Forum 2001-2002

muu 27.10.2001 18:31 Ristiriita? Puistossa- kertosäkeessähän sanotaan:ei mikään muutu milloinkaan, kaikki säilyy ennallaan...ja kaikki kaunis katoaa, kaikki kuolee aikanaan. Eikös siinä oo ristiriita? vai onkos siinä joku syvällisempi merkitys jota en oo tajunnu...
sk 27.10.2001 18:35 Mikään ei muutu, eli säilyy ennallaan...
Mörri 27.10.2001 19:00 Voihan sen ajatella niin, että se asia ei muutu, että kaikki kaunis katoaa ja kaikki kuolee aikanaan.

Mä tulkitsen sen niin että vaikka on suuriakin vaikeuksia niin elämä jatkuu: maailma matkaa radallaan, päivä nousee uudestaan. Ja toisaalta että sä et ole ainoa jolla on vaikeaa, sillä kautta aikojen samat tuulet puhaltaa, samat sateet lankeaa.

Kertosäkeistön viimeset säkeet kaikki kaunis katoaa, kaikki kuolee aikanaan saa mut aatteleen vähän synkästikin että vaikka kaikki ihmiset aikanaan kuolevat niin maailma jatkaa myllerrystään, ei mikään muutu milloinkaan. Ehkä Petekin ajatteli näin, kun mietti mielessään ettei oo mitään menetettävää..

Kuitenkin päällimmäisenä jää mieleen seuraava sanoma: Mikään vaikeus ei ole niin suuri ettei siitä selviäisi.



:D


Edited by - mörri on 27/10/2001 19:15:02
keva 27.10.2001 20:34 Miten kuolemast selviää hengis??? Meinaa tos edellises oli jotai et mikään ongelma ei oo nii suuri ettei siit selviäis... Sori...


Kiitti Anssi nimmarist!!! Se on sairaan upee!!!...
Mörri 27.10.2001 20:46 Heh, arvasin, että toi mun tilitys oli liian sekava..
Tuossa yllä oli kyllä kyse ennen kuolemaa ilmenevisistä ongelmista...

1) Että esim jos joku läheinen kuolee niin siitä voi päästä yli.
2) Tässä maailmassa et ole yksin jollakin muulla on varmasti yhtä vaikeaa
3) Ei se maailma ihan pienestä kaadu, älä luovu toivosta

...mutta saattaahan sitä elämää olla jossain muodossa kuolemankin jälkeen.

PS. Tiedän että ajattelen liikaa

:D

Edited by - Mörri on 28/10/2001 02:18:47