Vähäistä eloa sosiaalisessa mediassa

| Tagit: | Aiheet: Internet, Jumittelu | Kirjoittaja:

Vietän liikaa aikaa netissä, varsinkin Facebookissa. Minulla siellä kaksi profiilia: julkinen fanisivu, jota voi seurata myös tuosta vasemmalla aukeavasta akkunasta, sekä yksityinen profiili, joka on suljettu muiden kuin oikeiden kavereideni katseilta. Fanisivulle postaan lähinnä työasioita, se on mainio megafoni promootioon ja oiva keino kommunikoida suoraan yleisön kanssa. Privaattipuolelle puolestaan kirjoittelen pääsääntöisesti pieniä sukkeluuksia, erilaisia huomioita ja myös hiukan yksityiselämäni puolelle meneviä juttuja.

Monet yksityiseen Facebook-profiiliini postaamani päivitykset ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne olisi voinut yhtä hyvin kirjoittaa tänne blogiinkin. En silti ole halunnut alkaa suolata blogia vain parin lauseen mittaisilla pikapäivityksillä; kirjoittelen tänne mieluummin hiukan harkitummin, ajan ja ajatuksen kanssa.

Välillä jonkun nasevan pienen kevennyksen päästettyään sitä kuitenkin miettii, että Facebook-päivitysten elinkaari on harmillisen lyhyt. Ne kelluvat pienen hetken uutisvirrassa ja painuvat sitten sen pohjaan, unohduksiin. Suurin osa päivityksistä ansaitseekin mahdollisimman nopean unohduksen, mutta joitakin olisi hauska lukea myöhemminkin. Muodostaahan Facebook kuitenkin aktiivisen päivittäjän kohdalla jonkinlaisen päiväkirjan: postauksia lukemalla mieleen palaa hetkiä, ihmisiä ja tilanteita.

Vanhojen päivitysten lukeminen on Facebookissa vain himputin työlästä: ne arkistoituvat päällekkäin, loputtoman pitkäksi pergamentiksi. Jo muutaman kuukauden kulkeminen ajassa taaksepäin vaatii valtavan määrän klikkaamista ja rullaamista.

Mitenköhän pitkäksi aikaa päivitykset ylipäätään arkistoituvat? Jos rullaan auki koko tooran, niin löytyvätkö sieltä alusta asti kirjoittamani tekstit? Vai tuhoutuvatko vanhat päivitykset pois uudempien tieltä?

Päätin aloittaa Elias Lönnrot -tyyppisen tarinankeruumatkan omaan Facebook-historiaani: poimin talteen päivitykset, jotka syystä tai toisesta miellyttävät minua, ja taltioin ne tähän blogiin. Hankkeen julkistaminen tarkoittaa luonnollisesti sitä, ettei täällä nähdä yksityisiksi katsomiani postauksia, samoin mahdolliset keskustelukumppanini jätän anonyymeiksi.

Aloitetaan kairaus, lähdetään porautumaan ajassa taaksepäin. Näin vähäistä on elämä Facebookissa!

♠    ♠    ♠

30.10.2010

Facebook-kaverini jakautuvat seuraavasti:
51 laulusolistia
33 kitaristia
24 basistia
19 äänimiestä
16 kosketinsoittajaa
14 rumpalia
4 viulistia
1 sellisti
1 saksofonisti
1 kapellimestari

Tällainen tilastotieto tuli eräänä synkkänä hetkenä nikkaroitua. Muuan kaveri kommentoikin listaustani osuvasti: ”Nyt sulla on aika paljon liikaa aikaa!” Päivitystä seuranneessa keskustelussa kauhisteltiin laulusolistien määrää ja ihmeteltiin, että onko maailmassa oikeasti noin monta basistia. Kaikkien muiden ammattien edustajat puolestaan kummastelivat miksei heitä oltu kelpuutettu tilastoon.

♠    ♠    ♠

21.10.2010

Anssi Kela pitää profiilikuvansa ennallaan.

Olen käyttänyt Facebook-profiilissani alusta asti samaa kuvaa. Se on minusta hieno, minulla on siinä viikset ja pilottilasit. Jotkut kaverini taas vaihtelevat omia kuviaan aivan päntiönään: syötteen seassa kelluu jatkuvasti ’se-ja-se vaihtoi profiilikuvansa’ -tiedotuksia. Niinpä katsoin aiheelliseksi ilmoittaa, että minähän en vaihda.

