Forum 2002-2013
7.11.2005 16:38
Anssin parhaat keikat
Kun kerran pyydetään, niin tässä tämä nyt sitten on...
Näin äkkiseltään tulee tietysti ensimmäisenä mieleen se Tavastian 2004 heinäkuun erikoiskeikka. Se oli niin erityislaatuinen ja pitkä, ettei sitä varmaan edes tarvitse sen kummemmin perustella. Se nyt vain oli erittäin hyvä keikka, johon varmaan jokainen saattoi olla tyytyväinen.
Muita mieleen tulevia ovat esim. lokakuun 2003 Tavastian keikka, ehkä siitäkin syystä, että se oli ensimmäinen Anssin klubikeikka, jolla ikinä olin. Ja tuntuu, että Tavastialla en juurikaan epäonnistumisia ole nähnyt. Biisilista oli tuollakin keikalla hyvä ja tunnelma niin lavalla kuin yleisössäkin loistava. Tosi hyvä mieli jäi.
Sitten 4.12 Turun Feenixin keikka. Silloinkin meno lavalla oli hulvatonta ja biisilista niin minun, kuin varmaan monen muunkin mieleen. On itseasiassa hirveän vaikea perustella, miksi nämä keikat ovat olleet niitä parhaimpia, ne vain ovat! Tunnelmassa on ollut jotain erityistä, mitä ei oikeasti osaa selittää. Yritän keksiä perusteluita jossain vaiheessa...
Noiden lisäksi mainitaan sitten 23.7.2004 Kokkolassa ollut keikka. Tämä keikka oli siis Tavastian specialin jälkeen, ja kaiken järjen mukaan sen ei tietenkään olisi pitänyt yltää yhtä korkealle keikkojen top-listassa kuin tuo Tavastian keikka. Olihan Tavastian keikka pitempi, tosi ainutlaatuinen kaikin puolin, setti hyvä jne. Ja täällä oltiin sitten "vain" oman bändin kanssa ja vedettiin ihan tavallinen setti. Vieläpä suht' samanlainen, minkä kuulin sinä kesänä kerran jos toisenkin. Mutta tämä keikka oli suorastaan maaginen, ja yltää ehdottomasti hyvinkin kärkeen parhaitten keikkojen listallani. Tämän keikan olemassaoloa tuolla listalla on ehkä kaikkein vaikein selittää, mutta silloin kaikki vain meni aivan nappiin. Biisit kuulostivat hyvältä, nautin keikasta 100 %:sesti, ja toivoin, ettei ilta loppuisi ikinä.
Maininnan ansaitsee ehdottomasti myös Sellosalin soolokeikka 19.3.2004. Tarvinneeko tätäkään sen kummemmin perustella? Keikalla kuultiin monia harvinaisuuksia, Huoneessa -biisin aivan mielettömän upea ensiesitys, ja kuultiin hauskoja spiikkejä. Toinen maininnan ansaitseva soolokeikka on Tampere-talon keikka 7.11.2004, erityisesti aivan mahtavien spiikkien takia!
Suuria kuvioita -konserttikiertueelta mainitaan vielä Hyvinkääsalin keikka, joka kaiketi oli paras noista näkemistäni konserttisalikeikoista. Biisit soitettiin silloin tosi hyvin, ja encoren aloittanut Murhaballadin todella vimmainen versio kruunasi illan mitä upeimmalla tavalla.
Lisäksi mainitaan soolokeikoista ehdottomasti vielä Tuusulan tämän vuoden elokuun keikka, niin hyvällä keikalla en ole ollut pitkään aikaan! Monia vanhoja biisejä kuultiin täysin uudenlaisina versioina ja muutama uusi biisikin kuultiin, ja niihin välittömästi ihastuttiin. Ja keikalla mukana ollut Pekka Kuusisto oli aivan omaa luokkaansa! Ehdottomasti yksi parhaista keikoista ikinä!
Mainitaan nyt nämä tällä kertaa, lisäilen vaikka myöhemmin, jos muita mieleen tulee. Ja yritän keksiä hiukan parempia perusteluita, vaikka se siis vaikeaa onkin... Nuo eivät sitten todellakaan ole missään paremmuus- sen enempää kuin oikeastaan missään muussakaan järjestyksessä. Kunhan kirjoitin sitä mukaa kun mieleen tulivat...
Mutta sitten aivan toiseen asiaan: Tässä viestiketjussa on useaan otteeseen mainittu, ettei Martinus-salin keikka mennyt teidän top-listoillanne erityisen korkealle. Siispä olisikin mukava tietää, mitkä keikat ovat teidän mielestänne olleet minun parhaimpiani. Ensimmäinen vastaaja perustakoon vaikka uuden otsikon tälle kysymykselle. (On tietysti mahdollista, että aihetta on käsitelty ennenkin. Näin keikkojen alettua tällainen muistelu voisi kuitenkin olla paikallaan.)
Kun kerran pyydetään, niin tässä tämä nyt sitten on...
Näin äkkiseltään tulee tietysti ensimmäisenä mieleen se Tavastian 2004 heinäkuun erikoiskeikka. Se oli niin erityislaatuinen ja pitkä, ettei sitä varmaan edes tarvitse sen kummemmin perustella. Se nyt vain oli erittäin hyvä keikka, johon varmaan jokainen saattoi olla tyytyväinen.
Muita mieleen tulevia ovat esim. lokakuun 2003 Tavastian keikka, ehkä siitäkin syystä, että se oli ensimmäinen Anssin klubikeikka, jolla ikinä olin. Ja tuntuu, että Tavastialla en juurikaan epäonnistumisia ole nähnyt. Biisilista oli tuollakin keikalla hyvä ja tunnelma niin lavalla kuin yleisössäkin loistava. Tosi hyvä mieli jäi.
Sitten 4.12 Turun Feenixin keikka. Silloinkin meno lavalla oli hulvatonta ja biisilista niin minun, kuin varmaan monen muunkin mieleen. On itseasiassa hirveän vaikea perustella, miksi nämä keikat ovat olleet niitä parhaimpia, ne vain ovat! Tunnelmassa on ollut jotain erityistä, mitä ei oikeasti osaa selittää. Yritän keksiä perusteluita jossain vaiheessa...
Noiden lisäksi mainitaan sitten 23.7.2004 Kokkolassa ollut keikka. Tämä keikka oli siis Tavastian specialin jälkeen, ja kaiken järjen mukaan sen ei tietenkään olisi pitänyt yltää yhtä korkealle keikkojen top-listassa kuin tuo Tavastian keikka. Olihan Tavastian keikka pitempi, tosi ainutlaatuinen kaikin puolin, setti hyvä jne. Ja täällä oltiin sitten "vain" oman bändin kanssa ja vedettiin ihan tavallinen setti. Vieläpä suht' samanlainen, minkä kuulin sinä kesänä kerran jos toisenkin. Mutta tämä keikka oli suorastaan maaginen, ja yltää ehdottomasti hyvinkin kärkeen parhaitten keikkojen listallani. Tämän keikan olemassaoloa tuolla listalla on ehkä kaikkein vaikein selittää, mutta silloin kaikki vain meni aivan nappiin. Biisit kuulostivat hyvältä, nautin keikasta 100 %:sesti, ja toivoin, ettei ilta loppuisi ikinä.
