Forum 2001-2002
23.11.2001 18:09
Hienoja biisejä
Näin tän webbisaitin levyn kannesta ja tulin katsomaan. Alunperin en ajatellut kirjoitella mitään, mutta sitten mietin että miksi en paria riviä raapustaisi.
Ostin levyn viikko sitten. Oli kyllä suunnitelmissa siitä lähtien kun näin sut telkussa esittämässä sitä puistossa-biisiä ja miten radiosta alkoi tippua muitakin hyviä biisejäsi. Viimeinen veto oli tuo Milla joka pisti lähtemään levykauppaan.
Ensi alkuun on sanottava että hemmetin hyviä biisejä. Suorastaan upeita siis. Ostan aika harvoin levyjä ja monet niistä jotka ostan eivät ole niin hyviä kun aluksi tuntuu, mutta joitakin tulee soiteltua putkeen uudestaan ja uudestaan. Tämä sun kuuluun näihin, joiden kohtalona lienee puhkisoitto, huomaan hyräileväni biisejä silloin tällöin. Monella levyllä on hyviä ja huonoja biisejä, mutta tästä tykkään kaikista paitsi ehkä rouva Ruususesta en niin paljon. Mieleen kuunnellessa tulee Sir Elwoodin hiljaiset värit.
Muksukin, tyttö 1.5v, jammailee musiikin kanssa, vaikkakin sanojen syvin olemus lienee vielä kadoksissa monta tulevaa vuotta ja vaimokin tykkää kovasti vaikka sen musiikkimaku onkin lähinnä klassista niin nää tän tyyliset kyllä uppoaa hyvin, vaikka minä lienen se eniten näistä pitävä.
Biisejä kuunnellessani mietin niiden taustoja eli miten paljon miksi mikin tehtiin. Jotain webbisaitilla olikin, mutta monesta ois mukava kuulla lisää. Kai se jossain lukee - täytyy kelata kunhan ehtii.
Joka tapauksessa, pitkiin aikoihin merkkitapaus.
t. Leo
23.11.2001 23:02
quote:
Biisejä kuunnellessani mietin niiden taustoja eli miten paljon miksi mikin tehtiin. Jotain webbisaitilla olikin, mutta monesta ois mukava kuulla lisää. Kai se jossain lukee - täytyy kelata kunhan ehtii.
Tässä sekalaista tietoa Nummela-albumin biiseistä, jota olen eri lähteistä löytänyt. Huomasin, että tää systeemi ei hyväksy kovin pitkiä viestejä, joten lähetän tän useammassa osassa. Tietojen pitäis olla oikein, mutta jos on korjattavaa tai tarkennettavaa, niin kertokaa.
KAKSI SISARTA
Kappaletta inspiroi Joni Mitchellin Blue -levy. Kappaleen teksti syntyi Anssin luettua Raymond Carverin runon Hukkuneen miehen onki, erityisesti sen rivit ”Vähän myöhemmin tapasin kaksi naista. Toinen rakasti oopperaa ja toinen oli lusinut ja juoppo.” Kaksi sisarta oli mukana sillä demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajottua tarjosi levy-yhtiölle. Kappaleelle kaavailtiin aluksi tuottajaksi muun muassa Kalle Chydeniusta, mutta lopulta Anssi päätyi tuottamaan sen itse.
Kappaleelle ”soitetaan” Zippo-sytytintä eli kilautellaan sen kantta auki ja kiinni. Idea tähän syntyi sattumalta. Myös lusikoiden soittelua kuullaan kappaleen alussa. Kaksi sisarta -biitissä on yhdistetty luuppeja ja liverumpuja. Kaksi sisarta -single julkaistiin albumin kakksosinglenä helmikuussa 2001 ja se sai alusta alkaen mukavasti radiosoittoa.
Biisejä kuunnellessani mietin niiden taustoja eli miten paljon miksi mikin tehtiin. Jotain webbisaitilla olikin, mutta monesta ois mukava kuulla lisää. Kai se jossain lukee - täytyy kelata kunhan ehtii.
Tässä sekalaista tietoa Nummela-albumin biiseistä, jota olen eri lähteistä löytänyt. Huomasin, että tää systeemi ei hyväksy kovin pitkiä viestejä, joten lähetän tän useammassa osassa. Tietojen pitäis olla oikein, mutta jos on korjattavaa tai tarkennettavaa, niin kertokaa.
KAKSI SISARTA
Kappaletta inspiroi Joni Mitchellin Blue -levy. Kappaleen teksti syntyi Anssin luettua Raymond Carverin runon Hukkuneen miehen onki, erityisesti sen rivit ”Vähän myöhemmin tapasin kaksi naista. Toinen rakasti oopperaa ja toinen oli lusinut ja juoppo.” Kaksi sisarta oli mukana sillä demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajottua tarjosi levy-yhtiölle. Kappaleelle kaavailtiin aluksi tuottajaksi muun muassa Kalle Chydeniusta, mutta lopulta Anssi päätyi tuottamaan sen itse.
Kappaleelle ”soitetaan” Zippo-sytytintä eli kilautellaan sen kantta auki ja kiinni. Idea tähän syntyi sattumalta. Myös lusikoiden soittelua kuullaan kappaleen alussa. Kaksi sisarta -biitissä on yhdistetty luuppeja ja liverumpuja. Kaksi sisarta -single julkaistiin albumin kakksosinglenä helmikuussa 2001 ja se sai alusta alkaen mukavasti radiosoittoa.
23.11.2001 23:05
MIKAN FAIJAN BMW
Kappale syntyi Everlastin What it´s like –biisin innoittamana. Biisiä lähdettiin työstämään ajatuksena yhdistää singer/songwriter -perinteeseen hip-hop –elementtejä - tehdä folk-hopia! Kappaleella on pitkä historia. Se äänitettiin ja miksattiin noin kahdeksan kuukautta pitkän jakson aikana. Viimeiseksi äänitetyssä (helmi-maaliskuu 2000) versiossa oli mukana oikeita jousia kolmen sibeliusakatemialaisen soittamina. Tosin lopulta laulusta päätettiin julkaista jo kertaalleen hylätty, elokuussa 1999 äänitetty versio, joka oli tarkoitettu vain raakamiksaukseksi ja joka sisälsi keskeneräisiä elementtejä. Mikan faijan BMW:ssä Anssin laulu on triplattu, jotta se kuulostaisi ”äijemmältä”. Anssi siis lauloi biisin kolmeen kertaan ja kaikki raidat miksattiin päällekkäin. Kappaleen nimen keksi levy-yhtiön Asko Kallonen.
