Statistiikkaa

| Tagit: , , | Aiheet: Internet | Kirjoittaja:

Minä pidän tilastoista. Tähän blogiin on asennettu Google Analytics, joka tilastoi kävijöiden toikkarointia jumittelujeni seassa. Ohjelmalla on mahdollista seurata useita erilaisia parametreja, esim. mihin kellonaikaan täällä on ollut minkäkin verran porukkaa tai miltä paikkakunnilta (ja mistä maista) blogiani luetaan. Yksi viihdyttävimmistä Analyticsin palveluista on tilasto siitä, millaisilla hakusanoilla kävijät ovat eksyneet Googlesta blogiini.

Nämä ovat viisi suosituinta hakua:

  • 1.    anssi kela
  • 2.    lautalla koh taolle
  • 3.    susan boyle
  • 4.    koh lipe
  • 5.    anssi kela jumittelua

Näistä ensimmäisen ja viidennen odottaisikin olevan tällä listalla, hakusanat ”anssi kela” ovat keulilla musertavalla ylivoimalla. Pieni yllätys on sen sijaan se, että taannoiset raporttini Koh Lipeltä ja Koh Taolta ovat olleet noin kysyttyjä – toivottavasti hakuja tehneille on ollut muistiinpanoistani hyötyä. Susan Boylen korkea sijoitus herättää myös hiukan kummastusta: hänen lauluesityksensä teki keväällä vaikutuksen miljoonien muiden lisäksi myös minuun ja kirjoitin siitä pienen blogimerkinnän. Boyle oli niin valtava netti-ilmiö, että se aiheutti hetkellisen kävijäpiikin minunkin blogissani.

Tästä tilastosta voisi kai päätellä, että jos haluaisin kosiskella suurta yleisöä, niin minun kannattaisi jatkossa keskittyä kirjoittamaan matkakertomuksia ja omia näkemyksiäni kuumimmista viihdeuutisista.

Kun hakusanojen listaa lähtee lukemaan alaspäin, niin kahdeksannelta sijalta löytyy runsaasti kysymyksiä herättävä ”kuin laivat yössä”. Mistä tässä nyt on kyse? Miksi joku tekee tuollaisen haun ja miten ihmeessä se liittyy minun blogiini? Oli pakko kirjoittaa nuo sanat tuohon oikealla olevaan hakukenttään ja toden totta – sieltähän löytyi tämä. Olinkin jo unohtanut koko jutun.

Sijalla 18 on ”anssi kela jeesus” – mitähän tuollakin on haettu? 7o:ksi käytetyin haku on ”onko anssi kelan sisaruksia” ja sijalla 108 on ”kasettiauto”.

Lista muuttuu sitä happoisemmaksi mitä alemmas mennään:

  • 213.     ukkosella suihkuun
  • 351.     vegetaristi uloste
  • 384.     puhumaan norjaa
  • 402.     afrikkalaista pornoa
  • 416.     ankara meno tiukka etukeno
  • 669.     erilaisia leipiä
  • 838.     kanssa
  • 893.     kirjoita eroottinen novelli
  • 935.     kuivan kesän orava
  • 1099.   naisen kanssa heikoilla jäillä
  • 1167.   perävaunun peruutus
  • 1262.   römeästi
  • 1388.   syö porkkanat kuorineen

Oma suosikkini on ehkä tuo ”afrikkalaista pornoa”. Ankara on täytynyt olla afrikkalaispornon ystävän pettymys, kun hän on kämmenet hikoillen klikannut itsensä tähän blogiin. Kokeilkaapa itse kirjoittaa nuo hakusanat tuohon viereiseen kenttään ja katsokaa mitä löytyy.

Kommentit

  1. Äskeistä kirjoittaessa tuli kieliopillinen tenkkapoo: kirjoitetaanko afrikkalaispornon ystävä yhteen vai erikseen? Eikös esim. musiikinystävä ole tapana kirjoittaa yhteen? Afrikkalaispornonystävä näyttää kuitenkin yhteenkirjoitettuna kummalliselta.

  2. Miltä paikkakunnilta ja mistä maista blogia sitten luetaan eniten?

  3. Top10 paikkakunnat:

    1. Helsinki
    2. Tampere
    3. Jyväskylä
    4. Vaasa
    5. Oulu
    6. Lahti
    7. Kuusankoski
    8. Hämeenlinna
    9. Turku
    10. Vantaa

    Top10 maat:

    1. Suomi
    2. Norja
    3. Viro
    4. Ruotsi
    5. Venäjä
    6. Saksa
    7. Britannia
    8. Yhdysvallat
    9. Kreikka
    10. Thaimaa

  4. Perstuntuma on, että musiikinystävä on tavattu kirjoittaa yhteen, mutta kielioppi käskee kirjoittamaan erikseen.

    People are strange.

