Siitä, kun on kasvissyöjä

| Tagit: , | Aiheet: Kulinarismi, Mielipiteet, Terveys | Kirjoittaja:
Tämän kirjoituksen lomassa syntynyt Spaghetti Alla Norma.
Tämän kirjoituksen lomassa syntynyt illallinen: Spaghetti Alla Norma.

Olin syömässä seurueessa, jonka kanssa en ollut aikaisemmin ruokaillut. Tällaisissa tilanteissa puheenaiheeksi nousee lähes takuuvarmasti se, että olen kasvissyöjä. Niin nytkin: lautasten yli heiteltiin runsaasti erilaisia ruokavaliooni liittyviä kysymyksiä. Eikä siinä mitään – vastailen niihin mielelläni. Ajattelin kuitenkin, että kun aihe kerran näyttää olevan niin kiinnostava, niin jaarittelenpa siitä hiukan täälläkin.

Olen ollut vegetaristi hieman yli kymmenen vuotta. En enää muista tarkasti milloin suuntasin elämäntapoineni kasvislinjoille, se oli joko 1997 tai 1998. Olin kuitenkin ennen tuota käännettä ollut intohimoinen lihansyöjä: kun tilasin Pizza Fantasian, niin neljä täytettäni olivat salami, kinkku, pekoni ja jauheliha. Minulla ei ollut kokemusta kasvisruoasta, arvelin sen olevan mautonta.

Vegetarismi oli kuitenkin kiinnostanut jo jonkin aikaa. Olin salaa ajatellut, että joskus voisi ihan huvikseen kokeilla miltä tuntuisi olla syömättä lihaa. Kimmoke tähän suuntaan taisi syntyä siitä, kun perheeseen hankittiin koira: sen silmiin katsellessa aloin ihmetellä, että miksi toisia eläimiä syödään ja toisia taas paijataan.

Viimeinen niitti tuli televisiosta: katselin dokumentin, jossa seurattiin lihan matkaa laitumella ammuvasta lehmästä pihviksi ravintolan lautaselle. Koko prosessi vyörytettiin silmille mitään sensuroimatta – eikä se ollut kaunista katsottavaa. Aloin miettiä, että vakuumipakatun lihaklöntin ostaminen kaupan hyllystä oli tavallaan liian helppoa: sitä ei ajatellut mitä kaikkea oli täytynyt tapahtua ennen kuin nostin jauhelihan kassan hihnalle. Mieleeni tuli, että entä jos minun täytyisi itse pyydystää, teurastaa ja käsitellä lihani – olisinko silloinkin lihansyöjä? Koska vastaus tähän oli tuskinpa, lihan syöminen alkoi äkkiä tuntua itsensä pettämiseltä.

Järkeilin asian jotenkin tähän tapaan: petoeläimillä ei ole vaihtoehtoja, niiden on saalistettava selviytyäkseen. Ihmiskunta on sen sijaan luomakunnan huipulle rynniessään saavuttanut aseman, jossa sen on mahdollista valita muonansa – meidän ei ole mikään pakko syödä kuollutta eläintä. Meillä, rikkaan pohjolan asukeilla, on ylellisyys tehdä ravintomme suhteen myös etiikkaan perustuvia päätöksiä.

Päätin kokeilla kasvissyöntiä. Arvelin palaavani pikaisesti lihapatojen ääreen – kasvisruokahan ei ollut hyvää. Niinpä aloitin kokeiluni varovasti: jätin ruokalistaltani punaisen lihan, mutta pidin edelleen kanan ja kalan eräänlaisena turvaverkkona. Yllätyksekseni huomasin, ettei elämäni ollutkaan riippuvainen nautojen, sikojen tai lampaiden tekemistä uhrauksista. En tuntenut lihanhimoa. Jonkin ajan päästä jätin myös siipikarjan ja vedenelävät rauhaan. Syöminen sujui edelleen ongelmitta, en ollut jatkuvasti nälkäinen ja makunystyrätkin olivat yllättävän tyytyväisiä. Vegetarismi tuntui sopivan minulle.

Tästä on nyt siis jo yli kymmenen vuotta. Ihmettelen vieläkin miten helposti ruokavalionmuutos lopulta tapahtui. Luulin elämäni muuttuvan kasvissyönnin seurauksena niin kurjaksi, että palaisin parin viikon jälkeen häntä koipien välissä tilaamaan niitä neljän lihan pizzojani. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Minä en vain yksinkertaisesti näytä tarvitsevan mahaani lihaa.

Nykyisen ruokavalioni hieno termi on ovo-laktovegetarismi. Tämä tarkoittaa sitä, että en syö lihaa, kanaa enkä kalaa, mutta kelpuutan kuitenkin maitotuotteet ja kananmunat. En ole nähnyt tarpeelliseksi mennä äärimmäisyyksiin, en esimerkiksi syynää kaupassa pakettien selosteita tutkien, onko niissä käytetty liivatetta. Yritän säilyttää rennon suhtautumisen – en saa itkuraivareita, jos grillijuhlissa joku heittää kanafileitä samalle ritilälle soijanakkieni kanssa.

Mitä hyötyä kasvissyönnistä sitten on ollut? Olenko esimerkiksi huomannut positiivisia terveysvaikutuksia? Rehellisesti sanottuna: en. Ryhdyttyäni vegetaristiksi fyysinen olotila on tuntunut aivan samalta kuin sitä ennenkin – ei paremmalta, muttei huonommaltakaan. Erot ovatkin lähinnä henkisellä puolella: en enää pode lihansyönnistä seurannutta huonoa omatuntoa ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että olen ainakin joiltakin osin pystynyt poistamaan itseni eläimille tarpeetonta kärsimystä aiheuttavasta ketjusta. Viime vuosina lihansyönnin ekologiset haittavaikutukset ovat myös nousseet entistä enemmän esiin. Vegetarismi tarjoaa ympäristöystävällisemmän tavan elää.