Kappaleella käytetyistä soittimista Anssi on kertonut näin: ”Komppi on kotoisin luuppilevyltä. Sitä on tosin editoitu uuteen uskoon ja vielä höystetty muilla soundeilla. Kompin päälle soittelin akustista kitaraa, sähkökitaraa, bassoa sekä paria erilaista kosketinsoitinta Kurzweililla jousimattoja ja vanhalla Korgin analogisynalla ujellusta. Lisäksi suoritin ko. kappaleen äänityksissä DJ -debyyttini! Studiolla oli ikivanha ASA:n levysoitin ja kasa Irwinin sinkkuja. Niillä sitten scratchailin...”
Single lähetettiin radioille soitettavaksi heinäkuussa 2000. Ennakkoarvioista huolimatta biisi ei ala soida radioissa, ja Anssi uskoo biisin flopanneen. Syyskuun alussa Radiomafia ottaa sen kuitenkin soittolistalleen BMG:n Pequ Niemisen saatua musiikkipäällikkö Vilénin vakuuttumaan biisin ja tulevan albumin ansioista. Single tulee myyntiin 6.10.2000. Se myydään nopeasti loppuun, samoin 500 kappaleen lisäpainos. Mikan faijan BMW:stä on tehty muutamia parodiaversioita, jotka eivät Anssia kuitenkaan ole sanottavasti sykähdyttäneet.
Kappaleesta tehtiin video, jossa biisin tarina kerrotaan käyttämällä gorillapukuisia hahmoja. Huonosti käyttäytyvä gorillajengi ajelee ympäriinsä vanhalla BMW:llä. Anssi istuu takapenkillä ja laulaa. Video kuvattiin Vantaalla marraskuussa 2000 ja sen ohjasi Finn Andersson, jonka idea eläinhahmot olivat. Gorilloiden tarkoituksena oli keventää surullista biisiä ja tuoda videoon tiettyä mustaa huumoria. Video sai julkisen ensiesityksensä joulukuun 2000 alussa.
Helmikuussa 2001 MTV3:n Jyrki-ohjelma kuitenkin päätti olla jatkossa esittämättä videota (sensurointi kumottiin myöhemmin). Heille oli liikaa laulussa tapahtuva itsemurha ja videolla muutaman sekunnin ajan näkyvä auto, jonka pakoputkesta on vedetty letku sisään. Sensuroinnista nousi pieni myrsky ja tapaus uutisoitiin Helsingin Sanomia myöten. Kohun ansiosta biisi sai kuitenkin ylimääräistä julkisuutta.
Laulussa mainittu Musari tarkoittaa Museonmäkeä Vihdin kirkonkylässä Vihdin yhteiskoulun vieressä. Se oli Anssin ollessa yläasteella ”kovien jätkien tupakkapaikka”. Ramia kuvaavan termin kantakirjamaanikko Anssi löysi lukiessaan Judge Dredd -sarjakuvaa. ”Se kuvaa henkilöä, jonka korvien väli kaipaa kipeästi pientä kalibrointia. Ruuvit löysällä siis... ” Laulun tarinasta voi päätellä Laurin ja Mikan olevan veljeksiä. Tosin kelalogian ylin auktoriteetti A. Kela ei tiettävästi ole yksiselitteisesti vahvistanut tätä tulkintaa.
Kappale syntyi Everlastin What it´s like –biisin innoittamana. Biisiä lähdettiin työstämään ajatuksena yhdistää singer/songwriter -perinteeseen hip-hop –elementtejä - tehdä folk-hopia! Kappaleella on pitkä historia. Se äänitettiin ja miksattiin noin kahdeksan kuukautta pitkän jakson aikana. Viimeiseksi äänitetyssä (helmi-maaliskuu 2000) versiossa oli mukana oikeita jousia kolmen sibeliusakatemialaisen soittamina. Tosin lopulta laulusta päätettiin julkaista jo kertaalleen hylätty, elokuussa 1999 äänitetty versio, joka oli tarkoitettu vain raakamiksaukseksi ja joka sisälsi keskeneräisiä elementtejä. Mikan faijan BMW:ssä Anssin laulu on triplattu, jotta se kuulostaisi ”äijemmältä”. Anssi siis lauloi biisin kolmeen kertaan ja kaikki raidat miksattiin päällekkäin. Kappaleen nimen keksi levy-yhtiön Asko Kallonen.
Kappaleella käytetyistä soittimista Anssi on kertonut näin: ”Komppi on kotoisin luuppilevyltä. Sitä on tosin editoitu uuteen uskoon ja vielä höystetty muilla soundeilla. Kompin päälle soittelin akustista kitaraa, sähkökitaraa, bassoa sekä paria erilaista kosketinsoitinta Kurzweililla jousimattoja ja vanhalla Korgin analogisynalla ujellusta. Lisäksi suoritin ko. kappaleen äänityksissä DJ -debyyttini! Studiolla oli ikivanha ASA:n levysoitin ja kasa Irwinin sinkkuja. Niillä sitten scratchailin...”
Single lähetettiin radioille soitettavaksi heinäkuussa 2000. Ennakkoarvioista huolimatta biisi ei ala soida radioissa, ja Anssi uskoo biisin flopanneen. Syyskuun alussa Radiomafia ottaa sen kuitenkin soittolistalleen BMG:n Pequ Niemisen saatua musiikkipäällikkö Vilénin vakuuttumaan biisin ja tulevan albumin ansioista. Single tulee myyntiin 6.10.2000. Se myydään nopeasti loppuun, samoin 500 kappaleen lisäpainos. Mikan faijan BMW:stä on tehty muutamia parodiaversioita, jotka eivät Anssia kuitenkaan ole sanottavasti sykähdyttäneet.
Kappaleesta tehtiin video, jossa biisin tarina kerrotaan käyttämällä gorillapukuisia hahmoja. Huonosti käyttäytyvä gorillajengi ajelee ympäriinsä vanhalla BMW:llä. Anssi istuu takapenkillä ja laulaa. Video kuvattiin Vantaalla marraskuussa 2000 ja sen ohjasi Finn Andersson, jonka idea eläinhahmot olivat. Gorilloiden tarkoituksena oli keventää surullista biisiä ja tuoda videoon tiettyä mustaa huumoria. Video sai julkisen ensiesityksensä joulukuun 2000 alussa.
Helmikuussa 2001 MTV3:n Jyrki-ohjelma kuitenkin päätti olla jatkossa esittämättä videota (sensurointi kumottiin myöhemmin). Heille oli liikaa laulussa tapahtuva itsemurha ja videolla muutaman sekunnin ajan näkyvä auto, jonka pakoputkesta on vedetty letku sisään. Sensuroinnista nousi pieni myrsky ja tapaus uutisoitiin Helsingin Sanomia myöten. Kohun ansiosta biisi sai kuitenkin ylimääräistä julkisuutta.