♠    ♠    ♠

15.10.2010

Oppikirjaesimerkki siitä, miten Facebookissa homma saattaa lähteä lapasesta. Olin lukemassa Alastair Reynoldsin hyvää avaruusoopperaa ja tekaisin siihen liittyvän päivityksen:

♠    ♠    ♠

7.10.2010

HUOM! Näyttää siltä, että Suomessa alkaa yleislakko 15. päivä: sitä ajavaan Facebook-ryhmään on liittynyt jo 97 000 käyttäjää. Enää 3000 ”Tykkää” -napin painallusta ja maa pysähtyy. Lähden kauppaan hamstraamaan kahvia, olutta ja vessapaperia. Myös tupakkaa kannattaa nyt haalia nurkkiin, vaikkei itse polttaisikaan – yleislakon aikana savukkeista voi tulla käypä maksuväline.

Facebookissa masinoituun yleislakkoon osallistui lopulta n. 20 henkeä. Minulla on nyt kaapit täynnä vessapaperia ja tupakkia.

♠    ♠    ♠

6.10.2010

Kuva-arvoitus: mitä kuvassa oleva silppu on?

Sain monia hyviä veikkauksia, joku esimerkiksi näki kuvassa MacBookin. Oikea vastaus kuitenkin oli, että maassa komeili minun polkupyöräni satula Armi-koiran tuunaamana.

♠    ♠    ♠

3.10.2010

Olen pahoillani siitä, ettei kukaan käytä enää voimasanaa ”jumantsuka”.

Tämä keskustelunavaus sai runsasta kannatusta. Puhekieleen kaivattiin takaisin myös ilmauksia lempo, tulimmainen, simsetti, pannahinen, hiivatti, jumantsuikale sekä herra mun vereni.

♠    ♠    ♠

2.10.2010

Saavuin Casinolle, jossa pitäisi vajaan puolen tunnin päästä esittää rauhallisia akustisia balladeja Rock Pokeri -turnauksen osallistujille. Salissa kuuluu vain tasainen pelimerkkien kalina. Tuleekohan sillä Springsteenin Brucella koskaan tällaisia keikkoja, joita ennen joutuu miettimään, että nyt on artisti tilattu tekijäksi aika outoon yhtälöön?

Hetken päästä lisäys:

Täällä lavan takana on listattu ohjeita artisteille. Listan päätteeksi: ”Kulkeminen kasinolla ilman päällysvaatteita!” Onneksi taisi tulla vähän paremmat kalsarit jalkaan.

Kommenteissa minua paheksuttiin:

Anssi, sinä siis vertaat itseäsi Bruce Springsteeniin?

Vastasin:

Olemme kuin kaksi marjaa: paskanmarja ja Marja-Liisa Kirvesniemi.

♠    ♠    ♠

1.10.2010

Toisinaan otan Facebookissa myös napakasti kantaa päivänpolttaviin asiakysymyksiin:

Ihmiset, jotka jättävät julkisissa saniteettitiloissa olevat suuret vessapaperirullat käyntinsä jälkeen siihen tilaan, että seuraavan käyttäjän pitää kaivella paperin päätä syvältä metallisen rummun uumenista, tulisi ampua. Katkaistaan se paperi siitä suuaukon ulkopuolelta!

Mainittakoon lisäyksenä, ettei minulta heru ymmärrystä myöskään niille, jotka laittavat wc-paperin tavalliseen telineeseen väärinpäin, eli niin, että paperin katkoskohta jää rullan ja seinän väliin. Inhoja, halveksittavia henkilön irvikuvia ovat he!

♠    ♠    ♠

28.9.2010

Näin viime yönä unta, jossa opin kitaralla uuden, siistiltä kuulostavan soinnun. Herätessä muistin vielä miten sormet piti laittaa, joten nappasin kitaran ja kokeilin. Ja arvatkaapa mitä? Kuulosti ihan paskalta.

♠    ♠    ♠

24.9.2010

Jopas minua nyt hemmotellaan! Oikein sipäsejä ja limpsää! Hemmottelu toimii takuuvarmasti, kun sen tekee itse itselleen.

♠    ♠    ♠

15.9.2010

PÖRKÖLT – maistuu erityisesti szlaszeckin ja szprädjin kera.

