Kulttuuripuntari

| Tagit: , , , , | Aiheet: Arviot, Elokuvat, Musiikki | Kirjoittaja:


Erin: Hunningolla (levy)

Tässäpä musiikkia, joka on vilvoittava tuulahdus raskaassa ja ummehtuneessa ilmassa. Erin Anttilan ensimmäinen soololevy on vahva näyttö, jolla hän pönkeää itsensä suoraan maamme laulaja-lauluntekijöiden eturiviin.

Parasta levyssä on se, etten aisti sitä kuunnellessani mitään teeskenneltyä tai väkisin puserrettua. En kuule Erinin musiikissa pyrkimystä trendikkyyteen, korvani eivät myöskään tavoita elitistisen musamasturboinnin inhaa lätinää. Erin on maanläheinen ja aito, levy ei vaikuta lainkaan laskelmoidulta. Artisti tulee tällä albumilla lähelle kuulijaa, piiloutumatta ulkoisen tyylikkyyden taakse.

Musiikillisesti albumi on paikoitellen yllättävänkin folk-pitoinen. Mistään retroilusta ei kuitenkaan ole kyse, sovitukset palvelevat kappaleita ja tarvittaessa tuotanto paisuu melko jylhäksikin. Levyä on näin äkkiseltään vaikea istuttaa mihinkään selkeään kategoriaan: folk- ja pop-sävyjen lisäksi väripaletista löytyy mm. balkan-poljentoinen Popeda-kappale. Erin myös laulaa kautta linjan hienosti, sortumatta turhaan konstailuun tai makeiluun.

Kaikki sävellykset on merkitty Erinin nimiin, hänellä on selvästikin korvaa tehdä tarttuvia kipaleita. Arvostan erityisesti useammassakin laulussa käytettyä tehokeinoa, jossa kertosäkeistö hyppää kokonaan eri sävellajiin säkeistöihin nähden. Efekti on raikas – saatanpa itsekin kokeilla sitä jossain tulevassa kappaleessani…

Myös tekstipuoli miellyttää. Erin ei teknisessä mielessä liiku Suomessa kiveenhakattua Helismaa-koulukunnan uraa, vaan pyrkii kertomaan asiat omalla äänellään. Ehkä välillä hiukan kömpelösti, mutta kuitenkin sympaattisesti ja koskettavasti. Laulujen aiheet eivät myöskään ole niitä kaikkein tyypillisimpiä: hittibiisin Vanha nainen hunningolla maalailemaa eläkeseksiä on ehditty jo paheksuakin julkisuudessa, mutta minulle levyn pysäyttävin teksti on Onko se oikein -kappaleen aborttipohdinta. (Tai sellaiseksi minä sen ainakin tulkitsin…)

Hunningolla on kaunis, iloinen ja paikoitellen pakahduttavakin levy. En usein viljele perin naiselliseksi kokemaani termiä ihana, mutta tämän albumin luonnehtimiseen se sopii täydellisesti. Levy on kuuleman mukaan myynyt jo kultaa, mikä antaa toivoa siitä, että tässä maassa on yhä mahdollista menestyä hyvällä musiikilla.

♠    ♠    ♠


Hercule Poirot (televisioelokuvat)

TV1 on suureksi ilokseni esittänyt kesäkuun lopusta asti sunnuntai-iltaisin Hercule Poirot -elokuvia, niiden katselusta on muodostunut viikon kohokohta.

Agatha Christien luomaa Poirot’a näyttelee verraton David Suchet, joka tietysti on yhtä kuin Poirot. Hän on antanut mestarietsivälle kasvot samaan tapaan kuin Jeremy Brett, joka otti omiin nimiinsä Sherlock Holmesin hahmon – olisi vaikeaa katsella näitä salapoliiseja kenenkään muiden esittäminä. Suchet luo mainion karikatyyrin pikkutarkasta belgialaiskeikarista, joka ratkoo murhan kuin murhan ylivertaisilla harmailla aivosoluillaan.

Poirot-elokuvat eivät ole sellaisia elämää suurempia kokemuksia, jotka jäisivät vuosikausiksi huhuilemaan korvien väliin. Ne eivät liikuttele suuria tunteita, mutta tarjoavat katsojalleen taiten tehtyä käyttöviihdettä ja irtioton arkitodellisuudesta – matkalipun menneeseen maailmaan.

Murhamysteerejä on luvassa vielä lokakuun alkuun saakka. Kannattaa katsoa vaikka pelkästään viiksien vuoksi!

