Verbaalimaistiaiset, osa 8: Kaatua kuin puu

| Tagit: | Aiheet: Musiikki | Kirjoittaja:

Kaatua kuin puu on härskeintä mitä olen koskaan tehnyt. Kappale on kuvaus tyypistä, joka diggaa bailata aivan erkkinä. Sain innoituksen tekstiin Palefacen Syntyny rellestää -biisistä. Kaatua kuin puu onkin riimittelyltään nyökkäys suomiräpin suuntaan. Albumilla se muodostaa Superkuu -biisin kanssa parivaljakon, jonka puitteissa kokeilin hieman uudistaa lyyristä ilmaisuani. Vanha koira yrittää oppia uusia temppuja.

Musiikillisesti Kaatua kuin puu oli aluksi hyvin erilainen levyversioon verrattuna. Bändin kanssa soittelin sitä joillakin vuoden 2011 keikoillakin, poljento muistutti tuolloin lähinnä letkajenkkaa. Ei muistuta enää. Nyt kappaleen perustana on hyvin yksinkertainen bassoriffi, jonka mallikappaleena oli Queenin Another One Bites To Dust. Yksinkertaistin sovituksen äärimmilleen: basso jauhaa käytännössä biisin alusta loppuun vain tuota yhtä, E:stä menevää riffiä, jonka päälle syntikkamatot maalailevat harmonioita. Kertosäkeistöissä mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan ne tampataan kuulijan tajuntaan korostamalla raivokkaasti joka toisen tahdin kolmea ensimmäistä iskua. Kappale ei ole mitään varsinaista melodian juhlaa, tehot otetaan irti muualta.

Hassua miten biisit muuttuvat prosessin aikana. Muistan nimittäin, että lähdin alunperin tekemään tästä kappaleesta Clashin London Callingin tapaista. Lopputulos on kaikkea muuta. Sitä saa mitä tulee.

Biisi pitää sisällään albumin ainoan kitarasoolon. Se on luonnollisesti teoksen tyylin mukainen: yliampuva. Yritin aluksi äänittää improvisoidun soolon, mutta niistä tuli liian tavanomaisia. Päätin siis säveltää soolon ja tehdä siitä hiukan raflaavamman. Soolossa matkustellaan maailmasta toiseen: se alkaa perinteisellä blues-pohjaisella väännöllä, mutta siirtyy neljän tahdin jälkeen kuvioon, joka tuo ainakin itselleni mieleen jotain Irlantiin viittaavaa. Pieni irkku-osuus päättyy huiluäänillä toistamaani biisin syntikkateemaan. Siitä ampaistaankin johonkin aivan muualle: soittelen hetken skaaloja etiopialaisen musiikin suurvisiirin, Mulatu Astatqén, jalanjäljissä. Ja jälleen johonkin aivan muualle: nopeampi tilutus-osio, joka lainaa Ravelin Boleroa. Lopuksi vien kitarapalan kauniiseen iltaan Steve Lukather -tyyppisellä lickillä. Soitin soolon luonnollisesti Van Halen -kitarallani ja olen lopputulokseen varsin tyytyväinen. Jos levylle tulee vain yksi soolo, niin sen on syytä olla päräyttävä.

Biisin valmistuttua en ollut aivan varma miten siihen pitäisi suhtautua. Oliko se pahinta mahdollista urpoutta vai suurta neroutta? Lopulta päätin sen olevan vähän kumpaakin ja laitoin kappaleen albumille.

Kommentit

  1. Tulee mieleen tietyt Michael Jacksonin levyt, joilla monet biisit perustuvat nimenomaan bassoriffiin, joka pysyy täysin/lähes samana läpi kappaleen.

    Tällaisia biisejä oli paljon Jacksonin soololevyillä mutta myös ainakin The Jacksons -kokoonpanolla: http://www.youtube.com/watch?v=bPQmHwALAck

  2. Spotify Pelastaa-

    Ilo oli suuri kun huomasin että tänään pääsee ottamaan ennakomaistiaiset levystä. Ja HUHHUH – mahtavaa tavaraa!

    Taitaa olla Saaralla tekemistä tulevilla keikoilla, orkestraatio kun tuntuu olevan syntikkapainotteista..

  3. Jumpe, nyt kuulostaa lupaavalta!

    Floydille kiitokset vinkkauksesta, levy soi juuri parhaimmillaan. Kovasti kiinnostanut kuulla siitä lähtien, kun äänitteen tarkemmat yksityiskohdat (mm. nämä biisimaistiaiset) tulivat julki. Tämä on yksinkertaisesti loistavaa musiikkia! Yhtä ihokarvoituksen pystyssä seisomista ollut ekasta biisistä alkaen.

  4. Kun kuuntelin levyä ensimmäistä kertaa, olin tosi pettynyt. Eihän tämä ole Anssi Kelaa, missä akustinen kitara? Nyt kun olen kuunnellut levyä enemmän niin se kuulostaa koko ajan paremmalta. Nyt tuntuu että tämähän nimenomaan on Anssi Kelaa. Tarttuvia kertosäkeitä, hienoja tarinoita ja menevää musiikkia. Erittäin virkistävää vaihtelua Suomen musiikkimarkkinoille! Uskon että myynnissä mennään vähintään tuplaplatinan oikeuttaviin lukemiin. Mahtavaa taas kerran, kiitos Anssi!

  5. Kaatua kuin puu -kappaleesta olisi hauska päästä tekemään Remix-versio. Voisit järjestää jonkun pienen leikkimielisen kisailun aiheesta. Uskoisin, että kilpailun sato voisi olla yllättävän monipuolinen. Ei muuta kuin lauluraidat acapellana nettiin! Miltäs kuulostaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.