Laulussa mainittu Musari tarkoittaa Museonmäkeä Vihdin kirkonkylässä Vihdin yhteiskoulun vieressä. Se oli Anssin ollessa yläasteella ”kovien jätkien tupakkapaikka”. Ramia kuvaavan termin kantakirjamaanikko Anssi löysi lukiessaan Judge Dredd -sarjakuvaa. ”Se kuvaa henkilöä, jonka korvien väli kaipaa kipeästi pientä kalibrointia. Ruuvit löysällä siis... ” Laulun tarinasta voi päätellä Laurin ja Mikan olevan veljeksiä. Tosin kelalogian ylin auktoriteetti A. Kela ei tiettävästi ole yksiselitteisesti vahvistanut tätä tulkintaa.
23.11.2001 23:10
ESKO RIIHELÄN PAINAJAINEN
Tämä kappale oli mukana sillä viiden biisin demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajoamisen jälkeen tarjosi levy-yhtiölle. Nummela-albumilla oleva versio on juuri kyseinen demoversio, jonka Anssi äänitti kotonaan. Esko Riihelä on liikenneohjelmistaan tunnettu radiotoimittaja, mutta biisi ei liity mitenkään häneen. Se oli vain kappaleen työnimi, joka jäi laulun lopulliseksi nimeksi.
Esko Riihelän painajainen on Nummela-albumin biiseistä ensimmäisenä valmistunut. Kirjassa ”Nummela – erään albumin anatomia” Anssi kutsuu tätä laulua ”elämänsä ensimmäiseksi lauluksi”. Sillä hän viittaa siihen, että niihin aikoihin hänen tapansa kirjoittaa lauluja muuttui totaalisesti. Muun muassa kielikuvat ja kielellinen kikkailu lensivät romukoppaan. Anssi alkoi kirjoittaa ”oikeista ihmisistä ja oikeista asioista niiden oikeilla nimillä”.
PUISTOSSA
Kappale syntyi joulukuussa 2000 ja se on Nummela-albumin lauluista toiseksi viimeisenä valmistunut. Anssi on kuvannut Puistossa-biisiä näin: ”Tarinaltaan aika vahvasti Springsteen-vaikutteinen biisi, siinä on ainakin omasta mielestäni vähän sellaista Atlantic Cityn henkeä.” Anssi halusi kertosäkeeseen mukaan näisäänen. Tehtävään kaavailtiin Lab-yhtyeen Anaa, mutta hän kieltäytyi. Tämän jälkeen Anssille ehdotettiin Alexandra Babitzinia (Kirkan tytär), ja hänen myötävaikutuksella saatiin kappaleesta purkkiin oivallinen versio. Kahdessa ensimmäisessä kertosäkeessä on äänessä vain Alexandra, kolmannessa myös Anssi.
Laulussa esiintyvä Pete (Petri Ruusunen) on rouva Ruususen poika. Katso tarkempi sukuselvitys laulun Rva Ruusunen kohdalta. Laulun kuulijoita on askarruttanut suuresti se, mitä tapahtuu Petelle ja Lauralla biisin lopussa, kuolevatko he vai joutuvatko vankilaan vai mitä? Anssi ei tapojensa mukaisesti ole halunnut selittää asiaa, vaan on jättänyt tilaa kuulijoiden omille tulkinnoille. Puistossa-kappaleen singlellä on mukana myös Flegmaatikkojen tekemä remix sekä alkuperäinen demoversio.
KAUNOTAR JA BASISTI
Kaunotar ja Basisti syntyi Neil Youngin uuden Silver and Gold -albumin innoittamana. Anssi teki levyltä löytyvän äänityksen mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Anssin veli Ville soittaa tällä kappaleella rumpuja ja se onkin ainoa Nummela-albumin laulu, jolla Ville on mukana.
Laulussa mainittu kardaani tarkoittaa kardaaniakselia, joka on voimansiirtoon liittyvä akseli bussin alla. Bussin kardaaniin on mahdollista kusta sisäkautta lattiassa olevan huoltoluukun kautta.
Laulun nimen, Kaunotar ja basisti, Anssi keksi suihkussa. Anssi on maininnut tämän biisin yhtenä levynsä suosikkikappaleista.
Tämä kappale oli mukana sillä viiden biisin demolla, jota Anssi Pekan ja Suden hajoamisen jälkeen tarjosi levy-yhtiölle. Nummela-albumilla oleva versio on juuri kyseinen demoversio, jonka Anssi äänitti kotonaan. Esko Riihelä on liikenneohjelmistaan tunnettu radiotoimittaja, mutta biisi ei liity mitenkään häneen. Se oli vain kappaleen työnimi, joka jäi laulun lopulliseksi nimeksi.
Esko Riihelän painajainen on Nummela-albumin biiseistä ensimmäisenä valmistunut. Kirjassa ”Nummela – erään albumin anatomia” Anssi kutsuu tätä laulua ”elämänsä ensimmäiseksi lauluksi”. Sillä hän viittaa siihen, että niihin aikoihin hänen tapansa kirjoittaa lauluja muuttui totaalisesti. Muun muassa kielikuvat ja kielellinen kikkailu lensivät romukoppaan. Anssi alkoi kirjoittaa ”oikeista ihmisistä ja oikeista asioista niiden oikeilla nimillä”.
PUISTOSSA
Kappale syntyi joulukuussa 2000 ja se on Nummela-albumin lauluista toiseksi viimeisenä valmistunut. Anssi on kuvannut Puistossa-biisiä näin: ”Tarinaltaan aika vahvasti Springsteen-vaikutteinen biisi, siinä on ainakin omasta mielestäni vähän sellaista Atlantic Cityn henkeä.” Anssi halusi kertosäkeeseen mukaan näisäänen. Tehtävään kaavailtiin Lab-yhtyeen Anaa, mutta hän kieltäytyi. Tämän jälkeen Anssille ehdotettiin Alexandra Babitzinia (Kirkan tytär), ja hänen myötävaikutuksella saatiin kappaleesta purkkiin oivallinen versio. Kahdessa ensimmäisessä kertosäkeessä on äänessä vain Alexandra, kolmannessa myös Anssi.