Maininnan ansaitsee ehdottomasti myös Sellosalin soolokeikka 19.3.2004. Tarvinneeko tätäkään sen kummemmin perustella? Keikalla kuultiin monia harvinaisuuksia, Huoneessa -biisin aivan mielettömän upea ensiesitys, ja kuultiin hauskoja spiikkejä. Toinen maininnan ansaitseva soolokeikka on Tampere-talon keikka 7.11.2004, erityisesti aivan mahtavien spiikkien takia!
Suuria kuvioita -konserttikiertueelta mainitaan vielä Hyvinkääsalin keikka, joka kaiketi oli paras noista näkemistäni konserttisalikeikoista. Biisit soitettiin silloin tosi hyvin, ja encoren aloittanut Murhaballadin todella vimmainen versio kruunasi illan mitä upeimmalla tavalla.
Lisäksi mainitaan soolokeikoista ehdottomasti vielä Tuusulan tämän vuoden elokuun keikka, niin hyvällä keikalla en ole ollut pitkään aikaan! Monia vanhoja biisejä kuultiin täysin uudenlaisina versioina ja muutama uusi biisikin kuultiin, ja niihin välittömästi ihastuttiin. Ja keikalla mukana ollut Pekka Kuusisto oli aivan omaa luokkaansa! Ehdottomasti yksi parhaista keikoista ikinä!
Mainitaan nyt nämä tällä kertaa, lisäilen vaikka myöhemmin, jos muita mieleen tulee. Ja yritän keksiä hiukan parempia perusteluita, vaikka se siis vaikeaa onkin... Nuo eivät sitten todellakaan ole missään paremmuus- sen enempää kuin oikeastaan missään muussakaan järjestyksessä. Kunhan kirjoitin sitä mukaa kun mieleen tulivat...
7.11.2005 17:23
Olen miettinyt kuumeisesti iltapäivästä asti tähän kysymykseen vastausta, vaikea valita kahden TODELLA hyvän väliltä (keikkasaldo on 6 keikkaa). Toisessa vaakakupissa on Tampere-talon keikka 18.10.2003 ja toisessa Tuusulan keikka 3.8.2005.
Kun näistä kahdesta on valittava parempi niin vaakakuppi kallistuu kuitenkin ehkä hieman Tampere-talon suuntaan. Keikka oli erittäin energinen ja hauska, mutta kyllä siellä sai myös pyyhkiä silmäkulmiaan...
Kun näistä kahdesta on valittava parempi niin vaakakuppi kallistuu kuitenkin ehkä hieman Tampere-talon suuntaan. Keikka oli erittäin energinen ja hauska, mutta kyllä siellä sai myös pyyhkiä silmäkulmiaan...
9.11.2005 22:08
081002 Semifinal, Helsinki
Tarviiko tätä kommentoida? Viitisenkymmentä ihmistä istumassa tuoleilla, pöydillä ja lattialla Semifinalissa. Euron narikkamaksu avaa ovet olohuoneeseen. Ihmiset juttelevat toistensa kanssa kiireettömästi. Levylaulaja kömpii yleisön keskeltä lavalle ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi. Setti alkaa pianoversiolla Kuolematon laulaja -biisistä. Jo muutaman biisin jälkeen artisti kysäisee, oliskohan kellään ideoita seuraavaksi kappaleeksi. Toiveita esitetään ja toteutetaan. Harvinaisuuksia tulee niin paljon ettei pysy laskuissa perässä. Keikka kestää yli 2 tuntia ja settilistaan tulee peräti 28 biisiä. Tuliko tarpeeksi perusteluja?
181003 Tampere-talo, Tampere
Iltapäivälehdet olivat revitelleet erinäisiä asioita etusivuillaan parin päivän ajan. Päätin varsin myöhään tulla keikalle ja sain paikan ysiriviltä, mikä vähän harmitti kun se oli mukamas niin kaukana. Tampere-talo oli todella täynnä. Anssi kertoi keikan alussa jonkin toimittajan käyneen nuuskimassa ihmisten mielipiteitä artistin yksityiselämästä. Keikka kuulosti aivan uskomattoman hyvältä. Ilmassa oli jotakin taianomaisen tuntuista. Ennen Nummelaa Anssi kertoi, että hänen oli hyvin vaikea tulla tänään kaikkien näiden ihmisten eteen, mutta yleisö kuulemma teki sen helpoksi. Anssi kiitti yleisöä ja bändi alkoi soittaa Nummelaa. Nummelan lopulla koko permanto nousi seisomaan ja taputti biisin tahdissa. Silmäthän siinä kostuivat.
041203 Feenix, Turku
Tää oli kai ihan ns. normihyvä keikka. Oli vaan niin pirun hauskaa! Varmasti hauskin Anssi-keikka koskaan.
190304 Sellosali, Espoo
Upeeta, kiitos anssikela!
220704 Tavastia, Helsinki
Hit me baby one more time!
Tarviiko tätä kommentoida? Viitisenkymmentä ihmistä istumassa tuoleilla, pöydillä ja lattialla Semifinalissa. Euron narikkamaksu avaa ovet olohuoneeseen. Ihmiset juttelevat toistensa kanssa kiireettömästi. Levylaulaja kömpii yleisön keskeltä lavalle ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi. Setti alkaa pianoversiolla Kuolematon laulaja -biisistä. Jo muutaman biisin jälkeen artisti kysäisee, oliskohan kellään ideoita seuraavaksi kappaleeksi. Toiveita esitetään ja toteutetaan. Harvinaisuuksia tulee niin paljon ettei pysy laskuissa perässä. Keikka kestää yli 2 tuntia ja settilistaan tulee peräti 28 biisiä. Tuliko tarpeeksi perusteluja?
181003 Tampere-talo, Tampere
Iltapäivälehdet olivat revitelleet erinäisiä asioita etusivuillaan parin päivän ajan. Päätin varsin myöhään tulla keikalle ja sain paikan ysiriviltä, mikä vähän harmitti kun se oli mukamas niin kaukana. Tampere-talo oli todella täynnä. Anssi kertoi keikan alussa jonkin toimittajan käyneen nuuskimassa ihmisten mielipiteitä artistin yksityiselämästä. Keikka kuulosti aivan uskomattoman hyvältä. Ilmassa oli jotakin taianomaisen tuntuista. Ennen Nummelaa Anssi kertoi, että hänen oli hyvin vaikea tulla tänään kaikkien näiden ihmisten eteen, mutta yleisö kuulemma teki sen helpoksi. Anssi kiitti yleisöä ja bändi alkoi soittaa Nummelaa. Nummelan lopulla koko permanto nousi seisomaan ja taputti biisin tahdissa. Silmäthän siinä kostuivat.
