia – en tajua miten maailma on voinut mennä siihen, että se on jonkun mielestä perusoikeus.

  33. Erittäin hieno kirjoitus! Silloin kun asioista keskustellaan avoimesti, keskustelu voi vasta alkaa. Mä luulen niin, että mikään perushomma ei tässä myllerryksessä muutu. Ansaintalogiikat menee uusiksi ja nyt ollaan vähän tuuliajolla. Kaikki on nyt vähän housut kintuissa. Tää muutos menee niin lujaa vauhtia, että asianosaiset ammattilaisetkaan ei pysy perässä. Uskon siihen että musiikin kuluttamisen tarve pysyy aika vakiona. Formaattiradioiden puristuksessa se voi jopa lisääntyä. Kaivataan muutosta. Netistä sitä löytyy. Netin kautta löydän musaa, josta en olisi koskaan tietoinen jos se ei ole valtavirtaa. Levy-yhtiöt saavat syystäkin olla peloissaan. En nyt tarkoita mitään pirattihommia. Maksan mielelläni musiikista. Netin kautta mulla on mahdollisuus löytää kuubalainen son-bändi, jota kukaan ei julkaise. Ja emppaan Anssia näistä tekijänoikeusmaksuista. No mitä nyt? Uutta biisiä kehiin.

  34. Hyvä kirjoitus. Itse en usko, että ihmiset aktiivisesti tilaavat maksullisia palveluita merkittävästi enempää tulevaisuudessa kun aina löytyy se uusi ja ilmainen kilpailija, mutta; esim. Spotifyn integroiminen kännykkäliittymiin voisi räjäyttää pankin tulevaisuudessa. Laite on kuitenkin sama ja operaattori joka tarjoaisi netflixit ja spotifyt könttäsummana osaksi normaalia liittymää olisi nuorisolle helppo valinta vaikka vähän korkeammallakin summalla. Operaattorit tietysti saisivat omansa tuotosta mutta volyymin kasvaminen voisi vaikuttaa hyvinkin muusikon lompakossa positiivisesti.

  35. Hieno kirjoitus! Steve Lukather oli yksi näistä artiteista, joka mainitsi mm. Facebook sivuillaan miten tuo systeemi on epäreilu, että Spotifyn omistaja Daniel Ek on noussut top-kymppiin musiikki- miljoonärilistalla ja artistit saavat vaan senttejä. En ihmettele, että tuo kuvio tuntuu epäreilulta, jos yhdestä tulee miljoonääri.

  36. Minua myös kiinnostaa Spotify-soittojen suhteuttaminen radiosoittoon. (Kiitos Timo Ruohomäelle edeltävistä laskelmista.)

    Mutta jos radion yhteenlaskettu päivätavoittavuus pyörii jossain jotain 3,6-3,8 miljoonan kuuntelijan (väh. 15 min kertakuuntelu) luokassa*, niin silloin radiosoittoa useammalla kanavalla saavan biisin tuotto nousee ymmärrettävästi. En nyt osaa luotettavasti laskea, mutta veikkaan, ettei se miljoona Spotify-kuuntelua ole kovin paljon saman hitin radioyleisöön samalla aikajaksolla. Toki Spotify-soitto on luonteeltaan hieman erilainen. Se, että saan valita biisin, on toki periaatteessa arvokkaampaa kuin randombiisi radiosta.

    Mitä mieltä Anssi? Onko radio- ja Spotify-yleisöjen vertailu mielekästä?

    * = http://www.finnpanel.fi/tulokset/radio/krtkk/pvatav1000.html

  37. Arvostan suuresti tätä poikkeuksellista ja rehtiä elettä. Respect. Avoimuutta tarvitaan lisää ja puhdistavaa tietoa löytyisi paljon, kunhan statistiikkansa päällä istuvat, lähtökohtaisesti varsin kapinallisetkin, mutta herranpelkoiset musiikintekijät uskaltautuisivat avaamaan sanaiset arkkunsa. Tekosi toivottavasti rohkaisee myös muita laittamaan lihaansa tiskiin.

    Itselläni on yhtyeeni kanssa vain joitakin satoja tuhansia kuuntelukertoja. Tästä on kostuttu yhteensä satoja euroja. Tietenkin peli muuttui jo 2005-2007 tienoilla, kun sekä mainstreamiin yltänyt piratismi (syynä mm. hyvien laillisten palvelujen puute) että MySpace (muusikin ”markkinointikanava”) antoivat omat mausteensa pelikenttään. Lisäksi Metallica ja Lars Ulrich näyttivät jo vuonna 2000 kuinka käy, kun alkaa rutisemaan. Vaikutti suuren yleisön mielestä kohtuuttomalta, kun miljonääri valittaa muutaman lisämiljoonan puuttumisesta.

    Suomessa tilanne on kuitenkin hieman toinen. Jos yksi vuoden kovimmista hiteistä tehnyt artisti saa Spotify-soitoistaan muutaman tonnin useiden kuukausien aikana, jokainen voi itse alkaa suhteuttamaan sitä omaan toimeentuloonsa. Voiko tällä rikastua? Voiko tällä edes elää? Korkeintaan tällainen muutaman tonnin bonari kaikesta ”levynmyynnistä” vähän paikkaa sitä n. 5.000-25.000 euroa levyn tekoon käytetystä lovesta. Kuka sen sitten onkaan sijoittanut, nykyään monesti artisti jopa itse.

    Keikoilla ja paitamyynnillä rahat tehdään, ovat viisaammat sanoneet jo pitkään. Näin se saattaa ollakin. Äänite on muuttuneessa tilanteessa mahdollisesti enää ainoastaan markkinointiväline edellä mainituille. Vaikka maksavia Spotify-asiakkaita alkaisikin virrata runsaudella tai jokin artistin kannalta vieläkin parempi jakelukanava syntyisi uskon, että äänitteillä ei voi jatkossa enää saada elantoansa. Ei ainakaan Suomessa.

    Jos arvostat jotakin tiettyä musiikkia, käyt töissä ja saat säännöllisesti kuukausipalkkaa, mielestäni minimisuoritus on Spotify Premium. Se tosiaan maksaa vajaan kympin kuussa ja toimii myös kännykällä. Ei se levyteollisuutta enää pelasta, mutta sillä saa useampi Anssia heikommin menestynyt muusikko edes sähkölaskunsa maksettua.

  38. En usko, että saman käyttäjän, samana päivänä kuuntelemat, samat kappaleet lasketaan erillisiksi striimauksiksi? Looppaus ei voi toimia mitenkään Spotifyin tappioksi. Ohjelma taitaa tallentaa välimuistikopion biiseistä tms. Eihän tuo firma nyt voi niin hullu olla, että minkään asteinen manipulaatio on mahdollista? Kannattaa joka tapauksessa kuunnella Anssin biisejä päivässä ihan kannatuksen vuoksi ja jättää soimaan taustalle uloskin lähtiessä 😀

  39. En usko, että saman käyttäjän, samana päivänä kuuntelemat, samat kappaleet lasketaan erillisiksi striimauksiksi? Looppaus ei voi toimia mitenkään Spotifyin tappioksi. Ohjelma taitaa tallentaa välimuistikopion biiseistä tms. Eihän tuo firma nyt voi niin hullu olla, että minkään asteinen manipulaatio on mahdollista? Kannattaa joka tapauksessa kuunnella Anssin biisejä kerran päivässä ihan kannatuksen vuoksi ja jättää soimaan taustalle uloskin lähtiessä 😀

  40. Ja kun saatais viellä Spotify jollain tavalla ”lailliseksi” että sais soittaa julkitiloissa niin homma olis aivan loistoa!

  41. Spotify soitoissakin on eroja, otetaan nyt vaikka oma pienoinen tuotto jota Spotifystä on tullut. Ei levy-yhtiötä, vaan musiikki laitettu ihan itse digitaaliseenjakeluun välitysfirman kautta. (Tähän tietty pitää laskea mukaan silloinen 15€ hinta jolla levyn sai sinne vuodeksi. Soittomäärät eivät ole olleet isoja, toisaalta eipä olla musiikkia hirveesti edes markkinoitu. Mutta jos esimerkkinä otetaan yksi kuukausi jolloin kappaleella oli eniten kuunteluja, eli 77kuuntelua, niin tällä tienasimme itsellemme 0,59€. Karkeesti laskettuna se tekee yhdelle kuuntelulle arvoa 0,0077. Eihän sekään nyt iso ole. Mutta käsittääkseni tuo summa määräytyy sitten jo Spotifyn myymien mainostenkautta ja tuolla taitaa olla vielä alueellinen vaikutus. Eli Suomessa kappaleella voi olla erihinta kuin taas jossain muussamaassa jossa Spotify kappaletta soittaa. Esim aiemmin näytti tulleen UK Spotifystä 0,011€/soittokerta. Ja nämä siis nopeita laskutoimituksia, sillä Spotify ei näytä kertovan sellasta suoraa hintaa minkä soitosta saa, mainitaan vain seuraavanlainen lainaus erään sivuston tekstistä ”Each stream earns you a share of Spotify’s advertising revenue. The actual amount varies and depends on the ratio of advertising revenue and your percentage of the total number of streams on Spotify in a given month.” Toivottavasti ei menny rikkeenpuolelle kun tuon tekstin lainas. Mutta ajan vain takaa tässä että tuollakin on mahdollista saada rahaa jos soittomäärät ovat isoja ja asian julkaisee itse. Levy-yhtiö tietysti avustaa promootionkanssa esimerkiksi, joten omalta kannalta bändini julkaisu jäi pimentoon sentakia kun ei ollut osaavaa markkinointi-ihmistä hoitamassa eteenpäin, joten yksityisenä se varmaan kannattaisi ulkoistaa ja maksaa suoraa rahaa että joku tekee sen puolesta, mutta itse musiikinsuhteen myös ilman levy-yhtiötä voi operoida. Ja jos vielä loppukaneettina, niin onhan jokainen pienikin raha laillisesta kuuntelusta parempi kuin laittomasti ladattu.

  42. Kysyntä ja tarjonta. Ihmiset ovat aina olleet valmiita ryhtymään artisteiksi nälkäpalkalla. Musiikki ei tule maailmasta loppumaan palkan pienuuteen.

    Spotify&Co on lähinnä musiikin jakelu ja markkinointikanava ja voi tulevaisuudessa olla hyvinkin merkittävä markkinointikanava tuntemattomille artisteille.

    Oma ennustukseni on, että musiikki rahoitetaan tulevaisuudessa seuraavasti:

    1. Mesenaatit. Tämä on ollut perinteisesti yksi tärkeä toimeentulon lähde huippumuusikoille ja klassinen musiikki toimii Yhdysvalloissa nykyäänkin pitkälti sen avulla. Tekniikka mahdollistaa nykyään sen, että fanit voivat toimia vaivattomasti mesenaatteina. Jos esim. Anssi Kela ilmoittaa että uusi biisi julkaistaan kun edellinen on myynyt 15 000 € arvosta, fanit voivat ostaa levyä kunnes raja ylittyy saadakseen uuden biisin kuunneltavaksi jos arvostavat Kelan musiikkia näin paljon.

    2. Keikkailu toimii edelleen.

  43. Hei Anssi,
    olen vaihto-opiskelijana Lontoossa ja pidän musiikkibussiness-kurssilla juuri tästä aiheesta pienen presentaation. Saanko käyttää mainitsemaasi esimerkkiä esityksessä?

    Ja ”Korvamadolle” tiedoksi: Youtube ja Teosto solmivat kuun alussa sopimuksen

  44. Mä näen asian niin että artistin palkkatyötä on musiikin tekeminen ja sen esittäminen keikoilla. Radiosoitto- ja streamaustulot on sitten kermaa kakun päälle. Perisuomalainen ”niska limassa sun pitää rieskas ansaitseman” pätee mun ajatusmaailmassa.

  45. Kyllä tuolla itsensä elättäisi. Kesällä pitäisi tosin tehdä jotakin työtä. Kuitenkin korvaukset voitaisiin vaikkapa kaksinkertaistaa, tai jopa nelinkertaistaa niin, että yhdestä soitosta saisi 1 snt. Silloin tuolla 1 000 000 soitolla olisit saanut 10 000 euroa, mikä olisi suomalaisen keskipalkan verran. Tämä koskisi tosin vain yhtä biisiä! Veikkaisin, että muiden biisien pitkästä hännästä voisit saada vaikkapa kolminkertaisesti rahaa yhteensä, eli hiukan alle 2000 euroa kuussa. Näin ollen sitä voitaisiin nostaa – koska olet stara, niin suomalaisen keskipalkan yläpuolelle – eli 3000 euroon, eli Spotify-korvausten pitäisi olla 1,5-kertaisia nykyiseen verrattuna. Toisaalta tuloja voi tulla sitten muualtakin, joten se siitä. Jos nyt kuitenkin palaisin takaisin yhden sentin biisinsoittohintaan, niin sehän tekisi 100 000 soitosta 1000 euroa, 10 000 soitosta 100 euroa, 1000 soitosta 10 euroa, ja yllättäen 100 soitosta euron! Jopa kymmenellä soitolla saisi 10 senttiä! Tietenkin asteikko vaihtelee ja ihan alkupäässä 1000 soitosta voisi saada vaikkapa 2 euroa, 600 soitosta euron ja sitä pienempiä summia ei tilitettäisiä.

  46. Yhdestä biisistä pitäisi saada 0,003 euroa.

  47. Tämä kohta herätti huomioni: ”Vapaamatkustamisen vuodet ovat päättymässä. Uskon muutoksen tapahtuvan sen kautta, että tulee niin hyviä palveluita, että kuluttajat haluavat maksaa niiden käytöstä.” Onko kenelläkään antaa yhtään esimerkkiä vastaavanlaisesta palvelusta ihmiskunnan historian aikana? Että mieluummin maksettaisiin jostain, kuin käytettäisiin ilmaiseksi?

    Mielestäni on ihanaa, että musiikkia voi nykyään kuunnella ilmaiseksi. Mene Anssi ihmeessä ”oikeisiin töihin” jos ei levynteko enää kaupallisessa mielessä kannata! Ne jotka rakastavat musiikintekoa, ne joiden on pakko tehdä musiikkia, tekevät sitä joka tapauksessa, tuli siitä rahaa tai ei. Itse kuulun tähän ryhmään.

  48. Vahvistan osaltani, että Anssin esittämät luvut ovat samaa luokkaa kuin muualta kuulleeni.

    Noista omien biisien spämmäämisestä bulvaanitunnuksilla on kuulunut pahoja juttuja, mutta varmaa tietoa minulla ei ole. Eräät oudot biisit voisivat kuitenkin sellaiseenkin viitata.

    Markkinan koko ja muoto on aika jännä. Toisaalta Spotifya voi pitää aika paljon auki taustamusiikkina – vaikkapa 5 tuntia päivässä olisi noin 150 tuntia kuussa (10 e) eli 0,11 senttiä soittominuutilta eli noin 0,5 senttiä per biisinsoitto. Tuosta puolet olisi Anssin maitsema summa.

    Toisaalta uusi markkinatyyppi tosiaan voi mahdollistaa uusien musiikintuottajien tulon markkinoille. Vaikka yksittäiselle kellaribändille maksettava raha ei olisikaan kovin suuri, niitäkin voi olla yllättävän ”paksu häntä”, jolloin niille maksettavat hilut ovat kuitenkin kokonaismarkkinasta pois.

    Suomessa on ehkä aiemmin pystytty hallinnoimaan markkinoita säätelemällä, kuinka monta uutta artistia otetaan kiertoon milloinkin. Tuota ei pysty enää tekemään Spotifyn kanssa.

    Pitääkö kulttuuria voida tuottaa työkseen? Kysymys on ikiaikaisesta retorisuudestaan huolimatta absurdi. Kulttuuri lienee edelleen ala, jossa halu tuottaa ei alita tarpeeksi halua kuluttaa – kulttuurin tuottaminen ei siis välttämättä ole työtä siinä mielessä, että sanojia on enemmän kuin kuuntelijoita tai ainakin liikaa.

    Jos kuuntelijoita voisi muokata parempimakuisiksi, niin nämä osaisivat vaatia korkeaa laatua, ja yhtälö muuttuisi, kun kaikki sanoma ei kelpaisi. Vaikeaa. Vanha malli lie on perustunut osittain halukkaiden huonompilaatuisten hiljentämiseen ja saatavuuden rajoittumiseen.

    Olen pahoillani, ratkaisujen tarjoaminen on vaikeaa.

    Toisaalta, entä jos tulevaisuus onkin, että kaikki sekä tuottavat että kuluttavat? Entä jos jokaisilla kutsuilla olisikin tuttu keskinkertainen singersongeri, kun väen taito nousisi ja tekniikka helpottaisi kulttuurintuottamista?

  49. Pikkaisen heittäisin jäitä hattuun viimeisimmälle Villelle. Minusta tuntuisi julmalta kuunnella kommentteja ”mene töihin”, ja ainakaan ne eivät ole rakentavia. Mitä hyötyä?

    Anssille voimia keskustelun jatkamiseen. On rohkeaa ja välttämätöntä keskustella asiasta vaikka kentillä onkin suuria tunteita.

  50. konsultti: Hyvä kysymys on se, että pitääkö kulttuuria ylipäätänsä voida tuottaa työkseen? Tai esim. mihin elintasoon kulttuuria tekemällä pitäisi yltää? Historia on opettanut, että taiteilijalle ei välttämättä tee pahaa, jos on vähän niukemmat olot. Toisaalta ansioitunutkin kulttuuri voi olla myös aito henkireikä ja purkukanava varsinaisen ansiotyön ohessa – harrastus.

    Suosion osuessa kohdalle ihmiset kyllä ovat valmiita maksamaan muusikon kuulemisesta. Jos muusikko ei muuten suostu tulemaan kuuluviin, ihmiset tavalla tai toisella maksavat. Muusikot ja säveltäjät pärjäsivät omalla tavallaan jo ennen gramofonin keksimistäkin vuonna 1877. Palataan jokseenkin tuohon aikaan, tosin 2010-luvun mahdollisuuksilla tuoda ajatuksiaan esiin.

  51. Tuon ”pitkän hännänhän” piraatit haluaisivat katkaista rajaamalla tekijänoikeudet viiteen vuoteen. Artisti saisi ensin maksaa levynteon, sitten viiden vuoden ajan kilpailla maksuttomia vertaisverkkoja vastaan ja sen jälkeen biisi olisi kollektiivista yhteisomistusta.