Laulussa esiintyvä Pete (Petri Ruusunen) on rouva Ruususen poika. Katso tarkempi sukuselvitys laulun Rva Ruusunen kohdalta. Laulun kuulijoita on askarruttanut suuresti se, mitä tapahtuu Petelle ja Lauralla biisin lopussa, kuolevatko he vai joutuvatko vankilaan vai mitä? Anssi ei tapojensa mukaisesti ole halunnut selittää asiaa, vaan on jättänyt tilaa kuulijoiden omille tulkinnoille. Puistossa-kappaleen singlellä on mukana myös Flegmaatikkojen tekemä remix sekä alkuperäinen demoversio.
KAUNOTAR JA BASISTI
Kaunotar ja Basisti syntyi Neil Youngin uuden Silver and Gold -albumin innoittamana. Anssi teki levyltä löytyvän äänityksen mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Anssin veli Ville soittaa tällä kappaleella rumpuja ja se onkin ainoa Nummela-albumin laulu, jolla Ville on mukana.
Laulussa mainittu kardaani tarkoittaa kardaaniakselia, joka on voimansiirtoon liittyvä akseli bussin alla. Bussin kardaaniin on mahdollista kusta sisäkautta lattiassa olevan huoltoluukun kautta.
Laulun nimen, Kaunotar ja basisti, Anssi keksi suihkussa. Anssi on maininnut tämän biisin yhtenä levynsä suosikkikappaleista.
23.11.2001 23:14
RVA RUUSUNEN
Laulun syntymiseen vaikutti Robert Johnsonin musiikki, jota Anssi oli niihin aikoihin kuunnellut. Kappaletta kaavailtiin yhdessä vaiheessa albumin ensimmäiseksi singleksi. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.
Levylle valittiin Pekka Witikan tuottama (Witikka soittaa myös kappaleella olevat kosketinsoittimet) versio, koska ”albumin loppupuolisko vaati hieman lisää potkua”. Vaihtoehtona oli alkuperäinen demoversio, jonka julkaisemista Anssi kannatti sen tunnelman ja sympaattisuuden takia. Livenä kappale on ollut Anssin kertoman mukaan hyvin erilainen keikalta toiselle.
Nimi Rva Ruusunen syntyi, kun Anssi eräänä yönä näki televisiossa Lemonheadsin version laulusta Mrs. Robinson ja huomasi laulavansa biisin simultaanitulkkausta: ”Hei, rouva Ruusunen…” Erikoinen yhteensattuma on se, kun Todd Solondzin ”Happiness” -elokuvan alkupuolella on hissikohtaus, joka on kuin suoraan tästä biisistä. Anssi oli tehnyt laulun ennen elokuvan näkemistä ja hämmästyi suunnattomasti nähdessään kohtauksen valkokankaalla!
Rouva Ruusunen on Puistossa-laulussa mainitun Petri Ruususen äiti. Puheenvuoro sukuhistorioitsija Kelalle: ”Rva Ruusunen tuli hyvin nuorena raskaaksi ja synnytti esikoisensa, Peten. Biologinen isä otti jalat alleen jo ennen poikansa syntymää. Rva Ruusunen meni pian uusiin naimisiin sen kusipäisen pikku hitlerin kanssa ja otti itselleen nimen Ruusunen. Myös hänen pienestä pojastaan, Petestä, tuli tällöin nimellisesti Ruusunen.”
HARHAA
Harhaa oli alun perin Pekan ja Suden kappale, johon Anssi teki uuden tekstin. Levyä äänittäessään Anssille juolahti mieleen, että tämähän on duettobiisi. Niinpä hän pyysi ja sai Anna Kuoppamäen (tunnetaan muun muassa Wilma-yhtyeestään) mukaan laulamaan. Anssi oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen: ”Annan läsnäolo vie biisin jonnekin aivan muualle kuin mihin se yksin minun laulamanani olisi päässyt.” Teho Majamäki soittaa kappaleella vibrafonia. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.
Anssi: ”Minä näen kaikkien Harhaa-biisin hahmojen asuvan samassa kerrostalossa. Säkeistöissä ikään kuin siirrytään huoneistosta toiseen. Ja eiköhän se Ruususen rouvakin asu siinä samassa talossa...” Harhaa on kuultu keikoilla harvoin, koska Anssin mukaan sen esittäminen vaatii aivan erityisen tunnelman.
Laulun syntymiseen vaikutti Robert Johnsonin musiikki, jota Anssi oli niihin aikoihin kuunnellut. Kappaletta kaavailtiin yhdessä vaiheessa albumin ensimmäiseksi singleksi. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.
Levylle valittiin Pekka Witikan tuottama (Witikka soittaa myös kappaleella olevat kosketinsoittimet) versio, koska ”albumin loppupuolisko vaati hieman lisää potkua”. Vaihtoehtona oli alkuperäinen demoversio, jonka julkaisemista Anssi kannatti sen tunnelman ja sympaattisuuden takia. Livenä kappale on ollut Anssin kertoman mukaan hyvin erilainen keikalta toiselle.
Nimi Rva Ruusunen syntyi, kun Anssi eräänä yönä näki televisiossa Lemonheadsin version laulusta Mrs. Robinson ja huomasi laulavansa biisin simultaanitulkkausta: ”Hei, rouva Ruusunen…” Erikoinen yhteensattuma on se, kun Todd Solondzin ”Happiness” -elokuvan alkupuolella on hissikohtaus, joka on kuin suoraan tästä biisistä. Anssi oli tehnyt laulun ennen elokuvan näkemistä ja hämmästyi suunnattomasti nähdessään kohtauksen valkokankaalla!
Rouva Ruusunen on Puistossa-laulussa mainitun Petri Ruususen äiti. Puheenvuoro sukuhistorioitsija Kelalle: ”Rva Ruusunen tuli hyvin nuorena raskaaksi ja synnytti esikoisensa, Peten. Biologinen isä otti jalat alleen jo ennen poikansa syntymää. Rva Ruusunen meni pian uusiin naimisiin sen kusipäisen pikku hitlerin kanssa ja otti itselleen nimen Ruusunen. Myös hänen pienestä pojastaan, Petestä, tuli tällöin nimellisesti Ruusunen.”
HARHAA
Harhaa oli alun perin Pekan ja Suden kappale, johon Anssi teki uuden tekstin. Levyä äänittäessään Anssille juolahti mieleen, että tämähän on duettobiisi. Niinpä hän pyysi ja sai Anna Kuoppamäen (tunnetaan muun muassa Wilma-yhtyeestään) mukaan laulamaan. Anssi oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen: ”Annan läsnäolo vie biisin jonnekin aivan muualle kuin mihin se yksin minun laulamanani olisi päässyt.” Teho Majamäki soittaa kappaleella vibrafonia. Laululle on tarkoituksella äänitetty vinyylilevyn rätinää luomaan tunnelmaa.