041203 Feenix, Turku
Tää oli kai ihan ns. normihyvä keikka. Oli vaan niin pirun hauskaa! Varmasti hauskin Anssi-keikka koskaan.
190304 Sellosali, Espoo
Upeeta, kiitos anssikela!
220704 Tavastia, Helsinki
Hit me baby one more time!
16.11.2005 8:24
Kyl se mieleenpainuvin ja hienoista hienoin on tuo Tampere - talon keikka 03. Soundit oli huikeet eikä ollu sitä perinteistä baariälämölöä. Kosketinsoittimet kuullosti timangilta jne...
18.11.2005 9:17
Tavastia - aina
Se ensimmäinen Tavastian keikka on jäänyt mieleen ja varmasti se on ollut myös paras niistä, koska sen jälkeen on tullut käytyä tieskuinkamonellakymmenellä keikalla. Parhaimpia keikkamuistoja on Tavastialta, kun kävelin saliin sisälle ja näin Villen & Kellyn rummut komeasti (K) (E) (L) (A)-tekstein somisteltuina.
Savonlinna
Ensimmäisen keikkakesän setti olikohan se seurahuoneella. Erityismuistoksi tuolta on jäänyt tanssiyhtye, joka oli erittäin tyylitietoinen ja pukeutunut punaisiin(!) suoriin housuihin, kyllä! Valitettavasti bändi ei ole toteuttanut sitä peloinsekaisintuntein tehtyä lupausta käyttää joskus samanlaisia - odotamme sitä päivää kuin lapset joulupukkia...
Porvoo
Valitettavasti en ollut paikalla, kun Herra Jägermaister vieraili lavalla, mutta legendojen joukkoon se pääsee pelkästään kertomuksien perusteella.
Se paras
Kliseisesti on loppuun todettava, että en ole vielä parasta keikkaa nähnyt. Jos se olisi jo ollut, niin hommanhan voisi lopettaa...
Se ensimmäinen Tavastian keikka on jäänyt mieleen ja varmasti se on ollut myös paras niistä, koska sen jälkeen on tullut käytyä tieskuinkamonellakymmenellä keikalla. Parhaimpia keikkamuistoja on Tavastialta, kun kävelin saliin sisälle ja näin Villen & Kellyn rummut komeasti (K) (E) (L) (A)-tekstein somisteltuina.
Savonlinna
Ensimmäisen keikkakesän setti olikohan se seurahuoneella. Erityismuistoksi tuolta on jäänyt tanssiyhtye, joka oli erittäin tyylitietoinen ja pukeutunut punaisiin(!) suoriin housuihin, kyllä! Valitettavasti bändi ei ole toteuttanut sitä peloinsekaisintuntein tehtyä lupausta käyttää joskus samanlaisia - odotamme sitä päivää kuin lapset joulupukkia...
Porvoo
Valitettavasti en ollut paikalla, kun Herra Jägermaister vieraili lavalla, mutta legendojen joukkoon se pääsee pelkästään kertomuksien perusteella.
Se paras
Kliseisesti on loppuun todettava, että en ole vielä parasta keikkaa nähnyt. Jos se olisi jo ollut, niin hommanhan voisi lopettaa...
19.11.2005 15:52
Jatketaan nyt tämän otsikon alla esseen lykkäämistä. Kohta voinkin mennä valittamaan Purkautumisosastoon, kun opiskelut menee penkin alle...
Asiaan:
Se ensimmäinen keikka oli tietty Feenixissä ihan loistava. Ns. normaalikeikoista se Feenixin viimeinen keikka (4.12.2003) oli ehkä paras toistaiseksi. Tunnelma vaikutti olevan sekä lavalla että yleisössä vapautunut. Muuten nuo erikoiskeikat (Semifinal, Tavastia 22.7.04) kipuavat listan kärkipäähän.
Tavalliset Tavastia-keikat (joita olen muistaakseni nähnyt kaksi) eivät ole jostain syystä sytyttäneet mitenkään erikoisesti. 2003 syksyllä syyllinen siihen oli kyllä Mr. Buddy Guy, jolla oli ollut edellisenä päivänä keikka siellä. Tämän "tilastotappion" korjaamiseen on sitten taas mahdollisuus joulukuussa.
Tarkemmin mietittynä Erinomaisen Anssi Kela-keikan elementit alkavat hahmottua.
1) Mielellään edellisestä nähdystä (Anssin) keikasta on kulunut hetki. 2) biisilista koostuu sekä omista hyvistä biiseistä että parista yllätyksellisestä lainabiisistä/muista odottamattomista elementeistä (vierailijat tms.). 3) Foorumin porukat on keikalla. 4) Tähän en juuri nyt keksinyt mitään kovin raflaavaa. Tämä on kuitenkin se tärkein osa, "se jokin".
Näistä neljästä elementistä koostuu Erinomainen Anssi Kela-keikka. Tavastialla voisi taas olla kasassa kaikki elementit...
Asiaan:
Se ensimmäinen keikka oli tietty Feenixissä ihan loistava. Ns. normaalikeikoista se Feenixin viimeinen keikka (4.12.2003) oli ehkä paras toistaiseksi. Tunnelma vaikutti olevan sekä lavalla että yleisössä vapautunut. Muuten nuo erikoiskeikat (Semifinal, Tavastia 22.7.04) kipuavat listan kärkipäähän.
Tavalliset Tavastia-keikat (joita olen muistaakseni nähnyt kaksi) eivät ole jostain syystä sytyttäneet mitenkään erikoisesti. 2003 syksyllä syyllinen siihen oli kyllä Mr. Buddy Guy, jolla oli ollut edellisenä päivänä keikka siellä. Tämän "tilastotappion" korjaamiseen on sitten taas mahdollisuus joulukuussa.
Tarkemmin mietittynä Erinomaisen Anssi Kela-keikan elementit alkavat hahmottua.
1) Mielellään edellisestä nähdystä (Anssin) keikasta on kulunut hetki. 2) biisilista koostuu sekä omista hyvistä biiseistä että parista yllätyksellisestä lainabiisistä/muista odottamattomista elementeistä (vierailijat tms.). 3) Foorumin porukat on keikalla. 4) Tähän en juuri nyt keksinyt mitään kovin raflaavaa. Tämä on kuitenkin se tärkein osa, "se jokin".
Näistä neljästä elementistä koostuu Erinomainen Anssi Kela-keikka. Tavastialla voisi taas olla kasassa kaikki elementit...
19.11.2005 16:35
Opettele kirjottamaan, hei!
