Artisti ja hänen brändinsä, osa 3

| Aiheet: Musiikki | Kirjoittaja:

7. VUOROVAIKUTUS

Millä tavoin olet vuorovaikutuksessa yleisösi kanssa? (esim. keikat, blogi)

Olen mielelläni vuorovaikutuksessa kuulijoitteni kanssa, nettisivustoni (ja nykyisin myös Facebook) on minulle luontevin tapaa ylläpitää kontaktia. Minusta on hauskaa vastailla erilaisiin kysymyksiin ja välillä väitelläkin yleisön kanssa. En ole koskaan sensuroinut saitillani esitettyjä mielipiteitä, olen välillä jopa kannustanut kritiikin esittämiseen.

Olen keikoillakin pyrkinyt olemaan yleisön jututettavissa, mutta kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ovat minulle hiukan haastavampia. Käyn hyvin harvoin fanieni kanssa keikkojeni jälkeen varsinaisia keskusteluja, yleensä raapustelen nimmareita ja poseeraan kuvissa, siinä se. Olen tuollaisissa tilanteissa hiukan liian ujo ja varautunut pystyäkseni generoimaan luontevaa rupattelua. Netissä kirjoitellessa tätä ongelmaa ei ole, joten itselleni se on siksi toimivampi kommunikaation väline.

Onko vuorovaikutus yleisösi kanssa muuttunut artistivuosiesi aikana? Miten?

Sinänsä se ei varmaankaan ole muuttunut, volyymi on vain kasvanut. Olen ollut netissä aktiivinen puuhastelija hamasta alusta lähtien, mutta nykyisin sosiaalinen media tietysti siirtää kommunikoinnin ja virtuaalisen läsnäolon mahdollisuudet aivan uudelle tasolle. Olen aina ollut innokas hakemaan uusia muotoja artistina olemiseen ja olenkin ylpeä siitä, että toisinaan minua on tituleerattu edelläkävijäksikin netin mahdollisuuksien hyödyntämisen suhteen.

Minkälainen palaute yleisöltä on vaikuttanut ja muokannut eniten sitä, mitä on Anssi Kela?

Oikeastaan ainoa alue, jossa annan yleisön palautteen suoraan vaikuttaa tekemisiini, on keikkailu. Pyydän yleisöä usein valitsemaan keikalla kuultavia biisejä. Kappaleiden vastaanotto livetilanteessa myös määrittelee keikkojen sisältöä. Esim. parhaillaan meneillään olevan kiertueen alkupuolella huomasimme, että Kissanpäivät-kappale ei selvästikään kiinnostanut kuulijoita, joten pudotimme sen pois setistä.

En kuitenkaan anna yleisön mielipiteen vaikuttaa siihen millaisia lauluja ja levyjä teen, millaisia mielipiteitä esitän tai millaiselta näytän. Tuollaisten asioiden on oltava sisäsyntyisiä. Niiden on kummuttava omasta palosta – ei siitä mitä muut ajattelevat. Jos artisti alkaa teettää markkinatutkimuksia siitä, millaista musiikkia hänen yleisönsä haluaa hänen tekevän, niin jotain todella olennaista on silloin kuollut. Musiikin ympärille on syntynyt monimuotoista liiketoimintaa, mutta sen ydin ei saa olla bisnestä. Siellä pitää olla sydän.

8. HÄIRIÖITÄ JA KOMPROMISSEJA

Kuka vastaa artisti Anssi Kelan viestinnästä? Oletko kokenut, että näkemyksenne viestinnällisestä tavoitteesta ja keinoista ovat yhteisiä vai onko ollut myös eroja?

Vastaan siitä käytännössä itse. Levy-yhtiö laatii levyn julkaisun yhteydessä tiedotteen, mutta yleensä olen itse peukaloinut niitäkin hiukan. Haastattelut sovitaan tavallisesti levy-yhtiön kautta, joten sillä on rooli esim. siinä millaisissa tv-ohjelmissa vierailen.

Oletko onnistunut pitämään oman viestintäsi johdonmukaisena? Jos et, kerro esimerkki.

