Forum 2002-2013
11.8.2005 13:52
Kysymys Anssi Kelalle.
Mitä mieltä olet kitaristista nimeltä Randy Rhoads? Entä omistatko yhtään Cat Stevensin levyä? Omasta mielestäni Stevensin paras laulu on Lady D´Arbanville.
12.8.2005 7:45
Tiedän, että Randy Rhoadsia arvostetaan metallipiireissä varsin korkealle, mutta itse en ole juurikaan perehtynyt hänen tuotantoonsa. Cat Stevensiltä taitaa levyhyllystä löytyä Tea for Tillerman sekä jokin kokoelma.
25.9.2005 20:04
Minullakin olisi kysymys Anssille. Kuinka monta CD-levyä kokoelmassasi on? Itsekin kerään levyjä, mutta koska olen harrastanut tätä suhteellisen vähän aikaa, ei levyjä ole ehtinyt kertymään kuin muutama sata. Onko sinulla joidenkin tiettyjen bändien/artistien koko tuotanto? Neil Youngin ainakin, arvaan? Itse olen kerännyt Leevi and the Leavingsin koko tuotannon.
Entä kuinka suuri on vinyyleiden osuus levykokoelmastasi? Kuunteletko levyjä usein oikein keskittymällä, vai ovatko ne yhtä usein *vain* taustamusiikkia?
Muistelen sinun joskus sanoneen alkuperäisiin, aitoihin (siis ei-piraatti-) levyihin liittyvän omistamisen iloa; tämä on aivan totta!
Entä kuinka suuri on vinyyleiden osuus levykokoelmastasi? Kuunteletko levyjä usein oikein keskittymällä, vai ovatko ne yhtä usein *vain* taustamusiikkia?
Muistelen sinun joskus sanoneen alkuperäisiin, aitoihin (siis ei-piraatti-) levyihin liittyvän omistamisen iloa; tämä on aivan totta!
25.9.2005 21:16
Vinyylejä minulla on varmaankin jotain toista sataa. Aloin ostaa cd-levyjä vuoden 1988 kieppeillä ja sen jälkeen ei vinyyleitä ole tullut enää juurikaan hankittua. En ole edes vuosiin omistanut vinyylisoitinta.
Cd-levyjeni tarkkaa määrää en tiedä. Aktiivikäytössä olevassa hyllyssä lienee viitisen sataa levyä, joiden lisäksi komeroiden perukoilta löytyy varmaankin satoja levyjä, joita ei pahemmin ole tullut kuunneltua. Kokoelmani ei ole enää viime vuosina juurikaan kasvanut, koska ostan nykyisin erittäin niukasti levyjä. Uutta musiikkia sisältäviä levyjä en esim. tänä vuonna muista ostaneeni ainuttakaan. Toisinaan tulee ostettua vanhempia levyjä. Viimeksi hankin muutama päivä sitten Scorpionsin Blackoutin, koska halusin hirveästi kuulla pitkästä aikaa No One Like You -kappaleen. Muuta kuunneltavaa kyseisellä levyllä ei kyllä sitten ollutkaan...
Neil Young on oikeastaan ainoa artisti, jonka tuotantoa on tullut keräiltyä sanan varsinaisessa merkityksessä. Tästäkin olen tosin alkanut lipsua: eipä ole vielä tullut hankittua Greendale dvd:tä...
Cd-levyjeni tarkkaa määrää en tiedä. Aktiivikäytössä olevassa hyllyssä lienee viitisen sataa levyä, joiden lisäksi komeroiden perukoilta löytyy varmaankin satoja levyjä, joita ei pahemmin ole tullut kuunneltua. Kokoelmani ei ole enää viime vuosina juurikaan kasvanut, koska ostan nykyisin erittäin niukasti levyjä. Uutta musiikkia sisältäviä levyjä en esim. tänä vuonna muista ostaneeni ainuttakaan. Toisinaan tulee ostettua vanhempia levyjä. Viimeksi hankin muutama päivä sitten Scorpionsin Blackoutin, koska halusin hirveästi kuulla pitkästä aikaa No One Like You -kappaleen. Muuta kuunneltavaa kyseisellä levyllä ei kyllä sitten ollutkaan...
Neil Young on oikeastaan ainoa artisti, jonka tuotantoa on tullut keräiltyä sanan varsinaisessa merkityksessä. Tästäkin olen tosin alkanut lipsua: eipä ole vielä tullut hankittua Greendale dvd:tä...
30.9.2005 20:24
Rekistöröidyin tänne ihan sen takia et sanoit et keräilet Neil Yougia...Mää omistan Freedomin ja Landing on waterin ja molemmat on hyviä.Muitakin levyjä on koneella ja suosikkini on ehdottomasti Re-ac-tor ja Rust never sleep.Olis hauska kuulla mitkä sun suosikkis on?
1.10.2005 8:04
Neljä vuotta sitten Anssi lausui aiheesta tällaista:
"Voisin suositella Niilosta kiinnostuneille vaikkapa seuraavia levyjä, joilla pääsee mukavasti alkuun:
AFTER THE GOLDRUSH
Jos minun olisi pakko valita Youngin laajasta tuotannosta vain yksi levy, niin se olisi varmaankin tämä. Ei heikkoja lenkkejä, silkkaa klassikkoa alusta loppuun.