7.2.2006 10:51
Näin kiertueen alkamisen kunniaksi raotan keikkamuistojeni aarrearkkua ja listaan top10-keikkani. Listasta ei voi valittaa, mutta pidätän oikeuden muuttaa järjestystä. Top4 ei varmaan ihan heti muutu, se erottuu aika selkeästi muista ja sinne päästäkseen pitää suorittaa melkoista akrobatiaa.
Aika pitkään siinä meni, että sai keikat sellaiseen järjestykseen jonka pystyy allekirjoittamaan. Ongelmana oli lähinnä se, että miten voi arvostella samalla listalla musiikilliset, tunnelmalliset ynnä muut ansiot. Ihan mahdotonta! Tunnelma on ilmeisesti mulle se kaikkein tärkein juttu keikassa, mikä käy ehkä ilmi tuosta listasta. Vaikea sanoa, mikä keikasta tekee hyvän. Siinä pitää olla jotain erityistä. Jostain syystä monet ekoista keikoistani on päässeet listalle. Pitää jäädä hyvät muistot ja niitä kyllä parhaista keikoista löytyy. Ihanaa muisteltavaa!
1. 8.10.2002 Semifinal, Helsinki
Tätä keikkaa ei oikein voi ykköstä huonommaksi laittaa. Jos artisti järjestää foorumin synttärit yksityistilaisuutena, sisään pääsee narikkamaksulla ja toiveita suorastaan vaaditaan esittämään, niin voiko enempää toivoa? Usein näitä äänitteitä kuunnellessa tulee mieleen, että olenko ihan oikeasti ollut tuolla? Istunut lavan vasemmalla kulmalla, erittäin kovalla asfalttilattialla, kurkotusetäisyydellä koskettimista ja huudellut toiveita? Muistan erityisen elävästi miten laukkasin Helsingin poikki pahvikitaran kanssa ja miten muikea oli levylaulajan ilme sitä vastaanottaessa. Toinen elävä muistuma on piuhakuoron esitys Harhaan puuttuvasta säkeistöstä ja levylaulajan ilme tätä kuunnellessa. Ainut miinus oli se, että Anssi ei osannut soittaa enempää biisejä! Monta tuntia soittoa jäi puuttumaan! Minne voi tehdä valituksen?
Tuohon pahvikitaraan liittyen eräs hauska lausahdus. Muutama viikko Semifinalin keikan jälkeen haastateltiin harhaa.comiin Vääpeli Puirasta, joka kertoi huomanneensa lehdessä kuvan tuosta pahvikitarasta ja kommentoi jotenkin näin: Katsoin että Anssi on lopullisesti menettänyt järkensä, kun antaa ihmisten kirjoittaa kitaraansa!"
2. 27.3.2003 Puijonsarvi, Kuopio (GFNJ)
On varmaan aika käsittämätöntä, että tämä keikka on näinkin korkealla listalla. Mutta tähtien asento vaan oli oikea (kuten kirjoitin foorumille paria päivää ennen h-hetkeä). Ennen keikkaa Puikkari kumisi tyhjyyttään, mutta porukkaa ilmaantui jostain. Keikka alkoi varovaisesti; Ile vaikutti tosi epäileväiseltä, Kuustonen ei ollut paikalla, eikä Esakaan laulanut kovin hyvin. Mutta sitten Anssi paukahti lavalle, enkä muista hänen milloinkaan laulaneen yhtä komeasti! Istuin keikan ajan salin keskivaiheilla jakkaralla ja meinasin pudota monta kertaa. Muutama äijänjässikkä yritti saada mua tanssimaan, mutta eihän se käynyt päinsä. Ikuna ei ole ollut niin hienot fiilikset keikan jälkeen! Ainut kerta kun olen kumartanut ketään muusikkoa, tai ketään yleensäkään. Seuraavan zombie-iltapäivän kommentit ovat kuvaavia: "järkeni unohtui jonnekin pohjoisen suuntaan (palauttakaa se, en tosin muista milloin näin sitä viimeksi)" ja "Elviksen valtakausi kuninkaana saattaa olla loppumassa." Jos saisin aikakoneen käyttööni, saattaisin harkita palaamista tähän iltaan.
3. 26.6.2004 Piazza, Nilsiä
Tästä Tahkovuoren tapauksesta vois tehdä vähän kärjistämällä loistavan komediaelokuvan! Tai kirjan. "On painostavan kuuma juhannuspäivä, pilvet vyöryvät sadekuuroista raskaina, mutta kiertävät Tahkovuoren, jolla alkaa pian tapahtua kummia. Kilroy Travelsin mainoksilla peitetty bussi valuu hitaasti asfalttitietä alas ja pysähtyy nurmikon reunaan. Etuovi aukenee ja siitä alkaa tipahdella verkkaiseen tahtiin liikkuvia muusikoita." Tuolloin teki mieli juosta karkuun. Onneksi Rosso tuli pelastamaan! Seikkailumme aikana kohtasimme mm. verenhimoisia itikoita, puolialastomia miehiä (itse en onneksi nähnyt), kryptisiä viestejä, auringonlaskun järven taa, herkullisia jäätelöannoksia, äärimmäisen yhteistyökyvyttömiä järkkäreitä, videonryöstäjiä, kadonneen pullonavaajan mysteerin, herjaavan basistin ja perfektionismiin hurahtaneen nimmarinkirjoittajan. Valloitusretkemme oli melko täydellinen. Bändin öinen juhannuksenvietto inspiroi Pystylähtö-kappaleen. Kamerani paristo otti lopputilin ja kuoli seuraavana aamuna. Ja millekään keikalle en ole nauranut yhtä paljon!
4. 10.11.2001 Tavastia, Helsinki
Siihen nähden, että en muista tästä(kään) keikasta hirveästi mitään, on sijoitus aika korkea. Mutta tämä oli ensimmäinen täysipitkä Anssi-keikkani ja ilman tätä keikkaa en todennäköisesti olisi mennyt näille muillekaan keikoille. Ois järjetöntä herjausta sijoittaa tämä jonnekin vähäisemmälle sijalle! Tätä keikkaa voi hyvällä omallatunnolla kutsua jonkinlaiseksi monien sattumusten ja päähänpinttymien aiheuttamaksi käännekohdaksi ja jaksan ihmetellä tuon illan seurauksia usein.