  5. Anssi, kiitos hyvästä blogista! Synkeän ammattini vuoksi minulla on pakonomainen tarve kommentoida oikolukuun liittyviä asioita.

    Monet genetiivialkuiset kokonaisuudet voidaan kirjoittaa sekä erilleen että yhteen:

    ”Päivää. Onko teillä metallisia pöydänjalkoja?”
    ”Monet taiteen ja musiikin ystävät pitävät näistä metallisista pöydänjaloista.”
    ”Me musiikinystävät käytämme plektraa korokepalana, jos pöydän jalka keikkuu.”

    Itse kirjoittaisin afrikkalaispornon ystävän erikseen, koska muuten sanasta tulee liian pitkä kokonaisuus.

  6. Samaan ratkaisuun päädyin itsekin: afrikkalaispornonystävä ei yhdyssanana yksinkertaisesti näyttänyt hyvältä.

    Oma lähestymistapani oikeakielisyyteen on muutenkin hyvin intuitiivinen. En ymmärrä kieliopista paljoakaan: kouluaikoina kaikenlaiset lauseenjäsenet yms. olivat aivoilleni silkkaa syanidia. Minulla ei ole aavistustakaan siitä mitä esim. sanat ablatiivi, kongruenssi tai partitiivi tarkoittavat. Kirjoittamista tämä grammatiikan tietämyksen puute ei kuitenkaan sinänsä estä.

    Myös pilkut asettelen paikalleen fiilispohjalta. Olen muutamaan kertaan (ihan hiljattainkin) yrittänyt päntätä pilkkusääntöjä, mutta ne ainoastaan muodostavat aivojeni pinnalle läpäisemättömän teflonpinnan. En vain osaa.

    Ottakaa siis näitä kirjoituksia lukiessanne tämä toistaitoisuuteni lieventävänä asianhaarana huomioon!

  7. Minä en ole koskaan oppinut kielestä juuri mitään kieliopin perusteella, vaan selkäydin kertoo, miten pistetään ja miten ei. Tuosta genetiiviseikkailusta vielä sen verran, että myös tällainen ero on hyvä muistaa:

    Jos puhutaan esimerkiksi pässinkiveksistä yleisesti vaikkapa ruokalajina, kirjoitetaan yhteen. Jos taas mainitaan samaiset killuttimet omaan kotieläimeen kiinnitettynä – ’Aimo-pässin kivekset herättivät pihapiirissä suurta kateutta’ – erotetaan sanat toisistaan.

  8. goatse!

    tetääkö anssi mikä on goatse ja oletko koskaan tehnyt niin?

    P.S: näkeekö kookle analytiksillä/jollain vempaimella että käyttääkö joku vierailija esimerkiksi 10 eri nikkiä eli nimeä?

  9. Intuitio on varsin hyvä peruste kirjoittamiseen. Moni selviää myös näkö- tai kuulomuistin avulla: tuo versio näyttää tutulta ja tuo kuulostaa oudolta.

    Kielioppisääntöjä tarvitsevat vain ne, jotka joutuvat ammatikseen perustelemaan sääntöjä muille. Siis kaikki me kirjoittamisen kouluttajat, oikolukijat ja äidinkielen opettajat piehtaroimme kongruensseissa ja partitiiveissa. Onneksi muiden ei tarvitse tehdä sitä, ellei ole sairaalloista kiinnostusta kielioppiin. 🙂

  10. intuiitio.

    + hernekeitto = herrnekeitto (lausu vaikka)

  11. Jep. Katleena yllä osuu naulankantaan.

    Lisäksi on muistettava että taiteellisen tekstin puolella on siitä jo hyvin, hyvin pitkä aika kun esim. Finlandia-palkinto olisi mennyt kirjoittajalle joka orjallisesti noudattaisi kielioppia (varsinkaan pilkkusääntöjen osalta).

    Opiskellessani luovaa kirjoittamista Turun Paasikivi-Opistossa, meille annettiin useammankin luennoitsijan taholta ohjeeksi; että pilkut sijoitetaan paikkoihin joissa kirjoittaja (lukiessaan tekstiä ääneen) pitäisi hengähdystauon.

    Lisäksi useaan otteeseen muistettiin mainita, että kaunokirjallisuuden ei tulisi yksinomaan noudattaa jo olemassa olevia kielen rakenteita, vaan käyttää niitä luovasti ja tarpeen tullessa uudistaa niitä.

    ”afrikkalaispornon ystävä” olisi oikea kirjoitusasu, syystä että ilmaus ei ole kovinkaan vakiintunut.

  12. Löysin muuten tuon ilmauksen ”kuivan kesän oravia” kirjoituksen Suurimmat saavutukseni kommenteista. Kirjoittajana toimi Heinz-Harald N.

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.