Heikoilla jäillä

| Aiheet: Huomiot | Kirjoittaja:

Uutisen mukaan kaikkiaan 11 ihmistä on alkuvuoden aikana siirtynyt autuaammille metsästysmaille jäihin vajoamisen seurauksena. Tämän tilastotiedon luettuani mieleeni hiipi kuuden vuoden takainen kevät.

Majailin tuossa vaiheessa elämääni jonkin aikaa Hakaniemessä. Hakaniemenkadulla sijainneen asuntoni ikkuna tarjosi päräyttävän panoraaman Siltavuorensalmelle. Pystyin seuraamaan aitiopaikalta, kuinka uskalikot oikaisivat päivä päivältä yhä hintelämmäksi käynyttä jäätä pitkin Krunikkaan.

Eräänä aamuna päättelin jään olleen jo siinä vaiheessa sulamispistettään, ettei se enää mitenkään voinut kestää ihmisen painoa: koko jää oli muuttunut kellertäväksi puuroksi, joka puolella liplatti täysin sulia vesipälviä.

Hetken päästä vilkaisin uudestaan ulos. Kyllä! Yksinäinen hahmo paarusti Alepan kassit käsissään sohjoa pitkin kohti Kruununhaan luvattua maata. Joko kyseinen henkilön päämääränä oli voittaa Darwin-palkinto tai sitten hän oli harjaantunut vetten päällä kävelijä. Seurasin sydän kurkussa hänen etenemistään, varmana siitä, että joutuisin todistamaan inhan hukkumakuolon. Otin puhelimen käteeni ja valmistauduin soittamaan hätänumeroon. 

Täysin järjenvastaisesti kulkija kuitenkin selvitti tiensä vastarannalle. Ehkä kyseessä olikin meidän herramme Jeesus Kristus, joka oli käynyt Alepassa hakemassa mätöt viikonvaihteeksi – oikein muutakaan selitystä en näkemälleni ihmeteolle keksi.

Korneinta tilanteessa oli kuitenkin se, että aivan vieressä – alle sadan metrin päässä – oli Hakaniemen silta, joka olisi varmasti tarjonnut hieman tukevamman väylän vesistön ylitykseen. Ilmeisesti minuutin säästö kävelyajassa oli kuitenkin hengen riskeeraamisen väärti. Jäin miettimään, että millä ihmeen logiikalla nämä supersankarit menevät jäille? Ajattelevatko he, että kun se kesti vielä eilen, niin pakkohan sen on tänäänkin kestää? Vai luottavatko he kalenteriin – ainahan näihin aikoihin on jäitä pitkin kuljettu!

♠   ♠   ♠

Tätä muistellessani ajatukseni matkustivat vielä noita kuuden vuoden takaisia tapahtumia pidemmälle, aina hamaan lapsuuteeni saakka. Mieleeni nimittäin palasi se, että Tampereella (jossa isovanhempani joskus muinoin asuivat) järjestettiin keväisin seuraavanlainen kilpailu: Näsijärven jäälle parkkeerattiin vanha autonromu ja tamperelaiset sitten kilvan arvuuttelivat päivää, jolloin auto vajoaisi Ahdin valtakuntaan.

Millaisenkohan vastaanoton tällainen koitos mahtaisi saada nykypäivän ympäristötietoisessa yhteiskunnassamme?

 

Kommentit

  1. Mahtaakohan Näsijärven pohjassa vieläkin majailla montakin autonromua?

    Ihmisen aivot kyllä toimivat mielenkiintoisella tavalla, samaa rataa mennään kun on ennenkin menty. Ei tehdä asioita eri tavoin – vaikka olisi todisteita että toinen tapa voisi olla parempi – kun tämä on aina tehty näin. Suomalaiset ovat muutosvastarintaisia luonnostaan..

  2. Kai se on inhimillistä perustella järjetöntä käytöstä sillä, että näin on tehnyt ennenkin eikä ikinä mitään ole sattunut. Useammat kerrat olen ajautunut sukset ristiin appiukkoni kanssa tästä syystä. Ei auta vaikka yrittää vääntää rautalangasta, että onko esim. turvavyön käyttö turhaa, jos on pystynyt ajamaan vuosia sitä tarvitsematta.