5. 22.7.2004 Tavastia, Helsinki
Tavastian spektaakkelikeikkaa ennen oli lavan edessä niin hysteerinen tunnelma, etten muista mitään vastaavaa. Se vierailijaveikkaus oli loistava idea ja Tavastialla näkyi liikuskelevan niin paljon muusikoita, että mikä tahansa oli mahdollista. Se lopullinen lista ylitti varmaan kaikkien veikkaukset. Sekä biisi- että vierailijalista! Musiikillisesti varmaan niitä kattavimpia Anssin keikkoja ikinä, kuin pieni festivaali. Parhaina hetkinä keikasta jäivät mieleen Pystylähtö, One More Time, All Men Play On Ten ja Rva Ruusunen (lunttilappuineen). Tai oikeastaan mikään noista ei jäänyt mieleen kovin hyvin johtuen ekana mainitun kappaleen (ja hillittömän valokuvaamisen) aiheuttamasta osittaisesta muistinmenetyksestä! Onkohan ikinä ollut vastaavaa korvasta korvaan virnettä jonkun biisin aikana? En usko. Keikan jälkeen oli harvinaisen puulla päähän lyöty olo. Loppuyöstä ehkä turhankin konkreettisesti, mikä laski tunnelman pitkästi pakkasen puolelle. Näin jälkeenpäin ajateltuna sekin oli ihan hyvä juttu.
6. 3.8.2005 Tuusulan kirkko, Tuusula
Tässä päivässä oli kaikki legendan ainekset koossa. Päivä oli tosi lämmin ja olin kirkolla jo kolmen jälkeen iltapäivällä, kun se vielä ammotti tyhjyyttään ja hiljaisuuttaan. Lähdin siitä sitten reppu selässä taivaltamaan kohti paikallisia nähtävyyksiä, kävelin Halosenniemelle saakka ja takaisin (ainakin 10 km?), kävin mm. Aleksis Kiven mökissä ja eksyin johonkin metsäpolulle. Alkuiltaa vietin kirkon viereisellä laiturilla sorsia ja kaloja (!) syöttäen. Sitten alkoi näkyä tuttujakin ja kuulua säveliä kirkosta. Kirkon sisälle ei oikein näkynyt, mistä pitkästi miinusta. Pääsin kädestä pitäen esittäytymään nerolle nimeltään Pekka Kuusisto. Sitten oli se jonotus-, kirkkoonrynnimis- ja eturivinvalloitusepisodi, josta on hupaisat muistot.
Itse keikasta jäi päällimmäisenä mieleen järisyttävän uskomaton Rakkaus on murhaa -esitys, josta on vaikea pistää paremmaksi, ja lap steelin käyttö mm. Mikan faijan BMW:ssä. Ja olihan se muutenkin ensiluokkainen keikka musiikillisesti. Se vitsien heittely meni välillä vähän överiksi, varsinkaan se viimeinen lausunto ei ollut enää hauska, vaan ennemminkin latisti tunnelmaa. Keikkanautintoa söi mm. se että olin ekaa kertaa digikamerani kanssa liikenteessä ja käytin siihen liikaa huomiotani. Jälkihehkutusta hillitsi myös seuraavana päivänä ollut studiovierailu. Liikaa makeaa mahan täydeltä.
7. 13.4.2002 Nosturi, Helsinki
No olihan se legendaarinen ilta!!! Se oli myös eka keikka josta olen nähnyt unta ja unessa Anssi soitti keikalla Puistolan. Näin myös tapahtui! Enkä edes lähtenyt pois keikalta ennen sitä, toisin kuin unessa. (Toinen toteutunut keikkauni oli Rva Ruusunen 22.7.2004.)
Muun videokamera varmaan taltioi kokonaisuuden parhaiten. Ensimmäiset foorumilaisten kokoontumisajot, puolityhjä sali, täysin amatöörimäinen bändi ja kaikkien aikojen paras Rva Ruusus -versio (tarkistusvertailua ei vielä ole suoritettu). Mieleeni on syöpynyt kuva Anssista tasapainoilemassa lavan edustan kaiteella ennen laskeutumistaan muiden foorumilaisten pariin. Ensimmäiset poseerauskuvat muuten otettiin siellä. Muistan elävästi miten keikan jälkeen käveltiin rautatieasemaa kohti Mörrin kanssa ja ihmeteltiin käteeni raapustettua kiinalaista harakanvarvasta.
8. 19.12.2003 Radio NRJ, Helsinki
Jos synttäripäiväksi järjestyy olohuonemainen Anssin akustinen keikka, jossa on lisäksi syötävää, juotavaa ja hyvää seuraa, niin mitä muuta voi toivoa? Hissiepisodista, jossa Anssi joutui jonottamaan NRJ:lle vievää hissiä, on ollut paljon hupia. Biisit oli kivoja ja keikan jälkeenkin oli kivaa. Varmaan tämän vuosituhannen paras synttärilahja.
9. 2.12.2001 Fazer Musiikki ja 4.12.2001 Jyrki I&I, Helsinki
Nämä kaksi pikkukeikkaa liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että ne voi hyvin yhdistää. Tuo Fazerin keikka oli samana sunnuntaina, kun Anssin levyt oli ekaa kertaa listaykkösenä sekä albumi- että singlelistalla. Keikka alkoi kahdelta, samaan aikaan kun Lista-ohjelma loppui radiossa (joten loppuhuipennus jäi kuulematta). Huomasin keikan olemassaolon päivän lehdestä ja innostuin niin että kaadoin mehulasin pöydälle. Akustiset biisit olivat kauniita ja keikan jälkeen karkasin ujouksissani melkein paikalta, kun piti pyytää nuottikirjaan ihka eka nimmari. Anssi oli kuitenkin niin hyväntahtoinen ilmestys, että uskaltauduin sanomaan muutaman muunkin sanan kuin nimeni. Toivoin että Jyrkin keikalla voisi soittaa Karhun elämää.
Tästä suora leikkaus Mannerheimintielle, jossa hyytävä pakkanen hiipii takin alle, kun ikkunan takana studiossa olijat hikoilevat. Ja sitten bändi soittaa parhaan koskaan kuulemani version Karhun elämästä. Ei paleltanut. Keikan jälkeen onnistuin änkeytymään studioon ja mukaan tarttui puolivahingossa Nummela-juliste (en ymmärtänyt silloin julisteiden päälle) ja siihen nimmari numero kaksi.
10. 31.3.2002 Puijonsarvi, Kuopio
Top10:n viimeisen keikan valitseminen oli kaikista vaikeinta, mutta päädyin tähän keikkaan, koska tästä on paras tarina kerrottavana. Eli tämä ei välttämättä ole juuri se ainut oikea 10. paras ikinä.
Keikasta en muista juuri muuta, kuin että siellä soitettiin Slovari ja Faijan haamu, joista jälkimmäistä lauloin antaumuksella mukana ainoana koko yleisöstä ja Anssi huomasi tämän. Keikan jälkeen sain ensimmäisen biisilistani omistuskirjoituksella ja siinä sivussa joku nuorimies änkesi seuraani repliikillä "Ootko sinä anssikela-fani?" Yritin sitten puolisen tuntia päästä hänestä eroon. Kun heppu lopulta jätti minut rauhaan, keskityin ihailemaan biisilistaani salin takaosassa olevalla parvella, jolloin herrat A. Karisalmi ja V. Kela astelivat oikealle puolelleni kuin tilauksesta! En muista enää kuka keskustelun avasi, todennäköisesti minä. Jos se oli Antti, niin se sanoi: "sulla on siinä meidän biisilista". Siitä seurasi tietenkin ensimmäinen oppituntini basistin loistavasta puheentuottamiskyvystä. Selitin ehkä maailman sekavimman (ja vielä ihan päin honkia!) tarinan siitä miten meillä on yhteinen tuttu Irlannissa. Lopuksi tietenkin käteltiin. Lähtiessäni totesin, että tämä oli ensimmäinen kerta kun minulla oli oikeasti kivaa Puikkarissa.
