Forum 2002-2013

mattijoutkoski 14.9.2003 21:41 Suuria Kuvioita - fiiliksiä Levy on nyt hankittu. Oli sen verran hätäinen ostos sinä-perjantaina, etten huomannut edes katsoa, ettei levyssä ole mitään kopiosuoja mömmöä. Onneksi levyä ei oltu pilattu millään kopiosuoja-paskalla, hatunnosto siitä artistille ja ennen kaikkea levy-yhtiölle. Hyviä levyjä vuoren varmasti ostetaan paljon, tämä levy tullee kuulumaan siihen kategoriaan, sen verran täytyy luottaa suomalaiseen musamakuun.

Ensitunnelma levyissä on aina uniikki. Tämän levyn ensikosketus oli aika mielenkiintoinen. Tulin kotiin ja laitoin stereot kiireisen työpäivän jälkeen pikkasen kovemmalle ja aloin kuunnella aloitusträkkiä. Yks-kaks huomasin, että tää biisi 'repäs' mut johonkin ihan toiseen maailmaan. Se arki missä oltiin ennen play-näppäimen painallusta muuttui toiseksi todellisuudeksi. Ajattelin, että mihä ihmettä. Jätkä vei mut johonkin ihan toisiin maisemiin? Lopputräkit meni hakiessa, hyvät biisit ei syty ensimmäisellä kerralla, ne tulee pikkuhiljaa ja jää lopulta sinne takaraivoon pyörimään.

Niin kävi tälläkin levyllä. Vähän samanlaiset fiilikset oli aikoinaan Eppujen Kahdeksannella ihmeellä. Sitä vähän aikaa ihmetteli, että mitäs nyt tuli ja sen jälkeen plättä aukes ja sitä on sitten jauhettu. Suuria Kuvioita-kokonaisuus ja biisit aukes toisen-kolmannen kerran jälkeen, ja levyn siirryttyä autoon biisit oikeasti on heränneet eloon.

Biisit on jotenkin mukaansa tempaavia. Niitä ei voi kuunnella taustalla, ne jotenkin vie mennessään. Tarinat ja musiikkimaailma jotenkin vetää puoleensa, eikä siitä pääse eroon. Olen yrittänyt kuunnella levyä kuulokkeilla ja tehdä jotain muuta samaan aikaan tietokoneella, mutta se ei onnistu. Joko kuuntelen levyä tai esim. kirjoitan tätä viestiä. Onhan se sinäänsä pikkasen outoa, meikäläisellä kuitenkin on kummatkin lohkot käytössä...

Tultiin juuri landelta (lohja) ja levy siinä ehti kerran pyörähtää. 2v5kk Panu istui takapenkillä ja *kuunteli* levyä. Katse oli ikkunan läpi johonkin kaukaisuuteen, mies oli ihan omissa sfääreissä. Frööbelin Palikat & Freestyler uponneet pikku-mieheen ja saman voi sanoa tämän plättä osalta. 1972:sen kertsin kohdalla kaveri alkaa hoilaamaan isin kanssa "lääkäreitä..."

Hatunnostoa Anssille rohkeasta linjasta. Ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen ajattelin, että kaveri on oikeasti tehnyt musiikkia riippumatta siitä, mitä ehdä olisi ollut odotettavissa. Levy on hemmetin hyvä, se on onnistunut ja se varmasti kantaa hedelmää.

Onko levyssä jotain vikaa? Alkuvaiheiden kuuntelukerroilla ajattelin, että jotkut sävelkulut ovat liian 'helppoja' tai 'pelkistettyjä'. Nyt kun levyyn on päästy sisään olen huomannut, että ne ovat juuri niin kuin pitääkin. Biisi numero 8 haastaa kyllä yleisön kertomuksella, rytmillä ja erilaisella sävelmaailmalla. Biisi jää kuitenkin mieleen pyörimään, kertsi mukaan lukien, joten tunnelmat hieman ristiriitaisia.

Kokonaisuutena levy on kuitenkin helmi, biisit toimivat ja luovat mukaansatempaavia tunnelmia. Ei tästä paljon muuta voi sanoa. Levyn viimeinen biisi "Uudet autot" kertoo kyllä, että jatkossa on odotettavissa ihan mitä vaan. Intuitioon kannattaa luottaa ja taiteilija saa olla hullu, rajat on tehty nimenomaan rikottaviksi. Tämä levy on rikkonut rajoja ja siitä kuuluu kiitos artistille.

t. Matti

PS. Aika asialliset web-sivut, hatunnosto web-masterille!