    Tästä ei hyödy kukaan muu kuin Google ym. piraattien rahoittajat, jotka haluavat tienata toisten työllä antamatta tekijöille edes kahvirahaa. Loisijat lastenhuoneissaan luulevat hyötyvänsä, koska ilmaista ilmaista ilmaista. Sitä ilmaista ei vaan kenelläkään ole kohta varaa tuottaa, ellei sillä samalla myydä tennistossuja, tamponeja, tai reality-tv-formaatteja.

    Musiikin tekemisestä harrastuspohjalta voivat puhua kaikki ne, jotka itse pistävät omalla työllä tienatut rahansa tekeekseen toista työtä omalla kustannuksellaan harrastuspohjalta ja jakavat sen hedelmät ilmaisiksi kenelle hyvänsä sohvalla makaajille, joilta ei saa palkaksi kuin keskisormea.

  52. Hankitaan siis kaikki Spotify Premium! Enpä usko, että moni tietää artistin saaman korvauksen noin radikaalisti riippuvan siitä, millä versiolla kappaleen kuuntelee. Itselläni on ollut Premium pari vuotta, kun ekaluokkalaisen kännykkään piti saada offline-versio ja Premium oli ainoa tapa. Ei kai tuota download-mahdollisuutta edes nykyään ole muissa versioissa.
    Kymppi kuussa on pieni summa ja maksan sen entistä mieluuummin kun tiedän sen auttavan muutakin kuin Spotifyn kassavirtaa!

  53. Täysipäiväisesti töissä ollessani kuuntelin arviolta 1500-2000 streamausta kuussa premiumilla; siitä kympistäni siis maksettiin (olettaen Anssin royaltitaso) 6-8€ muusikoille. Varsin kohtuullista sanoisin.

  54. Kiinnostaisi kyllä tietää mikä on artistin itsensä mielestä käypä hinta yhden biisin yhdestä kuuntelusta?

  55. Mun kohdallani ilmainen Spotify on tehnyt sen, että sieltä jotain mielenkiintoista löydettyäni hommaan sen oikean cd-levyn. Se on mielestäni reilumpaa ja haluan mielelläni maksaa siitä levystä, kun tietää että siitä se tekijäkin saa sentään kohtuullisen siivun ja levyn saa sitten laittaa omalle mp3:lle ja tietokoneelle jne. Toimii, ei pätki eikä vaadi mitään yhteyksiä. 🙂 Ja tietysti saa ne kannet myös, joista toivottavasti löytyy sanat ja muuta mielenkiintoista.

  56. Miksi palomiehelle tai poliisille pitäisi maksaa palkkaa? Monikin lähtee kutsumuksesta tuohon työhön, joten palkattomuus auttaa heitä asettumaan heidän asiakkaittensa asemaan paremmin. Kun menee kaikki tai kaikki on jo mennyt. Jos ette halua musiikin tekijöille mitään maksaa sen tekemisestä ja kuuntelemisesta, älkää kuunnelko.

    Musiikin tekemisestä annetaan kaikenmaailman idolseilla ja muilla pelleilyillä aivan liian helppo ja täysin väärä kuva. Oikeat muusikot kuten Anssi ovat käyneet pitkän tien ja kehittävät itse uraansa ja osaamistaan koko ajan. Siinä ei silloin muita ”oikeita töitä” tehdä. Joka tällaisen tosiaan palkitsee näyttämällä keskisormea kun esittää oikeutettuja vaatimuksia saada palkkaakin, on typerys ja itsekäs vinkuja, joka luulee, ettei minkään eteen tarvitse tehdä työtä tai mistään maksaa.

    Anssi on sentään suosittu artisti ja saa työstään palkkaakin. Mutta Suomessa on paljon nimekkäitäkin artisteja, jotka eivät saa koskaan juuri mitään. Pitää olla muualla päivätyössä, että pystyy elämään. Näitä on yllättävän paljon.

  57. Toimin kuten Jami edellä, paitsi että esikuuntelen yleensä YouTubessa ja sitten suunnistan levykauppaan, yleensä nettikauppaan, josta saa ladattua kaivatut biisit ja albumit heti maksun jälkeen koneelle ja siitä edelleen cd:lle ja mp3-soittimeen. Spotifyta käytän täysin satunnaisesti biisien etsimiseen ja tunnistamiseen, en jää kuuntelemaan huvikseni. Siispä olen ilmaisversion käyttäjä.

  58. Mä teen niin,että maksan Spotifyista premium-maksua ja lisäksi ostan niiden artistien levyt, joiden haluan ehdottomasti tekevän musiikkia jatkossakin (kuten sinun). Käyn myös lempiartistieni konserteissa/keikoilla niin paljon kuin mahdollista.

    On hyvä, että tuot asiaa aina välillä esille, sillä ihmisten täytyy ymmärtää, että ei ole kestävää ”elää vapaamatkustajana”. Haluamistaan hyödykkeistä tulee ja kannattaa maksaa. Uskon, että se on tulevaisuuden suuntaus; pitäisi vaan keksiä siihen hyvä ja helppo ratkaisu. Onko se sitten ”oheiskama” (jotta tuntee saavansa jotain fyysistä rahoillaan) vai jokin netissä myytävä virtuaalinen ”arvomerkki” (esim. saa nimensä näkyviin artistin sivulla ja haluamissaan sosiaalisissa medioissa jotenkin). Pitää keksiä uusia keinoja 🙂

  59. Heinäkuun Taloussanomissa käsiteltiin Spotifyn taloudellista tilannetta:

    ”Ruotsalaisen musiikkipalveluyhtiö Spotifyn liikevaihto lähes kaksinkertaistui vuonna 2012. Suosiosta huolimatta yhtiön tappio syveni. Levy-yhtiöt vievät leijonanosan musiikkipalveluiden kassavirrasta.” ja ”2012 liikevaihto lähes kaksinkertaistui 435 miljoonaan euroon. Tänään julkaistujen tietojen mukaan Spotifyn liiketappio syveni laajentumisesta huolimatta 58,7 miljoonaan euroon”

    Kirjoittamasi perusteella eipä tuo Spotifyn heikko tulos ainakaan ahneiden artistien vika ole.

    Näin kuluttajan näkökulmasta Spotify on aivan loistava palvelu. Itselläni Spotify on tehnyt tarpeettomaksi vertaisverkkojen käyttämisen sekä se myös kätevänä ja liikkuvana musiikkimediana lähes korvaa perinteisten levyjen oston. Hanurista ettei oma kymppini jakaudu kovinkaan fiksusti artisteille toivottavasti tilanne paranee kun käyttäjäkunta kasvaa.

    Artistilla on mahdollisuus parantaa omaa Youtube ja Twitter näkyvyyttään ostamalla seuraajia. Onkohan Spotifyn osalta saatavilla myös vastaavaa palvelua? Teknisesti lienee helppo toteuttaa muutaman tuhannen maksuttoman Spotify clientin klusteri jonka kuuntelut saa Visaa vinguttamalla omalle biisilleen. Teknisten innovaatioiden ympärillä tapahtuvat lieveilmiöt ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia 🙂

  60. Omassa tuttavapiirissä on varmasti yleisempää se että kuunnellaaan musiikkia youtubesta kuin spotifystä. Eli kun Levoton tyttö on striimattu tuubista myös yli miljoona kertaa niin mitkä mahtavat olla sitä kautta tulevat tuotot?

  61. Kun Levoton tyttö soi Radio suomessa, niin paljonko sillä mahtaisi olla kuulijoita yhdellä kerralla? Sanotaan nyt vaikka 400 000 henkilöä. Voisin kuvitella kuulijakohtaisen korvauksen olevan samalla tasolla Spotifyn kanssa. Olenko pahasti väärässä?

  62. Hienoa, että joku uskaltaa julkaista näitä tietoja. Olen ollut spotify:n premium asiakas niin kauan kuin palvelu on Suomessa ollut käytettävissä, enkä siitä luopuisi vaikka hintaa korotettaisiin. Ostan levyjä iTunesista artisteilta, jotka saavat jotain UUTTA julkaistua, valitettavasti suurin osa artisteista jää tekemään sitä ekaa menetyslevyä uudestaan ja uudestaan, tämä ei minua motivoi ostamaan. Otin myös maksulliset tilaukset Deezeriin, Napsteriin ja Google Musiciin, heti kun ne tulivat Suomessa mahdollisiksi. En tietenkään voi kuunnella kaikista yhtä aikaa, mutta mielestäni tälläiset palvelut ovat oikea suunta musiikin ja elokuvien, tv-sarjojen ja muun viihteen julkaisussa, tämän takia kannan oman osani maksamalla niille, jotka tätä vievät eteenpäin. Vielä kun teennäiset julkaisualuerajat saataisiin pois ja kaikki materiaali oikeasti globaaliin jakoon, niin maailma olisi taas pikkuriikkisen parempi paikka viihdenautintojen osalta elää.

  63. Enemmän taitaa siis kuitenkin irrota kuin radiosoitosta? Miljoona kuuntelua lienee radiosta riippuen joitain kymmeniä soittokertoja, joista ei varmaan ihan 2000 euroa tipu? Ei on-demand -streamausta tietenkään voi suoraan radiosoittoon verrata, kuten ei myöskään levymyyntiin.

    Toisaalta yhdestä myydystä levystä taitaa artistille jäädä euro tai alle, levyllä lienee keskimäärin kymmenen biisiä ja voidaan varmaan arvioida että levy kuunnellaan ainakin kymmenen kertaa läpi. Näin yhden ”kuuntelun” hinnaksi jäisi 0,01€. Ostetussa levyssä on tietysti vielä se monelle tärkeä keräilyaspekti, joka tuo lisäarvoa.

    Mielenkiintoista olisi nyt tietää että kuinka paljon sieltä Spotifylta oikeasti lähtee rahaa levy-yhtiölle, eli mikä on se Anssin rojaltiprosentti, 5%? Tietysti jatkossa tämän järjestelmän toimivuus riippuu täysin käyttäjämäärien kasvusta, mutta eiköhän näin alkuun ne artistien rojaltit voitaisi vaikka kylmästi kaksin- tai nelinkertaistaa ilman että asiasta muodostuisi mitään ongelmia levy-yhtiöille.

    Hihasta vedettynä sanoisin että tuon Spotifylta yhdestä kuuntelusta artistille päätyvän korvauksen pitäisi n. viisinkertaistua ja sitten alkaisi kuulostaa jo järkevältä.

  64. Heikki: Jos kyseinen Youtube-kanava ei ole päässyt Googlen partneriohjelmaan mukaan niin ei mitään. Jos on päässyt, niin… oikeita lukuja ei kai julkaista missään, mutta erinäisten arvioiden mukaan korvaukset olisivat ilmeisesti luokkaa $5 per 1000 katselua. Google itse siis tienaisi videon mainoksilla n. $20-25 per 1000 katselua ja artistille/kanavalle jäisi siitä se 5-7 dollaria.

  65. Tuottaako Spotify Premium käytännössä kuitenkaan enempää kuin ilmainen versio, koska Premiumissa usein latauksen jälkeen kappale kuunnellaan paikallisesti laitteesta, ei enää streamattuna?

  66. Onhan tuo kaksi tuhannesosa euroa aika pieni summa soitosta artistille, mutta minusta ainakin tuli Anssi Kela fani Spotifyn kautta. Siellä missä Anssi Kela esiintyy livenä, menen häntä kuuntelemaan. Sen on Spotify saanut aikaan. Kaveriporukoissa kun Anssia soitan, sama ilmiö tulee useimmiten kavereillekin.

  67. Mielenkiintoinen kirjoitus ja mukava, että joku avaa Spotifyn logiikkaa artistinkin puolelta tarkemmin.
    ”Internetin ensimmäisinä vuosikymmeninä on kasvanut kokonainen sukupolvi, joka on oppinut, ettei mistään koneelle imutettavasta tarvitse maksaa mitään.”
    Tämähän onkin sitten käytännössä kokonaan levyteollisuuden omaa syytä. Oletkin täysin oikeassa siitä, että muutos tapahtuu, kun helppokäyttöisiä palveluita ruvetaan oikeasti tarjoamaan kuluttajille. Tähän mennessä helppokäyttöisimmät palvelut ovat pääsääntöisesti olleet lain harmaalla alueella ja sen takia internet-sukupolvi on tottunut hankkimaan musiikkinsa sieltä – eikä levy-yhtiöiden virallisten levityskanavien kautta.

  68. Kelalle tiedoksi, että Googlen musiikkipalvelu syö parhaillaan Spotifyn asiakkaita. Kannattaa varmaan liittyä molempiin jos se vaan jotenkin onnistuu. Niin tai näin, niin kilpailun lisääntyessä tuskin tulee sellaista moninkertaistumista Spotifylle jota Kela toivoo.

    Itse maksan tällä hetkellä molemmista, mutta jos pitäisi valita toinen, niin se olisi Google paremman PC/selain-toteutuksen johdosta.

  69. Tästä voi myös laskea, että jos Levoton tyttö on noin 5 minuutin mittainen biisi ja laittaa yötäpäivää repeatilla soimaan, niin: 0,004€ * 12 kuuntelukertaa tunnissa * 24 tuntia * 30 päivää = 34,56€ kuukaudessa. Huomattavasti enemmän kuin mitä Premium-tili maksaa kuussa. Eli ei Anssi muuta kuin perustat järjettömän kasan Spotifyn Premium-tilejä ja laitat omia biisejä vuorokauden ympäri soimaan, niin kassavirta on taattu. Jos löytyy kestoltaan lyhempiä biisejä, joissa on samat rojaltit, niin vielä parempi kassavirta. Toki kannattaa tarkistaa, että yhden Spotify-tilin saman kappaleen erilliset kuuntelukerrat lasketaan tuohon kuuntelumäärälaskuriin mukaan. 🙂

  70. Andre: Vaikka ne Premiumin kappaleet soitettaisiin offline-latauksen jälkeen, niitä voi soittaa vain Spotifyn ohjelmistolla, ja Spotify pitää varmaankin ihan samalla tavalla kirjaa siitä paljonko sitä kappaletta on ”striimattu” offline-tilassa. Toki tämä pitäisi varmistaa Spotifyltä, mutta ei minusta ole mitään järkeä että Spotify jotenkin erottelisi soittokertoja.

    Botti: Anssi Kelan musiikkituotanto löytyy kyllä jo Google Play Musicista.

  71. Onko kukaan tehnyt edes teoreettisia laskelmia että jos musiikki olisikin kuunneltu CD-levyltä (eli ostettau CD-levy kaupasta, ripattu ja muunnettu MP3 muotoon ja siirretty soittimeen)?
    Paljonko artisti silloin sai rahaa per yhden kipaleen soitto?

    Voisiko olla peräti niin, että jopa ilmainen Spotify voisi tuoda enemmän rahaa artistille kuin perinteinen CD?

    Entäs tapaukset joissa käytetään ilmaista Spotifyä, ja ollaan ostettu CD-levy kannatusmielessä (levyä ei olla soitettu kertaakaan, mutta halutaan kannustaa sillä artistia tekemään seuraavankin levyn, kun ainakin kuvitellaan, että levyn ostamisella artisti voisi saada rahaa paremmalla hyötysuhteella).

  72. Kiitos Anssi tästä postauksesta. Itseäni on todella rasittanut tämä keskustelu Spotifyn huonoudesta. Itse maksan siitä mieluusti tuon em. kympin kuussa ja siitä kiitoksena luen postauksia, joissa artistit väittävät minun riistävän heitä. Samaan aikaan monet itseni ikäiset ja etenkin hieman nuoremmat (jotka eivät koskaan ole ostaneet niitä cd-levyjä sieltä kaupoista) eivät suostu maksamaan mitään, eli joko lataavat musiikin laittomasti tai kuuntelevat sitä Youtubesta.

    Toivoisin artistien keskittyvän siihen, että jopa se, joka maksaa vain sen surkeat 10 euroa kuussa, maksaa kuitenkin enemmän kuin se, joka ei maksa mitään.

    Saan joka tapauksessa suurta lohtua siitä, että minun striimauksestani maksettavat korvaukset ovat 10x sen mitä ilmaisversiosta. Kiitos.

  73. Internetin ”pahimman” waretusvimman aikana olin opiskelija ja niillä tuloilla ei tullut mieleenkään lähteä ostamaan yhtäkään peliä tai elokuvaa. Musiikkilevyjä tuli ostettua viiden vuoden aikana ehkä yhden käden sormilla laskettava summa, muilta osin waretettiin kaikki. MP3:t on painuneet omalta osalta aikaa sitten unholaan (lukuunottamatta digitaalisina ostettuja plattoja).

    Tällä hetkellä kaikki musiikki tulee ostettua Spotifysta ja vaikka nuo tulot varmasti pieneltä vaikuttaakin, niin toki niihin on laskettu kappaleen koko elinkaari, kuten Anssi tuossa ohimennen asian toikin esille. Varmasti suurin osa artisteista laskee näitä ”vanhakantaisesti” kertaluonteisena tulona ja jättää huomioimatta että spotify tuottaa tuloa pitkäaikaisena, eikä kertaluonteisena, kuten perinteinen levymyynti. Vähän myyvälle artistille tuo varmasti on hankalaa, kun tulot jäävät alkuvaiheessa mitättömiksi.

    Premiumin leviäminen on hoidettu fiksusti. Ilmaiset versiot kun toimivat vain tietokoneella. Jos ja kun minkäänlaisia tietoyhteiskunnan tulevaisuuden visioita on tulkitseminen, niin jatkuvasti siirrytään enemmän ja enemmän mobiiliin suuntaan. Ja jotta Spotify toimii mobiilissa, täytyy käyttäjällä olla Premium-versio. Sama homma pätee muihinkin integroituihin Spotify ratkaisuihin, kuten Onkyon vahvistimissa oleviin.

  74. Miksi sitä musiikkia on pakko tehdä työnä? Eikä vain voi tehdä harrastusmielessä? Esim todella harva suonalainen jalkapalloilija tienaa miljoonia, mutta silti sitä pelaa moni. Suomen huipputason pelaajat eivät tienaa kovin suuria summia. Miksi ihmeessä kaikki, jotka täällä suomessa julkaisevat levyn, pitäisi automaattisesti olla miljonäärejä? En usko että muusikit oikeasti 37,5h viikossa kokoajan säveltävät, sanoittavat tai esittävät musiikkia..