Tarkemmat tiedot elokuvista ja lähetysajoista Ylen sivuilta

♠    ♠    ♠

Seth MacFarlanen Hullu hullu animaation maailma (dvd)

Seth MacFarlane on mies Family Guy -animaatiosarjan takana. Olen suuri Family Guyn ystävä; hyllystäni löytyy sarjan seitsemän ensimmäistä tuotantokautta sekä alkuperäisestä Tähtien Sota -trilogiasta tehdyt Family Guy -parodiat (joista ensimmäinen on rautaa, kaksi muuta melko väsyneitä).

Niinpä riemastuin bongatessani Anttilan laareista tämän minulle entuudestaan tuntemattoman MacFarlane-tuotoksen. Hullu hullu animaation maailma on piirrettyjen sketsien kokoelma. Siivommat hupailut löytyvät Seth MacFarlanen YouTube-kanavalta, dvd puolestaan pitää sisällään myös irstaamman tavaran.

Family Guyn äärellä olen usein hohotellut vedet silmissä, niinpä odotin nytkin hauskaa iltapuhdetta. 50 minuuttinen Hullu hullu animaation maailma tarjosi kuitenkin vain muutaman kevyen hymähdyksen, ei varsinaisia nauruja. Tylsä oli se.

♠    ♠    ♠

Frisbeegolf (ruumiinkulttuuri)

Innostuin frisbeegolfista jo viime kesänä, mutta kuluneena suvena olen käynyt heittelemässä hiukan aktiivisemmin. En yleensä lämpene mistään liikuntaan tai urheiluun liittyvästä, mutta frisbeetä on oikein mukavaa käydä viskelemässä. Olen tainnut löytää itselleni uuden harrastuksen.

Nimi kertookin lajista oleellisen: frisbeegolf on golfia, jossa mailan ja pallon asemesta käytetään liitokiekkoja ja reiän sijaan maalikoria. Säännöt ovat hyvin yksinkertaiset, ne löytyvät esim. täältä.

Itse olen vielä vasta-alkaja, heittelen mihin sattuu. Voin kuitenkin jo näinkin vähäisellä kokemuksella suositella lajia lämpimästi muillekin.

Ensinnäkin frisbeegolf on edullista. Pelivälineet eivät maksa paljoa: kiekkojen hinta liikkuu yleensä haarukassa 10-20 euroa. Alkuun pääsee vaikka yhdelläkin frisbeellä, minä käyn heittämässä kahdella lätyllä; driverilla ja putterilla. Tosiharrastajilla onkin sitten iso laukku täynnä erilaisiin tilanteisiin sopivia kiekkoja.

Myöskään itse pelaaminen ei käy kukkarolle: suurin osa Suomen radoista on käyttäjilleen ilmaisia.

Alkuun pääseminen ei vaadi sen kummempia opintoja. Jos osaat heittää frisbeetä eteenpäin, niin olet valmis lähtemään radalle. Laji onkin lyömätön siinä mielessä, että keskenään hyvin eritasoiset pelaajat voivat harrastaa sitä yhdessä. Minäkin voisin periaatteessa heittää kierroksen vaikkapa suomenmestarin kanssa – nakkelisin mennessäni vain tuplasti enemmän heittoja. Tämä ei olisi mahdollista jos laji olisi vaikkapa tennis, molemmat vain turhautuisivat.

Frisbeegolf on lajina myöskin sieltä ympäristöystävällisimmästä päästä. Se ei vaadi suurten hallien tai kenttien rakentamista, radat ovat yleensä alueilla, joita ei ole erikseen tarvinnut raivata pelaamista varten.

Kannattaa käydä kokeilemassa. Frisbeegolfratoja on Suomessa jo yli kaksisataa, löydä itseäsi lähin täältä:

www.frisbeegolfradat.fi

Kommentit

  1. Hauskaa, just toissapäivänä selailin blogiarkistoas ja mietin millon seuraava tällainen tulee.

    David Suchet on kyllä loistonäyttelijä, ja mitä tulee Sherlockin kasvoihin, niin teki pahaa käydä katsomassa se viime vuoden Sherlock-leffa, jossa pääosaa näytteli Robert Downey Jr. Sinänsähän se oli ihan ookoo mysteeri/actionleffa, mutta eissss kuinka paljon vitutti Downeyn tulkinta Sherlockista.

  2. On tosiaan hienoa, että kaikesta huolimatta levyjä jonkin verran ostetaan. Surullista, että myynnistä vain vastaavat yhä enemmän suuret tavaratalot yksityisten levykauppojen sijaan.

    Muut puntarin jutut ovat minulle vieraita, mutta Erinin levy nerokkaine teksteineen ja sävelmineen on kyllä mainio!