Anssi: ”Minä näen kaikkien Harhaa-biisin hahmojen asuvan samassa kerrostalossa. Säkeistöissä ikään kuin siirrytään huoneistosta toiseen. Ja eiköhän se Ruususen rouvakin asu siinä samassa talossa...” Harhaa on kuultu keikoilla harvoin, koska Anssin mukaan sen esittäminen vaatii aivan erityisen tunnelman.
23.11.2001 23:17
KISSANPÄIVÄT
Anssi äänitti levyltä löytyvän version mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Laulu on saanut aikaan tulisia kommentteja monilta, jotka ovat laulun perusteella arvelleet Anssin suhtautuvan kissoihin vihamielisesti. Siispä on paikallaan puolustuksen puheenvuoro: ”Kissanpäivät kertoo lapsuuden loppumisesta ja viattomuuden katoamisesta. Ennen vanhaan (ehkä vielä nykyisinkin?) maaseudulla oli tapana tappaa ”ylimääräiset” kissanpennut. Laulun päähenkilöllä ei ollut lapsuudessaan tähän toimitukseen sydäntä ja nyt hän muistelee näitä aikoja ja niiden viattomuutta, helppoutta ja puhtautta - asioita, jotka nykyisin tuntuvat menetetyiltä. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että päähenkilömme olisi nykyisin jonkinlainen kissojen mestaaja! Kissat vain nousevat mieleen muistoina kadonneesta nuoruudesta. Minä pidän kissoista. En voisi koskaan tappaa niitä.”
NUMMELA
Nummela-biisi syntyi tammikuussa 2001, kun Kela oli kuunnellut Bruce Springsteenin My Hometown -kappaletta. Nummela on poikkeuksellinen Kelan kappale kahdessakin mielessä. Ensinnäkin se syntyi melko nopeasti ja toiseksi Anssi teki tekstin ensin, vasta sen jälkeen sävelen. Nummela valmistui albumin biiseistä viimeisenä. Myös biisin äänitys tehtiin hyvin nopeasti ja onnellisten tähtien alla: kaikki tuntui onnistuvan luonnostaan.
Nummela laitettiin albumin viimeiseksi kappaleeksi, jotta albumi päättyisi positiivisiin tunnelmiin. Anssi on monesti maininnut Nummelan yhdeksi oman tuotantonsa suosikkikappaleista. Nummela julkaistiin myös minuutin alkuperäistä kappaletta lyhyempänä promosinglenä, jota lähetettiin radioille.
Anssi ei yleensä ole halunnut liiemmin analysoida biisejään esimerkiksi kertomalla, mikä on totta ja mikä ei. Nummelan hän kuitenkin kertoo olevan kokonaan totta (tosin muutamin taiteilijanvapautta koskevin rajoituksin: eivät ne mopot kirjaimellisesti kulkeneet kahtasataa..). Mun täytyy kävellä näin viittaa nostalgisiin tunnelmiin, jolloin täytyy lähteä katselemaan vanhoja lapsuuden maisemia. Anssi kertoo itse lähtevänsä aina silloin tällöin kävelemään nostalgian merkeissä esimerkiksi Kauniaisiin ja katsomaan miltä vanhat leikkipaikat nykyisin näyttävät. Entä miten ne katuvalot sai sammumaan: ”Vihdin kirkonkylän katuvalot sai sammumaan Osuuspankin takaseinään sijoitetun, valon määrää mittaavan anturin avulla. Kun valoisuus laski tietyn raja-arvon alle, anturi päätteli, että nyt on ilta ja sytytti katuvalot. Me sitten osoittelimme pimeän tullen anturia taskulampulla, jolloin se arveli aamun koittaneen ja sammutti valot. Tuloksena tietysti totaalinen pimeys.”
Anssin kotisivuilta löytyy video, jossa Anssi esittelee Nummela-biisin tapahtumapaikkoja.
Anssi äänitti levyltä löytyvän version mökillään Pusulassa heinäkuussa 2000. Laulu on saanut aikaan tulisia kommentteja monilta, jotka ovat laulun perusteella arvelleet Anssin suhtautuvan kissoihin vihamielisesti. Siispä on paikallaan puolustuksen puheenvuoro: ”Kissanpäivät kertoo lapsuuden loppumisesta ja viattomuuden katoamisesta. Ennen vanhaan (ehkä vielä nykyisinkin?) maaseudulla oli tapana tappaa ”ylimääräiset” kissanpennut. Laulun päähenkilöllä ei ollut lapsuudessaan tähän toimitukseen sydäntä ja nyt hän muistelee näitä aikoja ja niiden viattomuutta, helppoutta ja puhtautta - asioita, jotka nykyisin tuntuvat menetetyiltä. Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että päähenkilömme olisi nykyisin jonkinlainen kissojen mestaaja! Kissat vain nousevat mieleen muistoina kadonneesta nuoruudesta. Minä pidän kissoista. En voisi koskaan tappaa niitä.”
NUMMELA
Nummela-biisi syntyi tammikuussa 2001, kun Kela oli kuunnellut Bruce Springsteenin My Hometown -kappaletta. Nummela on poikkeuksellinen Kelan kappale kahdessakin mielessä. Ensinnäkin se syntyi melko nopeasti ja toiseksi Anssi teki tekstin ensin, vasta sen jälkeen sävelen. Nummela valmistui albumin biiseistä viimeisenä. Myös biisin äänitys tehtiin hyvin nopeasti ja onnellisten tähtien alla: kaikki tuntui onnistuvan luonnostaan.
Nummela laitettiin albumin viimeiseksi kappaleeksi, jotta albumi päättyisi positiivisiin tunnelmiin. Anssi on monesti maininnut Nummelan yhdeksi oman tuotantonsa suosikkikappaleista. Nummela julkaistiin myös minuutin alkuperäistä kappaletta lyhyempänä promosinglenä, jota lähetettiin radioille.
Anssi ei yleensä ole halunnut liiemmin analysoida biisejään esimerkiksi kertomalla, mikä on totta ja mikä ei. Nummelan hän kuitenkin kertoo olevan kokonaan totta (tosin muutamin taiteilijanvapautta koskevin rajoituksin: eivät ne mopot kirjaimellisesti kulkeneet kahtasataa..). Mun täytyy kävellä näin viittaa nostalgisiin tunnelmiin, jolloin täytyy lähteä katselemaan vanhoja lapsuuden maisemia. Anssi kertoo itse lähtevänsä aina silloin tällöin kävelemään nostalgian merkeissä esimerkiksi Kauniaisiin ja katsomaan miltä vanhat leikkipaikat nykyisin näyttävät. Entä miten ne katuvalot sai sammumaan: ”Vihdin kirkonkylän katuvalot sai sammumaan Osuuspankin takaseinään sijoitetun, valon määrää mittaavan anturin avulla. Kun valoisuus laski tietyn raja-arvon alle, anturi päätteli, että nyt on ilta ja sytytti katuvalot. Me sitten osoittelimme pimeän tullen anturia taskulampulla, jolloin se arveli aamun koittaneen ja sammutti valot. Tuloksena tietysti totaalinen pimeys.”