  75. Kiitos tästä statistiikasta. Vähintääkin mielenkiintoista. Meidän talous maksaa 2*premium tilin eli n. 20e/kk. Mun mielestä silti ja edelleen Spotifyn kk-maksu on liian edullinen. Jos saa käytännössä kaiken uuden julkaistavan musiikin ja lisäksi vanhan kataloogin, tulisi kk-maksun olla min. 20e/kk. Jos miettii millaisia maksuja noista TV-kanavapaketeista pyydetään, 25e/kk olisi vähintäänkin kohtuullinen. Se on suunnilleen yhden uuden CD:n hinta.

  76. Hieno kirjoitus. Itse en käytä spotifyä. Ostan levyt/biisit iTunesista, beatportista ta junosta.

  77. Minuakin kiinnostaa muutamien muiden kommentoijien tapaan paljonko olet Anssi tiennannut samassa ajassa kappaleen radiosoitolla?

    Itse en nimittäin ole oikeastaan koskaan ostanut musiikia. Olen ostanut 30 ikävuoteni aikana ainoastaan muutamia satunnaisia CD-levyjä. Minulle musiikkikappaleet ovat olleet aina tavallaan kulutustavaraa, kuten lehtiartikkelit, en näe tarvetta keräillä niitä käyttämisen jälkeen.

    Ennen Spotifyä kuuntelinkin musiikkia lähinnä radiosta ja jonkin verran latasin Internetistä. Spotifystä olen kuitenkin maksanut maksanut 9,99e kuukausimaksullista premium tiliä sen Suomeen rantautumisesta saakka eli viitisen vuotta. Omalta kohdaltani siis musiikkiin käyttämäni raha on Spotifyn ansiosta moninkertaistunut.

    Spotifyllä musiikkia enemmän kuunnellessa myös kiinnostukseni artisteja kohtaan on kasvanut, ja olen hankkinut esimerkiksi fanituotteita ja käynyt enemmän livekeikoilla. Omalta kohdaltani siis yksittäiset kappaleet tai levyt eivät ole se tärkein sijoittamisen kohde, vaan artisti itse. Toivonkin näkeväni vielä suoremman läpinäkyvämmän musiikimaailman jossa levy-yhtiöt eivät olisi välistä vetämässä, vaan voisin suoraan tukea artistia josta pidän.

  78. Kiitos hyvästä blogauksesta, Anssi. Hyvästä siinä mielessä että se ei ole täynnä vihaa ja syytöksiä niitä ihmisiä kohtaan jotka musiikkiasi kuuntelevat, kuten on välillä artisteilla ollut (joka on sinäänsä ymmärrettävää – kun turhautuu saattaa välillä sana kimpoilla).

    Sinulla tuntuu olevan asenne kohdallaan – linkkaisin tähän Kevin Spaceyn puheen Netflixistä mutta se lienee kommenteissa estettyä – pääidea kuitenkin on että ihmiset rakastavat taidetta ja sisältöä. Ja ovat siitä valmiita myös maksamaan. Kunhan se tehdään helposti eikä mukana ole fiilis että nyt imetään rahat useaan kertaan aina kuin mahdollista ja hankaloitetaan elämää. Kun ajattelee loppukäyttäjää, raha kyllä tulee perästä. Spotifyssä hyvä kikka on tuo mobiili, saman palvelun saa kännykkään (ja eliminoitua käytännössä tarpeen keräillä mp3:a erikseen varastoon kotoa lähtiessä) maksamalla.

  79. Maksan kyllä ihan mielihyvin Spotify Premiumista sen kympin kuussa, mutta vielä paljon enemmän mielihyvää tuottaisi maksaa sama raha johonkin independent-striimauspalveluun, jossa raha menisi mahdollisimman suoraan artistille kiertämättä levy-yhtiön kautta. Jotakin ”CD Baby Streaming” tai ”Soundcloud Streaming” -tyylistä siis.

    Tuollaisessa palvelussa artistin pitäisi tietysti manageerata ja markkinoida itsensä ja musiikkinsa itse (tai ostaen valikoidusti tarvittavia palveluita). Onnistuisiko, olisiko realistista? Ainakin tuotantopuoli alkaa tänä päivänä olla siinä mallissa, että minun käsitykseni mukaan siihen levy-yhtiöillä ei enää ole paljoakaan tarjottavaa osaavalle muusikolle – Anssin viimeisin levy ja sen tuotantoprosessi lienee tästä hyvä esimerkki?

    En tunne musiikkialaa sisältäpäin, mutta jotenkin alkaa vaikuttaa siltä, että perinteinen levy-yhtiöiden toimintamalli alkaa olla tulossa tiensä päähän. Vähintäänkin haluaisin musiikin kuluttajana ymmärtää, millä tavalla levy-yhtiön panos ja siitä maksettu hinta (johon loppujen lopuksi tuo Spotifyn soittokorvausten kurjuuskin taitaa palautua) on minulle, maksavalle asiakkaalle iloksi?

  80. @Anonyymi: jaa, no itse en oikeastaan edes kuuntele Kelaa (tai mitään muutakaan tiettyä artistia, vaan pop-kanavaa). Blogin juttu olisi ollut parempi, jos vertailuksi olisi otettu myös se Google ja summat laskettu yhteen. Sen lisäksi, pitääkö oikeasti keskittyä vain yhteen biisiin? Albumilla on varmaan yli 10 biisiä, paitsi jos on yhden hitin ihme. Mielestäni kaikkien niiden biisien tulot pitää laskea yhteen.

  81. @Juhana: kuka ne live-keikat järjestää, joilla suurin osa artisteista ne rahansa tienaa jos tienaa?

  82. Kiitos asian avaamisesta. Itselläni Spotifyn käyttö on ollut melko marginaalista. Vaikken varsinaisesti mikään musiikin suurkuluttaja olekaan, maksan edelleen mieluusti artistia tukeakseni levystä, sähköisenä tai kiinteänä. Omalla kohdalla tämän lukeminen johti kuitenkin spotify Premiumin tilaamiseen. Lisää avoimesti asioita esille tähän tyyliiin eikä pelkkää nillitystä!

  83. Itse ainakin kuuntelen paljon radiota, käyn baareissa ja katson televisiota, ja jos jostain kuulen hyvän biisin, ja ehkä jopa toisenkin joltakin artistilta, painan sen mieleen. Kun sitten seuraavan kerran olen levykaupassa, pyrin muistelemaan mihin hyviin artisteihin ja biiseihin olen viime aikoina törmännyt ja ostan niitä levyjä. En koe siis tarpeelliseksi käyttää mitään spotifyta tai muutakaan. Kun ostaa levyn, niin siinähän niitä kappaleita sitten voi kuunnella vaikka kuinka monta kertaa. Ja muutenkin tykkään kuunnella levyt kokonaan alusta loppuun, koska ne ovat kuitenkin aina harkittuja kokonaisuuksia biisijärjestyksineen kaikkineen.

    Eivätkä CD-levyt nyt kuitenkaan niin tuhottoman kalliita ole, etteikö normaalielämää elävällä ihmisellä olisi varaa ostaa paria levyä kuussa. Ja sittenhän sen saa ihan fyysisesti itselleen, kansitaiteineen päivineen. Minulle ainakin itse levyn sisällön lisäksi on oleellista ne ulkomusiikilliset ratkaisut, joita levyn kansilehtisillä on tehty.

    Lisäksi pyrin käymään keikoilla aina kun se vain on aikataulullisesti ja rahallisesti mahdollista. Nautiskelen elävästämusiikista parisen kertaa kuussa. Ja tietysti, jos olen tyytyväinen keikkaan, ostan yleensä myös paidan tai levyn jos sellaisia on tarjolla.

  84. Tämä on tosi hyvä ja silmiä avaava teksti. En kuuntele Anssi Kelan musiikkia (peukkulyseota lukuunottamatta), mutta taidan laittaa uusimman levyn Spotifystä pyörimään ilman ääntä, ihan vaan tukitoimena… Maksan kernaasti kympin ja enemmänkin Spotifystä kuussa, mutta monessa laillisessa musiikki/video-palvelussa ongelmana on Spotifyn tapaan se, että ne toimivat huonommin kuin laittomat tavat kuunnella/katsella. Omakohtaisia kokemuksia on monia, mutta parhaiten tähän sopii Spotifyn offline-toiminto, joka lataa kappaleet ohjelman jokaisella käynnistyskerralla uudelleen. Offline-tilaan käynnistyessään biiseistä ilman uudelleenlatausta toimii ehkä 10-15%. Toisena esimerkkinä eräs tuttuni, joka käytti vähän aikaa sitten HBO:n omaa videopalvelua vain ”katseluoikeuden” maksamiseen, koska katselukokemus sen kautta oli todella sietämätön. Huono kuvanlaatu, streamin pätkiminen yms. Sarjat hän latasi hd-laatuisena ja oikeasti toimivana sitten verkosta. Se että Spotify maksaa vähemmän ilmaisversiolla kuunnelluista kappaleista, on jotenkin kummallista. Ihan kuin heidän kyvyttömyytensä saada ihmiset ostamaan palveluaan olisi artistien vika. Olisiko askel oikeaan suuntaan lopettaa ilmaisversio ja antaa esim. 14,99€/kk hinnalla 2-4 ”kuuntelulisenssiä”?

  85. Haluan tuoda tähän keskusteluun sen huomion, että Spotify Premiumin 120 euron vuosimaksi on enemmän kuin mitä edellisenä 5 vuotena käytin levyjen ostoon. Spotify on siis lisännyt musiikkiin käyttämääni rahamäärää aivan radikaalisti. Puhumattakaan siitä, miten paljon musiikin kuunteluni ylipäätänsä on lisääntynyt.

    Kyseenalainen musiikin kopiointi kavereilta tai netistä on loppunut kohdallani täysin.

  86. Minä taas en kuunnellut vuosikausiin mitään muuta kuin auton radiota työmatkoilla. Ja nyt maksan sitten joka kuukausi peräti kahdesta streamauspalvelusta, eli 0 euroa on lisääntynyt huimasti. Yhtään lisää ylimääräistä roinaa kaappiin en tule enää ikinä ostamaan.

  87. Hyvin Anssi kirjoitit ilman mitään katkeraa tilitystä, jota joiltakin tahoilta voi nauttia, PISTEET siis järkevästi pohdinnasta ja artikuloinnista 🙂

    Mietin vain itse, että mikä on suurin piirtein yhden kuukauden kokonaissaldo. Tiedän tänä päivänä ihmisraakileita jotka paiskivat 1700€ miinus verot pitkää päivää lähes ilman taukoja. Tuo tienaus on suhteellinen käsite ja voidaan aina peilata sitä työn fyysisyyteen yms…Mitään oikeaa linjaahan tuotolle ei kuitenkaan ole.

    Tuossa jää käsittelemättä ymmärrettävistä syistä oikea tulotaso, koska tuo spotify on vaan osa musabisneshärdelliä, joten jykevä kannanotto -onko tuo tienisti vähän vai paljon on lähes mahdotonta antaa ulkopuolisen silmin.

    Joka tapauksessa loistava avaus.

  88. Kuinka paljon yksittäisen kappaleen pitäisi tuottaa artistille jotta tämä olisi tyytyväinen? Jos artisti tahtoo tulla toimeen työllään, kuinka usein hänen pitäisi saada aikaan kappale jota ihmiset haluavat kuunnella ja joka tuottaisi hänelle rahaa? Millainen puristus on yhden levyn (saati yhden kappaleen) tekeminen? Anssin diskografiaa katsellessa levyjä näyttää tulleen noin neljän vuoden välein joten keikkapalkkiot yms. tulonlähteet poislukien jokainen levy on pitänyt hänet näemmä hengissä kuitenkin tuollaisen ajan.

    Saanko minäkin siirtyä ansaintamalliin jossa puurran ahkerasti muutaman kuukauden ja sen jälkeen lepään laakereillani bloggaten tuottojen vähyydestä neljä vuotta? Kuulostaisi kovin paljon kivemmalta kuin tämä nykyinen 12kk/vuosi puurtaminen jonka jälkeen rahat eivät siltikään riitä yhtään mihinkään.

    Olkoon sitten Anssin suurin hitti ikinä. En ole tosin samaa mieltä, mutta ehkä nyt puhuttiin tuotoista. Ei se onneksi ole kovin usein radiosta tullut, minä kun en tuosta niin piittaa. Muista Anssin kappaleista pidän kyllä.

    Tiedän että olen oikonut monia mutkia. En yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi voidakseni huomioida kaikkia artistin tulonlähteitä. En tiedä paljonko Levoton tyttö on tuottanut Anssille. En tiedä paljonko sen hänen mielestään pitäisi tuottaa. En tiedä minkä verran keskimääräisestä kappaleesta saadaan. En tiedä paljonko aikaa ja vaivaa tämän kaiken tekemiseen menee. Sen tiedän, että artisti saa opetella ja kouluttautua oman aikansa ennen kuin hän on siinä missä Anssi on. Toisaalta, minäkin olen kouluttanut itseäni reilut kymmenen vuotta ja jatkan yhä. En oleta että se automaattisesti näkyy minun tuloissani millään tavalla. Tuloni tulevat siitä mitä TEEN itse hankkimallani osaamisella.

    En lähde spekuloimaan tulonjakoa. Osaamiseni ei siihen riitä. Jos lasketaan kuitenkin nopeasti että maksan Spotify Premiumista sen 10e/kk (niin kuin teenkin, jo ties kuinka monetta vuotta) ja kuuntelen päivän aikana keskimäärin 15 kappaletta se tekee kuukaudessa reilut 450 kappaletta. 0,02c/kuuntelu. Spotify hoitaa itse jakelun ja sillä on tästä toiminnasta todellisia kuluja koko ajan. Ne täytyy kattaa. Levy-yhtiö haluaa oman osansa – sen oikeudenmukaisuuteen ja määrään en ota mitään kantaa. Loput menevät artistille joka kappaleen teki ja jolta ei käsittääkseni tässä vaiheessa enää odoteta muuta kuin tilinumero jonne rahat kilahtelevat. Mikä siis olisi artistille tuosta 0,02 sentistäni kohtuullinen korvaus?

    Anssi tienasi 2011 verotietojen mukaan yli tuplasti sen mitä minä (>80000e, ts. 6797e/kk), ja minäkin tulen omillani juuri ja juuri toimeen. Levoton tyttö (hänen sanojensa mukaan hänen suurin hittinsä ikinä) ei ole noissa luvuissa mukana koska se tuli myöhemmin. En myöskään lähde kaivamaan sen tuoreempia tietoja, minulle riitti pikainen googlaus että saan edes jonkun luvun.

    Kertokaa rakkaat ihmiset missä olen pielessä? Jos tuo on Anssin keskimääräinen tulotaso ja hän julkaisee levyn noin joka neljäs vuosi, mikä on kohtuullinen korvaus yhden levyn yhdestä kappaleesta? Ottaen huomioon tietysti, että se tuottaa x vuotta edes jotain – vaikkakin koko ajan pienenevän summan. Kyllä minulla naama vähän vihertää noita lukuja katsoessa, pakko sanoa.

    Sanotaan nyt vielä tähän loppuun: Anssi, tämän ei ole tarkoitus olla mikään henkilökohtainen hyökkäys sinua sen paremmin kuin muitakaan artisteja vastaan. Yritän vain ymmärtää. Kerro missä laskelmissani menin pieleen? Olen maksanut Spotify Premiumia useamman vuoden, hyllyssä on reilut tuhat alkuperäistä, Suomesta ostettua CD-levyä eri artisteilta. Haluan että artistit tulevat toimeen valitsemallaan uralla ja tekevät hyvää musiikkia. Toimeentulon ja rikastumisen välillä on kuitenkin hienoinen ero.

  89. @Botti Kai Suomesta ja maailmasta keikkajärjestäjiä löytyy, sellaisiakin jonka kanssa ei tarvitse tehdä levytyssopimusta 60-luvun rojaltiehdoilla? Anssin viimeisin levyhän onkin Live Nationin nimissä, mikä selittänee hänen mainitsemansa ”kirkkaasti keskimääräistä paremmat” prosentit. Spotifyhyn asti tuo reiluus ei enää yllä, koska käsittääkseni sen ehdot ovat tiukasti Isojen Perinteisten Levy-Yhtiöiden peukalon alla. Tämän vuoksi voisi olla tilausta maksulliselle independent-striimaukselle, jonka kautta artisti saisi asiallisen korvauksen.

  90. Arvoisa Anssi Kela,

    Kaikella kunnioituksella sinua kohtaan, mutta kuten itsekin totesit niin ajan muuttuvat. Päinvastoin kun iso osa suomalaisista, niin olet siitä onnellisessa asemassa, että sinua tai sinun työtä ei voida ulkoistaa muualle maailmassa. Vain Anssi Kela voi tehdä Anssi Kela-musiikkia. Ehkä sinunkin olisi ”oikeasti” syytä hyväksyä tämä maailman muutos ja sitä kautta tehdä jotain omalla businessmallillesi. Otetaan vertailuun toinen media eli perinteinen printtimedia joka käy nyt suurta muutosta Suomessa. Siinä missä ihmiset haluavat saada musiikinsa ”heti ja halvalla”, niin sama koskee muuta mediaa, missä tieto pitää saa ”heti ja halvalla”.

    Sinun tapauksessasi paras vaihtoehto lienee poistaa ”välikädet” tuotantoportaasta (mitä mm Radiohead ja Marillion-yhtyeet ovat tehneet hyvällä menestyksellä), mutta tämä vaatisi Sinulta kovaa työtä.

    Tarkoituksenani ei ole syylistää Sinua, vaan lähinnä tuoda esille sen, että ei musiikkibisnes voi olla koskematon.

  91. @timppa ”Miksi sitä musiikkia on pakko tehdä työnä? Eikä vain voi tehdä harrastusmielessä?”

    Siksi, että jos musiikkia tekee vain harrastus mielessä, se myös kuulostaa harrastelulta. Musiikkiin, kuten muuhunkin taiteen tekemiseen, pitää paneutua täysillä, jotta se oikeasti toimii, eikä ole vain räpellystä. Ja kyllä moni muusikko tekee aivan täysipäiväisesti työtä säveltäessä, sanottaessa ja sovittaessa musiikkia. Sitten on lisäksi keikat, joihin kuuluu matkustus, tavaroiden purku, soundcheck, äänenavaus ja muu valmistautuminen, itse keikka, kenties haastatteluja ja tapaamisia, tavaroiden kasaus ja matkustus kotiin tai kohti seuraavan päivän keikka paikkaa. Ja tuo päivä on luultavasti vielä pitempi kuin sinun 8 tuntiasi. Lisäksi moni artisti vielä hallinnoi kotisivujaan ja sosiaalista mediaa ollakseen yhteydessä faniensa kanssa.