Olen alusta lähtien ollut hyvin johdonmukainen sen suhteen, etten halua uhrata koko elämääni julkisuuden alttarille. En ole koskaan suostunut puhumaan julkisesti yksityiseksi katsomistani asioista. Tästä en ole tinkinyt, välillä tuota rajaa joutuu haastatteluissa puolustamaan aika tiukastikin.

Oma johdonmukaisuuteni tässä asiassa ei kuitenkaan ole estänyt lehtiä kirjoittelemasta juuri mitä ne haluavat. Kuvittelin alussa naiivisti, että jos en tuo yksityiselämäänsä esille, niin siitä ei myöskään kirjoiteta. Olen kuitenkin kantapään kautta oppinut, ettei juorulehdistö pelaa reilua peliä. Halutut otsikot kirjoitetaan, vaikka jouduttaisiinkin hiukan vääntämään tosiasioita suoriksi. Kuvia on manipuloitu, toimittaja on tekeytynyt joksikin muuksi, on julkaistu juttuja, joissa sanakaan ei pidä paikkaansa. Keltaisen lehdistön toimintatapojen raadollisuus on kieltämättä ollut urani ikävin yllätys.

Onko median kautta välittynyt kuva artisti Anssi Kelasta yhdenmukainen Anssi Kelan oman viestinnän kanssa? Jos ei, miten se eroaa? Kerro esimerkki.

Joitakin vuosia sitten minusta julkaistiin pieni juttu (en muista enää lehteä), jonka mukaan minut oli nähty Alajärvellä ravintola Kitronhovissa. Olin nauttinut tunnelmallista illallista kauniin tummatukkaisen naisen kanssa, ilmassa oli selvästi ollut romantiikkaa. Jossain vaiheessa pöytämme luo oli tullut fani tiedustelemaan kohteliaasti nimikirjoitusta. Olin tällöin hermostunut ja häätänyt fanin hyvin töykeästi tiehensä.

Tuossa on pieni esimerkki jutusta, jossa sanakaan ei ollut totta. En muista koskaan olleeni Alajärvellä, Kitronhovista en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Kuitenkin juttu oli painettu lehteen, ja ihmisillä on taipumus uskoa lukemansa asiat.

Jos kysymystä ajattelee hiukan laajemmin, niin mediaan on nykyisin todella vaikeaa saada pelkästään työhöni liittyviä juttuja. Jos olen julkaissut uuden levyn ja annan sen tiimoilta haastatteluja, niin usein julkaistuissa jutuissa levy saatetaan mainita vain sivulauseessa. Toimittajat ovat joskus haastattelutilanteessa jopa sanoneet, ettei juttua julkaista lainkaan, jollei siihen keksitä jotain mikä kiinnostaa ihmisiä. Eli musiikki ei kiinnosta. Pitää löytyä kärki, josta saadaan myyvä otsikko. Mieluiten negatiivinen, tyyliin Anssi Kela kävi pohjalla.

Parisuhteesta tai perheestäni saisin kyllä revitellä aukeamatolkulla, mutta siitä en suostu puhumaan. Tämä tekee suhteeni lehdistöön toisinaan haastavaksi.

Kerro esimerkki tapahtumasta tai tilanteesta, jossa sinuun liitetty julkisuus on ollut vaarassa vaikuttaa yleisön mielikuvaan artisti Anssi Kelasta.

Vuonna 2003 tapahtunut avioeroni murensi median siihen asti minusta maalaaman tahrattoman kuvan. Pääni päälle oli parin vuoden ajan piirrelty sädekehää, mutta äkkiä otsalleni alettiinkin sutata sarvia. Käännös oli totaalinen, ja lehdistölle epäilemättä hekumallinen: korokkeelle nostettu täydellinen mies saatiin mätkiä oikein surutta alas. ”FANIT RAIVOSTUIVAT!” luki lööpeissä. Eräs vanhempi rouva tosiaan tulikin haukkumaan minut keikkani jälkeen pataluhaksi, mutta tuota kohtaamista lukuunottamatta kukaan ei toivottanut minulle mitään muuta kuin voimia vaikeana aikana.

