Forum 2001-2002

keva 30.12.2001 19:18 Satu Satu Olipa kerran orava nimeltään Aatu. Hän oli aivan äärimmäisen rakastunut haukkaan joka totteli nimeä Liisa. Kukaan, ei kukaan tiennyt Liisan oikeaa luonnetta, hän näytti itsestään vain pinnan, hienostuneen pinnan. Aatu ajatteli Liisasta vain hyvää, hän ei huomannut kuinka julmasti Liisa puhui Aatulle. Aatu hoki rakkauttaan Liisalle ja ehdotti ulkomaanmatkaa. Tietenkin Liisa suostui, saihan hän ilmaisen matkan. Niinpä he lähtivät Ranskaan. Ranskassa Liisa sanoi Aatulle rakastavansa tätä, mikä ei tietenkään ollut totta ja pyysi Aatulta turkkia. Aatu osti tuon turkin Liisalle viimeisillä rahoillansa. Liisa halusi mennä yksin ulos ja käski Aatun pysyä hotellihuoneessa. Niinpä Liisan sitten lähti pubiin. Pubissa Liisa tapasi Mikon, tuon unelmien myyrän. Mikko oli rikas, komea ja rohkea. Aatu ei ollut kovinkaan rikas, hänen komeutensa ei oltu huomattavaa ja ei hän ainakaan vuorelle kiipeäisi. Mikolla oli sormus, hän oli kuulemma tiennyt että hän kohtaa tänään täällä juuri sen oikean, rakkaansa. Niinpä hän kosi Liisaa, ja miksei Liisa olisi suostunut. Niinpä Liisa lähti hotellille päin, hän ja Mikko olivat sopineet tapaavansa Suomessa, molempien kotimaassa. Hotellilla Aatu oli jo unten mailla, autuaan onnellisena ja tietämättömänä. Hänellä ei ollut aavistustakaan etä hänen herkkä sydän oli särjetty. Tuli päivä jolloin Aatu ja Liisa lähtivät Suomeen. Liisa sanoi menevänsä Helsingiin, Aatun uteliaisuus oli herännyt ja hän lähti Liisan perään, Liisan tietämättä. Keskellä Helsingin toria hän huomasi Liisan ja Mikon halaamassa. Tietenkin Aatua alkoi suututtaa ja hän huusi Mikolle päin että:- Irti minun rakkaastani senkin myyrän kuvatus! Mikko huusi takaisin tai oikeastaan totesi että:- Pidä sinä pääsi kiinni, kai minä nyt saan vaimoani koskettaa. Niinpä Aatu lähti takaisin kotiinsa. Kului pari vuotta ja Aatu oli unohtanut jo Liisan ja oli löytänyt elämänsä naisen. Tämä nainen oli kiltti, ystävällinen, oma itsensä ja hauska, hän oli Kerttu- orava. He olivat menossa naimisiin, ilman lahjoja tai mitään. He olivat vain he, kaksi oravaa. Aatu meni Helsinkiin etsimään hääpukua ja huomaa torilla Liisan näköisen haukan, hän raahaa perässään myyrän ja haukan sekoitusta, pientä poikaa. Aatu kuulee kuinka Liisa huutaa vihaisena pojalleen:- Nyt Aatu tulet tai äiti suuttuu ja jättää sinut yksin tänne torille. Poika alkaa tientenkin itkemään noista vihaisista sanoista, vaikka hän ei niiden merkitystä ymmärräkkään. Aatu tiesi, että Liisa ei ollut unohtanut häntä, ei sisimmässään, muuta pinnassaan kyllä. Joops, kaikki varmaan tajus mist biisit tää juttu on. Eri sanoil vaan. Mä uskon edelleen et Anssille on toi tapahtunu. Joskus... Älkää ny si tappako mua tän takii=), tuli vaan mieleen tääki kirjottaa...=)
Essi 30.12.2001 19:31 Hieno tarina!Oletkos ajatellut ryhtyä kirjailijaksi

keva 30.12.2001 19:34 Oonhan mä=)... Äh en kait... En mä kuitesa osais mitää. Ja ei toi oo ees hieno, hieman vaa mielikuvitusta. Kolmivuotiaan sepostusta=)





´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´
Chride83 30.12.2001 20:25 Ei nyt yhtään huonompaa.
Sopisi aika hyvin Mauri Kunnaksen kuvitusten kanssa lastenkirjaksi..

-laura- 30.12.2001 20:35 Hyvä satu jos sitä saduksi voi kutsua,ja hyvä biisikin mistä ton oot kirjottanu.Mullekin on tullu mieleen et toi on tapahtunu Anssille joskus.
touho 30.12.2001 21:34 no höh.. mulla ei sytytä.. mikä biisi?

/touho
Chride83 30.12.2001 21:43 no höh.. mulla ei sytytä.. mikä biisi?

Esko Riihelän Painajainen, eikös sen jo huomaa..
Ääh, ei nyt sentään, kyse on Laulu petetyille, uutta tuotosta.

touho 30.12.2001 21:47 jaa. se kyllä loppupuolella muistutti kata kärkkäisen luonnehdintaa ensi-ilta ohjelmassa, kuinka hänen kirjansa eroaa minä ja morrison elokuvasta.Sillä Katan kirjaanhan se perustuu.

no enhänmä niitä laulu Petetyille sanoja muistakaan ku oon n. 1½ kertaa kuullu sen..
/touho

Edited by - touho on 30/12/2001 21:48:50
laulajatyttö 30.12.2001 22:38 Olipas opettavainen tarina! Yks juttu vaan harmittaa... nimittäin se että taas sama nimi mikä mulla on valittiin jonkun mummon sivuosan nimeksi....kaikissa tarinoissa mä oon joku naapurin täti... ööhh....

Mä uskon edelleen että Anssille on tapahtunu toi. Joskus...

No niin varmaan kaikille suurinpiirtein. Yleensä.
keva 31.12.2001 20:56 Sori laulajatyttö ei se ollu pahal. Mut mun mielest Anssi on saanu just inspiksen tohon biisiin just tost jutust...



´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´