    Ja esittämäsi vertaus suomalaiseen jalkapalloon on mielestäni aika osuva. Suomalaisessa jalkapallossa ei tehdä työtä ammattimaisesti ja eihän siitä mitään tulekaan. Sama käy, jos musiikkiakin tehtäisiin vain harrastusmielessä niinkuin sinä haluaisit.

    Ihmisten pitäisi ymmärtää, että taide on myös ihan oikeaa työtä, ja siitä pitäisi siksi saada myös ihan oikeaa palkkaa. Ei tietystikkään perusteettomasti, niinkuin ei muissakaan työpaikoissa.

  92. @Juhana: saattaapi olla. En tunne alaa tai sen käytäntöjä oikeastaan ollenkaan. Näun maalikon aivoin vain mieleen tulee, että se keikkailu voisi olla vielä aluetta jossa ulkopuolinen agentti saattaa olla hyödyllinen. Sitä kun ei ainakaan Spotifyn kautta kai voi järjestellä.

    Tiedä sitten, saavatko nuo joskus rakennettua nettiin jonkun portaalin jossa tarvitsevat ja tarjoajat kohtaavat toisensa ilman välikäsiä. Vähän niin kuin nykyään on kesämökkejä varten nettisivu.

  93. Anssi sanoikin sen oleellisen ”artistien tilitykset ovat nimittäin riippuvaisia heidän levytyssopimuksissaan määritellyistä rojaltiprosenteista.”
    Artistien etuja ajavat tekijänoikeus- yms. järjestestöt eivät kuitenkaan tunnu puuttuvan tähän epäkohtaan, vaan koittavat keksiä kaikkea kiusaa maksaville asiakkaille eli meille faneille. Kuten nyt vaikkapa nostaa kasettimaksua ja laajentaa se koskemaan myös Spotifyn kaltaisia streaming-palveluja.

  94. Parahin Anssi. Kiitoksia numeroiden kertomisesta sekä omien tuntojesi tuomisesta julki.

    Muiden maailmalta raportoimiin indie-artistien 0.004e per kuuntelu-rojalteihin liittyen laskin aiemmin karkeasti, että sama raha napsahtaa 40h+ Spotify-kuunteluista indie-artistille kuin mitä major label-artisti saa yhden täysihintaisen levyn myynnistä. Tähän laskin 10 biisin 45 minuutin CD:n, 15% rojaltin ja 15e verottoman hinnan levylle. Jos major label-artisti saa neuvoteltua 50% rojaltin digitaaliseen myyntiin (mahdollista tämäkin), ollaan 80h paikkeilla.

    Kysymykset tästä kuuluvatkin:
    – Onko 40h mitenkään kohtuullinen määrä kuuntelua CD:lle?
    – Kompensoivatko CD:n muut ominaisuudet (saa soittaa firman pikkujouluissa kunhan maksaa Teosto-maksun, voi myydä edelleen) hintaa alemmaksi?
    – Onko major labelin 15% niistosopimus mitenkään järkevä benchmarkki sille, paljonko artistin pitäisi levystä saada?

    Aivan uutta informaatiota tässä blogissa oli se, että maksullisen ja maksuttoman Spotifyn kompensaatiot ovat erilaiset. Tämä käy järkeen vähän hassusti – porukoille, jotka eivät halua palvelusta maksaa, myydään kymmenesosalla hinnasta käytännössä sama tuote.

    Yksi huomionarvoinen asia näissä luvuissa on myös se, että ymmärtääkseni Anssi yksin säveltää, sovittaa, ja esittää biisit merkittävältä osin. Kun mennään maailmaan, jossa bändissä on 5 jäsentä ja joku ulkopuolinen saattaa olla biisinkirjoittajana, tulonjako muuttuu merkittävästi. Soittajien määrä toki heijastuu fyysisten levyjenkin myyntiin. Biisien kirjoitus taas sitten on oma matopurkkinsa – en tiedä huomioiko Spotify Teostokorvauksia tässä vai tulevatko ne erikseen.

    Radiosoittokorvauksiin rinnastaminen on typerää, sillä radio soittaa mitä haluaa pakkosyötöllä suurelle laskennalliselle kansanosalle, eikä siinä ole previous/next-nappuloita. Ehkä samalla logiikalla fyysisten levyjen myyntiinkin rinnastaminen on typerää. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että ”maksetaan mitä pystytään”-hinnoittelu on outoa ja kyseenalaista, eihän muitakaan tuotteita sillä lailla myydä. Pakkolisensoinnin käsite on tosin minulle jokseenkin vieras enkä tiedä mitä kaikkea se sisältää.

    Joka tapauksessa meillä on uusi teknologia, joka ei sovi vanhoihin bisnesmalleihin, eikä siksi myöskään teknologiapohjaisiin kompensaatiomalleihin kuten radiosoiton Teosto/Gramex tai fyysisten CD-levyjen myynti. Levy-yhtiöiden roolinkaan ei voi olettaa olevan sama, kun fyysinen jakelu sekä radioiden soittolistoille työntäminen puuttuvat liki totaalisesti (kaipa näistä Spotifyn etusivun mainoksista joku maksaa). Jotain tarttis tehdä, että musaa kannattaisi tehdä muidenkin kuin Vain Elämää-tähtien, jos heidänkään.

    Ainoana pilkkuna tunnelin päässä – Wikipedian numeroiden mukaan kun katsotaan levymyyntibisneksen kokoja länsimaissa, saadaan jälleen yhdellä laskutoimituksella sellainen numero, että jenkkien musabisneksen arvoon päästäisiin sillä, että kaikilla jenkeillä olisi 12e vuosimaksu Spotifyhyn. Käytin tähän vuoden 2005 numeroita, sillä ne ovat saatavilla, bisnes on tästä vain pienentynyt. Ehkä meillä pitäisi Yle-veron sijasta olla musiikkivero, että homma kannattaisi, ja kaikki muusikot voitaisiin nimetä kunnantaiteilijoiksi. 😛

  95. mihin sitten pitä olla tyytyvinen? itse teen oikeata ruumiillista duunia 8h päivässä 2000€ palkalla . olisin aivan helvetin tyytyväinen jos saisin 600€ boonuksen joka kuukausi… itselläni spotify soi jatkuvasti, eikä millään pahalla Anssi mutta ole sielt joskus sinunkin biisin kuunnellut mutta ikinä en olisi levyäsi ostanut.eli minultakin olet saanut niin sanottua ilmasta rahaa! PS. jos korvaukset samaa luokkaa esim. rihanna jnejne niin ei tossa Herra Spotifylle jää välistä vedettävää. SUOMI ON PASKA PAIKKA PERSAUKISELLE!

  96. Olen itse aina ostanut levyjä (lp/cd) joka lienee peruja suvussani jatkuneeseen ammatilliseen musiikkiharrastukseen ja olen nyt myös viime vuosina käyttänyt erinäisiä streamaus-palveluita (Spotify, Deezer, Rdio) ja todennut ne erittäin hyviksi kanaviksi löytää uusia/vanhoja levyjä artisteilta/bändeiltä joita en aiemmin jostain syystä ollut kuullut.
    Olisi ollut aivan mahtavaa jos vastaavanlainen palvelu olisi keksitty jo aiemmin, etenkin silloin kun itse 80-luvun alkupuolella aloitteli kuuntelemaan tosisaan musiikkia.

    Samoiten esim. työpaikalla tai vaikkapa ulkoillessa tai vaikkapa illanistujaisissa ym. aktiviteettien aikana on mukava kuunnella musiikkia joka tulee suunnattoman kokoisesta valikoimasta. Oma fyysisten levyjen kokoelmani kattaa tällä hetkellä arviolta muutaman tuhannen äänitteen määrän. Ihan fyysisiä levyjäkin kuuntelen paljon mutta se jo vaatii enemmän tietynlaisen tilan, ajan ja fiiliksen jolloin paneudun kunnolla itse asiaan.

    Omasta mielestäni en millään näe että olisi edes syytä harkita paluuta aikaan ennen streamaus-palveluita sillä ne ovat välttämättömiä. Mielestäni musiikinkuuntelu streamaus-palveluista sekä se fakta että ostan edelleen satoja levyjä vuodessa toimii hienosti yhteen eikä ole keneltäkään pois. Olen löytänyt paljon hienoja juttuja viime vuosina ja sitten kun olen huomannut tykästyneeni siihen, olen tilannut levyn suoraan artistilta tai sitten jostain käyttämästäni levykaupasta.

    Pikemminkin, esim tuttavapiirissä olen havainnut viime aikoina tiettyä kitinää näistä korvauksista ja kuinka näiden ansiosta kyseiset ihmiset eivät ikinä itse aio maksaa yhdestäkään streamaus-palvelusta mitään. No sen verran taustatietoa että vaikkapa nämä henkilöt kovasti näyttävät ja vaikuttavat olevan diggailemiensa artistien/bändien faneja, niin eräskin tuttu on kuitenkin itse ollut ankara laittomien latausten ystävä aikoinaan.

    Samoiten palveluiden alhainen hinta on aiheuttanut marmatusta mutta samalla kuitenkin esim. edellä mainitsemani henkilö mieluiten siemailee kallista olutta paikaillisessa räkälässä. Valintoja maailma on täynnä mutta pikkuhinta näin hyvästä palvelusta ei ole paljon, ei todellakaan.
    Mielestäni 5-10€/kk ei ole todellakaan paha summa siitä mitä palvelu tarjoaa.

    Parempi olisi että ilmaiskuuntelijoiden mahdollisuuksia rajoitettaisiin edelleen enemmän.

  97. Oot Anssi niin asian ytimessä! Kiitos avoimesta postistasi! Spotify voisi ihan hyvin poistaa ilmaisen tilinsä ja pakottaa käyttäjät maksamaan vähintään tuon 5 EUR / kk, se ei oikeesti ole paljon tuon suuruisesta palvelusta.

    Nyt kun kaikki musa tulee koneen kautta, niin fyysiselle CD-levylle ei vaan ole enää käyttöä. Siksi tulikin huono omatunto, että en ole ostanut uusinta levyäsi. Pitää käydä ahkerasti keikoilla!

  98. Eli jos työkoneelle jättäisin Levottoman tytön repeatilla soimaan kokoyöksi, auttaisin sua ansaitsemaan vähän lisää?

    Kiitos tästä kirjoituksesta, olen paljon miettinyt tätä Spotifyn eettistä puolta. Konseptina mahtava sillä en enää osta juurikaan CD-levyjä (koska ei ole paikkaa kuunnella niitä) mutta haluan kuitenkin että artisti saa rahaa siitä, että pääsen nauttimaan hänen tekemisistään. Ehkä tulevaisuudessa voisi olla myös ”lahjoita artistille”-nappi biisin vieressä, jolloin voisi halutessaan peukuttaa rahaa suoraan sinne, minne se kuuluu!

  99. Olisi mielenkiintoista tietää montaako yksilöityä käyttäjää nämä striimausmäärät koskettaa. Tämä etenkin useamman kuukauden yhteenlasketuista striimauksista. Näin voisi vertailla striimauksesta saatavia tuloja ’euro per kipale kauppaan’.

  100. Minkähän ihmeen takia keskustelua käydään nykyään siltä pohjalta, että korvausta olisi jaettava joka kuuntelukerrasta aina uudestaan ja yhtä paljon? Vain siksikö, että nykyään tarjolla olevien palveluiden tekniikka pakottaa siihen? Ei se ainakaan kuluttajien tarpeista tai tahdosta johdu, eikä varsinkaan mistään oikeudenmukaisemmasta mallista.

    Ainoa oikea ja käyttökelpoinen mallihan on tietenkin se perinteinen maksu/kuluttaja, jolloin voin ostaa kappaleen käyttööni ja käyttää (eli kuunnella) sitä silloin kun haluan ja sillä laitteellani millä kulloinkin haluan. Sen on tapahduttava ilman järjetöntä tarvetta nettiyhteyteen tai välistävetäjän tiettyyn ohjelmaan. Eli on voitava vapaasti kopioida jokaiselle (omalle) laitteelle kätevintä mahdollista käyttöä varten.

    Joskus on meilläkin ostettu yksittäisiä suosikkibiisejä lapsille, mutta drm-ärsytyksien jälkeen opeteltiin lyömään aina Audacity-nauhoitus päälle nettiradio- tai ilmaisen Spotify-kuuntelun ajaksi, sillähän päästiin noista perusteettomista jakelijoiden asettamista vaatimuksista. Valitettavasti samalla vain jää artistilta se ansaittu kolikko/biisi saamatta, mutta eipähän jakelijat ainakaan sanele meidän kuuntelutapoja…

  101. Jos joku musiikkialaa ryöstää on se levy-yhtiö. Kaikki sen tietää (jopa Kela), mutta helpompaa on itkeä miten piratismi vei tulot, miten spotify ei maksa tarpeeksi rahaa minulle, miten radiosoitoista ei tule tarpeeksi rahaa blablabla Osaltaan totta, mutta kyllä siitä bisneksestä joku hyötyy. Ja valitettavasti se on se levy-yhtiö vain useimmissa tapauksissa. Kannattaisiko pyrkiä alalta pois, jos tienestit ei kelpaa? Tuskimpa, koska tykkäät varmaan kuitenkin siitä mitä teet. Ei muuta kun jaksamista ja yrittämistä. Jos kuluttajalla olisi varaa vaikuttaa siihen miten artisti ja levy-yhtiö saa rahansa, niin monesti kaikki näin varmaan tekisivätkin. Tosiasiassa kuluttajalla ei ole muuta vaikutusta kun jättää kokonaan ostamatta. Ajakaa itse omaa asiaanne muusikot artistit mitkälie banjon soittajat.

  102. Kommentteja Anssille ja kommentoijille.

    Kanattaa muistaa että nuo ovat maksuja musiikin kuuntelusta, ei myynnistä. Niitä pitäs verrata radiosoittoon eikä levymyyntiin. Jos YleX soittaa biisin kymmenen kertaa, jolloin sille tulee noin 1M kuuntelua, niin paljoko Anssi tienaa? Veikkaan että vähemmän.

    Toinen huomioitava asia on että jos Anssi-fani kuuntelee biisiä esim 3 kertaa päivässä vuoden ajan, se on noin 1000 kuuntelua. Eli miljoonaan kuunteluun riittää 1000 fania. Mielestäni korvaus on aika kohdallaan. Spotifyllä vaan ei oo tarpeeksi käyttäjiä.

    ”Spotify voisi ihan hyvin poistaa ilmaisen tilinsä ja pakottaa käyttäjät maksamaan vähintään tuon 5 EUR / kk” EI VOI. Kele. Koko spotifyn idea on saada nettikopioijat laillisen palvelun ääreen. Poistamalla käyttäjille ilmaisen tilin niin he siirtyvät taas piraateiksi joista tulle se 0€ per kuuntelu.

  103. Näinhän se on, Janne. Tässä yhteiskunnassa on tosiaan paljon turhia rahareikiä, kuten muusikon “ammatti”. Sellaisestakin olen kuullut, että itsestäänselvyyksien puhumisesta ja kopioitujen PowerPoint-kalvojen esittelystä jotkut haluavat isoja rahoja. Mitä näitä on, Himasia ja muita. Asiasta en mitään ymmärrä, mutta vahvasti luulen, että ei se mitään kokopäivätyötä ole. Kannattaisi kyllä miettiä, pitääkö tällaisesta tosiaan ihmisten maksaa rahaa. Eiköhän olisi parempi palata 1800-luvulle ja unohtaa moiset kotkotukset. Konsultille voi tehdä ihan hyvääkin elellä vähän niukemmin ja miettiä oikeita töitä. Voi sitten niitten oikeiden töitten jälkeen purkaa paineita ja leikkiä niitä konsulttileikkejä kotona, se kuka haluaa.

  104. @Eemu Ilmaisen Spotifyn 10h/kk ei kauheasti kuuntelua ole, se tuskin saa yhtään vannoutunutta imuttajaa vaihtamaan tapojaan, ainakin jos kuunnellakseen musiikkia latailee (eikä jonkin vinoutuneen keräilyvimman ajamana).

  105. Moi Anssi,

    Hyvä kirjoitus ja tärkeä aihe. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jos nauttii jostain palvelusta, siitä pitää ymmärtää maksaa jotta toimitaa olisi mahdollista ylläpitää. Suosituimmat suoratoistopalvelut ovat nykyään erittäin hyvin toteutettu ja tarjonta on siinä määrin kattava, että henkilökohtaisesti en enää välttämättä haluai kotiini muovilevyä hankkia muussa kuin erityiskannatusmielessä.

    Sensijaan kritiikkisi Spotifyn vähäisiin tilityksiin artisteille vaatii hieman pohtimista. Mistä se johtuu? Onnistuin onkimaan jostain seuraavanlaista tietoa: Spotifyn liikevaihto vuodelle 2012 oli 435M€ ja levy-yhtiöille maksetut korvaukset 360M€. Rahaa siirtyy siis yli 80% liikevaihdosta takaisin sylttytehtaan suuntaan. Sanoisin että ihan kohtalaisen hyvin. Ja sanoisin että oikeampi osoite tehdä reklamaatio artisteille tilitettävän summan pienuudesta on ennemminkin oma levy-yhtiö kuin Spotify, vai kuinka? Niistävätkö levy-yhtiöt sekä artisteja että Spotifyä?

    Ehdottoman tärkeää on siis saada suhdeluku ilmaiskäyttäjät vs maksavat asiakkaat käännettyä päälaelleen, jos maksavia olisi 75% alkaisi tilanne olemaan oikeansuuntainen, voisi jopa kuvitella sen lisäksi että muusikoille tilanne näyttäisi palkkapussin kannalta motivoivalta niin jopa Spotify yrityksenä kykenisi tekemään plusmerkkistä tulosta.

    Korvauskäytäntöjä voisi kaiketi myös kehittää ja oikeudenmukaistaa. Voisiko ottaa mukaan vaikkapa lisätoimintoja, jolla kuuntelija voisi halutessaan suorittaa artistille donate-tyyppisen varainsiirron jne.