Onko vastaasi tullut tilannetta, jossa yleisö on reagoinut vahvasti Anssi Kelassa tai sen viestinnässä esiin tulleeseen muutokseen?

Olen viime vuosina kirjoitellut blogiini myös mielipiteitäni erilaisista asioista; politiikasta, tekijänoikeuksista, kasvissyönnistä, rasismista, eläinten oikeuksista, ilmastonmuutoksesta… Nämä kirjoitukset ovat poikineet keskustelua, jossa minua vastaan on toisinaan hyökätty aika kovinkin äänensävyin. Eipähän tarvitse enää Kelankaan levyjä ostella on ollut aika yleinen kommentti. Jotenkin kuitenkin veikkaan, että moni tuon kommentin esittäneistä ei ole ostellut levyjäni aikaisemminkaan.

On ollut kiinnostavaa havaita, että joidenkin korvissa musiikki muuttuu huonoksi sen jälkeen, kun osoittautuu, että tekijän maailmankuva poikkeaa omasta. Olen saanutkin kuulijoiden taholta neuvoja siitä, ettei muusikon tulisi esittää mielipiteitä mistään asiasta.

Artistilla voi olla useita yhteistyökumppaneita – levy-yhtiö, tiedottajat, manageri, merchandise-tuotteiden myyjät, teknikot, miksaajat, bändikaverit, turvamiehet, kuljettajat. Onko joku näistä joskus haavoittanut tai päinvastoin positiivisesti vaikuttanut Anssi Kelasta syntyvään mielikuvaan? Miten? Kerro.

Hiukan naurahdin tuon sanan ”turvamiehet” kohdalla. Nyt ollaan Suomessa!

Arvelisin, että ainakaan negatiivisessa mielessä työkavereiden toiminnalla ei ole ollut paljoakaan vaikutusta. Tietysti keikoilla pitää muistaa, että jos joku mokailee, niin sillä on taipumus mennä artistin piikkiin. Takavuosilta mieleen tulee esimerkiksi keikkapaikka, johon sain porttikiellon erään äänimiehen hiukan innostuttua ottamaan takahuoneesta mukaansa ylimääräisiä esineitä. Tuossa tapauksessa porttikiellon sai kuitenkin artisti Anssi Kela, ei kyseinen äänimies.

Onko yleisösi joskus ymmärtänyt viestisi väärin?

Lehdissä on välillä ollut juttuja, joita olen joutunut selittelemään. Sitaatit irroitettuna asiayhteydestään voivat joskus muuttaa merkitystään.

Huumori on myös vaikea laji. Olen saattanut murjaista mielestäni mehevän kaskun, mutta lehdestä luettuna se vaikuttaakin siltä, kuin kyseessä olisi jotain mitä pohdiskelisin oikein otsa rypyssä.

9. GLOBAALIA TOIMINTAA

Miten musiikkimarkkinoiden globalisoituminen näkyy/tuntuu Anssi Kelan kohdalla? Onko se vaikuttanut yleisöön/kilpailuun tai artisti Anssi Kelaan?

Yleisemmällä tasolla vaikuttaisi siltä, että ainakin ulkomaisten tähtien lisääntynyt konserttitarjonta on osaltaan näivettänyt meidän kotimaisten artistien keikkailumahdollisuuksia. Isoja megakonsertteja on nykyisin aivan eri tavalla kuin ennen. Ihmiset, jotka käyvät vuosittain kerran tai pari kuuntelemassa elävää musiikkia, menevät katsomaan mieluummin Springsteeniä stadionille kuin suomalaista bändiä Tavastialle.

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä miten tuottoisa bisnes livemusiikki nykyisin on. Sitähän se onkin, jos olet U2. Meille suomenkiertäjille tilanne on sen sijaan muuttumassa aina vain karummaksi, ihmiset eivät enää käy keikoilla samalla tavoin kuin ennen. Enkä puhu tässä vain itsestäni – lähes kaikki tapaamani artistit veisaavat samaa virttä. On tietysti artisteja, joilla menee valtavan hyvin. Keikoilla kuitenkin juhlii vain huippunimien hyvin kapea kärki, heidän allaan tietynlainen peruskeikkailu on häviämässä pois.