  3. Kun näin linkin ajattelinkin, että tykkäisit Erinistä tosi paljon. Siis kohteliaana miehenä et olisi muuten ottanut levyä arvioosi. Itselläni pää hajoaa, jos joudun kuuntelemaan Eriniä. Eniten mättää sanoitukset ja aiheet. Olen kuitenkin huomannut, että ystäväpiirissä tosi moni tykkää. Varmasti hänelle on sijansa.

    Poirot on sen sijaan aina yhtä tuttu, turvallinen ja miellyttävä. Eniten rakastan nukahtaa Porottia katsellessa! Tarinat ovat tuttuja, joten nukahtaminen ei haittaa. Mutta katsoitko Anssi Poirotin paikalla tullutta modernia Sherlock Holmesia? Wow! En nukahtanut! Hirmu hieno versio, oli vaikea uskoa että tuollainen on mahdollista tehdä. Todella ammatitaitoiset näyttelijät mukana.

  4. Eikös frisbeegolf-harrastuksellasi ole kuitenkin jo ikää lähemmäs parikymmentä vuotta?

    Poirot on ehtaa tavaraa – harmi vaan, että tähänastiset jaksot ovat liian tuoreessa muistissa. Mutta eiköhän syksyyn mahdu ennennäkemättömiäkin leffoja. Nämä 2000-luvun tuotokset ovat luonteeltaan aika lailla synkeämpiä kuin alkupään tv-sarjojen jaksot. Silloin mukana olivat tunnelmaa keventämässä myös hömelö Cpt. Hastings sekä myös kunnioitettavin ylermein varustettu Chief Inspector Japp. Molemmat tyylit sopivat kyllä minulle – pääasia, että Poirottia näyttelee Poirotti.

  5. Frisbeegolfia on toki kotikutoisissa merkeissä tullut harrastettua ennenkin. Tätä virallista peliä kuitenkin viskellään aika erilaisilla kiekoilla, heittämisen joutuu opettelemaan uudestaan. Olkapäätä on hiukan vihlonut viime viikkoina…

  6. Älä vaaranna kroppaasi urheilun takiaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!

    Osaatko Anssi fermetoida?

    Jylland

  7. No kyllähän Anssi pitää Erinin puolta kun se laulaa Aukiolla!

    Semmosta.

    Miten päädyit Eriniin Aukio-albumilla?

  8. Erin päätyi Aukion äänityksiin osittain sattuman kautta. Olin noin vuotta aikaisemmin ollut eräissä pihajuhlissa, joissa Erin innostui pikkutunneilla laulamaan pienelle porukallemme Rihannan Umbrellan akustisen kitaran säestyksellä. Se oli kaunista, kuulosti aivan joltain keijun laululta.

    Kun sitten tarvitsin naisääntä Aukiolle, niin Erin oli ensimmäisenä mielessäni. Kävi sitten vielä niin hyvä tuuri, että lauluäänitysten aikaan Erin oli ihan sattumalta käymässä samassa studiossa. Niinpä olikin helppoa pyytää häntä piipahtamaan nopeasti mikrofonin takana.

  9. Hyvä linkki Hilulta! Suurenmoista, että suomen kielen luovaa käyttöä noteerataan, ja oli mukavaa, kun varsinkin Anssi puhui suomen kielestä varsin positiivisesti.

    Aku Ankassa suomen kieltä käytetään tosiaan metkasti, ja väittäisin, että iästä riippumatta Akkareita lukemalla voi oppia yhtä sun toista.

    Kokeilin testiä: Kielikoje on rautaa! Frisbeegolfin ohella kulttuuria huipussaan.

  10. Heh. Akkarista opituista sanoista tuli mieleen, kun juuri koulun aloittanut tyttäreni puuskahti äidilleen, joka patisti siivoamaan huonetta: ”Riistäjä!”

  11. Anssi Kela nähty frisbeegolffaamassa tänään meilahden kentällä viiden aikoihin, meinannu edes tunnistaa ensiksi 😀

  12. Myönnetään. Heitin kaksi kierrosta: ensimmäinen meni päin helvettiä, mutta toisella tein oman enkan! Plusmerkkisiä tuloksia tässä kuitenkin vielä viskellään…

  13. Kulkeeko Anssi frisbeegolf kiekkosi mukana myös keikkamatkoilla?

  14. Aloin harrastaa vasta vähän aikaa sitten, nyt ei ole ollut keikkoja. Loppuvuodestahan niitä olisi, mutta voi olla, ettei loka-marraskuun räntäsateissa tule välttämättä lähdettyä radoille. Sinänsä ammattini tarjoaisi kyllä mainiot edellytykset kiertää Suomen ratoja. Toivottavasti tulevina vuosina olisi keikkoja myös kesällä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.