  106. Hyvistä biiseistä pitää maksaa enemmän. Mutta esim Nummelan täytebiiseistä 0,002 per kerta on riittävästi.

  107. Olen kuunnellut biisejäsi muutamia kertoja Spotifystä. Jos Spotifytä ei olisi, en kuitenkaan ostaisi levyjä itselleni, jolloin sinulle ei tulisi yhtään tuottoa.

  108. Itse en spotifyä käytä, mutta youtubea todella runsaasti. Olisi hienoa jos Anssi saisit tehtyä samanlaisen selostuksen myös youtubesta. Minua kiinnostaisi tietää miten korvaukset menee artistille, kun lataan omaan videooni jonkun musiikin. Youtuben sisällöntunnistus tunnistaa nykyään musiikin ja antaa minulle luvan sitä käyttää, tarkoittaako tämä sitä että homma on VARMASTI kunnossa myös musiikin omistajan ja artistin osalta ??? eli he saavat heille kuuluvia mainosrahoja mitä minun videoni alussa näytetään ? Henkilökohtaisesti voisin maksaa sen 10e kuussa siitä että voisin käyttää haluamaani musiikkia youtube videoissani.

  109. Takatukka: ”Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että ”maksetaan mitä pystytään”-hinnoittelu on outoa ja kyseenalaista, eihän muitakaan tuotteita sillä lailla myydä.”

    Tietokonepelejä – ihan yhtälailla kuin musiikkibisneksen, niin peliteollisuudenkin oli muutettava businessmalliaan toisenlaiseksi.

    Musiikkiteollisuus (lue: levy-yhtiöt) yrittää itsepintaisesti pitää kiinni vanhasta mallistaan, sillä he tietävät että heidän aikansa alkaa olla ohitsee, kun artistit voivat itse promota ja levittää materiaaliaan näin halutessaan.

  110. Levy-yhtiöitä täälläkin muutamassa viestissä syytellään kovasti, he kuitenkin maksavat kaikki kulut, ei musiikki ilmaiseksi ilmesty tyhjästä jota sitten levy-yhtiöt ovat riistämässä. Jotenkin absurdia, että levy-yhtiöt olisivat se ”paha” tässä. Jos kotimaisen keskivertolevyn kokonaisbudjetti on esim 30000€, sis äänitys, markkinointi ym kulut, ja myydystä cd saa n 8€ ja josta n 1€ bändille jaettavaksi, niin aika moni julkaistuista levyistä ei koskaan pääse plussan puolelle. Että ei se herkkua ole levy-yhtiöilläkään. Vielä 90-luvulla kultalevyraja oli 25000kpl, nykyään 10000kpl, eli aika vaisua on levymyynnit. Että se siitä riistosta. Ihmiset lukee miljoonia myyvistä artisteista jotka käyvät oikeutta paskaoista diileistä, mutta ne ovat poikkeuksia, ei niiden perusteella kannattaisi kuitenkaan leimata levy-yhtiöitä riistäjiksi.

  111. Levy-yhtiöt eivät ole riistäjiä sen enemmpää kun mikä tahansa muu taloudellista voittoa pyrkivä taho. Kuten ylempänä totesin, niin tämä businessmallimuutos tulee pienentämään heidän voittoa (ja samalla lisäämään artistien tuottoa), ja se on mikä pelottaa sitä Koneistoa.

  112. Entäs ne Teosto-tulot? Ainakin verotietojen perusteella Anssi tienasi viime vuonna noin 70 000 € vaikkei tullut levyä. En sano sitä etteikö hän tätä ansaitsisi. Hän jos kuka sen ansaitsee!

    Olen vain ymmärtänyt että Teosto-tulot ovat hyvin merkittävä tulonlähde artisteille, jotka tekevät omaa musiikkia. Tästä olisi voinut vielä kirjoituksessa pohtia ovatko teosto-tulot per teos muuttuneet tai muuttumassa tulevaisuudessa.

  113. Komppaan täysin Jarmon kommenttia. Pienestä asti tullut ostettua fyysisiä kopioita levyistä ja omistetutkin levyt kuuntelen yleensä Spotifyn kautta. Eli voisin sanoa olevani ideaali käyttäjä artisteille. Spotifyn kautta olen löytänyt lukemattoman määrän uusia artisteja, joka ajan kanssa kartuttaa levykokoelmaani jatkuvasti.

    Paljon kuulee artistien valittavan pienistä maksuista, mutta tiedän että moni käyttää Spotifyta piratismin sijaan, josat artisti ei luonnollisesti saa mitään. Jos palvelun hintaa nostettaisiin pelkään, että moni käyttäjä lopettaisi Premiumin tilauksen. 10€ tuntuu olevan se raja kaikille streamaus palveluille. Kannattaa myös ottaa huomioon, että Spotify teki ainakin 2012 tappiota: http://techcrunch.com/2013/07/31/spotify-doubles-revenues-in-2012-while-losing-money-highlighting-royalty-squeeze/ suurena syynä levy-yhtiöt.

    Suosittelen kyllä tilaamaan Premiumin kaikille, jotka sitä eivät jo tee.

  114. Miksi kaikkia kommentteja ei pääse lukemaan?

  115. Janne:
    ”Levy-yhtiöitä täälläkin muutamassa viestissä syytellään kovasti, he kuitenkin maksavat kaikki kulut, ei musiikki ilmaiseksi ilmesty tyhjästä jota sitten levy-yhtiöt ovat riistämässä.”

    Niin no, kumpi mielestäsi on oikeampi osoite kritiikille, jos puhutaan Spotify:stä artisteille maksettavan korvauksen määrästä – Spotify vai levy-yhtiö?

    Luvut ovat selvät, jos Spotify:n tekemä liikevaihto on se 435M€ ja levy-yhtiöille maksetut korvaukset 360M€, saavat levy-yhtiöt Spotifyn tuottamasta liikevaihdosta yli 80%. Ja Spotify pyörii edelleenkin tappiolla.

    Mielestäsi asia on ennemminkin niin, että Spotify niistää levy-yhtiöitä ja artisteja?

    Lisäksi kannattaa ottaa huomioon se, että suotatoistoyhtälössä levy-yhtiöiden kustannukset verrattuna fyysiseen levynjakeluun ovat huomattavasti pienemmät.

  116. Kaikki kommentit eivät tällä hetkellä jostain syystä näy. Laitoin asiasta juuri viestiä ylläpitäjälle, toivottavasti vika korjaantuu nopeasti.

    Kommentteja tulee tällä hetkellä sellaisella vauhdilla, etten mitenkään pysty ottamaan itse keskusteluun osaa. Päällä on tänään muitakin kiireitä. Olen kuitenkin lukenut kommentit ja kiitän niiden hyvää henkeä. Ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole kiehahtanut asiattomuuksiin, mistä olen iloinen. Jatkakaa.

  117. Edellistä kirjoittaessani tuo kommenttiongelmakin jo korjautui. Minulla on nopea ylläpitäjä!

  118. Mua kiinnostaisi vertailuksi tietää, millaisia noi korvaukset on esimerkiksi radiosoitosta ja levynmyynnistä saataviin korvauksiin?

    Kyllä noi spotify-korvaukset tuntuu pieniltä, mutta mitä ne on esimerkiksi siihen verrattuna, että jotain radiota voi kuunnella 50 000 ihmistä kerralla. Vastaavasti olen ymmärtänyt, ettei noista levynmyynneistäkään keskivertoartistin kassaan kerry juuri mitään.

    Onko todella niin, että muusikoiden tulorakenne on nyt heikentynyt merkittävästi? Lisäksi ymmärtääkseni spotify tahkoaa nykyään ilmeisesti rahaa melkoista tahtia. Paljonko tuosta rahasta jää levy-yhtiöiden taskuun suhteessa radiosoittorojalteihin ja levymyynteihin?

    Olisi kiva saada kattavampaa dataa kuin pelkkää artistien tuloja. Tämä kirjoitus on hyvä päänavaus, mutta vain pieni osa isosta kuvasta.

  119. Laittomana kopiona tekijänoikeusteollisuus saa kuitenkin rokottaa yhdestä kappaleesta 50 euroa.
    (vrt. pikkutytön tapaus, jossa 10 biisistä vaadittiin 500 euron hyvitysmaksu)
    Suostumalla vaitioloon ”yhteisellä” sopimuksella summa tippuu 20 euroon kappaleelta.

  120. Hyvä juttu ja arvostan sitä, että keskustelu on oikeasti katkeroituneen sijasta

    Pienen laskennan jälkeen käyttäen tuota 0,002 hintaa yhden soiton maksetusta summasta laskeskelin cd-oston ja spotify kuuntelun vertailu (HUOM! tämä on tehty suht yksinkertaistettuna ja nopeesti ja tärkeitäkin asioita ei välttämättä ole otettu huomioimatta esim. verot eri kohdissa ja cd-myynnin kustannusrakenne ja tulot yhden levyn myynnistä artistille):

    Oletetaan siis että soitosta maksetaan tuo 0,002

    Oletetaan, että albumilla on 10 biisiä (esimerkki otettu Anssi Kela – Anssi Kela)

    Oletetaan, että cd-levy maksaa levykaupassa 18,00 euroa. (Todellisuudessa elinkaaret ovat lyhentyneet ja viimeistään puolen vuoden päästä hinta usein laskee)

    Tällä laskennalla yhden albumin ostajan tulisi siis soittaa levyllä olevaan biisiä 8152, jotta tämän laskentatavan mukaan joku tyyppi tuottaisin saman hinnan. (Tajusin just et tosiaan cd-myyntihinnasta pitäis ottaa viel paaaljon pois et tultais siihen mitä artisti saa albumimyynnistä, mutta tää menee nyt rajusti yläkanttiin artistin osalta)

    Tällä laskennalla kuitenkin jos 8152 jaetaan kymmenelle biisille tekee 815, joka on oletettu määrä mikä pitäisi tyypin kuunnella levyä kotona, että ajaisi saman asian kuin kuuntelisi spotifystä. (Yleensä kappaleita ei kuunnella tasa-arvoisesti esim. Levotonta Tyttö -biisi saa enemmän soittoja levyltä)

    Tajusin edelleen, että mun laskennassa on paljon pielessä…
    Mut vielä yksinkertainen loppulaskelama:

    Jos artisti saa albumi myynnistä 4euroa käteen (se on esim 20e maksavasta 20%, lienee hieman yläkantissa, mutta oikeansuuntainen)

    Tämän tapauksen mukaan se on 0,002 * 2000 = 4,00 euroa = koko albumin soitot
    Jaettuna 10 (10 biisiä/albumi) se tekee 200. Tämä tarkoittaa siis, että oletuksena sille, että artisti saa levymyynnistä 4 euroa on se Spotifyssa tuon 0,002/soitto tämän vertailun mukaan 200 soittokertaa fyysistä cd-levyä alusta loppuun yhdeltä cd-omistajalta on näiden oletusarvojen mukaan se raja jonka jälkeen spotify alkaa tuottamaan artistille enemmän kuin yhden cd:n myynti.

    Pääpointtina pohdiskelussa on se ero, että cd-ostossa voi ottaa oletuksena sen kuuntelukerrat ja verrata niitä spotifyin kuuntelukertoihin jos halutaan ajatella kuinka monta spotifysoittoa yksi levy maksaa. Tokihan albumin ”vähemmän suosittuja” biisejä subventoidaan suositummilla ja levyn kaupallista arvoa voi arvioida monesti (surullista ja valitettavaa musiikkimiehenä) sen suositumpien biisien perusteella.

    Huhhuh. Tulipas heikko olo tällaisesta musiikkituloijen analysoinnista. Taidanpa hakea kitaran, tehdä pari biisiä ja soitto niitä vaan omaksi iloksi.

  121. Anssi, onko sinulla jo oma YouTube kanava? Mikäli se on sopimusteknisesti mahdollista, julkaise oma musiikkisi siellä googlen mainoskorvausjärjestelmällä niin YouTube soittokerrat ei pääse livahtamaan sinulta ohi suun. Artistin itse julkaisemien videoiden ja laulujen laatu kun ylittää aina jostain ”ripatun” laadun sekä ajallisesti ne ovat aina ”ekana” joten niitä ei ole tarve kenenkään ladata itse.

  122. Kiitos Anssi kirjoituksesta ja hyvästä biisivinkistä. En ollut tuota vielä kuunnellutkaan. Eli nyt kun laitan uusimmanlevysi soimaan kokonaan premium tilillä, niin tuen sinun musiikin tekemistä neljällä sentillä.

    Ilman Spotifyä en olisi varmasti tukenut tuonkaan vertaa musiikkiasi, joten mielelläni maksan tuon palvelun kautta sinulle kuuluvat rojaltit!

  123. Laitapa Teamup.fi -shoppiin jotain myytävää. Ajattelin ostaa kaikilta Teamupin lanseerausbileissä esiintyneiltä jotain, kunhan olisi jotain ostettavaa. Jos myyntituote olisi vaikka parin euron virtuaalinen kiitos, niin ostaisin senkin. Ei tarvitsisi välttämättä toimittaa minulle jälkikäteen mitään konkreettista. Loistava esiintyminen oli sitä jo.

  124. Ajatelkaapas muuten aikaa, jolloin ei vielä osattu äänittää musiikkia eikä levyteollisuutta ollut. Artistit saivat palkkioita vain live-esiintymisistä. Sohvalla istuessa ei tilille tippunut mitään. Se on tietysti vain kuriositeetti eikä kosketa nykyaikaa eikä alan mahdollisia vääristymiä. Kirjoitus oli hyvä, ja loppuasiakkaan on mielenkiintoista tietää paremmin, mihin rahat menevät tai eivät mene.

  125. Nyt internetin myötä kun levymyynti siirtyy digitaaliseksi, niin onko artistilla mitään mahdollisuutta ottaa equaatiosta levy-yhtiö pois? Esimerkiksi jättämällä levy-yhtiön pois jatkossa ja tekemällä diilin suoraan spotifyn kanssa ilman levy-yhtiötä? Tai julkaista vaikka seuraava levy kokonaan digitaalisesti ilman välikäsiä?

    Ei siis mitään hajua musiikkibisneksestä, mutta luulisi Anssi Kelan kaltaisen nimen vetävän kuulijoita ilman levy-yhtiötäkin.

  126. Ratkaisu: Spotifyn tilalle uusi palvelu, joka toimii 100% avoimen talouden mukaisesti. Palvelun ylläpito toimisi lahjoitusten varassa (kuten Wikipedia) ja kaikki kuuntelukerrat ja tilitykset olisivat nähtävillä julkisissa logeissa. Tilitykset olisivat 1:1 palvelun kassasta kuuntelumäärien mukaan. Eli palvelu ei ottaisi välistä mitään. Palvelun ylläpidon motivaatio tehdä hyvää duunia pohjautuisi hyviin lahjoituksiin. Ei lahjoituksia -> palvelu alas. Liikaa lahjoituksia -> viesti näkyviin, että enempää ei tarvita lahjoituksia X kuukauteen.

  127. ”Jos artisti saa albumi myynnistä 4euroa käteen (se on esim 20e maksavasta 20%, lienee hieman yläkantissa, mutta oikeansuuntainen)”

    Ei saa. Todennäköisemmin artisti saa täysihintaisesta CD:stä noin euron. Jos kyseinen artisti on bändi niin jaetaan tietty jäsenten kesken.

  128. Spotifyn perustaja Daniel Ek 450 miljoonan omaisuudellaan on saanut näistä muiden tekemän musiikin soittokerroista vissiin hieman enmmän kuin itse musiikin tekijät. Mutta ei tietenkään pidä olla kateellinen rikkaille niin kuin Kokoomus opettaa.

  129. Tässä yhteydessä mun mielestä on turha keskustella siitä, pitäisikö kulttuurintuottamisella pystyä elämään / rikastumaan vai ei. Kaikki, joilla on alaan mitään kosketusta tietävät, ettei elannon hankkiminen kulttuurilla ole koskaan ollut helppoa ja etenkin Suomessa hyvinkin suosittujien tähtien leipä on katkolla projektista toiseen. Aika moni on joutunut vaihtamaan alaa, eikä alalla ole itseään kyennyt elättämään alun perikään kuin häviävän pieni osa sille pyrkineistä. Jos tuotoksesi eivät mene kaupaksi, niin se on voi voi.

    Mutta pitääkö kaikilla olla oikeus juuri muusikkojen ja muutaman muun netin pyrien alle jääneen ammattiryhmän töiden hedelmiin täysin riippumatta siitä, että huvittaako heitä osallistua niiden rahoittamiseen vai ei? Tuottaakseen musiikkia, artistin on asuttava, syötävä, hankittava instrumenttejä ja studiolaitteita tai – aikaa. Artisti ei voi päättää, että asunpa tässä kuussa ilmaiseksi, kun en nyt ihan ole tyytyväinen vuokranantajan palveluiden houkuttelevuuteen ja kun laittomat asunnot ovat paljon parempia. Mutta artistin asiakas saa ottaa tämän työnsä käyttöönsä ja päättää sitten, että viitsisikö tästä ihan vielä jotain maksaakin.

    Ei tarvitse olla supernero ymmärtääkseen, että tämä ei vaan toimi. Jos ette ole tyytyväisiä siihen, mitä artistit ja levy-yhtiöt teille tarjoavat, niin jättäkää ostamatta. Mutta jättäkää silloin myös käyttämättä. Ellei biisi ole teille euron arvoinen, niin kyllä te selviätte sitä ilmankin.

    Spotifyn ilmaisversio on kuitenkin markkinoilla oleva palvelu, johon ketään ei vasten tahtoaan ole pakotettu, eli sen käyttö ei sinällään ole väärin, olkoonkin, että nimenomaan piratismin paine on artistit sinne kiristänyt. Mutta aika kumma on, jos musiikista pitää ja siitä nauttii, eikä vähän reilua kaljatuopin hintaa siitä voi kuukaudessa maksaa. Ymmärrettävää alaikäisiltä, joilla ei ole luottokorttia, mutta ei kyllä oikein keneltäkään muulta.

    Sitten vielä: Suomen Kansallisoopperan vuosibudjetti on 57,2 miljoonaa. Äänitetyn musiikin vuosimyynti (veroton tukkuhinta) oli 49,7 miljoonaa, eli selvästi alle kymppi vuodessa henkeä kohden. Summassa on vielä reippaasti prässäys-, kuljetus-, vastastointi- jne kuluja, eli itse musiikista suomalaiset maksoivat viime vuonna n. 50 senttiä kuussa henkeä kohden. Eli tämäkin asia järjestyisi kyllä, jos haluja olisi. Sen verran pieniä ovat nämä luvut.