♠    ♠    ♠

1.9.2010

Olen syönyt lämpimän aterian viimeksi perjantaina. Ai jesus miten hyvältä tuo uunissa oleva Dr. Oetker tulee hetken päästä maistumaan! Dr. Oetker päivässä pitää omenan loitolla.

Näistä päivityksistä käy ilmi, että olen siviilissä melkoinen hedonisti.

♠    ♠    ♠

27.8.2010

Nyt täytyy varmuuden vuoksi ilmoittaa, etten ole käytettävissä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Päätös oli raskas, mutta tässä elämäntilanteessa haluan antaa enemmän aikaa Facebookille.

SDP julkaisi pitkän listan presidenttiehdokkaista, joista suurimmalta osalta ei oltu kai edes kysytty halukkuutta.

♠    ♠    ♠

16.8.2010

Hemmetin ärsyttävää on se, kun avaa koneen tarkoituksenaan hakea netistä jotain tietoa jostain, ja sitten sitä kuitenkin vilkaisee ensiksi Naamatun – eikä enää muistakaan mitä netistä pitikään alunperin katsoa. Näin käy minulle usein. Kävi taas. Nimim. ”Talo pankin, auto vaimon, tauti Alzheimerin”

Muuan kaverini huomautti:

Mutta eikö tietosanakirjojen kanssa käynyt samoin? Piti selvittää, onko se McCartney vai MacCartney ja uppouduit Madagaskarin historiaan, luontoon ja pääelinkeinoihin.

Vastasin:

Minulla ei ollut ennen internettiä tuota ongelmaa – luin ainoastaan Rattoa.

♠    ♠    ♠

10.8.2010

Kauneimpia suomalaisia paikannimiä: Haisio, Raadelma, Vörlö.

Tämän pienen pelinavauksen perään listattiin enemmänkin stimuloivia paikannimiä, mm. Fankkee, Räyrinki, Lihasula ja Lannevesi.

♠    ♠    ♠

2.8.2010

Katsoin taas kerran Uutisankkurin – yksi kaikkien aikojen aliarvostetuimmista elokuvista. (Yritin keksiä tähän referenssiksi jonkun toisenkin aliarvostetun asian, mutta mitään sopivaa ei tullut mieleen. Yliarvostaminen on kai yleisempää. Koskaan ei sen sijaan kuule puhuttavan, että jotain asiaa arvostettaisiin juuri sopivasti.)

Uutisankkuri on kyllä mahtava! Ja aliarvostaminen yliarvostettua.

Jatkuu…

Kommentit

  1. Minulla on sinulle vastaus, jonka löysin itsekin juuri toissa päivänä: Facebookin tilinhallinta-asetuksissa on kohta josta voit ladata tiedostona koko profiilisi tiedot, eli statukset, muiden kirjoitukset seinälläsi, kuvat, muistiinpanot, jne. Juuri aloin omiani lukemaan, sieltä tosiaan löytyy kaikennäköistä tavaraa joka on kyllä hyvä ottaa talteen. Eli kyllä, Facebook tallentaa kaiken alusta alkaen!

  2. Hmm… Kävin tutkimassa omia asetuksiani enkä löytänyt tuollaista lataus-optiota. Eli mihinköhän se on jemmattu?

  3. Tarkistin asian kun mainitsit, ja jostain syystä tietoja ei voi ladata jos Facebook-kielenäsi on suomi. Minulla se ainakin katosi kun vaihdoin englannista suomeen.

    Eli kokeileppa vaihtaa käyttäjätilin asetuksista kieleksi English (UK), ja mene sitten siitä välilehteen Settings, ja sieltä alhaalta pitäisi löytyä tämmöinen kohta kuin ’Dowload your information’. Facebook sen jälkeen käsittelee sen pyynnön, minulla taisi mennä joku tunti, jonka jälkeen saat sähköpostiisi linkin mistä ladata tietosi zip-formaatissa.

    Jos tämäkään ei toimi, niin sitten se voi olla jotenkin palvelusidonnainen juttu, oleskelen nimittäin tällä hetkellä Englannissa, joten ehkä Facebook nuuskii IP-osoitteita ja sen perusteella päättää mitä palveluja tarjota kenellekin, vähän samalla tavalla kuin Spotify.

  4. Watch my back sanoi kyttyräselkä.

    Olen sanaton. En pysty ikinä letkauttamaan mitään näihin blogikirjoituksiisi. Olet jo letkauttanut letkuimmat sanat ja virkkeet. Kirottu Kela. Annan sinulle lisänimen Letku-Kela.