Entä onko näiden vuosien aikana tehnyt mieli syödä lihaa? Kyllä on. Kuitenkin melko harvoin, mielitekoja tulee ehkä pari kertaa vuodessa. Yleensä ne tuntuvat liittyvän tilanteisiin, joissa paistetaan avotulella makkaraa. Mitään sisäfilepihvejä ei sen sijaan ole ollut ikävä.

Oletin, että ruokavalion kaventaminen johtaisi kulinaristiseen yksitoikkoisuuteen, mutta onkin käynyt täsmälleen päinvastoin. Kuolleiden eläinten poistaminen ruokalistalta on ajanut kokeilemaan uusia asioita: lautaselleni on päätynyt juttuja, joista en välttämättä ennen ollut kuullutkaan. Syön nykyisin huomattavasti monipuolisemmin kuin ennen – ja parempaa ruokaa. Ei siis pidä paikkaansa, että kasvisruoka olisi mautonta. Huonoimmillaan se toki tätä on – hyvän kasvisruoan valmistaminen on laji, joka vaatii hiukan paneutumista ja kiinnostusta. Useissa ravintoloissakaan tätä ei taida olla: toisinaan vegetaristeille tarjoillaan lähinnä biojätteeksi luokiteltavaa moskaa. Asiaansa vihkiytynyt keittiömestari pystyy kuitenkin loihtimaan niin maukkaita kasvisruokia, että ne maistuvat paatuneimmille lihansyöjillekin.

En tiedä tulenko olemaan kasvissyöjä lopun elämääni. Tähän mennessä suurempia vaikeuksia ei ole ollut, eikä päätökseni ole alkanut kaduttaa. Mikäli alkaisi, niin luultavasti ryhtyisin taas mässyttämään lihaa – kukaanhan ei pakota minua yhtään mihinkään. Haluankin korostaa sitä, että nämä ovat jokaisen henkilökohtaisia valintoja. Se mikä toimii minulle, saattaa olla mahdotonta jollekin toiselle. En ole mikään kasvis-talebaani, joka yrittäisi tunkea omat näkemyksensä vaikka väkisin muidenkin kurkusta alas. Omassa lähipiirissäni taidan itse asiassa olla tällä hetkellä ainoa vegetaristi.

En siis halua sen kummemmin saarnata lihansyöntiä vastaan – jokainen tehkööt omat valintansa. Mikäli tällaiset asiat kuitenkin askarruttavat, niin voin lämpimästi suositella kasvissyönnin kokeilemista. Testatkaa sitä vaikka yhden kuukauden ajan: silloin ehtii jo perehtyä aiheeseen sen verran, että voi oikeasti sanoa kokeilleensa elämää ilman lihaa. EU-alueella ihmisten elinaika on keskimäärin 78,6 vuotta, eli n. 943 kuukautta. Jos näistä kuukausista yhden käyttää tällaiseen kokeiluun, niin tappio ei mielestäni ole kovin suuri, vaikkei vegetarismi sitten lopulta maistuisikaan.

♠   ♠   ♠

Mikäli joku teistä lukijoistani riehaantuu tämän innoittamana esimerkiksi tuollaiseen kuukauden mittaiseen kasviskokeiluun, niin vastaan kommenttiraidalla mielelläni kysymyksiin ja annan vinkkejä. Olisi myös mukavaa kuulla omia kokemuksianne mahdollisen kokeilun varrelta!

Kommentit

  1. Todella kiinnostava teksti. Itse haluaisin olla kasvissyöjä, mutta tilanteen tekee todella vaikeaksi se, että asun vielä vanhempien kanssa. Lukiopäivät olen elellyt jo pitkään kasvisruualla, mutta kotona tuntuu olevan vaikeaa elellä kasvisruualla, kun vanhemmat ovat lihan ystäviä.

    Vanhempani pitävät vaan hössöttämisenä, jos teen itselleni omat ruuat, eivätkä he mielellään minulle kaupasta omia ruokia kanna. Punaisesta lihasta onneksi olen onnistunut jo luopumaan kotonakin ja olenkin miettinyt, pitäisikö minun tyytyä siihen. Vanhempien perustelu hommaan on myös se, että kyläillessä ruokaillessa on miltein mahdotonta pysyä kasvisvaihtoehdossa.

    Minulla ei ole mitään eettistä syytä lihansyönnin lopettamiseen. Minusta liha on yksinkertaisesti vaan todella pahaa. Ehkä sitten vuoden tai kahden sisään, kun muutan jatko-opiskelujen perässä, pääsen kasvisruuan makuun paremmin!

  2. Tekstisi oli jälleen kerran todella nautinnollista luettavaa, ja se sai minut harkitsemaan vakavissani ruokavalion muutosta. Olen miettinyt asiaa aiemminkin; jotenkin omatunto aina kolkuttaa, kun haukkaan lihaa.

    Olen nollatason kokki, mutta olen päättänyt opetella laittamaan ruokaa. Saatan siis hyvinkin siinä samalla perehtyä kasvisruokiin.

    Kiitos kimmokkeesta, Anssi!

  3. Sixpäkki katoo ja lihakset surkastuu ku ei saa lihaa.

    Anssi näytä habasi maailmalle. N Ä Y _ Ä !

    ::::::::::::::)))))))))))))

  4. Matski: Kyllä se sinunkin aikasi vielä koittaa! Vanhempien katon alla asuessa voi tosiaan olla hankalaa vaihtaa ruokavaliota, perhe-elämä kun on kompromissien tekemistä. Suosittelen siis joustamaan tässä asiassa vielä pari vuotta, se ei kuitenkaan lopulta ole kovinkaan pitkä aika. Voithan tänä aikana vaikka treenata tekemään niin päräyttäviä vege-annoksia, että vanhempasikin huomaavat, ettei ruoassa tarvitse aina olla lihaa.

    Elina: Kasvisruokailijan kannattaa tosiaan olla itsekin aktiivinen keittiössä, sillä kaupasta saatavat vege-einekset ovat todella surkeita – Dr. Oetkerin pizzoja lukuunottamatta. Niin, ja pinaattiletut ovat myös ihan ok, kun ne paistaa pannulla ja nauttii puolukkahillon kera.