  130. Hei,

    Todella hyvä artikkeli spotifystä maksetuista tuloista.

    Kiitokset Anssi.

  131. Tuli mieleen, miten toimisi tunnetulla artistilla laittaa seuraava albumi indienä myyntiin vaikka bandcamppiin, tune coreen tai mitä näitä palveluja nyt onkaan. Esim. bandcampin välistäveto myynneistä on 15%, jolloin suhde artistille jäävästä osuudesta kääntyisikin aika päälaelleen artistin hyväksi, verrattuna numeroihin mitä olin tässä keskustelussa näkevinäni.

    Toki sitten ei tarvitse levy-yhtiöltäkään odottaa tukea mainostamisessa tai radiosoittojen hankkimisessa tai mitä rooleja sillä nyt onkaan. Striimatuista soitoistakaan ei tule bandcampin kautta tilityksiä, mutta toisaalta he eivät tietääkseni vaadi yksinoikeutta musiikkiisi, eli voit levittää samaa teosta myös muissa kanavissa.

    En väitä tietäväni kaikkia perspektiivejä vetoon liittyen, tai että se olisi jokin ihmeratkaisu. Olen vaan utelias: onko käynyt mielessä?

  132. Voisitko Anssi ehtiessäsi kertoa, mistä tilitysraportista on kyse? Levy-yhtiöltä saadusta?

    Nyt kun tutkin omia korvauksiani, niin minun digijakelijani (Kontor New Media) raportit ovat vähän kryptisempiä ja vaikeammin yhteenvedettävissä kun rivejä on kovin monta:

    Esimerkkejä kvartaalilta Q4/2012 biisistäni Salaliittolaulu:
    40 soittokertaa Suomi 0,25 €
    40 soittokertaa Ruotsi 0,08 €
    50 soittokertaa mobiili 0,17 €
    (eri rivejä tämän biisin kohdalla pelkästään on 16, en nyt ehdi laskea yhteen)

    Näiden summien lisäksi Spotify maksaa Teosto/NCB:lle mekanisointimaksut, joita saan sekä yksityishenkilönä että kustannusosakeyhtiönä. Nämä on pilkottu vielä mekanisointiin ja esittämiseen. Valitettavasti sentin pyöristykset sattuvat siksi menemään usein nollaan.

  133. Erittäin hyvä blogiteksti! Mua on aina kiinnostanut tietää, kuinka paljon artisti todellisuudessa rahaa tuosta palvelusta saa. Nyt kun sen tiedän sun kohalta, alkaa tehdä entistä enemmän mieli ostaa niitä oikeita levyjä. Tosin ajan kanssa kun musiikkimakuni laajenee entisestään nykyisten Daughtryn, sun ja Elviksen musan ulkopuolelle niin varmaan silloin Spotify Premiumkin tulis kyseeseen.

  134. Jos Spotify olisi radioasema, se maksaisi teostolle korvauksia kertasoitosta per kuuntelija seuraavasti:
    http://www.teosto.fi/sites/default/files/files/H13_Radiohinnasto%202013.pdf

    Kuuntelijoita: 6000000
    Liikevaihto: 435000000 euroa
    Korvausprosentti: 9.6
    Biisin pituus: 5 minuuttia
    Kuukaudessa on 30 päivää, päivässä 24 tuntia, tunnissa 60 minuuttia.
    Kaava otettu yllä annetusta linkistä:
    0,096*435000000*5/6000000/30/24/60=0.0008 euroa

    Elikkä Spotify maksaa suoraan artistille 2.5 kertaa enemmän, kuin radio teostolle, josta sitten levy-yhtiö ja artisti saa aikanaan osansa.

    Merkittävin ero radioon taitaa olla Spotifyssa se, että samaa biisiä ei voi pakkosoitattaa kuulijalle kuukausitolkulla. Tällöin saamapuolella on entisten kymmenien artistien sijaan tuhansia ja ansaittu raha jää valitettavan pieneksi per henkilö.

    Tuota miljoonaa kuuntelukertaa voi verrata myös siihen, että biisi soitetaan 10 kertaa radiokanavalla, jolla on 100000 kuuntelijaa. Mielestäni 2 336,9 euroa on kohtuullinen korvaus tästä.

  135. Koko laskentatapa on väärä.
    Eihän miljoona klikkausta tarkoita miljoonaa kuuntelukertaa. Netissä nyt voi klikkailla kaikenlaista auki,mistä toteaa parin sekunnin jälkeen,et ei kiinnosta vähääkään.

    Kuinka moni on todennut tuostakin biisistä heti alun jälkeen,ettei halua kuunnella sitä saati sitten maksaa siitä kuuntelusta?

    Eli niitä todellisia kuuntelukertoja on huomattavasti vähemmän ja siinä tapauksessa korvauskin kuuntelukertaa kohti on isompi.

    Sama koskee youtubeakin,julistetaan kaikenmaailman tilastoja ”kuuntelukerroista” ja menetetystä rahasta,vaikka sillä,et joku on klikannut jotain ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä

  136. No youtube ei laske kuuntelukerraksi kesken jätettyä kuuntelua.

  137. Katsoin tuon Antin viittaaman aiemman blogipostauksen, jossa hän pohti asiaa näin:

    ”Oletetaan, että Spotifylla on 10 000 premium-käyttäjää, jotka kuuntelevat palvelussa keskimäärin sata kappaletta kuukaudessa. Nämä käyttäjät tilittävät Spotifylle kympin kuussa, siis yhteensä 100 000 euroa. Heidän kuuntelemistaan kappaleista Spotify puolestaan tilittää 0,0003€/kappale. 10 000 x 100 x 0,0003 = 300. Siis 99 700 euroa Spotifylle ja 300 euroa jaettavaksi kaikkien kuunneltujen artistien kesken.”

    Kertaluokkavirhe siinä on, 10 000 x 100 x 0,0003 = 3000. Laskutoimitus on tosiaan muuten oikein, mutta lienee virhe olettaa, että joku yleisö kuuntelisi vain 100 kappaletta kuukaudessa nuppia kohti. Se tarkoittaisi kolmea biisiä päivässä, eli noin vartin päivässä.

    Todellisuus lienee radiosoiton luokkaa, eli musiikkia kuunnellaan päivässä useita tunteja. Mahdollisesti tilejä on myös vain yksi per talous.

    Kulttuuri massoittuu. Moni pitää nykyään televisiota päällä taustahälynä kotonaan, vaikka kukaan ei katso sitä. Aika harva ostaa maalauksia, vaikka hienoja tauluja saa kympeillä tai satasilla.

    Käsittääkseni tuo ristiriita ei kosketa pelkästään musiikkia, vaan kulttuurialaa yleensäkin. Pahat kielet kertovat, että suuri osa suomalaisesta televisiotoiminnasta teetetään ilmaiseksi tai nälkäpalkalla harjoittelijoilla. Vasta mediassa oli esillä tv-kääntäjien joukkoirtisanoutuminen, koska heille ei haluttu maksaa.

    Toisaalta markkinat kasvavat. Jos onnistuu tekemään hittibiisin Kiinaan, sitä voi yhtäkkiä kuunnella miljoonan sijasta usea miljardi kuuntelukertaa. Niistä määristä kertyy jo sentin osien korvauksillakin summia, joilla pääsee ihmettelemään progressiivista verotusta. Silti, Gagnam Stylejä on harvassa.

    Supercellillä on ilmeisesti tarkoituksena tehdä kulttuurituote, joka yhdistää kerralla amerikkalaiset, eurooppalaiset ja japanilaiset, ja tienata sillä 2 miljardia euroa. Millainen biisi se olisi?

    XKCD.com Randall Munroe käsittääkseni saa elantonsa tikku-ukkoja piirtämällä, ja pystyy toteuttamaan itseään kokeilemalla formaatin rajoja mm. maailman isoimmalla sarjakuvalla (scrollaa) ja maailman pisimmällä sarjakuvalla (time). Onkohan hän nettisarjakuvan Lady Gaga? Nykytaiteilijaksi ainakin tituleeraisin.

    Voiko musiikkia tehdä miettimällä, mikä yleisö siitä maksaisi? Silloin ei tarvitsisi huolehtia oman kohdeyleisön ulkopuolisista piraateista tai huonoista diileistä, jos olisi jokin tiukka fanikunta, jonka tiettyä tarvetta täyttää. Mutta onko se sitten taidetta?

    Taide ja tiede eivät ole helppoja aloja, kummassakin yrittäjiä on enemmän kuin onnistujia. Silti ne lienevät kuitenkin molemmat siinä suunnassa, johon ihmisyyden ja elämän soisi kehittyvän vielä enemmän.

    Onnea matkaan!

  138. Tosiaan, Spotify vain ja ainoastaan maksulliseksi. Itse maksan sekä premiumista että unlimitedistä joka kuukausi yhteensä 15€. Jo useamman vuoden maksanut. Ei ole suurista summista kyse kun voi kuunnella miljoonia biisejä.

  139. ”Siis 99 700 euroa Spotifylle ja 300 euroa jaettavaksi kaikkien kuunneltujen artistien kesken.”

    Näin se ei mene, kertaluokkavirhe tai ei. Spotify tilittää oikeudenhaltijoille kaikista tuloistaan 70% kuuntelukertojen suhteessa, ts. jos biisiäsi on kuunneltu kerran kuukauden aikana ja yhteensä Spotifyssa oli sinä kuukautena vaikkapa nyt 500 miljoonaa striimiä, niin saat koko potista yhden viidessadasmiljoonasosan.

    Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuuntelijan maksama raha ei mene pelkästään ”omille” artisteille, vaan silloin jos kuuntelee vähän (keskiarvoa vähemmän) kuukauden aikana, niin rahasta jakaantuu jokin osa kaikille Spotifyssa oleville artisteille. Toisaalta, jos kuuntelee paljon, niin silloin ”omat” artistit voivat saada kuunteluistasi enemmänkin kuin mitä olet Spotifyhyn sisään maksanut.

  140. Minä tykkään kaivaa nenääni 40 tuntia viikossa. Tuntuu siltä ettei kukaan nykypäivänä ole halukas maksamaan siitä vaan minun tulisi kaivaa nenääni ilmaiseksi. Ei kovin reilua, kyllä tässä maassa pitää saada tehdä työkseen mitä vaan. En halua miljoonia, 100 000e vuodessa riitä.

    Jos muusikon työ on jonkun mielestä ”oikeaa” työtä, eikös oikeassa työmaailmassakin duunarit joudu vaihtamaan alaa kun ei ole töitä tai liksa ei vaan riitä elämiseen? Nokian kännykkätehtaalla jäätiin työttömäksi, kun ihmiset ostivatkin Applea ja Samsungia. Jos et tienaa musiikilla tarpeeksi, et ilmeisesti ole tarpeeksi hyvä. Kyllä musiikilla tienaaviakin löytyy.

  141. Ja jatkan edelliseen.. suurin osa suomalaisista jalkapalloilijoista joutuu lopettamaan pelaamisen, kun ei pelitaidot riitä ammattilaiseksi. Jos olet tarpeeksi hyvä, saat siitä varmasti tarpeeksi rahaa elämiseen.
    Anssi Kela on varmasti tarpeeksi hyvä tienatakseen elantonsa musiikilla, mutta ei se tarkoita että kaikkien kitaraa rämpyttävien tulisi saada korvaus.

  142. @hannu ”ei se tarkoita että kaikkien kitaraa rämpyttävien tulisi saada korvaus.”

    Ei kai tätä kukaan vaadi? Jos minä kompastun kitaraan ja pistän tuloksen iTunesiin ja Spotifyhyn, niin on ihan ok että se jätetään ostamatta ja kuuntelematta ja joudun edelleenkin koodaamaan henkeni pitimiksi. Se ei ole oikein, että pitäisi saada kuunnella ilmaiseksi jos tekele kuulijan mielestä on huono, mutta tekijän mielestä kohtuullisen korvauksen arvoinen.

  143. Moi Anssi,

    Kirjoitit neljä vuotta sitten blogissasi ”miten on mahdollista, että minun puolestani on voitu tehdä näin vitun paska diili?”. Saitko tähän koskaan vastausta?

  144. Itse diggaisin myös vaihtoehdosta maksaa sopivaksi katsomani summa – kuitenkin vähintään se 10 e (joka on kyllä näin köyhyysrajalla kiikkuvankin mielestä aika vähän, eikä korotus esim. yhden levyn hintaan olisi mitenkään kovin roima). Aika moni jo maksava mieltää varmaan palvelun runsaasti kymppiä arvokkaammaksi. Itse voisin hyvin kuvitella tulojen noustessa kasvattavani kuukausittain maksettavaa summaa samaa vauhtia. Tähänkin tarvittaisiin vain mahdollisuus.

  145. Miksei sinun sivulla ole vain nappia josta voisin parilla klikkauksella lahjoittaa sinulle muutaman euron ilman välikäsiä? Sama nappi voisi olla myös spotifyssä ja youtubessa.

  146. @Rape: onko sellaisten kolehtien massakerääminen tässä maassa edes laillista?

  147. Niin tämä tuli tuli siis yhdestä biisistä ?
    Paljonko tuona aikana tuli tienestiä kaikista biiseistäsi, joita on spotifyssä ?

  148. Hei.
    En ymmärrä Kelan valitusta tässä asiassa. Kelalla on Spotifyssa kymmeniä eri biisejä joista hänelle maksetaan korvausta aivan samoin perustein kuin ko. levoton tyttö sinkusta. Kela tienaa pelkästään Spotify toistoilla kuukaudessa enemmän kuin esim. keskiverto elintarvityöntekijä samassa ajasssa. Lisäksi Kela tekee keikkoja joista hänelle maksetaan sovittu korvaus ja myöskin CD-levyjen myynti on tällä samaisella hemmolla noususuhdanteessa.
    Kela siis tienaa todennäköisesti tällä tilikaudella saman verran musiikillaan kuin keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja samassa ajassa.
    Miksi siis Anssi itket krokotiilin kyyneleitä vai onko tämän keskustelun ainoa tarkoitus olla vain ilmainen mainoskanava musiikillesi? En oikein muuta syytä näe avautumisellesi aivan turhasta?

  149. Miksi MEGAhitin tulisi tuottaa jätttiuloja sohvalla makaamalla? Jos keksii MEGAlääkkeen ikävään sairauteen, niin Nobelin palkinto on noin puoli miljoonaa euroa. Ehkä viihdeteollisuudessa ollaan tulemassa lähemmäs järjellisiä rajoja. Miksi mukava viihde arvostetaan tärkeitä töitä niin paljon korkeammalle?

    Itse en juuri edellä mainitusta syystä maksa viihteestä(huippu-urheilu, musiiksta vain harvoin valituille). Viihteen arvostus suhteessa tärkeisiin ja ikäviin töihin kertoo yhteiskunnan sairaista arvoista.

  150. Työ kuin työ on tärkeää ja sitä pitää arvostaa, palkkaa tulee saada. Jos tuon Anssin tekstin kokonaisuudessaan lukee niin ymmärtää varmaan myös lukemansa? Eli kyse oli spotifyn naurettavan pienestä korvauksesta musiikin tekijälle. Itse haluan jatkossakin nauttia musiikista ja tämä edellyttää et joku voi ammatikseen musiikkia tehdä. Ei musiikin tekeminen ilmaista ole, miksi sen kuluttaminenkaan olisi. Levyn tekeminen kaikkineen maksaa rahaa (ainakin 20000?). Vai pitäisi jonkun mielestä maksaa vain tärkeästä työstä. Miten tärkeä työ määritellään? Onko työ tärkeä silloin kun siitä saa paljon palkkaa? Yrityksissä, jotka tuottavat tuotteita, ihmiset tienaavat hyvin rahaa. Hoitoalalla, missä ihmisiä hoidetaan palkat ovat minimi luokkaa, koska ei tuoteta mitään, paitsi yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia. Kumpi näistä töistä on arvokkaampaa? Ja kuinka tuo arvostus näkyy? Saatuna korvauksena työstä? Ihminen tarvitsee henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi taidetta ihan yhtä paljon kuin syötäviä lääkkeitä, joskus musiikki ja keskustelu voi olla tärkeämmässä roolissa esim. psykoosista selviytymisessä, kuin lääkkeet.

  151. @levoton tyttö: onhan se vähän omituista, jos muusikko tienaa satoja tuhansia vuodessa samalla kun joku hoitotäti kituuttaa parilla kymppitonnilla. Samalla se hoitotäti raataa niska limassa täysin satunnaisilla työajoilla ja muusikko istuu sohvalla miettimässä Spotifyn korvauksia.

    Olen toki samaa mieltä siitä, että pitää muusikonkin työstään korvaus saada ja pystyä elämään sillä. Eikä toisaalta niiden hoitajienkaan palkkoja voi mielettömästi nostaa, koska siinä menee yhteiskunta konkurssiin. Ehkä kuitenkin muusikon kannattaisi tyyytä siihen mitä saa ja olla iloinen kun saa niinkin hyvän palkan.

  152. Spotify-korvauksia ruotiessa unohdetaan että Spotify kirjastonsa laajuudella jakaa tuoton paljon tasaisemmin kaikkien muusikoiden kesken ja vaikka nämä kuuntelukerrat ”Miljoona” = 2300e kuulostaa mitättömältä, korvaus on yhtä kuulijaa kohden suurempi kuin vaikka radiosoitossa. Suurimmalla osalla Spotify korvaakin juuri radion.

    Kun joku hittibiisi soi Novalla, Suomipopilla ja vaikka Ylexillä useamman kerran päivässä ja potentiaalisia kuulijoita on yli KOLME MILJOONAA VIIKOSSA pelkästään näillä kanavilla. Jos biisi soi yhteensä alimitoitetun arvion verran, eli vaikka 10 kertaa päivässä, kuunteluja on 30 miljoonaa viikossa!

    Kun pääsääntöisesti Spotify korvaa ihmisten kuunteluissa Radion, kuuntelijoista tulee valikoivampia ja mikä tärkeintä – kuuntelevat laajemmin erilaista musiikkia. Todellisuudessa verrattuna radioon ja yhteen kuuntelijaan Spotifysta maksetaan enemmän korvausta kuin radiosoitosta, mutta ne korvaukset jakautuvat paljon tasaisemmin eri musiikintuottajien kesken.