Anssin kotisivuilta löytyy video, jossa Anssi esittelee Nummela-biisin tapahtumapaikkoja.
23.11.2001 23:20
quote:
hemmetin hyviä biisejä. Suorastaan upeita siis.
Täysin samaa mieltä.
hemmetin hyviä biisejä. Suorastaan upeita siis.
Täysin samaa mieltä.
24.11.2001 22:03
Kiitoksia kovasti vaivannaosta. Epailematta olisin loytanyt asiat ennenpitkaa muutenkin, mutta kuten sanoattua, niin kiitoksia kattavasta jutusta.
t. Leo
t. Leo
26.11.2001 1:32
Kiitos itsellesi. Mulla oli nää tiedot valmiiksi koottuina, joten muuta vaivaa lähettämisen lisäksi tästä ei ollut. Tietojen kerääminen on ollut osa omaa ”biiseihintutustumisprosessiani”. Toivottavasti tiedoista oli sinulle ja ehkä muillekin hyötyä.
Anssin kotisivuilta löytyy vielä paljon muutakin tietoa näistä lauluista, Anssin ajatusmaailmasta, Anssista biisintekijänä jne., joten kannattaa lueskella niitä. Ja paras tapa tutustua Nummela-albumin lauluihin on tietenkin kuunnella niitä antaa laulujen itse avautua kertomaan tarinaansa.
Anssin kotisivuilta löytyy vielä paljon muutakin tietoa näistä lauluista, Anssin ajatusmaailmasta, Anssista biisintekijänä jne., joten kannattaa lueskella niitä. Ja paras tapa tutustua Nummela-albumin lauluihin on tietenkin kuunnella niitä antaa laulujen itse avautua kertomaan tarinaansa.
26.11.2001 19:45
hienoja biisejä, kai sitten niitäkin. kovin täsmällisesti näiden tuhannen ja yhden yön tarinoiden sanamuotoja ei kuitenkaan ole ajateltu ei millään pahalla, mutta kun poliisi pysäyttää edellä menevän ajoneuvon, välähtää poliisiauton katolla punaiset valot, eivät siniset (..laura näkee peileistänsä/miten valot siniset välähtää/ vaatien pysähtymään..). myös viimeisin sinkku, milla, pysäyttää vähän väliä omituisilla käänteillään. alussahan milla (jona anssi esiintyy niin aidosti, että lähestulkoon voi kuvitella anssin itsensä löytävän jack nicholsonin ihailijan viereltään.. ) kuvailee miestä, jonka löytää OMASTA sängystään. sitä minä vaan ihmettelen, että minkä vuoksi millan sitten täytyy vuoteestaan lähteä käytävään pukeutumaan, jollei tiedä kuka sängyssään makaa. tiedä sitäkään, minkä hiipparin sinne on matkoiltaan tuonut. saattaa olla kämppä vailla tavaroita, kun milla päättää palata. jos sänky onkin tuon miehen, niin miksi milla sitä kuvailee omanaan? muutenkin ne sanat hieman töksähtelevät..
eipä tämä varmaan maailmaa kaada eikä ketään kiinnosta, mutta pakko sitä jotenkin on ahdistuksensa purkaa.. ihmisiähän me vain kaikki, erehtyväinen minäkin..
eipä tämä varmaan maailmaa kaada eikä ketään kiinnosta, mutta pakko sitä jotenkin on ahdistuksensa purkaa.. ihmisiähän me vain kaikki, erehtyväinen minäkin..
26.11.2001 20:18
kun poliisi pysäyttää edellä menevän ajoneuvon, välähtää poliisiauton katolla punaiset valot, eivät siniset (..laura näkee peileistänsä/miten valot siniset välähtää/ vaatien pysähtymään..).
Tästä on ollut puhetta jo pariin kertaan. Sininen valo yhdistetään kuitenkin helpommin poliisiautoon kuin jos tekstissä lukisi valot punaiset välähtää. Silloin varmaan ihmeteltäisiin, että mikäs punainen valo siellä oikein välkkyy. Eli kyllä nämä sanat on tarkkaan harkittu.
myös viimeisin sinkku, milla, pysäyttää vähän väliä omituisilla käänteillään. alussahan milla (jona anssi esiintyy niin aidosti, että lähestulkoon voi kuvitella anssin itsensä löytävän jack nicholsonin ihailijan viereltään.. ) kuvailee miestä, jonka löytää OMASTA sängystään. sitä minä vaan ihmettelen, että minkä vuoksi millan sitten täytyy vuoteestaan lähteä käytävään pukeutumaan, jollei tiedä kuka sängyssään makaa. tiedä sitäkään, minkä hiipparin sinne on matkoiltaan tuonut. saattaa olla kämppä vailla tavaroita, kun milla päättää palata. jos sänky onkin tuon miehen, niin miksi milla sitä kuvailee omanaan?
Jospa Milla ei vain pysty kohtaamaan sängyssä lojuvaa miestä, kun tämä herää?
Musta Anssin sanat on just erityisen tarkkaan harkittu ja niistä jää todentuntuinen fiilis. Kokonaisuus ratkaisee, mutta kokonaisuuskin koostuu yksityiskohdista...
~kaaokseni on hallinnassa~ :D
Edited by - Mörri on 26/11/2001 20:18:43
kun poliisi pysäyttää edellä menevän ajoneuvon, välähtää poliisiauton katolla punaiset valot, eivät siniset (..laura näkee peileistänsä/miten valot siniset välähtää/ vaatien pysähtymään..).