  3. Pari viikkoa sitten näin, kun kolmikymppinen fiksun näköinen nainen ulkoilutti koiraansa jäällä. Koira eteni hihnan päässä vauhdikkaasti, kunnes edessä aukeni sula. Nainen halusi kuitenkin jatkaa matkaa ja yritti pakottaa koiraa heikoille jäille. Turhaan hän kiskoi ja komensi, sillä koira harasi vastaan ja istua jökötti paikoillaan. Lopulta koira raahasi naisen perässään rantaan ja me katsojat saimme huokaista helpotuksesta.

    Eläimet ovat monissa asioissa ihmisiä viisaampia!

  4. Olen todennäköisesti nähnyt saman täyttä Alepan muovikassia kotiin kantavan mieshenkilön ja reagoinut ihan samoin. Tällä herralla taitaa olla kokemusta alalta. Käytännössähän jää on aika paksua, mutta sen päällä oleva vesi harhauttaa jonkin verran. Ongelmaksi muodostuvat jossain vaiheessa rantaviivan tuntumassa olevat jään vajoamat, joihin kertyy vettä sen verran, että kumpparin varsi ei riitä. Eli jää kantaisi, mutta kengät kastuvat. Se on myös aika pelottavaa, jos menee aamulla tuollaiselle jäälle, niin yön aikana jään päälle jäätyneet lätäkönkannet vaan ritisee.

    Itse olin asunut Helsingissä jo useamman vuoden, kunnes tuli talvi, jolloin oli oikeasti jäätä. Eräänä päivänä tajusin, että ihmiset ovat tehneet polun jäälle ja näin ihmisiä jäällä kävelemässä. Se oli jotenkin ihan toisesta maailmasta, tuijotin suu auki – ei Helsingissä VOI mennä jäälle hukkumatta! Eräänä päivänä uskaltauduin jäälle ja voi kuinka hauskaa se oli! Ihanata, kun pääsee edes hetkeksi pois teillä jyristävien autojen luota. Oma jäälläkävelyennätykseni Helsingissä taitaa olla vajaat 2km yhteen suuntaan.

    Oletkos Anssi päässyt vielä kävelemään jäällä väliä Katajanokan Kasino – Tervasaari? Muistaakseni toissa talvena olen itse käynyt siellä viimeksi tallustelemassa. Suosittelen kokeilemaan hyvien jäiden aikaan! (Käytännössä siis silloin, kun Kasinon rannan jäätä ei ole jyrätty ties millä jäänmurtajilla ihan säpäleiksi, eikä Tervasaaren päässä ole mitään plutakkoa.)

  5. Voisiko Anssi kirjoittaa ja uhrata yhden blogimerkinnän ilmastonmuutoksesta koskevaan mielipidekirjoitukseen? Se on nykypäivänä yksi suurimmista puheenaiheista, mutta silti harvat tuntuvat ottavan sitä tosissaan. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä mieltä sinä olet tästä.

  6. Pistetään tämä Sarin ehdotus harkintaan. Aiheeseen voi vain olla vaikeaa keksiä omaa näkökulmaa. Joten mietin asiaa – mutta en lupaa mitään.

  7. Joskus 2000-luvun alussa oli normaali työpäivä BMG:llä Lauttasaaressa. Aurinko paistoi ja ilma oli kuin morsian, kevättä kohti mentiin vauhdilla. Keskus sanoi että ’katsokaas tuota’. Jäällä hiihti mies ja suunta oli 500 metriä hänen edessään oleva avanto. Neljännen kerroksen ikkunasta avannon näki selvästi mutta ilmeisesti jääntasalta ei.

    Oli jännittävää katsoa muutaman minuutin ajan hiihtäjän matkaa avantoon. Puhelu hätäkeskukseen ja vauhdilla tuli pelastajat hakemaan sinnikkään hiihtäjän.

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.