    Vaikka miljoona soittoa nyt kuulostaisikin suurelta määrältä, se todellakin on tällä hetkellä ihan mitätön määrä verrattuna radiosoittojen kuuntelijamäärään. Se on on samalla ”valitettavasti” yhtälö jolla kärkiartistit pääsevät kovaan ääneen ruotimaan Spotifyn mitättömiä korvauksia.

    Spotify-korvauksia on lisäksi tutkittu usealta taholta ja niissäkin on päästy samaan lopputulokseen = Spotifyn yksittäinen kuulija ”maksaa” artistille enemmän kuin radiokuuntelija.

  153. Mainitaan nyt vielä sekin, että tuo Daft Punkin 104 760 000 kuulijakertaa vastaa tuskin edes päivän kuulijakertoja amerikkalaisissa radioissa.

  154. Kiitos Anssi kirjoituksesta. Itselläni on Spotify Premium ja avoimuudesta ja rationaalisen kirjoituksesi takia laitan biisisi looppaamaan pidemmäksi ajaksi. Toivottavasti jokaisesta saat sen perussumman, koska minulle ei tule kustannusta sen enempää. Kaikki vaan mukaan.

  155. Hyvä kirjoitus Anssi! Olen täsmälleen samaa mieltä noista maksullisista palveluista. Onneksi tähän suuntaan ollaan menossa palveluiden kehittyessä. Itse olen tämän vuoden aikana ostanut kolme-neljä cd-levyä ja nekin sen takia, että halusin levy+paita-kombon tai kyseisen artistin levyä ei ole saatavilla Spotifyssa. Omasta mielestäni 20 euroa levystä on yksinkertaisesti liikaa, ainakin näillä tuloilla. Varsinkin, kun en itse fyysisellä tuotteella tee oikeastaan mitään. Ostaessani levyn rippaan sen suoraan koneelle ja laitan hyllyyn (ja tästä pitäisi ilmeisesti Teosto-mafian mukaan maksaa vielä lisää). Ainoa mitä kaipaan tuossa on fyysinen bookletti, joka olisi muuten mukava saada pdf-muodossa, kun ostan levyn esimerkiksi iTunesista. Jotkut artistit ovat älynneet sellaisen mukaan tunkea, mutta suurin osa ei. Harmittavinta noissa striimipalveluissa on edelleen artistien puute. Vaikka se on kohentunut huomattavasti viimeaikoina, silti palvelut eivät ole täydellisiä. Itse voisin maksaa vaikka sen 20e kuukaudessa, jos palvelusta löytyisi aivan kaikki mitä haluan kuunnella. Tässä tilanteessa auttaa tietysti esimerkiksi tuo cd:n osto tai iTunesin käyttö. Toinen ärsyttävyys on se, että maksamistani rahoista menee sellaisille artisteille joita en halua tukea sentilläkään. Ei vaatisi kovinkaan suurta vaivaa koodata palvelua, jossa käyttäjän maksamat rahat jakautuisivat kuunneltujen artistien mukaan.

    Olen myös monesti miettinyt, miksi artistit ylipäätään ovat mukana levy-yhtiöiden toiminnassa kaikkine ikivanhoine toimintatapoineen, joista on aika ajanut ohi jo vuosia sitten. Nykyään on mahdollista luoda studiotason äänitteitä kotilaitteilla, jotka eivät maksa kymmeniä tuhansia. Keikkailevat ja tunnetut artistit tekevät hommaansa yrityspohjalta, joten tuollaisen studiolaitteiston ostaminen ei pitäisi olla ongelma. Kulut voi jaksottaa kuitenkin usealle vuodelle ja laitteita vaikka vuokrata muille bändeille. Bisnes siirtyy enemmän ja enemmän nettiin ja veikkaan, että 10 vuoden päästä cd-levyjä myydään enää vain erikoisversioina, kuten vinyylejä nyt. Tilanteessa, jossa artistilla ei ole levy-yhtiötä vetämässä välistä, saa artisti myös kaikki tulot Spotifyn ja muiden striimipalveluiden maksuista. Ainoat ongelmat ovat markkinointi ja esimerkiksi levyjen painatus, mutta sellaista yritystoiminta on. Vaatisi tietenkin työtä, mutta veikkaan, että se kantaisi enemmän hedelmää pidemmällä tähtäimellä, kuin roikkuminen uudistuskyvyttömien levy-yhtiöiden kelkassa.

  156. ”Olen myös monesti miettinyt, miksi artistit ylipäätään ovat mukana levy-yhtiöiden toiminnassa kaikkine ikivanhoine toimintatapoineen, joista on aika ajanut ohi jo vuosia sitten. ”

    Koska se on a) artisteille helpoin tapa b) se Koneisto mikä mahdollistaa kaupallisen menestyksen. Levy-yhtiö järjestävät jakelun lisäksi promootion mitä artistin on hankala toteuttaa…

    …mutta ei mahdotonta. Se riippuu täysin kuinka paljon artisti itse on valmis tekemään asiansa eteen. Sinänsä artistin on ”turha itkeä” siitä korvauksesta minkä saa, kun samaan aikaan ”ulkoisti” tekemisensä levy-yhtiöille.

    Nykyaikana onnistuu omakustanteinen medianlevitys ja promootiokin internetin kautta. Kysymys onkin kellä on ”munaa” ja halua tehdä niin.

  157. … niin piti alkuun sanoa, että ”allekirjoitan nimimerkki Artun sanoman täysin” 🙂

  158. ”…mutta ei mahdotonta. Se riippuu täysin kuinka paljon artisti itse on valmis tekemään asiansa eteen. Sinänsä artistin on ”turha itkeä” siitä korvauksesta minkä saa, kun samaan aikaan ”ulkoisti” tekemisensä levy-yhtiöille.”

    Perusteet, kiitos! Tätä nimittäin on jauhettu vuosia jo kyllästymiseen asti, mutta ei vaan tule mieleen ketään menestyvää artistia, joka tällä tavalla olisi menestynyt. Ainoat bisneksen omaan käteensä ottaneet menestyvät artistit ovat niitä, jotka jo olivat ehtineet nousta suosioon levy-yhtiöiden kelkoissa.

    Ja ihan turha väittää, että kaikki artistit maailmassa ovat niin mukavuudenhaluisia, että antavat toisten tehdä kaiken heidän puolestaan. Jokaista menestynyttä bändiä kohden on nimittäin kymmeniä niitä, jotka tekevät juuri tätä ja niiden joukossa myös joitakin erittäin hyviä. Se vaan ei kanna mihinkään.

  159. ”Perusteet, kiitos! Tätä nimittäin on jauhettu vuosia jo kyllästymiseen asti, mutta ei vaan tule mieleen ketään menestyvää artistia, joka tällä tavalla olisi menestynyt.”

    … vastasit itsellesi:

    ”Ainoat bisneksen omaan käteensä ottaneet menestyvät artistit ovat niitä, jotka jo olivat ehtineet nousta suosioon levy-yhtiöiden kelkoissa.”

    Minä (tai kukaan muukaan?) ei olla väitetty tuon olevan The Ratkaisu kaikille ja kaikkiin tapauksiin.

  160. ”Ja ihan turha väittää, että kaikki artistit maailmassa ovat niin mukavuudenhaluisia, että antavat toisten tehdä kaiken heidän puolestaan. ”

    Kyse ei ole mukavuudenhalusta vaan miten käytännöllistä se on ja miten paljon on valmis sijoittamaan rahaa ja aikaa. Niinkuin kaikki muutkin asiat maailmassa.

  161. @harri ”Kyse ei ole mukavuudenhalusta vaan miten käytännöllistä se on ja miten paljon on valmis sijoittamaan rahaa ja aikaa.”

    Tästähän se usein on kiinni, eikä välttämättä edes mukavuudenhalusta. Levy-yhtiö ottaa myös riskin, kun se rahoittaa levytyssopimuksen tehneen artistin tuotannon; taiteilijalla ei välttämättä (useinkaan) ole taskussa niitä kymppitonneja, joita tuotantoon helposti menee.

    Se on sitten eri asia, että olisiko jokaista tuotantoa aina pakko tehdä tuollaisella budjetilla? Itsekin kuuntelen jonkin verran myös Soundcloudista ”luomumpaa” tuotantoa, eikä minulla olisi kyllä ongelmaa hyväksyä vastaavantasoista tavaraa (ja maksaa siitä) eturivin artisteiltakin.

    Ja onhan sitten joukkorahoituksetkin yleistymässä, esim. mesenaatti.me:ssä on useampia musiikkituotantoja muhimassa ja olen sinne itsekin rahoittanut. Joku vuosi sitten oli myös Equal Dreams, jolla oli minusta alkuun hieno konsepti, jossa rahoittajat saivat siivuja myös levyn tuotoista, eli saattoi ryhtyä itse levymoguliksi, jos se omasta mielestä niin rahakasta hommaa oli 🙂 Valitettavasti se konsepti ei kuitenkaan lentänyt, putiikki muuttui melko normaaliksi latauskaupaksi ja kuoli pois.

    Olisiko uudestaan tilausta tuollaiselle?

  162. Joukkoon on jo eksynyt muutama kateuskommentti. Paljonko saa ansaita muuttumatta lainsuojattomaksi? Paljonko tuotetta myymällä saa ansaita ennen kuin sitä joutuu jakelemaan ilmaiseksi?

    Laulun/leffan/kirjan tekeminen kun on siitä jännä homma, että sen tekemisestä ei maksa kukaan. Varsinainen megahitti ”Sormusten herra” julkaistiin 50- luvun puolivälissä. Siihen mennessä Tolkien oli kirjoittanut opusta yli kaksikymmentä vuotta tienaamatta sillä lanttiakaan. Tuloja alkaa kertyä vasta kun tuotetta myydään. Kyseinen kirja tuottaa vieläkin. HobittiII tulee teattereihin ensi kuussa.

    Jos onnistuu luomaan tuotteen joka kuluttajille kelpaa, niin kyllä sen myynnillä saa ja kuuluu tienata juuri sen verran kuin kauppa käy. Jos tuote ei kelpaa, niin silloin on parempi etsiä niitä muita hommia.

    IRL ei ole mahdollista perustaa kauppaa joka maksaa tavarantoimittajilleen mitä huvittaa jos asiakkaat suostuvat maksamaan jotain kaupasta uloskantamistaan tavaroista. Netissä se on mahdollista.

    Tässä kohtaa yhtälö muuttuu ikäväksi, koska kuluttajille kelpaavienkin tuotteiden markkina- arvo alkaa lähestyä nollaa.

    Juu, levyjä voi tehdä ilmaiseksi kotipajassa. Se nyt ei ihan vastaa akustoitua studiota, mutta halvalla hei. Äänittäjien, miksaajien, masteroijien, tuottajien ja muiden korvillaan töitä tekevien ammattikunnat ovat hitinteossa luonnollisesti tarpeettomat.
    Iso, paha yhtiö on vain riistäjä joka on vissiin väkisin käskenyt allekirjoittamaan sopimuksen? Jostain kumman syystä vaan signatut ovat niitä, joilla on sitä näkyvyyttä ja siten potentiaalista myyntiä. Melko harva osaa netistä ilmaiseksikaan hakea lempilevyäni ”Teuvo Talliainen – Hirveen hyvä biisi”.

    Spotify tai muut vastaavat palvelut eivät luonnollisestikaan voi maksaa tavarantoimittajilleen lanttiakaan enempää kuin mitä rahaa tulee sisään. Kilpailu oman käden oikeudella toimivia ilmaisjakelupalveluita vastaan ei ole helppo yhtälö sekään.

    Miksi muuten osa näkee asian siten, että olisi ikäänkuin levy- yhtiöiden tai lauluntekijöiden velvollisuus kehittää palveluita ja mikromaksujärjestelmiä joiden avulla tuotteita saa jokseenkin ilmaiseksi? Lähtökohta on oikealle elämälle jokseenkin vieras.

  163. ”Kyse ei ole mukavuudenhalusta vaan miten käytännöllistä se on ja miten paljon on valmis sijoittamaan rahaa ja aikaa. Niinkuin kaikki muutkin asiat maailmassa.”

    Kukaan ei tässä ole kuitenkaan vielä onnistunut. Yksikään bändi tai artisti ei ole noussut mainittavampaan suosioon mainitsemallasi tavalla. Kourallinen suuresta bisneksestä tipahtaneita bändejä on kestänyt töissä pienemmissä ympyröissä netin avulla, mutta näitä on todella vähän ja enimmäkseen sellaisia, jotka ovat fanikantansa jo rakentaneet.

    Joten todellisuus ei tue apologiaasi. Musiikin varastaminen ei tälläkään argumentilla muuttunut moraalisesti yhtään sen korkeatasoisemmaksi teoksi.

  164. @Mika ”Yksikään bändi tai artisti ei ole noussut mainittavampaan suosioon mainitsemallasi tavalla.”

    Toisaalta ei se levy-yhtiön talliin pääseminenkään taida olla kuin ihan marginaalisesti paremmat voittomahdollisuudet tarjoava arpa?

    ”Musiikin varastaminen ei tälläkään argumentilla muuttunut moraalisesti yhtään sen korkeatasoisemmaksi teoksi.”

    Tämä nyt oli ihan turha kommentti. Tässä ketjussa on toisteltu harvinaisen yhteen ääneen halukkuutta maksaa musiikista ja mieluiten niin, että musiikin tekijä saisi rahan mahdollisimman suoraan kätöseensä.

  165. Ilman mainoksia ja ilmaiskäyttäjiä koko Spotify:tä ei olisi olemassa sen enempää kuin kaupallisia radioasemia. Muistakaa se.

  166. ”Ilman mainoksia ja ilmaiskäyttäjiä koko Spotify:tä ei olisi olemassa sen enempää kuin kaupallisia radioasemia. Muistakaa se.”

    On noissa sellainen vivahde-ero, että kaupallisen radioaseman tuloista 100% tulee mainoksista, Spotifyn tuloista 90% maksavilta käyttäjiltä.

  167. Juhana: ”Tämä nyt oli ihan turha kommentti. Tässä ketjussa on toisteltu harvinaisen yhteen ääneen halukkuutta maksaa musiikista ja mieluiten niin, että musiikin tekijä saisi rahan mahdollisimman suoraan kätöseensä.”

    Kyseessä ei ole mikään vapaaehtoiseksi miellettävä kannatusmaksu tai armonalmu. Kyseessä on myytäväksi ja ostettavaksi tarkoitettu tuote.

    Kun ostat banaanin kaupasta ei ole sinun asiasi päättää kuinka paljon tahdot maksaa vähittäiskauppiaalle, verottajalle, banaanilaivalle, internationalbananalle tai mikä olisi sopiva kuukausipalkka banskut kauppaan ajaneelle kuorma- autonkuljettajalle. Ja mikä summa kuuluu banaaninviljelijälle. Maksat ostoksen ja homma on sillä banaani.

    Jos banaaninviljelijän diili on huono, niin se on voi voi, mutta hän ei myöskään yksin pysty toimittamaan banaaneja lähikauppaasi toiselta pallonpuoliskolta.

    Jos tykkäät Irwinistä, niin onko asiasi päättää tahdotko ”tukea” Irwiniä vai Veksi Salmea? Heistä toinen on/oli artisti.

    Mikäli tuotteesta saa rahaa, niin rahanjakoa varten on olemassa sopimukset.

  168. ”Kyseessä ei ole mikään vapaaehtoiseksi miellettävä kannatusmaksu tai armonalmu. Kyseessä on myytäväksi ja ostettavaksi tarkoitettu tuote.”

    En ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että näin olisin väittänyt.

  169. ”Halukkuus maksaa ja mieluiten niin…”

  170. No jos tuosta johtopäätöksesi vedit, niin se on sitten omaa tulkintaasi. Tarkoitin sitä, että tässä ketjussa ei monikaan ole väittänyt, että artisti ei olisi palkkaansa ansainnut, vaan pikemminkin ilmaissut huolensa siitä, että ilmeisesti tyytyväisen fanin levystään tai striimistään maksama raha ei päädy artistille siinä mitassa kun olisi ehkä kuvitellut. Siinä mielessä toisen kommentoijan sanavalinta ”varastamisesta” ei minusta ei nyt vaan osunut ihan kohdalleen. Ei täällä kukaan ole mitään varastamassa eikä varastamista puolustelemassa. (No okei, taisi tuolla ylempänä yksi vähän sensuuntainenkin kommentti joltakin olla.)

    Mutta eiköhän tässä ala olla aika mieluummin mennä kuuntelemaan tai soittamaan musiikkia. Se tässä lienee kuitenkin se pääasia, eikä tämä jaarittelu?

  171. Ihmetyttää, kuinka mies, jonka verotettavat tulot on 77 992 euroa vuodessa, jaksaa nillittää turhasta. Onko ahneudella mitään rajaa? Yhteiskunnan hyväosaisten valitus on niin säälittävää. Nenäpäivänä sitten leikitään jeesusta ja hyväntekijää.

  172. vastaus edellisen anonyymin kommenttiin.

    ”nillitystä” en täysin itse tulkinnut Kelan tekstistä vaan sitä, että tilanne avataan ja olisi syytä pohtia miten sitä kehittäisi eteenpäin. esim Kelan kommentti Spotifyn hienoudesta.

    se ei muuta itse asiaa ja sen merkitystä millään tavalla tuoko tätä mielenkiintoista musiikkibisneksen asiaa esiin sapuskarahalla elävä katuhuilisti vai megahittimies, joka tienaa miljoonia.

    ”onko ahneudella mitään rajaa?”. -> ei näköjään, jos Suomen kaltaisessa ’musiikkibisneksen el doradossa’ joku kadehtii menestyvää laulumiestä vielä etsien hänen verotulonsa ja yrittäen osoittaa, että olisi jotenkin vääryys tienata siitä mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan vaikka tietävät, että saisivat osan ilmaiseksi. Ja vielä se, että musiikissa menestys vaatii yleensä turkasen paljon ’ilmaista työtä’, joka tehdään treeniksellä.

    Korjaisin vielä tuohon viimeiseen kommenttiin, että nenäpäivänä en Jeesuksesta nähnyt mainintaa, mutta pääsiäisenä kannattaa olla tarkkana.

    Joskus asiat muuttuu kun ’valitetaan’ oikean asian puolesta.

  173. tekisit parempaa musaa niin ihmiset vois kuunnella sitä enemmän!

  174. Tossa Artsjournalin jutussa: ”Anssi has now joined the bandwaggon of Radiohead-led musicians who are pulling their tracks off the music-sharing service.”