HARVEST
Neil Youngin myydyin levy. Eikä syyttä. Samantyyppinen kokonaisuus kuin After The Goldrush; suurin osa kappaleista on akustisia, mutta joukossa on myös muutama sähköisempi numero sekä kaksi sinfoniaorkesterin kanssa esitettyä laulua. Eikä heikkoja lenkkejä...
COMES THE TIME
Edelleen akustinen levy, sisältää runsaasti country -vaikutteita.
RUST NEVER SLEEPS
70-luvun loppupuolen tekele. Livenä, yleisön edessä äänitetty levy. Alkupuolisko täysin akustinen ja loppupuolisko hyvinkin rujo ja sähköinen. Monia kuolemattomia Niilo -klassikkoja!
RAGGED GLORY
Neil Youngin 80-luku oli monille faneillekin vaikea pala nieltäväksi. Mies vaihtoi levy levyn jälkeen tyyliään (syntsapoppia, countrya, rockabillya, bluesia...) ja moni putosi kelkasta. Itse pidän myös noista levytyksistä, vaikka eivät ne vahvinta Youngia edustakaan. Todellinen comeback oli tämä 90-luvun alkuun tehty levy. Neil Young & Crazy Horse ovat elämäsä vedossa - taas on vain nöyrästi todettava, ettei heikkoja lenkkejä tältäkään levyltä juuri löydy!
WELD
Ragged Gloryn jälkeiseltä kiertueeltä äänitetty tuplalive. Sisältää monista Young -klassikoista mielestäni parhaimmat levytetyt tulkinnat. Tältä levyltä ei akustista kitaraa löydy; sähköistä hurmiota ja Niilon kivitalon kokoista kitarasoundia sitäkin enemmän!
HARVEST MOON
90-luvun alussa äänitetty "jatko-osa" Harvest -levylle.
SLEEPS WITH ANGELS
Synkkä ja tiheätunnelmainen levy, joka vaati itseltäni useita kuuntelukertoja ennen kuin ymmärsin sen nerokkuuden.
SILVER & GOLD
Tällä hetkellä viimeisin uutta materiaalia sisältänyt levytys. Hyvin rauhallinen ja intensiivisen akustinen albumi. Pieniä ja kuitenkin niin suuria biisejä."
"Voisin suositella Niilosta kiinnostuneille vaikkapa seuraavia levyjä, joilla pääsee mukavasti alkuun:
AFTER THE GOLDRUSH
Jos minun olisi pakko valita Youngin laajasta tuotannosta vain yksi levy, niin se olisi varmaankin tämä. Ei heikkoja lenkkejä, silkkaa klassikkoa alusta loppuun.
HARVEST
Neil Youngin myydyin levy. Eikä syyttä. Samantyyppinen kokonaisuus kuin After The Goldrush; suurin osa kappaleista on akustisia, mutta joukossa on myös muutama sähköisempi numero sekä kaksi sinfoniaorkesterin kanssa esitettyä laulua. Eikä heikkoja lenkkejä...
COMES THE TIME
Edelleen akustinen levy, sisältää runsaasti country -vaikutteita.
RUST NEVER SLEEPS
70-luvun loppupuolen tekele. Livenä, yleisön edessä äänitetty levy. Alkupuolisko täysin akustinen ja loppupuolisko hyvinkin rujo ja sähköinen. Monia kuolemattomia Niilo -klassikkoja!
RAGGED GLORY
Neil Youngin 80-luku oli monille faneillekin vaikea pala nieltäväksi. Mies vaihtoi levy levyn jälkeen tyyliään (syntsapoppia, countrya, rockabillya, bluesia...) ja moni putosi kelkasta. Itse pidän myös noista levytyksistä, vaikka eivät ne vahvinta Youngia edustakaan. Todellinen comeback oli tämä 90-luvun alkuun tehty levy. Neil Young & Crazy Horse ovat elämäsä vedossa - taas on vain nöyrästi todettava, ettei heikkoja lenkkejä tältäkään levyltä juuri löydy!
WELD
Ragged Gloryn jälkeiseltä kiertueeltä äänitetty tuplalive. Sisältää monista Young -klassikoista mielestäni parhaimmat levytetyt tulkinnat. Tältä levyltä ei akustista kitaraa löydy; sähköistä hurmiota ja Niilon kivitalon kokoista kitarasoundia sitäkin enemmän!
HARVEST MOON
90-luvun alussa äänitetty "jatko-osa" Harvest -levylle.
SLEEPS WITH ANGELS
Synkkä ja tiheätunnelmainen levy, joka vaati itseltäni useita kuuntelukertoja ennen kuin ymmärsin sen nerokkuuden.
SILVER & GOLD
Tällä hetkellä viimeisin uutta materiaalia sisältänyt levytys. Hyvin rauhallinen ja intensiivisen akustinen albumi. Pieniä ja kuitenkin niin suuria biisejä."
1.10.2005 18:59
Youngin tuore levy päätynee tuolle listalle? :wink:
Viimeksi kommentoitu