Bubbling under:
29.06.2002 Kuopion Viinijuhlat, Kuopio – jossa aurinko paistoi ja laineet liplattivat, kaikki kelasivat zorbasta, mainittiin Pekan ja Suden keikka naapuritönössä, Kelly ajettiin Rosan ajaksi pois rummuista ja Anssi joutui eräiden yhteiskuvaan hinkuneiden rouvien takia mittavan nimmarijonon uhriksi
Aika pitkään siinä meni, että sai keikat sellaiseen järjestykseen jonka pystyy allekirjoittamaan. Ongelmana oli lähinnä se, että miten voi arvostella samalla listalla musiikilliset, tunnelmalliset ynnä muut ansiot. Ihan mahdotonta! Tunnelma on ilmeisesti mulle se kaikkein tärkein juttu keikassa, mikä käy ehkä ilmi tuosta listasta. Vaikea sanoa, mikä keikasta tekee hyvän. Siinä pitää olla jotain erityistä. Jostain syystä monet ekoista keikoistani on päässeet listalle. Pitää jäädä hyvät muistot ja niitä kyllä parhaista keikoista löytyy. Ihanaa muisteltavaa!
1. 8.10.2002 Semifinal, Helsinki
Tätä keikkaa ei oikein voi ykköstä huonommaksi laittaa. Jos artisti järjestää foorumin synttärit yksityistilaisuutena, sisään pääsee narikkamaksulla ja toiveita suorastaan vaaditaan esittämään, niin voiko enempää toivoa? Usein näitä äänitteitä kuunnellessa tulee mieleen, että olenko ihan oikeasti ollut tuolla? Istunut lavan vasemmalla kulmalla, erittäin kovalla asfalttilattialla, kurkotusetäisyydellä koskettimista ja huudellut toiveita? Muistan erityisen elävästi miten laukkasin Helsingin poikki pahvikitaran kanssa ja miten muikea oli levylaulajan ilme sitä vastaanottaessa. Toinen elävä muistuma on piuhakuoron esitys Harhaan puuttuvasta säkeistöstä ja levylaulajan ilme tätä kuunnellessa. Ainut miinus oli se, että Anssi ei osannut soittaa enempää biisejä! Monta tuntia soittoa jäi puuttumaan! Minne voi tehdä valituksen?
Tuohon pahvikitaraan liittyen eräs hauska lausahdus. Muutama viikko Semifinalin keikan jälkeen haastateltiin harhaa.comiin Vääpeli Puirasta, joka kertoi huomanneensa lehdessä kuvan tuosta pahvikitarasta ja kommentoi jotenkin näin: Katsoin että Anssi on lopullisesti menettänyt järkensä, kun antaa ihmisten kirjoittaa kitaraansa!"
2. 27.3.2003 Puijonsarvi, Kuopio (GFNJ)
On varmaan aika käsittämätöntä, että tämä keikka on näinkin korkealla listalla. Mutta tähtien asento vaan oli oikea (kuten kirjoitin foorumille paria päivää ennen h-hetkeä). Ennen keikkaa Puikkari kumisi tyhjyyttään, mutta porukkaa ilmaantui jostain. Keikka alkoi varovaisesti; Ile vaikutti tosi epäileväiseltä, Kuustonen ei ollut paikalla, eikä Esakaan laulanut kovin hyvin. Mutta sitten Anssi paukahti lavalle, enkä muista hänen milloinkaan laulaneen yhtä komeasti! Istuin keikan ajan salin keskivaiheilla jakkaralla ja meinasin pudota monta kertaa. Muutama äijänjässikkä yritti saada mua tanssimaan, mutta eihän se käynyt päinsä. Ikuna ei ole ollut niin hienot fiilikset keikan jälkeen! Ainut kerta kun olen kumartanut ketään muusikkoa, tai ketään yleensäkään. Seuraavan zombie-iltapäivän kommentit ovat kuvaavia: "järkeni unohtui jonnekin pohjoisen suuntaan (palauttakaa se, en tosin muista milloin näin sitä viimeksi)" ja "Elviksen valtakausi kuninkaana saattaa olla loppumassa." Jos saisin aikakoneen käyttööni, saattaisin harkita palaamista tähän iltaan.
3. 26.6.2004 Piazza, Nilsiä
Tästä Tahkovuoren tapauksesta vois tehdä vähän kärjistämällä loistavan komediaelokuvan! Tai kirjan. "On painostavan kuuma juhannuspäivä, pilvet vyöryvät sadekuuroista raskaina, mutta kiertävät Tahkovuoren, jolla alkaa pian tapahtua kummia. Kilroy Travelsin mainoksilla peitetty bussi valuu hitaasti asfalttitietä alas ja pysähtyy nurmikon reunaan. Etuovi aukenee ja siitä alkaa tipahdella verkkaiseen tahtiin liikkuvia muusikoita." Tuolloin teki mieli juosta karkuun. Onneksi Rosso tuli pelastamaan! Seikkailumme aikana kohtasimme mm. verenhimoisia itikoita, puolialastomia miehiä (itse en onneksi nähnyt), kryptisiä viestejä, auringonlaskun järven taa, herkullisia jäätelöannoksia, äärimmäisen yhteistyökyvyttömiä järkkäreitä, videonryöstäjiä, kadonneen pullonavaajan mysteerin, herjaavan basistin ja perfektionismiin hurahtaneen nimmarinkirjoittajan. Valloitusretkemme oli melko täydellinen. Bändin öinen juhannuksenvietto inspiroi Pystylähtö-kappaleen. Kamerani paristo otti lopputilin ja kuoli seuraavana aamuna. Ja millekään keikalle en ole nauranut yhtä paljon!
4. 10.11.2001 Tavastia, Helsinki
Siihen nähden, että en muista tästä(kään) keikasta hirveästi mitään, on sijoitus aika korkea. Mutta tämä oli ensimmäinen täysipitkä Anssi-keikkani ja ilman tätä keikkaa en todennäköisesti olisi mennyt näille muillekaan keikoille. Ois järjetöntä herjausta sijoittaa tämä jonnekin vähäisemmälle sijalle! Tätä keikkaa voi hyvällä omallatunnolla kutsua jonkinlaiseksi monien sattumusten ja päähänpinttymien aiheuttamaksi käännekohdaksi ja jaksan ihmetellä tuon illan seurauksia usein.