Tästä on ollut puhetta jo pariin kertaan. Sininen valo yhdistetään kuitenkin helpommin poliisiautoon kuin jos tekstissä lukisi valot punaiset välähtää. Silloin varmaan ihmeteltäisiin, että mikäs punainen valo siellä oikein välkkyy. Eli kyllä nämä sanat on tarkkaan harkittu.
myös viimeisin sinkku, milla, pysäyttää vähän väliä omituisilla käänteillään. alussahan milla (jona anssi esiintyy niin aidosti, että lähestulkoon voi kuvitella anssin itsensä löytävän jack nicholsonin ihailijan viereltään.. ) kuvailee miestä, jonka löytää OMASTA sängystään. sitä minä vaan ihmettelen, että minkä vuoksi millan sitten täytyy vuoteestaan lähteä käytävään pukeutumaan, jollei tiedä kuka sängyssään makaa. tiedä sitäkään, minkä hiipparin sinne on matkoiltaan tuonut. saattaa olla kämppä vailla tavaroita, kun milla päättää palata. jos sänky onkin tuon miehen, niin miksi milla sitä kuvailee omanaan?
Jospa Milla ei vain pysty kohtaamaan sängyssä lojuvaa miestä, kun tämä herää?
Musta Anssin sanat on just erityisen tarkkaan harkittu ja niistä jää todentuntuinen fiilis. Kokonaisuus ratkaisee, mutta kokonaisuuskin koostuu yksityiskohdista...
~kaaokseni on hallinnassa~ :D
Edited by - Mörri on 26/11/2001 20:18:43
27.11.2001 13:50
no niin no niin, tarkoitukseni ei ollut ärsyttää
tiesinkin tuon jo sanoja sovittelemalla, että punaiset valot eivät laulun sanoihin sopisi, mutta töksähtävän vaikutelman välttely ei poista sitä tosiasiaa, että siniset valot poliisiauton katolla eivät vaadi pysäyttämään.. ja uskon kyllä etten taatusti ole ainoa enkä varmasti ensimmäinenkään tämän huomion tehnyt, mutta eilen tuota kyseistä biisiä kuunnellessa vain tuli sellainen tunne, että jospa nyt siitä jossain sanoisin.. tekoni saan varmaan anteeksi jos piiloudun raukkamaisesti sananvapauden leveän selän taa ?
millaa kritisoidessani tein sen tyypillisen mokan, etten ollut tarpeeksi selkeä sanoissani. ajatuksenani oli se, että jos milla miettii omassa sängyssään, että kukahan tuo alaston mies mahtaa olla, niin tuskin hän silloin miestä kovin hyvin tuntee. tällaisessa tapauksessa kyse on ilmeisesti ollut ns. yhden illan seikkailusta. omasta kämpästään poistuessaan hän jättää miehen yksin, ja tämä sotii ainakin minun ajattelutapaani vastaan. en kyllä ihan heti uskaltaisi ketä tahansa jättää arvokorujeni ja rahakokoelmieni kanssa kahden. mutta millahan on milla .. toisena vaihtoehtona on se, että henkilöt seikkailivat miehen asunnolla, mutta siinä tulee taas kysymysmerkki kohtaan .. sängyssäni mies... toisaalta tässä saattaa olla myös jonkinlainen piilomerkitys, jota tällainen maalaistollo ei heti tajua. kaikella kuitenkin on tarkoituksensa, ehkä myös tällä..
enkä sitä kieltänytkään, että kela ei osaisi biisejä vääntää. kuitenkaan henkilökohtaisesti en yhtään tarinaa ole kolmea kertaa enempää hymy naamallani kuunnellut. syynä ei kuitenkaan välttämättä ole herra kela, vaan osansa moitteistani saavat myös valtakunnalliset radiokanavat, joilla on tapana ottaa levyltä kuin levyltä yksi biisi ja huudattaa sitä niin kauan, että jokainen vaippaikäinenkin osaa tutin takaa laulaa virheettömästi kyseisen virrenpätkän. ja kun sitten vihdoin tulee se aika, että levy on tältä raiteelta loppuunpalanut, niin otetaan sitten seuraava ja soitetaan sitä taas kauan ja hartaasti. oho, tulipa taas sanottua eikä ollenkaan aiheen vierestä..
no, nypätkää hiasta jos vielä on epäselvyyksiä..
no niin no niin, tarkoitukseni ei ollut ärsyttää
tiesinkin tuon jo sanoja sovittelemalla, että punaiset valot eivät laulun sanoihin sopisi, mutta töksähtävän vaikutelman välttely ei poista sitä tosiasiaa, että siniset valot poliisiauton katolla eivät vaadi pysäyttämään.. ja uskon kyllä etten taatusti ole ainoa enkä varmasti ensimmäinenkään tämän huomion tehnyt, mutta eilen tuota kyseistä biisiä kuunnellessa vain tuli sellainen tunne, että jospa nyt siitä jossain sanoisin.. tekoni saan varmaan anteeksi jos piiloudun raukkamaisesti sananvapauden leveän selän taa ?
millaa kritisoidessani tein sen tyypillisen mokan, etten ollut tarpeeksi selkeä sanoissani. ajatuksenani oli se, että jos milla miettii omassa sängyssään, että kukahan tuo alaston mies mahtaa olla, niin tuskin hän silloin miestä kovin hyvin tuntee. tällaisessa tapauksessa kyse on ilmeisesti ollut ns. yhden illan seikkailusta. omasta kämpästään poistuessaan hän jättää miehen yksin, ja tämä sotii ainakin minun ajattelutapaani vastaan. en kyllä ihan heti uskaltaisi ketä tahansa jättää arvokorujeni ja rahakokoelmieni kanssa kahden. mutta millahan on milla .. toisena vaihtoehtona on se, että henkilöt seikkailivat miehen asunnolla, mutta siinä tulee taas kysymysmerkki kohtaan .. sängyssäni mies... toisaalta tässä saattaa olla myös jonkinlainen piilomerkitys, jota tällainen maalaistollo ei heti tajua. kaikella kuitenkin on tarkoituksensa, ehkä myös tällä..
enkä sitä kieltänytkään, että kela ei osaisi biisejä vääntää. kuitenkaan henkilökohtaisesti en yhtään tarinaa ole kolmea kertaa enempää hymy naamallani kuunnellut. syynä ei kuitenkaan välttämättä ole herra kela, vaan osansa moitteistani saavat myös valtakunnalliset radiokanavat, joilla on tapana ottaa levyltä kuin levyltä yksi biisi ja huudattaa sitä niin kauan, että jokainen vaippaikäinenkin osaa tutin takaa laulaa virheettömästi kyseisen virrenpätkän. ja kun sitten vihdoin tulee se aika, että levy on tältä raiteelta loppuunpalanut, niin otetaan sitten seuraava ja soitetaan sitä taas kauan ja hartaasti. oho, tulipa taas sanottua eikä ollenkaan aiheen vierestä..
no, nypätkää hiasta jos vielä on epäselvyyksiä..
27.11.2001 14:01
Mä utelin taannoin tota samaa sänkykysymystä. Anssin vastaus:Milla ei vain halua kohdata miestä tämän herättyä. Ihan sama missä sängyssä sitä ollaan.