    EPYSTY: Olin ruipelo syödessäni lihaa ja ruipelo olen vieläkin. En ole koskaan nähnyt omalla kohdallani tarpeelliseksi hankkia pulleita lihaksia.

  5. Kasvissyönti saa edelleen huomiota, sekä ystäväpiirissäni että vanhempien seurassa. Tai enhän minä ole kasvissyöjä. Kalaa ja kanaa syön. Kana oli jonkin aikaa poissa mutta se on jotenkin hiipinyt takaisin.

    Viiden vuoden aikana en ole nautaa tai sikaa syönyt. Nautaa tekee silloin tällöin mieli mutta sikaa ei. Teemalta (?) tulee ranskalainen ohjelma missä luontoa kuvataan ja siinä oli stoori eurooppalisista lihan kasvattajista. Sen seurauksena jätin kanan pois. Todella tylyä toimintaa.

  6. Minustakin tuntuu kummalliselta, kun välillä kasvissyöntiäni äimistellään niin kuin siinä olisi jotain todella ihmeellistä. Muistan yhdenkin keskustelun, jossa toinen osapuoli julisti, ettei ole koko elämänsä aikana nauttinut ainuttakaan lihatonta ateriaa – eikä tule nauttimaankaan. Tällainen asenne puolestaan ihmetyttää minua.

  7. Itse kutsun itseäni semivegetaristiksi, eli lakto-ovon lisäksi ruokavalioni sisältää merenelävät. Kaikki ymmärtävät eikä kenellekään ole ruokavalioni (kyläillessäkään) ongelma. Jos ainoa vaihtoehto on tosiaan lihavaihtoehto, syön vain salaatin ja leivät, tai vst, ja syön myöhemmin kotona.

    Eikä hauisten kasvattaminen ole lihanproteiineista kiinni. Sitä katsos hyvä EPYSTY voi syödä papuja, soijaa ja pähkinöitä. Ja jos maitotuotteita nauttii, niin siitäpä niitä proteiineja kertyy. Mikä tahansa _yksipuolinen_ ruokavalio on pahasta, kovin lihapainotteinen ruokavalio on kovin vitamiininiukka. Keripukki alta aikayksikön x)

  8. Painavaa asiaa.

    Kiireisille ja keittotaidottomille löytyy monenlaista valmista ja puolivalmista kasvisruokaa suurten kauppojen pakastealtaista. Ja jos ei löydy, kauppaa voi pyytää sitä tilaamaan.

  9. Tää saatta mennä jo vähä niille rajoille, mutta ulosteessa on varmaankin suurta eroa jso syö lihaa tai pelkää kasvista.

    Papana versus kunnon jötikkä!

  10. Hmm… Taidanpa heittäytyä kokeeseen. En kuitenkaan täysin valmistautumatta. Aloitan vaikkapa 1.3, jotta ehdin henkisesti valmentautua.

    Hyvän pohjatyön tälle päätökselle on tehnyt taannoin lukemani opus: Vihan ja katkeruuden esseitä, jossa pohditaan lihansyönnin järkevyyttä nimenomaan lihateollisuuden järkevyyden kannalta. Sen yksi keskeisistä kysymyksistä on se että mitä järkeä on vijellä kasviksia jotta eläimet saavat ruokaa (ihmisten syömä prosentti on uskomattoman alhainen) ja sitten tappaa ne eläimet ruoaksi, joka sitten maustetaan kasveilla että sitä voi syödä? – Jos mietitään rahaa niin ruoan hinta putoaisi käsittämättömän alas jos lihateollisuutta ei olisi ollenkaan.

  11. Olipas loistava kirjoitus! En ole koskaan edes harkinnut jättäväni lihatuotteita pois, mutta nyt aloin harkitsemaan – vieläpä vakavasti. Merkillistä. Sinussahan taitaa olla käännyttäjän ”vikaa”. 😉

  12. Hitsi, olen kasviskokeilusta innoissani kuin pikkupentu! Tilasin juuri netistä pari lupaavan oloista (=for dummies) keittokirjaa. Opuksien saapumista odotellessani testannen ainakin niitä pinaattilettuja.

    Kalasta luopuminen saattaa olla minulle liian vaikeaa, joten sitä en tässä samassa rytäkässä yritäkään…

  13. Hei! Minäkin olen tämän vuoden alusta aloittanut ruokaremontin ja pyrkinyt välttämään eläinperäisiä tuotteita. Kasvisruoka on uskomattoman hyvää, ei todellakaan mitään porkkana-lantturaastetta, millaisen kuvan joskus olen kasvisruuista saanut. Aivan kuin olisi kokonainen uusi maailma auennut, kun on testannut peruskasvisruuan lisäksi kaikkea erikoista seitanista tempehiin. 🙂

    Kiva että kirjoitit ruokavaliostasi, toivottavasti se saa ihmisiä kokeilemaan.

  14. Hiton mahtavaa, että kiinnostusta ja intoakin löytyy!

    Taidankin palata tähän aiheeseen lähitulevaisuudessa uudella postauksella, jossa annan hieman osviittaa siihen, millaisia asioita voi käyttää lihan korvikkeena.

  15. Suosittelen jokaista kokeilemaan joskus kaura-, riisi- ja soijamaitoa tavallisen luomu-lehmänmaidon tilalla ruuanlaitossa, leivonnassa, muroissa, teessä, kahvissa, tms.
    Niiden hinta on korkeampi, mutta mitäpä sitä ei maksaisi, jotta oma ekologinen jalanjälki vähän kutistuisi.

  16. Ylläolevaan kirjoitukseeni liittyen: juuri hetki sitten uutisoitiin, että Ruotsissa olisi ainakin neljässä teurastamossa keitetty sikoja elävältä. Jutun mukaan asialla olisi ollut suomalaisomisteinen yhtiö.

    Linkki Kauppalehden artikkeliin.

  17. On kyllä outoa miten kasvissyöjät saavat usein kuulla ihmettelyä siitä miten kasvisruoalla muka pärjää. Useinhan kasvissyöjät nimenomaan ovat perillä ravitsemuksellisista asioista keskivertojamppaa paremmin ja syövät monipuolisemmin. ”Pupunruokaa en syö”-tyypeillähän se vasta ruokavalio yksipuolinen onkin, kun vedetään lähinnä makkaraa, nakkeja, jauhelihaa ja eineksiä. Näin kärjistettynä.