5. 22.7.2004 Tavastia, Helsinki
Tavastian spektaakkelikeikkaa ennen oli lavan edessä niin hysteerinen tunnelma, etten muista mitään vastaavaa. Se vierailijaveikkaus oli loistava idea ja Tavastialla näkyi liikuskelevan niin paljon muusikoita, että mikä tahansa oli mahdollista. Se lopullinen lista ylitti varmaan kaikkien veikkaukset. Sekä biisi- että vierailijalista! Musiikillisesti varmaan niitä kattavimpia Anssin keikkoja ikinä, kuin pieni festivaali. Parhaina hetkinä keikasta jäivät mieleen Pystylähtö, One More Time, All Men Play On Ten ja Rva Ruusunen (lunttilappuineen). Tai oikeastaan mikään noista ei jäänyt mieleen kovin hyvin johtuen ekana mainitun kappaleen (ja hillittömän valokuvaamisen) aiheuttamasta osittaisesta muistinmenetyksestä! Onkohan ikinä ollut vastaavaa korvasta korvaan virnettä jonkun biisin aikana? En usko. Keikan jälkeen oli harvinaisen puulla päähän lyöty olo. Loppuyöstä ehkä turhankin konkreettisesti, mikä laski tunnelman pitkästi pakkasen puolelle. Näin jälkeenpäin ajateltuna sekin oli ihan hyvä juttu.
6. 3.8.2005 Tuusulan kirkko, Tuusula
Tässä päivässä oli kaikki legendan ainekset koossa. Päivä oli tosi lämmin ja olin kirkolla jo kolmen jälkeen iltapäivällä, kun se vielä ammotti tyhjyyttään ja hiljaisuuttaan. Lähdin siitä sitten reppu selässä taivaltamaan kohti paikallisia nähtävyyksiä, kävelin Halosenniemelle saakka ja takaisin (ainakin 10 km?), kävin mm. Aleksis Kiven mökissä ja eksyin johonkin metsäpolulle. Alkuiltaa vietin kirkon viereisellä laiturilla sorsia ja kaloja (!) syöttäen. Sitten alkoi näkyä tuttujakin ja kuulua säveliä kirkosta. Kirkon sisälle ei oikein näkynyt, mistä pitkästi miinusta. Pääsin kädestä pitäen esittäytymään nerolle nimeltään Pekka Kuusisto. Sitten oli se jonotus-, kirkkoonrynnimis- ja eturivinvalloitusepisodi, josta on hupaisat muistot.
Itse keikasta jäi päällimmäisenä mieleen järisyttävän uskomaton Rakkaus on murhaa -esitys, josta on vaikea pistää paremmaksi, ja lap steelin käyttö mm. Mikan faijan BMW:ssä. Ja olihan se muutenkin ensiluokkainen keikka musiikillisesti. Se vitsien heittely meni välillä vähän överiksi, varsinkaan se viimeinen lausunto ei ollut enää hauska, vaan ennemminkin latisti tunnelmaa. Keikkanautintoa söi mm. se että olin ekaa kertaa digikamerani kanssa liikenteessä ja käytin siihen liikaa huomiotani. Jälkihehkutusta hillitsi myös seuraavana päivänä ollut studiovierailu. Liikaa makeaa mahan täydeltä.
7. 13.4.2002 Nosturi, Helsinki
No olihan se legendaarinen ilta!!! Se oli myös eka keikka josta olen nähnyt unta ja unessa Anssi soitti keikalla Puistolan. Näin myös tapahtui! Enkä edes lähtenyt pois keikalta ennen sitä, toisin kuin unessa. (Toinen toteutunut keikkauni oli Rva Ruusunen 22.7.2004.)
Muun videokamera varmaan taltioi kokonaisuuden parhaiten. Ensimmäiset foorumilaisten kokoontumisajot, puolityhjä sali, täysin amatöörimäinen bändi ja kaikkien aikojen paras Rva Ruusus -versio (tarkistusvertailua ei vielä ole suoritettu). Mieleeni on syöpynyt kuva Anssista tasapainoilemassa lavan edustan kaiteella ennen laskeutumistaan muiden foorumilaisten pariin. Ensimmäiset poseerauskuvat muuten otettiin siellä. Muistan elävästi miten keikan jälkeen käveltiin rautatieasemaa kohti Mörrin kanssa ja ihmeteltiin käteeni raapustettua kiinalaista harakanvarvasta.
8. 19.12.2003 Radio NRJ, Helsinki
Jos synttäripäiväksi järjestyy olohuonemainen Anssin akustinen keikka, jossa on lisäksi syötävää, juotavaa ja hyvää seuraa, niin mitä muuta voi toivoa? Hissiepisodista, jossa Anssi joutui jonottamaan NRJ:lle vievää hissiä, on ollut paljon hupia. Biisit oli kivoja ja keikan jälkeenkin oli kivaa. Varmaan tämän vuosituhannen paras synttärilahja.
9. 2.12.2001 Fazer Musiikki ja 4.12.2001 Jyrki I&I, Helsinki
Nämä kaksi pikkukeikkaa liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että ne voi hyvin yhdistää. Tuo Fazerin keikka oli samana sunnuntaina, kun Anssin levyt oli ekaa kertaa listaykkösenä sekä albumi- että singlelistalla. Keikka alkoi kahdelta, samaan aikaan kun Lista-ohjelma loppui radiossa (joten loppuhuipennus jäi kuulematta). Huomasin keikan olemassaolon päivän lehdestä ja innostuin niin että kaadoin mehulasin pöydälle. Akustiset biisit olivat kauniita ja keikan jälkeen karkasin ujouksissani melkein paikalta, kun piti pyytää nuottikirjaan ihka eka nimmari. Anssi oli kuitenkin niin hyväntahtoinen ilmestys, että uskaltauduin sanomaan muutaman muunkin sanan kuin nimeni. Toivoin että Jyrkin keikalla voisi soittaa Karhun elämää.
Tästä suora leikkaus Mannerheimintielle, jossa hyytävä pakkanen hiipii takin alle, kun ikkunan takana studiossa olijat hikoilevat. Ja sitten bändi soittaa parhaan koskaan kuulemani version Karhun elämästä. Ei paleltanut. Keikan jälkeen onnistuin änkeytymään studioon ja mukaan tarttui puolivahingossa Nummela-juliste (en ymmärtänyt silloin julisteiden päälle) ja siihen nimmari numero kaksi.
10. 31.3.2002 Puijonsarvi, Kuopio
Top10:n viimeisen keikan valitseminen oli kaikista vaikeinta, mutta päädyin tähän keikkaan, koska tästä on paras tarina kerrottavana. Eli tämä ei välttämättä ole juuri se ainut oikea 10. paras ikinä.