  5. Anssi Kelan blogikirjoitukset on aliarvostettuja! Tosin imeläähän se olisi ollut itse tuo mainita.. Mutta kuitenkin, kiitos taas kerran viihteestä.

  6. Jaska & Anssi, toimii myös Suomessa kun Naamattu on englanniksi. Latoin juuri omat tiedot latautumaan.

  7. Hehee! Hienoksi on Armi satulan tuunannut! Onneksi on näköjään muillakin tuunaavia koiranpentuja kuin vaan meillä!

  8. Perkele, meinasin kovasti alkaa klikkailemaan tykkääväni noista genitaalimeiningeistä (erityisesti ”varsinkin Genitaalainmaalla” tuntui tykkäämisen arvoiselta heitolta).

    Mullakin on kaksi profiilia, mutta kumpikaan niistä ei oo tollanen cool julkkisprofiili. Mitä pitää tehdä, että saa sellasen?

  9. Ah, niin tietysti. Mä heti aattelin et siel on sellanen ”testaa oletko tarpeeksi julkkis” -kyselylomake ja sen vastausten perusteella sitten fb:n ylläpito (onko sellaista olemassakaan?) jakaa ihmisille julkkisprofiileja. :B

  10. Tuli mieleen tuosta fanisivusta ja ”oikeasta” sivusta, että olisi mielenkiintoista lukea Anssin kirjoitus taiteilijanimestä – siis sen tai oikean nimen käyttämisen valintaan liittyvistä asioista.

    Aiheesta voisi saada paljonkin irti. Esim. onko levy-yhtiö se joka yleensä päättää viime kädessä artistin taiteilijanimen ja jos artisti itse päättää käyttää taiteilijanimeä, niin miksi hän tähän päätyy. Puhumattakaan pienestä listasta, mitä kaikkia nimiä Anssilla on käynyt mielessä asian tiimoilta. Entä Pekka & susi aikoina.

    Toki samaan syssyyn voi esittää arvioita muiden kuin muusikoiden taiteilijanimistä, top 10 taiteilijanimet tai muuta vastaavaa 🙂

  11. ….tai A.K. voisi listata lukemiaan blogeja, vai laskeudutaanx siinä sitten jo vähän liian alas, jos tavallisten kuolevaisten räpellyksiä mainittaisiin ja niitä omaan hohteeseen vielä ympättäisi ja toisaalta jos ei taas tuttuja kehuta? (pääsex mä listoille?) 😀

  12. Reilu vuosi sitten tuli suositeltua muiden blogeja, täällä:
    https://www.anssikela.com/2009/07/03/suosituksia/

    Vilkaisin tuolloin tekemäni listan ja huomasin seuraavani edelleen suunnilleen samoja blogeja, jotkut niistä eivät vain enää ole kovin aktiivisia.

    Luen siis käytännössä erittäin vähän blogeja. Tuon vanhan suosituslistan ulkopuolelta voisi mainita vaikkapa Ei oo totta -blogin, joka on hyvin kirjoitettu ja usein varsin hauskaa luettavaa.

    Myös Photoshop Disasters -blogia tulee seurattua, samoin Listablogia.

  13. Yksinkertaisin tapa nähdä oma tai kaverin koko Facebook-historia on käyttää Googlen kautta löytämääni koodia, jonka joku nörtti on taikonut. Kun oheisen koodin kirjoittaa osoitekenttään ja painaa enteriä, niin parhaillaan katsomasi profiilin kirjoitukset aukeavat heken odottelun jälkeen. Käytännössä siis sama asia kuin tuo vanhojen päivitysten esiin klikkailu, mutta tosiaan kaikki tiedot tulevat esiin yhdellä painalluksella.

    Tässä kyseinen koodi:

    javascript:function showMore() {ProfileStream.getInstance().showMore(); setTimeout(showMore, 4000)} showMore();

  14. Kas, tuo koodihan toimii! Kiitokset Stobelle!

    Erikoinen fiilis lukea aivan ekoja päivityksiään. Olen nähtävästi liittynyt Facebookin syviin riveihin lokakuussa 2007. Silloinhan päivityslaatikossa luki vielä nimen perässä defaultina ”is”, joka aiheutti päänvaivaa kielen kanssa. Niinpä yksi ensimmäisistä päivityksistäni onkin näköjään ollut ”Anssi Kela is thinking of nukkumaanmeno”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.