    Ärsyttää myös joskus se miten jotkut lihansyöjät tekevät kasvissyönnistä niin suuren numeron ja vaativat perusteluja. En minäkään ala suureen ääneen ihmettelemään, että miksi ihmeessä sinä syöt lihaa? Valintahan on jokaisen oma.

    Kannattaa muuten myös huomata, ettei tässäkään asiassa tarvitse olla joko tai. Lihansyöntiään voi vähentää, jo sillä on merkitystä ekologiselta ja eläinten kärsimysten kannalta. Kasvisruokavalioon siirtyminen muutenkin onnistuu varmasti helpommin pikkuhiljaa. Itse en ole täysin kasvissyöjä, syön satunnaisesti riistaa tai luomua. En siis vastusta eläinten syöntiä sinänsä, vaan tehotuotannon aiheuttamia ongelmia ympäristölle ja eläinten hyvinvoinnille.

  18. LOL

    Oli täs sikaa keitetty elävänä NJAAAAAAAAM. HK Scan.

  19. Morrisseyhän lauloi jo 80-luvulla, että Meat is murder.

  20. Kokeilepa seuraavaa:

    Ainekset

    Kesäkurpitsaa
    Mozzarellaa
    Tomaattia
    Valkosipulia
    Merisuolaa
    Oliiviöljyä
    Basilikan lehtiä

    Leikkaa kesäkurpitsa viipaleiksi. Rouhi pinnalle hiukan merisuolaa ja anna viipaleiden ”itkeä” vartin verran.

    Tuon vartin aikana valmista valkosipuliöljy puristamalla muutama kynsi sopivaan määrään laadukasta oliiviöljyä.

    Leikkaa mozzarellajuusto viipaleiksi.

    Viipaloi myös tomaatit.

    Eli kesäkurpitsa-, tomaatti- ja mozzarellaviipaleita tulee olla sama määrä.

    Laita paistinpannu kuumenemaan liedelle

    Kuivaa talouspaperilla kesäkurpitsaviipaleet.

    Lisää pannulle hiven oliiviöljyä ja paista kesäkurpitsat niin että niihin tulee kauniin kullanruskea pinta.

    Asettele kesäkurpitsat tarjoiluvadille. Pinoa jokaisen viipaleen päälle ensin tomaattiviipale, seuraavaksi mozzarellaviipale, päälle basilikanlehti. Lopuksi valuta päälle tilkka valkosipuliöljyä.

    Nauti alkuruokana tai coctailpaloina.

  21. Sama toimii vähän muunnellen munakoisolla ja uunissa paistettuna, vähän lasagnen tapaan pinottuna. Molto bene, eh?

  22. Minä olen yrittänyt siirtyä monet kerrat kasvisruokaan, mutta aina jokin on ajanut minut takaisin lihapatojen ääreen. Ehkä syy on siinä etten osaa tehdä kunnollisia ja maittavia annoksia ylipäätään kasviksista ja siitä että aterioihin tarvitsee olla niin paljon kaikkea että se maistuisi edes joltain. Minua myös mietityttää että millä se liha sitten korvataan että kasvissyöjä saa päivässä ne tarvittavat aineet mitä ihmiskeho vaatii?

  23. Sari: Mitä arvelet lihassa olevan sellaista, että ihmiskeho sitä vaatii ja se pitää korvata?
    Aminohappoja?
    Kasvisruokavaliota noudattava saa soijajauhoista, tofusta, maidosta, kananmunista, seesaminsiemenistä, jugurteista, riisistä, sipulista, linsseistä jne (riippuen aminohaposta).
    A-vitamiinia maksasta?
    Kasviksista.
    B-vitamiinia maksasta?
    Viljavalmisteista, vihanneksista.

    EPYSTY: Juu, on eroa. Jööti haisee pahalle, papana ei niinkään.

  24. Mielenkiintoinen kirjoitus, Anssi!

    Järkyttävä tuo Ruotsin teurastamoja koskeva uutinen!

    Kummitäti: mulla on ollut se käsitys, että kaura- ja soijamaidot sisältävät aika paljon lisäaineita, jonka vuoksi olen pitänyt luomumaitoa parempana vaihtoehtona. Oletko löytänyt jotain lisäaineettomia kaura-, riisi- tai soijamaitoja? Vinkkaa ihmeessä, jos olet.

    Olen vähentänyt lihansyömistä viime vuosina ja nykyään lihaa tulee syötyä vain muutamia kertoja kuukaudessa. Ruokavalioni on tämän muutoksen myötä ehdottomasti laajentunut eikä kutistunut.
    Kun harvoin ostan lihaa kaupasta, pyrin ostamaan aina luomua (kuten muidenkin tuotteiden kohdalla). Valitettavasti sitä ei vain ole kovin hyvin tarjolla. Ravintoloissa syömäni liha on varmaankin tehotuotettua lihaa, en ainakaan tiedä, mitkä ravintolat käyttäisivät luomulihaa.
    Kahvilat ja ravintolat voisivatkin käyttää luomua myyntivalttinaan. Edellisellä Tukholman visiitillä kiinnitin huomiota, että siellä useissa kahviloissa tuotiin ylpeästi esiin vitriinissä olleiden tuotteiden luomualkuperä. Samoin joissakin ravintoloissa ruokalistassa oli mainittu annoksissa käytetyt luomutuotteet.

  25. Kiitos kysymästä Fallon, mutta vastaukseni on nyt aika suppea, koska jääkaapistamme löytyy tänään vain Oatly Kaurajuoma Plus.
    Ainekset: vesi, kaura, rapsiöljy, suola, D-vitamiini, riboflaviini, foolihappo,
    B12-vitamiini ja kalsium.
    Riboflaviini ja foolihappo lukeutuvat B-vitamiineihin eivätkä nuo muutkaan vaikuta vaarallisilta lisäaineilta.
    Tölkissä kehutaan:” Sisältää hyödyllisiä kuituja. Tekee hyvää vatsalle ja sydämelle.”