Ei ulkomaisten bändien ja artistien vyöry tänne Siperiaan tietenkään ole ongelman koko selitys. Se on kuitenkin yhtenä tekijänä kotimaisen livemusiikin alennustilassa.

10. GRANDE FINALE

Kuka tai mikä on vaikuttanut eniten siihen, minkälainen artisti Anssi Kela on? Onko tässä tapahtunut muutoksia artistivuosiesi aikana?

Merkittävin yksittäinen henkilö on ollut Asko Kallonen. Olen oppinut Askolta enemmän biisinteosta ja artistina olemisesta kuin keneltäkään muulta. Bändilläni on puolestaan ollut iso vaikutus siihen, miltä kuulostan livenä. Olemme soittaneet yhdessä kesästä 2001 lähtien, enkä ole koskaan pyrkinyt sanelemaan millä tavalla kenenkin pitäisi soittaa. Soittajat ovat saaneet luoda oman tonttinsa, he ovat antaneet biiseilleni levyversioihin verrattuna uuden elämän.

Milloin koet olleesi suosiosi huipulla?

Kesällä 2001.

Mikä on tulevaisuuden unelmasi artistina, mitä vielä haluat olla/saavuttaa?

Päiväunelmissani toivon joskus pääseväni tekemään saman kuin mitä Hector tekee juuri nyt: kiertue loppuunmyydyissä jäähalleissa. Hectorin esimerkki on äärimmäisen rohkaiseva ja kannustava valonpilkahdus: suomenkielisen artistinkin on mahdollista tehdä onnistuneesti tuon kokoluokan kiertue. Itselläni siihen on vielä pitkä matka, mutta se on tällä hetkellä isoin ammattiini liittyvä unelma.

Mistä haluat, että suuri yleisö sinut muistaa? Mitä pysyvää jää jälkeen artisti Anssi Kelasta jälkipolville?

En usko tehneeni mitään erityisen kuolematonta. Suurin osa meistä katoaa mielistä kolmen seuraavan sukupolven aikana. Minulle käy varmaankin samoin, ja se on ihan ok. Vain tällä hetkellä on merkitystä.

Kommentit

  1. Juttu ei kun paranee Anssi! Toiveesi Hectorin kaltaisesti hallit täyteen vetävistä keikoista on enemmän kuin itse voisin toivoa!

    Kai olen muistanut mainostaa että Heikki on ainoa kotimainen artisti joka on soolokeikallaan vetänyt Hartwall-areenan täyteen. Nyt jo kolme kertaa! Ja minä tietysti joka kerran mukana.

    Tuon pitäisi tapahtua myös sinulle, koska kotimaisessa laulaja-lauluntekijäperinteessä olet mielestäni täysin ehdoton, ainoa ja suvereeni Hectorin manttelinperijä.

    Lumi teki enkelin eteiseen ja Nummela ovat edelleen ainoat kotimaiset biisit jotka osaan hoilata mukana ja joiden aikana täytyy yrittää piilotella silmäkulmista valuvia kyyneleitä.

  2. Kiinnostava haastattelusarja, kiitos. Tuli haastattelusta mieleen, että olisko sulla kiinnostusta olla haastateltavana muusikoiden.netin taholta? Sieltä löytyy sun 26.01.2001 julkaistu haastattelu ja olis musta aika hauska jos sinne saataisiin myös näin 11 vuotta myöhemmin toinen sun haastattelus. En kyllä itse ole muuta kuin sivuston aktiivijäsen, mutta idean tasolla itse ainakin tykkäisin.

  3. Juu, samaa mieltä, mielenkiintoista luettavaa. Kiitos siis tämän julkaisusta. Seuraavaa osaa rupesi aina jo ihan odottamaan.

  4. Visuaalisesti kun katsoo, niin näkee Anssin logoksikin muotoutuneessa pataässäkuviossa hyvinmuotoutuneen pyllyn ulostamassa kolmiomaista kakkaa?

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.