Studiopäiväkirja, osa 14: Vintagehurinaa
Jatkoa eiliseltä: laitespesiaalin jälkimmäisessä osassa sukelletaan signaalitien ytimiin ja pohditaan, miksi vintagehurina kuulostaa paremmalta kuin tavallinen hurina.
Katso kaikki tähän mennessä julkaistut studiopäiväkirjat YouTube-kanavani soittolistalta.
Joo, hyvän kuuloista hurinaa.
Voi tätä puhekielen rappiota. ”Soundaa paremmalta.” 😀
Onneksi hersyvän loistelias kirjallinen ilmaisusi pelastaa paljon.
Puhuminen ei ole niinku koskaan ollut niinku meizin juttu.
Voi tätä puhekielen rappiota. “Soundaa paremmalta.” 😀
Totta, oikeammin ”tiätsä soundaa niinku paremmalta”
Minä pidin tästä videosta. Vielä kun joku päivä joku sattuisi kertomaan, mitä ne eriväriset jutut siinä lautassa on ja antaisi ääninäytteet, niin alkaisi ehkä jotenkin ymmärtämään tuotakin salatiedettä.
(Huom. Nimen omaan alkaa ymmärtämään.)
Aivan nippelitasolle ei tosiaan vielä olla menty noissa laitepuolen videoissa. Mutta näin on kerrottu aikaisemmin: ”Kitaraefekteistä: pedaalilaudassa on muutama laite: Digitech Whammy Pedal (jota käytän lähinnä oktaaverina), MXR Phase90 -phaser, Ibanez Tube Screamer, Fulltone Soul Bender -fuzz sekä vielä vanha Voxin fuzz.”
Youtubesta löytyy läjäpäin ääninäytteitä (ja väritkin selviävät) noilla nimillä.