27.11.2001 14:17
Vaikka miten muotoin päätin, että en sekaannu terveisiä Anssi osastolle, mutta tämä Anssin musiikin analysointi kappaleittain, vaatii syvää ja herkkää pohdinnallista ajatusta, jossa ei ole hituskaa ironiaa saati sitten elämyksellistä ja aikaa seuraavaa tempoa ja kysymyksessä ei tientenkään ole Anssin tämän hetkinen tilanne vaan pohditaan jostain aivan uutta, josta joskus on ollut puhetta, mutta jota ei tietääkseni ole pohdittu liian pysyvästi eikä syvästi. Joten Anssi Kelan laulun sävelmien sanotus lienee säveltäjän oman pään tuottamaa energiaa joita sanoittaja tuskin itse ihmettelee ja jos ihmettelee niin ihmettelee miksi ihmettelee. Kun sävel ja sanoitus iskee, mitä ihmettelemistä siinä on ja jos niitä alkaa selostamaan , päätyy joron jäljille.
27.11.2001 22:52
quote:
kuvailee miestä, jonka löytää OMASTA sängystään. sitä minä vaan ihmettelen, että minkä vuoksi millan sitten täytyy vuoteestaan lähteä käytävään pukeutumaan, jollei tiedä kuka sängyssään makaa. tiedä sitäkään, minkä hiipparin sinne on matkoiltaan tuonut. saattaa olla kämppä vailla tavaroita, kun milla päättää palata. jos sänky onkin tuon miehen, niin miksi milla sitä kuvailee omanaan? muutenkin ne sanat hieman töksähtelevät..
Ehkä Milla on omassa sängyssään, mutta haluaa poistua tilanteesta vähin äänin sen takia, että haluaa lähteä rauhassa miettimään asioita ilman, että joutuu miehelle selittämään minne menee.
Ehkä se on sen miehen sänky, mutta Milla juuri herättyään vain kutsuu sitä sängykseen sen takia, että useimmiten kuitenkin ihminen herää omasta sängystään. Ehkä aamua on edeltänyt vähempi tai enempi alkoholin nauttiminen, eikä Milla senkään takia juuri herättyään kykene niin tarkkaan erittelemään, kenen sängystä herää, jotta Anssi Kelan kriittisimmätkin kuuntelijat olisivat tytyyväisiä. Ehkä Millalla on moraalisesti niin huono olo, että sana sängyssäni kuvaa sitä tunnelmaa, että tuon miehen ei pitäis olla samassa sängyssä kuin minä (siis Milla).
Ehkä hän kutsuu sitä sängykseen sen takia, että hän nukkui siinä, olipa se sänky tosiasiassa kenen tahansa. Jos mä oon kylässä jonkun luona nukkumassa tai vaikka hotellissa, niin kyllä mä voin sanoa, että ”mun sänkyyn kaatui vesilasi” tai ”mun sängyssä on kuollut hiiri”, vaikka se ei oikeasti ole mun sänky.
Anssi on kertonut miettivänsä jokaista laulujensa sanaa niitä tehdessään, joten varmaan tuo ”sängyssäni” –sanakin on ihan tarkoituksella juuri siinä muodossa.
Noita sinisiä valoja on käsitelty täällä jo useasti, joten ei niistä sen enempää.
Anssilla on mielestäni lauluissaan monia mielenkiintoisia sanavalintoja, tässä kaksi esimerkkiä:
- Samat sateet LANKEAA
- Vuotta vanhempana KATSOIN kun faijaa haudattiin
kuvailee miestä, jonka löytää OMASTA sängystään. sitä minä vaan ihmettelen, että minkä vuoksi millan sitten täytyy vuoteestaan lähteä käytävään pukeutumaan, jollei tiedä kuka sängyssään makaa. tiedä sitäkään, minkä hiipparin sinne on matkoiltaan tuonut. saattaa olla kämppä vailla tavaroita, kun milla päättää palata. jos sänky onkin tuon miehen, niin miksi milla sitä kuvailee omanaan? muutenkin ne sanat hieman töksähtelevät..
Ehkä Milla on omassa sängyssään, mutta haluaa poistua tilanteesta vähin äänin sen takia, että haluaa lähteä rauhassa miettimään asioita ilman, että joutuu miehelle selittämään minne menee.
Ehkä se on sen miehen sänky, mutta Milla juuri herättyään vain kutsuu sitä sängykseen sen takia, että useimmiten kuitenkin ihminen herää omasta sängystään. Ehkä aamua on edeltänyt vähempi tai enempi alkoholin nauttiminen, eikä Milla senkään takia juuri herättyään kykene niin tarkkaan erittelemään, kenen sängystä herää, jotta Anssi Kelan kriittisimmätkin kuuntelijat olisivat tytyyväisiä. Ehkä Millalla on moraalisesti niin huono olo, että sana sängyssäni kuvaa sitä tunnelmaa, että tuon miehen ei pitäis olla samassa sängyssä kuin minä (siis Milla).
Ehkä hän kutsuu sitä sängykseen sen takia, että hän nukkui siinä, olipa se sänky tosiasiassa kenen tahansa. Jos mä oon kylässä jonkun luona nukkumassa tai vaikka hotellissa, niin kyllä mä voin sanoa, että ”mun sänkyyn kaatui vesilasi” tai ”mun sängyssä on kuollut hiiri”, vaikka se ei oikeasti ole mun sänky.
Anssi on kertonut miettivänsä jokaista laulujensa sanaa niitä tehdessään, joten varmaan tuo ”sängyssäni” –sanakin on ihan tarkoituksella juuri siinä muodossa.
Noita sinisiä valoja on käsitelty täällä jo useasti, joten ei niistä sen enempää.
Anssilla on mielestäni lauluissaan monia mielenkiintoisia sanavalintoja, tässä kaksi esimerkkiä:
- Samat sateet LANKEAA
- Vuotta vanhempana KATSOIN kun faijaa haudattiin
28.11.2001 22:14
Lausunpa nyt minäkin kiitokseni Samille noista biisien taustoista Olen lukenut Nummela-päiväkirjan ja seurannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti näitä keskusteluita, mutta silti niistä löytyi paljon uuttakin tietoa! Olet tosiaan perehtynyt asiaan...
30.11.2001 13:29
siis anssila on ihan sairaan hyviä biisejä
30.11.2001 15:22
Kaikki ANssin biisit on HUIPPUJA!! Jatka Anssi samaan malliin!
Anssi on tosi ihana!
Anssi on tosi ihana!
Viimeksi kommentoitu