  26. Sattumoisin olen itsekkin jo jonkin aikaa vähentänyt lihan (ja muunkin raskaan ruoan) syöntiä. Lähinnä sen takia, että vatsa ei tunnu jaksavan noita lihajöötejä sulattaa ja sitten on raskas olo ja maha turvoksissa. Olisko jollain heittää viikon kasvisruokalistaa, ilman gourmet-kujeita? Terveellistä, maukasta perusruokaa, jolla ruokkisi lapsiperheen viikon ajan. Ruoanlaittoon ei saisi kulua mahdottomasti aikaa ja ainekset mielellään lähikaupasta.

  27. Koko viikon ruokalistaa ei tältä istumalta irtoa, mutta tässä olisi Keski-ikäiselle miehelle yksi naurettavan helppo, hieman etnahtava vegemättö.

    Ainekset:

    Basmati-riisiä
    Pirkan Korma-kastiketta (muitakin merkkejä, kuten myös itse tehtyä kormaa, on kokeiltu – kuitenkin tähän Pirkkaan tulee aina palattua)
    Kotijuustoa (tätäkin voi tehdä itse, mutta helpommalla pääsee, kun hakee kaupasta)

    Valmistusprosessi on tasan näin yksinkertainen:

    Keitä riisi ja lämmitä samaan aikaan kormakastike kattilassa. Kuutioi juusto ja viskaa kastikkeeseen. Lapioi kypsää riisiä lautaselle ja läträä kastiketta päälle – periaatteessa se on siinä. Loppu onkin vain tuunaamista omien mieltymysten mukaan. Itse tykkään viipaloida annokseeni hieman banaania, heittää sekaan kookosrouhetta, rusinoita ja pähkinöitä (vaikka cashewia, tosin ihan perus-suolapähkinät toimivat myös). Lisukkeena nautin mango-inkiväärichutneyta (myös kaupan tölkkikamaa).

    Tällainen kombinaatio voi jonkun makuun olla hieman liian makea, esim. nuo banaanit saattavat olla jollekin liikaa. Tämä ruoka on kuitenkin helppo säätää täsmäämään kunkin makunystyröitä. Jos pöydässä on useita syöjiä, niin noita lisukkeita voi laittaa pieniin astioihin, joista kukin saa viritettyä mieleisensä yhdistelmän.

    Mutta tämä on tosiaan erittäin nopea, helppo ja mielestäni myös maukas ruokalaji (olisiko se nyt sitten nimeltään Paneer Korma, tai jotain sinne päin). Ainekset ovat saatavilla varmasti missä päin Suomea tahansa, tämä ei vaadi visiittiä Hämeentien etnisiin kauppoihin.

  28. Jo on aikoihin eletty, kun Anssi jakelee blogissaan kokkausohjeita! 🙂

    Jos joltain irtoaa hyväksi todettu kasvislasagnen ohje ilman ylimääräisiä kikkailuita, etnovivahteita tai vähärasvaisia tuotteita niin lupaan kirjata ylös ja kokeilla. Karu fakta on toistaiseksi ollut, että jauhelihalasagnesta vaan tulee parempaa.

  29. onhan se monesti niin, että juntit lihansyöjät osaavat olla kettumaisia vege-ihmisille. mutta kyllä se on myös monesti nähty ja kuultu, miten se vege paasaa siitä lihasyöjälle, että ”tiätsä mitä tossa lihassa on, tiätsä mistä se on tullu, tiätsä mitä sä nyt syöt!?” ”tiätsä ilmastonmuutoksen, tiätsä että teet väärin nyt!” niin se vain menee.

  30. Otavan Kotiruoka-keittokirjassa on monta kymmentä helppoa, suomalaista kasvisruokaohjetta.
    Kun vuorottelee kotimaisia ja etnisiä, ei kyllästy.

  31. Mari: mulla olisi tällainen juureslasagnen ohje, joka on saavuttanut kaveripiirissä suuren suosion. Se ei sisällä etnoilua eikä taatusti ole vähärasvainen.
    Mun mielestä tätä on kyllä turha verrata jauhelihalasagneen, kun ovat niin eri juttuja – hyviä molemmat.
    Lasagnehan on yleisesti ottaen hieman työläs valmistettava, mutta siitä riittää syötävää isommallekin porukalle.

    Juureskastike:
    2 keskikokoista sipulia
    3 valkosipulinkynttä
    n. 200 g juuriselleriä
    2 pientä palsternakkaa
    3 porkkanaa
    2 rkl öljyä
    n. 4 dl tomaattimurskaa (Urtekramin luomutomaattimurska on hyvää)
    2 rkl tomaattipyrettä
    1 kasvisliemikuutio (käytän luomuversiota, jossa ei ole suolaa)
    1-1,5 dl vettä
    Suolaa
    Mustapippuria
    Basilikaa
    Timjamia
    Rosmariinia

    Juustokastike:
    n. 75 g voita tai margariinia
    n. 0,75 dl vehnäjauhoja
    7 dl maitoa
    Suolaa
    Iso pussi (muistaakseni 300 g) mustaleima-juustoraastetta, josta osa käytetään lasagnen päälle
    Savujuustoa raastettuna (esim. Kippari, tai savugouda)

    Tuorelasagnelevyjä

    Juureskastikkeen ohje:
    Kuullota silputut sipulit, hienonnettu valkosipuli ja paloitellut juurekset öljyssä. Lisää tomaattimurska, tomaattipyree, liemikuutio, vesi ja mausteet.
    Kypsennä noin 10 minuuttia. Testaa maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Eli mausteita lisätään siten, että kastike maistuu hyvältä sellaisenaankin.

    Juustokastikkeen ohje:
    Sulata margariini kattilassa, sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito vähitellen ja sekoittele, kunnes kastike sakenee.
    Keitä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia. Lisää juustoraasteet ja mausta tarpeen mukaan suolalla.
    Olen käyttänyt tähän lisukkeena kaikenlaisia juustoja, mitä kaappiin on sattunut jäämään. Savujuusto on kuitenkin oleellista, joten sitä ei kannata jättää pois. Juustoja saa olla aika reilusti, jotta tulee hyvää. Juustokastikekin kannattaa maistaa ja maustaa siten, että maku on hyvä ihan sellaisenaan.