    Meniköhän se nyt ihan näin?

  175. ”Mikäli tuotteesta saa rahaa, niin rahanjakoa varten on olemassa sopimukset.” -rintapek 8.11.2013 17:10

    Juuri näin!

    ”Asia, jota minä musiikintekijänä ihmettelen on tämä: miten on mahdollista, että minun puolestani on voitu tehdä näin vitun paska diili?” – Anssi Kela 17.12.2009 21:23

    Anssi lienee saanut vastauksen jo nelisen vuotta sitten esittämäänsä kysymykseen. Mutta jostain syystä sitä ei voi edelleenkään ääneen sanoa, vaan syyttävä sormi osoittaa edelleen Spotifyn suuntaan. Mystistä.

  176. Ostin iTunesista kappaleen. Se maksoi noin euron. Apple ilmeisesti vei heti n. 30%. Olen kuunnellut kappaleen 100 kertaa. Paljonko artisti tienasi per kuuntelukerta? Entä sitten kun olen kuunnellut sen 1000 kertaa?

  177. ”Ostin iTunesista kappaleen. Se maksoi noin euron. Apple ilmeisesti vei heti n. 30%. Olen kuunnellut kappaleen 100 kertaa. Paljonko artisti tienasi per kuuntelukerta? Entä sitten kun olen kuunnellut sen 1000 kertaa?” -Tuunaaja 13.11.2013 7:50

    Apple taitaa tosiaan ottaa 30 % siivun välistä, mutta CD-levyissä kauppias taitaa saada vielä enemmän? Vaan kysymys kuuluu, paljonko tuosta iTunes-ostoksesta saa artisti (säveltäjä/sanoittaja/ sovittaja/esittäjä)? Paljonko saa levy-yhtiö? Mitä muita välikäsiä tällaiseen sähköiseen musiikkibisnekseen vielä kuuluu ja mikä on heidän osuutensa myynnistä?
    Voisin kuvitella, että musiikin saaminen iTunesiin (tai johonkin muuhun sähköiseen myyntipaikkaan) on kaikkine kuluineen huomattavasti edullisempaa kuin fyysisen levyn saaminen kivijalkakaupan hyllylle, vaan artisti luultavasti ei tästä hyödy mitään.

  178. @rintapek 8.11.2013 14:43
    ”Joukkoon on jo eksynyt muutama kateuskommentti. Paljonko saa ansaita muuttumatta lainsuojattomaksi? Paljonko tuotetta myymällä saa ansaita ennen kuin sitä joutuu jakelemaan ilmaiseksi?

    Laulun/leffan/kirjan tekeminen kun on siitä jännä homma, että sen tekemisestä ei maksa kukaan. Varsinainen megahitti ”Sormusten herra” julkaistiin 50- luvun puolivälissä. Siihen mennessä Tolkien oli kirjoittanut opusta yli kaksikymmentä vuotta tienaamatta sillä lanttiakaan. Tuloja alkaa kertyä vasta kun tuotetta myydään. Kyseinen kirja tuottaa vieläkin. HobittiII tulee teattereihin ensi kuussa.

    Jos onnistuu luomaan tuotteen joka kuluttajille kelpaa, niin kyllä sen myynnillä saa ja kuuluu tienata juuri sen verran kuin kauppa käy. Jos tuote ei kelpaa, niin silloin on parempi etsiä niitä muita hommia.

    IRL ei ole mahdollista perustaa kauppaa joka maksaa tavarantoimittajilleen mitä huvittaa jos asiakkaat suostuvat maksamaan jotain kaupasta uloskantamistaan tavaroista. Netissä se on mahdollista.

    Tässä kohtaa yhtälö muuttuu ikäväksi, koska kuluttajille kelpaavienkin tuotteiden markkina- arvo alkaa lähestyä nollaa.

    Juu, levyjä voi tehdä ilmaiseksi kotipajassa. Se nyt ei ihan vastaa akustoitua studiota, mutta halvalla hei. Äänittäjien, miksaajien, masteroijien, tuottajien ja muiden korvillaan töitä tekevien ammattikunnat ovat hitinteossa luonnollisesti tarpeettomat.
    Iso, paha yhtiö on vain riistäjä joka on vissiin väkisin käskenyt allekirjoittamaan sopimuksen? Jostain kumman syystä vaan signatut ovat niitä, joilla on sitä näkyvyyttä ja siten potentiaalista myyntiä. Melko harva osaa netistä ilmaiseksikaan hakea lempilevyäni ”Teuvo Talliainen – Hirveen hyvä biisi”.

    Miksi muuten osa näkee asian siten, että olisi ikäänkuin levy- yhtiöiden tai lauluntekijöiden velvollisuus kehittää palveluita ja mikromaksujärjestelmiä joiden avulla tuotteita saa jokseenkin ilmaiseksi? Lähtökohta on oikealle elämälle jokseenkin vieras.”

    ——————–

    Eihän tässä olisikaan ongelmaa, jos artistit ja levy-yhtiöt tyytyisivät siihen mitä saavat, mutta aina valitetaan, että minä saan näin vähän niin ajatelkaa mitä ne just alottaneet saavat! Sitten meillä on kuitenkin räppäreitä jotka tienaavat tarpeeksi ostaakseen kultaisia lentokoneita vaikka eivät omaa minkäänlaisia musiikillisia kykyjä.

    Kuinkahan tämä asia ratkaistaan, pitääkö kuluttajan käyttää koko palkkansa absoluuttisen nollapisteen levyihin, että pojat saavat ruokaa pöytään vai pystyisikö levy-yhtiö tekemään reilumman jaon?
    Reiluus ei tietenkään käy päinsä, kaikille pitää maksaa myynnin mukaan ja sitten jatkamme itkemistä. Vaikka maksetaan kuinka paljon niin pienille ei riitä koskaan.

    Eikä levy-yhtiön tietenkään tarvitse kehittää mitään palveluita nettiin, ne voivat toki pitää pintansa ja toivoa entisen autokauppiaan lailla, että joku räjäyttäisi netin.

  179. Auttaisikohan rojaltimaksuun,jos Spotify luopuisi kokonaan tosta mainosrahotteisesta versiosta,ja ottaisi tilalle jonkun hieman rajatumman version joka maksaisi vähintään 3 euroa kuukaudessa?

  180. Hei,

    Olen nyt 3 kuukautta sitten perustanut i4ware Recordsin ja sävellän levy-yhtiöni musiikit itse. Saan Spotifystä tuloja 0,01 USD per stream silloin kuin Premium -käyttäjä kuuntelee biisin alusta loppuun mussa tapuksessa rahaa tulee niin vähän että sitä ei misään bankkitilillä voi mitenkään näkyä.
    Eli 100 streemiä alusta loppuun teke 1 USD rahaa. Jos taas on 100 kpl streemejä missä biisejä ei ole kuuneltu loppuun niin sitten ei välttämättä tule yhtään mitään rahaa.
    Saan Spotifystä n. 5 päivä viivellä realiaikaiset statit ja levyn myynniista lähes heti tulee muutokset käppyröihin kun joku on mistäkin portaalista jotain ostanut. Mutta rahaa käppöröissä alka nääkyä vasta kuukausien viivellä.

    Että näin.

  181. Niin ja minun distribuutoria käytää sitten mm. XL Recordings, joka on tuottanut The Prodigyn -levyt.
    Toimin myös kykyjenetsijänä ja kauttani pääsee n. 8-60 € tekemään omakustanteen ihan vaan kokeeksi ja jos tämä omakustanne on sitten tarpeeksi hyvä niin Sony Music rekytoi tämän artistin sitten.

  182. Muuten Ansi Kela.

    Olen kehitellyt OpenOffice:lla Taulukkolaskenta ohjelmaa Spotify-tulojen laskemiseksi etukäteen vuodeksi eli siihen syötetään Premium-käyttöjien keskiavot jokaiselle kalentetri kuukaudella ja sitten se nataa ennakko arvion Premium-käyttäjien tuomista tulosta.
    Myös siinä on omat syötteet Free-käyttäjille.
    Tämän taulukkolaskentaohjelmiston tekeminen MS Excelillä ja/tai OpenOfficella voi kestää kauan koska tarvitaan pitkät tilastot toteutuneista tuloista ja tarkat tutkimukset.

  183. Mihin artisti tarvitsee levy-yhtiön nykyään? Ennen oli loogista, että oli väliporras joka tarvitsi siivunsa jotta voi tehdä työnsä mutta nyt internet aikakaudella tässäkin artistin ja fanin välisessä kommunikoinnissa ei ole välikäsiä. Luulisi olevan artistien oma intressi rakentaa kokonaan oma kansainvälinen organisaatio joka jakelee musiikkia spotifyn tapaan.

  184. Oletteko miettinyt, että välissä on monta kättä? Spotify tarvitsee osansa, levy-yhtiö tarvitsee osana ja artisti tarvitsee osansa. Artistin pitää tehdä paremmat sopimukset levy-yhtion kanssa. Levy-yhtiö ei varmaan ainakaan pysty paljon parempaan nettiyhtiöiden kanssa. Tulevaisuudessa levy-yhtiöden rooli tulee varmaankin muuttumaan ja vähenemään.

    Lisäksi artisti tekee työn vain kerran, jonka jälkeen kappaleella voi tienata rahaa elämän loppuun saakka (nettipalvelut, radiosoitot, albumimyynnit yms.). Paljon tälle työlle tulee kertymään tuntipalkkaa elämän aikana? Kuinka paljon musiikin saatavuus nostaa keikkakysyntää ja taksaa?

    Myös realistinen kilpailutilanne on nykyisenlainen, niin ei voida pitää keinotekoista monopolia ja korkeaa hintaa tuotteelle, jonka valmistuskulut ovat 0 euroa ”suunnitteluun” (eli biisin tekemiseen) satsattujen resurssien jälkeen.

  185. Jos soiton arvo on kerran 0,002€, voinko lyödä Kelalle käteen 2€ kolikon ja sanoa että olen kuunnellut kyseisin biisin tuhat kertaa?

  186. Jesse: meinaatko että kaikki muut saavat hyötyä kappaleesta sen valmistumisen jälkeen paitsi biisintekijät? Spotifyn omistaja onkin jo miljonääri. Kaupalliset radiokanavat myyvät mainoksia myös musiikin avulla. Radiotoimittajille maksetaan palkkaa sisällöntuottamisesta, musiikin teko on myös sisällöntuottamista!

  187. Kari Haakana puhuu asiaa. Jälleen kerran.

    Hienoa, että YLE:stä sentään löytyy vielä ihminen, joka uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

  188. ”Nykyaikana onnistuu omakustanteinen medianlevitys ja promootiokin internetin kautta. Kysymys onkin kellä on ”munaa” ja halua tehdä niin.”

    Anssikin taisi tehdä hyväntekeväissyys sinkun näin ja tulot olivat (hyväntekeväisyyteen) ruhtinaalliset yli 100 Euroa.
    Mediassa Anssi oli omien sanojensa mukaan enemmän kuin koskaan. Yleisön palkinto oli tuo rahassa ja ostoina.

    ”Mihin artisti tarvitsee levy-yhtiön nykyään?”
    Näin artisti saa itselleen edes jonkinlaisen jakelupalvelun ja usein myös tuon digijakelun. Mutta tämäkään ei ole itsestään selvyys, jos ei ole kyseessä riittävän suuri jakeluyhtiö.

    PR:ää hoitaa monilla artisteilla nykyisin yksittäinen henkilö, jolle maksetaan kuukausikorvausta (esim. 700 EUR/kk).

  189. ”Mihin artisti tarvitsee levy-yhtiön nykyään?”
    Näin artisti saa itselleen edes jonkinlaisen jakelupalvelun ja usein myös tuon digijakelun. Mutta tämäkään ei ole itsestään selvyys, jos ei ole kyseessä riittävän suuri jakeluyhtiö.

    Hei, perustin oman levy-yhtiön ja sen perustamiseen piti tehdä rahat IT-bisneksenä ja sponsortit, lainat, tulorahoitus, yms. Oli yhteensä 50000 € raha ja vielä yrittäjän riski, että jos en onnistu niin en saa sossutukea tai työttömyykorvausta 😉

  190. Mitenkähän spotifyssä lasketaan nuo kuuntelukerrat..

    Kuukaudessa kerkeää yhden 4min kestävän biisin rullata läpi 10 800 kertaa (30 x 24 x 60 / 4), joka tarkoittaisi 0,004e rojaltilla noin 40e/kk artistille.

    Mitäs jos artisti ostaa itse vaikkapa 10 premium accounttia ja 10 halpaa matkapuhelinta\tablettia\läppäriä joilla pyörittää omaa biisiään kuukauden ajan 24/7 ?

    Spotify premium accountit maksavat kuussa 9,99e * 10 ~= 100e, mutta rojalteja napsahtaisi käteen 400e -> 300e voittoa (miinus verot).

    Profit? 😀

  191. Kylläpä taas artisti jaksaa valittaa.

    Paljonkos Anssi tienasit yhdestä radiosoitosta? Jaa se kuuntelijoiden määrällä niin huomaat, että spotifysta saat monta tuhatta kertaa enemmän rahaa, kuin radiosta.

  192. Tämän luettuani ostin heti Spotify premiumin.

  193. Jostain muistan lukeneeni, että spotify maksaa korvauksen vain, jos kappale on soinut vähintään 30 sekunttia. Laita Spotifyhyn joku puolen minuutin tekele. Pyydä fanejasi soittamaan sitä repeatilla.

  194. Eikös ole hiukan huonoa verrata 2000 soittokertaa yhdestä biisistä yhden CD-levyn tuloon. Vai onko kyse siitä, ettei siinä CD-levyssä kuulukaan olla kuin yksi biisi, jota kuunnellaan. Voi olla että jossain luki mitä oli Anssin kaikki tulot spotifysta.
    Ja eivätkö Suomessa artistit muutenkin tee tulonsa keikkailemalla. Mutta oli miten oli, tämä on tätä aikaa ja sen kanssa on vaan elettävä.

  195. No tähän edeltäneeseenkin blogikirjoitukseen tein historiaennusteena tämän(>) kaltaisen ennusteen toteutuviksi tuloiksi, kun Teostot oli muutenkin unohtuneena. Näin se on mennyt ennenkin.

    KAAVIONA huono poitti on Anssin Live-tulot. Nytkin murto-osa 1972-biisiin verraten. 15-25 % saattaisi olla jo alustavasti hyvä live-osuutena (tavoite vaikka 75% koti-ulkomaa).
    Luulisi, että pelkistä sanoittajista esim. sana Mustonen pääsevät tähän (Robin, Yö….)

    http://teosto.fi/teosto/blogi/mita-hittibiisilla-tienaa

    Anssi Kela:

    Tienasin siis Levottomalla tytöllä streaming-palveluista kaikkiaan 4 400 euroa. (vuoden 2013 aikana kaikkiaan 1 253 640 kertaa)

    Levoton tyttö ostettiin vuonna 2013 erilaisista latauspalveluista 2 042 kertaa. Tiedän kuitenkin mitä näistä kaupoista tienasin: 931 euroa.

    Teosto tilitti minulle Levottoman tytön vuoden 2013 radiosoitoista 37 769 euroa. Gramexilta tuli 20 944 euroa. Yhteensä Levoton tyttö jauhoi minulle radiossa 58 713 euroa.
    Teosto tilitti minulle Levottoman tytön tv-esityksistä 8 071 euroa.isäksi Teosto tilittää erilaisia tallennuslupamaksuja sekä ulkomailta tulevia radio- ja tv-soittoja. Näistä kertyi viime vuonna 2 893 euroa. Yhteensä lisätilityksistä pamahti 11 650 euroa.

    Levoton tyttö on tuottanut minulle 75 694 euroa.

  196. Annamme lainaa jopa € 10.000 / 5.000 000 €
    Tarjoamme yksityinen lainan
    Annamme lainoja yksityisille asiakkaille, jotka haluavat luoda oman yrityksen, tai perustaa hanke
    Jos tarvitset lainaa kiireesti, ota meihin yhteyttä, sinulla on rahaa 72 tuntia
    E-mail: laurentgontran18@gmail.com

  197. Kiitos avoimesta ja läpinäkyvästä analyysistä!

    Haluaisin nostaa esille kuitenkin Spotifyn toisen puolen. Omakustanteiset muusikot / bändit voivat julkaista musiikkiaan Spotifyhin ja iTunesiin helposti monien nettisivustojen kautta ja käytännössä pitää 90-100% saadut rojaltit itsellään, koska välikäsiä ei ole. Tällaisessa skenaariossa nuo lukemat muuttuvat helposti kolminkertaisiksi.

    Julkaisen itse laajalla skaalalla kotistudioni kautta musiikkia suoraan nettiin, en kuulu Teostoon, enkä Gramexiin, mutta tällä hetkellä saan eri artistieni kautta Spotifyssä n. 7000-8000 kuuntelua päivässä, eli n. 240,000 kuuntelua kuussa ja melkein kolme miljoonaa kuuntelua vuodessa. Kuukausittainen korvaus on n. 1500-1800 euron luokkaa, josta vuodessa kertyy melkein 20,000 euroa. Eli minun tapauksessani levoton tyttö olisi tuottanut n. 8000-9000 euroa, mikä on jo varsin eri lukema kuin mainitsemasi hieman yli 2000 euroa.

    Mikäli todella oma rojaltiosuutesi on korkeampi kuin yleensä levy-yhtiöiden kanssa työtä tekevillä muusikoilla, kuulostaa minusta siltä, että levy-yhtiöt ovat tässä suurempi syypää kuin Spotify.

  198. Tämähän on jo kolme vuotta vanha kirjoitus. Paljon on jo muuttunut tuossa ajassa ja kirjoituksestanikin jäi tuolloin puuttumaan tärkeitä seikkoja. Se olikin eräänlainen väliraportti keskeneräisestä asiasta. Myöhemmin kirjoitin vielä Teoston sivustolle uuden bloggauksen, jossa avasin koko kuvion. Se löytyy täältä:

    http://www.teosto.fi/teostory/mitä-hittibiisillä-tienaa

  199. Mikä mahtaa olla korvausten nykytaso ilmaisella ja premiumversiolla? Kiinnostaa nyt erityisen paljon, koska Korona jyllää ja muusikot ja muukin kulttuuriväki ovat nesteessä.

  200. Onko tuo kosketinsoitinriffi kopio Kissin World Without Heroes – kappaleesta?

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.