Keikasta en muista juuri muuta, kuin että siellä soitettiin Slovari ja Faijan haamu, joista jälkimmäistä lauloin antaumuksella mukana ainoana koko yleisöstä ja Anssi huomasi tämän. Keikan jälkeen sain ensimmäisen biisilistani omistuskirjoituksella ja siinä sivussa joku nuorimies änkesi seuraani repliikillä "Ootko sinä anssikela-fani?" Yritin sitten puolisen tuntia päästä hänestä eroon. Kun heppu lopulta jätti minut rauhaan, keskityin ihailemaan biisilistaani salin takaosassa olevalla parvella, jolloin herrat A. Karisalmi ja V. Kela astelivat oikealle puolelleni kuin tilauksesta! En muista enää kuka keskustelun avasi, todennäköisesti minä. Jos se oli Antti, niin se sanoi: "sulla on siinä meidän biisilista". Siitä seurasi tietenkin ensimmäinen oppituntini basistin loistavasta puheentuottamiskyvystä. Selitin ehkä maailman sekavimman (ja vielä ihan päin honkia!) tarinan siitä miten meillä on yhteinen tuttu Irlannissa. Lopuksi tietenkin käteltiin. Lähtiessäni totesin, että tämä oli ensimmäinen kerta kun minulla oli oikeasti kivaa Puikkarissa.
Bubbling under:
29.06.2002 Kuopion Viinijuhlat, Kuopio – jossa aurinko paistoi ja laineet liplattivat, kaikki kelasivat zorbasta, mainittiin Pekan ja Suden keikka naapuritönössä, Kelly ajettiin Rosan ajaksi pois rummuista ja Anssi joutui eräiden yhteiskuvaan hinkuneiden rouvien takia mittavan nimmarijonon uhriksi
8.2.2006 7:25
Pitkällisen ynnäilyn tuloksena olen päätynyt siihen, että olen ollut noin yhdeksällä Anssin keikalla. Ykköseksi nostan Sellosalin esityksen.
Ennen Anssia esiintyi Kari Peitsemo, joka kertoi hoitavansa osuutensa nopeasti alta pois, että pääsee toi Kelan Anssi nopeasti lavalle. Muutenkin hän osoittautui hauskaksi hepuksi, ja tunnelma oli korkealla, kun oli Anssin vuoro esiintyä.
Juontaja esitteli Anssin Nummelan poikana, ja Anssi korjasi väärinkäsityksen ilmoittamalla, että oikeasti hän on kyllä syntynyt Keravalla, mutta ei halua puhua siitä. Tämä tapahtui kosketinsoitinten takaa, josta keikka alkoi. Myöhemmin Anssi siirtyi kitaroiden keskelle ja löysi lattialta ruuvin, jonka epäili pudonneen omasta päästään ja otti sen siis luonnollisesti talteen. Keikan loppupuolella artisti ilmoitti, että olisi tarkoitus soitella tunnin verran ja tiedusteli yleisöltä, että mitähän se kello mahtaa olla. Yleisön edustajilta tuli hyvin harhaanjohtavia vastauksia tyyliin "vasta viis minuuttia mennyt", niin että levylaulaja joutui kysymään sitä uudemmankin kerran ennen oikeaa vastausta.
Anssilla ei ollut biisilistaa ja hatusta taiottiin gnu-eläimiä. Konsertissa sai kantaesityksensä Huoneessa-biisi. Tarkemmin ajatellen luulen, että se teki tuosta keikasta niin mieleenpainuvan. Esitys oli riipaiseva ja kuuntelin niin lumoutuneena, että havahduin, kun korvani ja olkapääni ottivat lähikontaktia. Jostain syystä olin myös innoissani siitä, että Anssi esitti Hakaniemen harmaan miehen. Luultavasti kuulin siis senkin ensimmäistä kertaa. Anssi esitti myös jossain gallupissa huonoimmin menestyneen kappaleen, olisiko ollut Kissanpäivät?
Salissa vallinneesta arktisesta lämpötilasta huolimatta tunnelma oli hieno ja oli sääli, että Anssin osuus kesti vain niin lyhyen ajan.
Ennen Anssia esiintyi Kari Peitsemo, joka kertoi hoitavansa osuutensa nopeasti alta pois, että pääsee toi Kelan Anssi nopeasti lavalle. Muutenkin hän osoittautui hauskaksi hepuksi, ja tunnelma oli korkealla, kun oli Anssin vuoro esiintyä.
Juontaja esitteli Anssin Nummelan poikana, ja Anssi korjasi väärinkäsityksen ilmoittamalla, että oikeasti hän on kyllä syntynyt Keravalla, mutta ei halua puhua siitä. Tämä tapahtui kosketinsoitinten takaa, josta keikka alkoi. Myöhemmin Anssi siirtyi kitaroiden keskelle ja löysi lattialta ruuvin, jonka epäili pudonneen omasta päästään ja otti sen siis luonnollisesti talteen. Keikan loppupuolella artisti ilmoitti, että olisi tarkoitus soitella tunnin verran ja tiedusteli yleisöltä, että mitähän se kello mahtaa olla. Yleisön edustajilta tuli hyvin harhaanjohtavia vastauksia tyyliin "vasta viis minuuttia mennyt", niin että levylaulaja joutui kysymään sitä uudemmankin kerran ennen oikeaa vastausta.
Anssilla ei ollut biisilistaa ja hatusta taiottiin gnu-eläimiä. Konsertissa sai kantaesityksensä Huoneessa-biisi. Tarkemmin ajatellen luulen, että se teki tuosta keikasta niin mieleenpainuvan. Esitys oli riipaiseva ja kuuntelin niin lumoutuneena, että havahduin, kun korvani ja olkapääni ottivat lähikontaktia. Jostain syystä olin myös innoissani siitä, että Anssi esitti Hakaniemen harmaan miehen. Luultavasti kuulin siis senkin ensimmäistä kertaa. Anssi esitti myös jossain gallupissa huonoimmin menestyneen kappaleen, olisiko ollut Kissanpäivät?
Salissa vallinneesta arktisesta lämpötilasta huolimatta tunnelma oli hieno ja oli sääli, että Anssin osuus kesti vain niin lyhyen ajan.
8.2.2006 8:06
Tunnustan olleeni tuon lausahduksen takana... Olisi vaan saanut Anssi uskoa sen, niin oltaisiin saatu nauttia hyvästä keikasta vielä toisenkin tunnin verran! :wink:
Kyseessä oli Esko Riihelän painajainen.
Susa Yleisön edustajilta tuli hyvin harhaanjohtavia vastauksia tyyliin "vasta viis minuuttia mennyt"
Tunnustan olleeni tuon lausahduksen takana... Olisi vaan saanut Anssi uskoa sen, niin oltaisiin saatu nauttia hyvästä keikasta vielä toisenkin tunnin verran! :wink:
Susa Anssi esitti myös jossain gallupissa huonoimmin menestyneen kappaleen, olisiko ollut Kissanpäivät?
Kyseessä oli Esko Riihelän painajainen.
Viimeksi kommentoitu