    Lado uunivuokaan vuorotellen kasviskastiketta, juustokastiketta ja tuorelasagnelevyjä siten, että aloitat kastikkeesta ja päällimmäinen kerros on juustokastiketta.

    Ripottele pinnalle juustoraastetta.

    Paistoajan voi katsoa lasagnelevypakkauksesta, itse kastikkeethan ovat kypsiä.
    Itse paistan ensin 175 asteessa noin 20 min ja sen jälkeen nostan lämmön noin 300 asteeseen ja nostan vuoan uunin ylimmälle tasolle, jossa jatkan paistamista noin 10 min (eli kunnes pinta näyttää hyvän väriseltä ja rapsakalta).

  32. Hujoppi: Tuo sinun esittämäsi vege-ihminen on myös minusta sietämätön. Toivottavasti oma kirjoitukseni ei vaikuttanut yhtä fanaattiselta. Yritän kyllä kovasti välttää kaikenlaista kiivailua.

  33. Kiitos Fallon! Kirjattu on ja yritän kokeilla ensi viikonloppuna jos muistan napata kaupasta kaiken tarvittavan mukaan.

    Lasagne ei loppujen lopuksi ole ollenkaan työläs, kun siihen saa hyvän rutiinin, eikä siitä välttämättä riitä muille jos siitä tulee hyvää. 😛

    Annetaanpa nyt vastavuoroisesti yksi herkullinen vinkki lisää. Nimittäin helppoon tomaattikeittoon. (Työkaverini tosin kommentoivat, että ei se ole tomaattikeitto, jos sen tekee noin.) Kaupoissa myydään kaikenlaisia pastakastikkeiksi tarkoitettuja tomaattisoosseja ja niitä kun käyttää keiton pohjana – lisää kenties vähän sipulia, valkosipulia, yrttejä ja mustapippuria, oikeastaan mitä vaan maun mukaan – ja syö vaikka patongin kanssa, niin nam!

  34. Jopas on kertnynyt kommentteja! Taidanpa yllättää viikonloppuna vanhemmat ja kokata jonkun näistä ylläolevista ruuista, kuullostaa niin hyvältä että suu ihan napsaa!

  35. Täytyypä tarkistaa löytyykö kaupan hyllystä Kormaa. Riisi-wokkivihannesmättöjä tulee tehtyä kyllä säännöllisesti, Kormaa en muista kokeilleeni.

  36. Kerro myös siitä absolutismistasi. Itse en ole nyt pitkään aikaan vetänyt kännejä. Olen silti juonut, heh.

  37. Todella mielenkiintoinen teksti ja huomasin samaistuvani todella paljon. Itse olen ollut kasvisruokavaliolla kuusi ja puoli vuotta ja kyllähän se aina ihmisiä jaksaa hämmästyttää. Jotkut ovat peräti ihmetelleet, miten minä pysyn hengissä näin tai sitten, että eihän se mitään muuta, jos minä jätän eläimet syömättä, kyllä ne kuitenkin päätyvät kaupan hyllylle, mutta silti minulle tämä on ollut todella hyvä ratkaisu. Minullakin asia lähti vain siitä, että rupesin miettimään, miksi minä eläinrakkaana ihmisenä syön joitain eläimiä. Vanhempani olivat sitä mieltä, että kasvava lapsi tarvitsee lihaa ja sanoivat, että syö nyt muutama vuosi vielä, sitten voit alkaa, mutta minä olen sellainen ihminen, että jos jotain päätän, niin senhän myös pidän ja eiväthän vanhempani oikein sitä lihaa voineet kurkustani alas pakollakaan työntää. Vegaaniuttakin olen kokeillut, mutta se nyt oli hieman liian vaikeaa. Muut saavat syödä mitä haluavat enkä tuputa näkemyksiäni kenellekään, mutta keskustelen niistä tietenkin mielelläni, jos joku kysyy.

  38. Fallonin ohjeilla (ei tosin ihan kirjaimellisilla, vedin vähän mutkia suoriksi) tehty lasagne todettu hyväksi!

    Melko reilu annos siitä tuli, meinasi tulla ulos vuoasta. 🙂 Savujuustoa ois voinut malttaa laittaa enempikin. Kaupan vihanneshyllyllä pyöriessäni tajusin, että minulla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miltä juuriselleri näyttää… Tuttu vihannes silti, tuoksusta ei voinut erehtyä. On tullut jossain aiemminkin vastaan, veikkaisin ainakin koulun kasviskeittoa.

  39. nam! syökää barbecue sipsejä, ne on hyviä eikä niissä ole lihaa jos olet vegetaristi, tämä ei ole irvailua vaan paskaa huumoria, kunhan sanoin

  40. Gnnnh! Alkaa aina vanne kiristää päätä kun joku sivumennen toteaa ruokavalion olevan ihan yksilöllinen valintakysymys… Hammaskalustosi ja ruuansulatuselimistösi on juuri sellainen kuin se on ja se on satojentuhansien vuosien kehityksen tulos. Et voi itse valita mihin olet sopeutunut.

    Monasti olen valinnut ravintolassa kasvisvaihtoehdon, mutta lähinnä ovat mauttomia ja yltiörasvaisia.

    Marjoja ja juuria mutustelen harvemmin.

  41. Mielenkiintoinen näkökulma. En tosin ole aivan varma siitä, ymmärsinkö pointtia. Luulisin Peten tarkoittaneen, että kun kerran evoluutio on muokannut meistä sekasyöjiä, niin sitä vastaan ei pitäisi pullikoida?

    Mielestäni tämä perustuu siihen oletukseen, että ihmisen evoluutio olisi valmis – mitä se ymmärääkseni ei ole. Eikös koko teoria melko pitkälti perustu luonnon pieniin oikkuihin? Esimerkiksi sellaiseen, että aikajanan jossain vaiheessa yksi ihminen päättää vastoin konsensusta kokeilla kasvissyöntiä – ja kymmenentuhatta vuotta myöhemmin koko ihmiskunta järsii pelkkiä kasviksia. Tämä noin niinkuin teoriassa, en tietenkään väitä, että näin välttämättä tulisi tapahtumaan.

    Evoluution bravuurinumerohan on joka tapauksessa muokata erittäin pitkässä juoksussa tietynlaisista eliöistä mahdollisesti jopa aivan toisenlaisia. Jos Peten kommenttia tulkitsee ahtaasti, niin voidaan ajatella, että yhtä hyvin muinaiset esi-isämme olisivat voineet puiden oksilla todeta, että täällä roikkuminen on satojentuhansien vuosien kehityksen tulos – ei tästä parane lähteä ryntäilemään maan pinnalle.

    Mikäli minä tulen toimeen pelkällä kasvisruoalla, eivätkä esim. purukalustoni tai ruuansulatuksenikaan tykkää siitä kyttyrää, niin näkisin, että minulla todellakin on mahdollisuus tehdä asiassa yksilöllinen valinta ja antaa piut paut sille, mihin minun pitäisi olla sopeutunut.

    Mitä tulee ravintoloiden kasvisvaihtoehtoihin: minäkin olen useasti saanut ravintoloissa mautonta ja yltiörasvaista kasvisruokaa. Monta kertaa on kuitenkin tullut myös pirun hyvää!

  42. Vain geneettisillä ”oikuilla” on merkitystä. Jos sinussa tapahtuu mutaatio, jonka seurauksesta suuri osa jälkeläisistäsi saa esim. talttahampaat ja elinympäristössäsi on hyvä tarjonta järsimällä nautittavasta ravinnosta, on evoluutio vienyt sukupuutasi kasvikunnan suuntaan.

    Muinaiset esi-isämmekin toki sopeutuivat vallitseviin olosuhteisiin puuston ja sieltä saatavan ravinnon käydessä vähiin. Tuolloin varmasti kaikkien mielestä oli hyvä idea edetä mahdollisimman nopeasti sapelihammastiikeriä karkuun tms., mutta vain ne keiden vanhemmissa oli sattunut sopivasti luuston rakenteeseen vaikuttavia mutaatioita, selvisivät hengissä…

    Tavallaan evoluutio onkin (”länsimaisen”?) ihmisen osalta ”valmis” lääketieteen, vitamiinipillereiden ja muiden hienojen keksintöjen mahdollistaessa vaikka miten pöljillä mutaatioilla varustettujen yksilöiden elinkelpoisuuden ja suvunjatkamiskyvyn.

  43. Hei Anssi!

    Nythän tässä on päässyt käymään niin, että osittain tämän bloggauksen ansiosta palasin reilun vuoden tauon jälkeen takaisin kasvisravinnon pariin.

    Aikoinaan tuli oltua noin vuosikymmenen ajan ”ituhippi”, mutta viime kesänä kyllästyin ja lähdin kebabille. Sille tielle sitten jäin yli kahdeksitoista kuukaudeksi.

    Täytyy kyllä sanoa, että elämänlaatu on parantunut jopa runsaasti lihan jäätyä jälleen lautaselta pois. Olo on terveempi, kevyempi ja raikkaampi.

    Myös henkinen olotila on päätöksen myötä jollain selittämättömällä jotenkin iloisempi ja rauhallisempi. Se voi olla vain iloiseen jälleennäkemiseen vertautuvaa ensihuumaa, mutta toivottavasti se jatkuu.

    Jos joku osaa kertoa jonkin tavallisesta poikkeavan ohjeen kasvispihveihin, niin otan sen onnellisena vastaan.

    Peace,
    K

  44. Terve Koopero!

    Tällaisen lukijapalautteen saaminen on aina mahtavaa. On hiukan juhlallistakin saada tietää, että joku lukee näitä jumittelujani oikein ajatuksen kanssa.

    Perinteisiä kasvispihvejä ei ole tullut väännettyä, mutta oletko testannut seitania? Sen valmistaminen on melko helppoa, kunhan ottaa huomioon, että marinointi vie aikansa. Taikinan voi vääntää moneen eri muotoon: siitä saa pihvejä, suikaleita, leikkeitä, hakkelusta…

    Täällä pari ohjetta:
    http://www.chocochili.net/2009/02/jerk-seitan-ja-limebataatit/
    http://www.chocochili.net/2008/12/vegaanin-joulukinkku/

    Maukasta jatkoa vegemättöjen parissa!

  45. Oho. Tämän luettuani artisti muuttui juuri uskottavaksi. Ostanpa levyn. Rupea vegaaniksi niin ostan toisenkin! 🙂

  46. Hei,
    Kiitos Kela mielettömästä kannanotosta ja ajatusten jaosta. Jos edes yksi ihminen kääntyy kirjoituksesi jälkeen kasvissyöjäksi, olet pelastanut monta elämää.. Suuri Kiitos!

    Tässä dokumentti niille ketkä eivät halua sulkea silmiään:
    http://www.earthlings.com/

  47. Tuota Earthlings -dokumenttia en ole nähnyt, mutta aikanaan ratkaisuni lopettaa lihansyönti syntyi nähtyäni pari samantyyppistä dokkaria, kuten ylempänä kerroinkin.

    Katsottuani tuon Violan linkittämän trailerin vakaumukseni sai lisää pontta. Erittäin häiritsevää ja vittumaista kuvamateriaalia! Luonnollisesti pätkään on valittu äärimmäisiä esimerkkejä, tuskinpa siinä annettu kuva eläinten ympärillä pyörivästä teollisuudesta on täysin totuudenmukainen. Mutta niin kauan kuin tuollaista edes vähimmässäkään määrin tapahtuu, niin en halua olla moisen toiminnan kanssa missään tekemisissä. Hyi helvetti. Kyllä taas hävettää olla ihminen. Liha on murhaa. (Tulee nyt näköjään vähän vahvempaa tekstiä, mutta tällaisiin fiiliksiin video minut jätti.)

    En suosittele pätkää herkkäsieluisille henkilöille, tai ihmisille, jotka haluavat ylläpitää illuusiota siitä, että liha vain ilmestyy siististi lautaselle, ilman kärsimystä. Saattaa käydä kuten minulle: kotletti ei enää oikein maistu.

  48. Sairas maailma, ei voi muuta sanoa. Materialismi, liikakasvu, kapitalismi, luonnon raiskaaminen jne. – ei noihin oikein sanoja löydä välillä.

    Ihmettelen välillä, että miksi ihmiset todella haluavat kaivaa sitä omaa hautaansa. Ei tällä menolla ole tulevaisuutta. Lapsikin tajuaa sen.

    Oudointa koko tilanteessa on se, että ratkaisut ongelmiin kyllä tiedetään, mutta muutokset tapahtuvat järjettömän (liian) hitaasti tai sitten niitä ei tapahdu ollenkaan. Kööpenhaminan sopimustakaan ei ole vielä edes saatu viimeisteltyä. Uskomatonta! Kuka helvetti haluaa jarruttaa esimerkiksi näitä ilmastoratkaisuja, vaikka jokainen tietää, että jokainen viivytelty päivä on vain meiltä pois?

    Itse olen päättänyt, että pyrin pikkuhiljaa siirtymään kokonaan luomutuotteisiin ja kasvisruokiin. Ei tuo liha muutenkaan ole niin hyvää, että sitä kannattaisi väkisin kiskoa.

  49. Hei Anssi!
    Nyt vasta tietooni tuli että olet kasvissyöjä! Lopetimme mieheni kanssa lihan syönnin 2002, eettisistä syistä mekin. Suurin ” näkyvä” muutos (mielenrauhan lisäksi) oli mieheni hiukan koholla olleen kolesterolin laskeminen puolessa vuodessa ihannelukemiin ja pysyminen niissä.
    Minulla on satumainen onni: mieheni on kokki ja tekee aivan taivaallisia ruokia!
    Toivottavasti nähdään vielä Tampereella, paremmissa tunnelmissa kuin viime kuussa! Mukavia teehetkiä!

  50. Olen itsekkin yrittänyt pikkuhiljaa siirtyä kasvissyöjäksi mutta onhan se hankalaa kun koulussa on vain liharuokaa ja kotona muut syövät lihaa. Olen kyllä yrittänyt joissakin grillijuhlissa olla syömättä lihaa ja hyvin se on onnistunutkin.

  51. Aika samoihin aikoihin ollaan sitten heittäydytty vihanneksiksi. 🙂
    Itse olen tänä vuonna siirtynyt askeleen vielä eteenpäin ja jätin maitotuotteet (no, lähinnä koska vatsa ei oikein tykkää) ja munat pois. Eli ihan vegelinjalla mennään ja eipä se tämäkään tunnu pahalta.
    Suosittelen kyllä rehulinjaa, edes sen kokeilun verran!
    Ja kummasti nuo kasvikset suorastaan houkuttelee keittiöön kokeilemaan uusia juttuja. Pelkillä kaupan kasviseineksillä ei pitkälle pötkitä.

  52. Kiva teksti. Kiva siks, ettei siinä ollu muiden syyllistämistä. Mua itteeni tuskin tulee koskaan vaivaamaan omantunnontuskat kuolleen eläimen syömisestä, sen myönnän. Oikeestaan jonkinlainen haave oliskin asuu keskellä korpee pirtissä, kasvattaen Suomessa kasvavia kasviksia ja metsästäen ruokansa 😀 Vaan ympäristöasiat koen sen verran tärkeäksi, että Paul McCartneynkin promotoiman Meat Free Mondayn eli lihattoman maanantain oon ottanu käyttöön. Kuukauden lihattomuus olis tosi kiva kokemus, mutta toistaseks (tosin toivottavasti ei enää liian pitkään) asiaa vaikeuttaa vanhempien luona asuminen.

  53. Hei Anssi. Olen 14v. poika Espoosta ja olen iloinen kun sain tietää tästä. Kun näin toissa Maanantaina YLE MOT dokumentin ”Kidu ensin, kuole sitten”, en ole koskenutkaan lihaan sen jälkeen. (paitsi liivate ja genetiini (nallekarkeissa)) + (syön kalaa)
    Sain selville että eläimiä ei kohdella todellakaan hyvin eikä edes huonosti näissä teurastamossa. Niitä kohdellaan HELVETILLISESTI. En ole itse kohta syönyt 2 viikkoon lihaa, ja olen ollut tyytyväinen päätökseen. Voi olla että minusta on tulossa vegetaristi, ainakin osittain. (Siis söisin EHKÄ kalaa) Jos olet kiinnostunut muunlaisesta eläinsuojelutyöstä käy tsekkaamassa http://www.kuonoyhdistys.fi sivut ja seuraa sitä Facebookissa. (Äitini yhdistys) Ps. Voisitko antaa vinkin mitä syöt JOULUNAIKAAN, koska isäni ei pysty syömään soija-, herne -, tai paputuotteita. Olen itse ollut aina hyvin eläinrakas, joten olisin kiitollinen jos katsoi sit tuon nettisivun ja vastaisit kommenttiin. Terveisin Oiva. 14v.

  54. Vielä edelliseen, Anssi lisäisin, että tässä sinulle hyvä noin 1h ja 20 min. Pituinen resepti. (Koitin tehdä itse köksässä valinnaisruokana ja hyvin onnistui)

    Ratatuilé, ranskalainen kasvispata.

    100 g. Kesäkurpitsaa
    Soijarouhetta
    1 purkki tomaattimurskaa
    Suolaa
    Vähän sokeria
    Mustapippuria
    1 porkkana
    1 sipuli
    1 tai 2 valkosipulinkynttä
    Puolikas tai kokonainen paprika.

    1.Kuori ja huuhtele kasvikset. (Paitsi kesäkurpitsa)

    2.Laita wokkipannulle vähän öljyä. Kuumenna.
    Laita kasvikset joukkoon. + soijarouhe

    3. Lisää tomaattimurska ja mausteet.

    4.Hauduta noin 20-30 min.

    Valmista!!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.