Lihaton maanantai

| Tagit: , , , | Aiheet: Kulinarismi, Mielipiteet | Kirjoittaja:

Meat Free MondayHelsingin Sanomat uutisoi viikko sitten, että kollegani Paul McCartney on ryhtynyt kampanjoimaan sen puolesta, että ihmiset pitäisivät maanantaisin vapaata lihansyönnistä. Perusteiksi hän esittää tietysti eläinten oikeudet, mutta erityisesti myös lihantuotannon vaikutukset ilmastonmuutokseen. HS:n artikkeli on luettavissa täällä.

Minusta Sir Paulin ajatus on hyvä: meidän kaikkien olisi syytä pysähtyä miettimään sitä millaisia seurauksia aterioimisellamme on.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa brasilialainen pihviliha: vuonna 2007 suomalaiset söivät yli kaksi miljoonaa (!) kiloa Brasiliassa tuotettua naudanlihaa. 1970-luvulta lähtien Amazonin Brasiliassa sijaitsevia metsiä on tuhottu yli 600 000 km2 eli lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen alue. Vuonna 2007 Amazonin metsäkato kiihtyi entisestään: pelkästään syys-joulukuussa 2007 näitä maapallon keuhkoja hakattiin 5950 neliökilometrin verran. Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana. (Lähde: artikkeli WWF:n sivuilla.)

Tämä edellä mainittu on aivan suora syy-seuraussuhde, joka vetää ainakin minut ruokapöydässä mietteliääksi.

YK:n elintarvike-  ja maatalousjärjestö FAO:n julkaiseman selvityksen mukaan eläintuotanto on maailmanlaajuisesti liikennettäkin merkittävämpi kasvihuonekaasupäästöjen (hiilidioksidi, typpidioksioksidi, metaani) lähde. Tulokseen päästiin laskemalla eläintuotannon vaikutuksiin myös siihen liittyvän rehuviljelyn vaatima energiankulutus, tuotteiden kuljetus sekä karjatalouden vuoksi hakattavien metsien aiheuttamat päästöt. Suomen metaanipäästöistä reilu kolmannes on peräisin karjataloudesta, maailmanlaajuisesti karja on merkittävin metaanilähde. (Lähde: artikkeli Fauna ry:n sivuilla, suosittelen lukemaan jutun kokonaisuudessaan!)

Metaanin sanotaan olevan 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Tämä kuitenkin riippuu ratkaisevasti tarkasteluajanjakson pituudesta: esim. kahdenkymmenen vuoden ajalle tasoitettuna tuo kerroin on 60.

Maapallon ilmakehän metaanipitoisuus on ihmiskunnan teollistumisen jälkeen noussut lähes kolminkertaiseksi luontaiseen verrattuna, kaikista ihmiskunnan aiheuttamien eri kasvihuonepäästöjen lämmittävästä vaikutuksesta metaanin osuuden arvioidaan olevan noin viidennes. Nykyään ilmakehään lasketaan vuosittain päätyvän noin 550 miljoonaa tonnia metaania, josta ihmisten toimien arvioidaan aiheuttavan noin kaksi kolmasosaa. Tärkeimmät ihmisen aiheuttamat metaanipäästöt syntyvät märehtijöiden määrää keinotekoisesti lisänneestä karjataloudesta, kosteikkoja laajentaneesta riisinviljelystä ja lisääntyneestä metsien poltosta viljelysmaaksi. Esimerkiksi Uuden-Seelannin kasvihuonekaasupäästöistä puolet johtuu maan runsaan 50 miljoonan lampaan ja naudan ilmoille röyhtäilemästä ja piereskelemästä metaanista. (Lähde: Pasi Toiviaisen kirja Ilmastonmuutos. Nyt.)

En halua heristää sormeani ja saarnata, että kaikkien pitäisi heti paikalla ryhtyä kasvissyöjiksi. Sen verran kuitenkin paasaan, että mielestäni kaikkien pitäisi ainakin hetken aikaa vakavasti tuumata näitä asioita. Olisiko fiksumpaa hankkia esim. brasilialaisen tuontilihan sijaan kotimaista luomulihaa tai riistaa? Tai voisiko lihan syömistä ylipäätään hiukan vähentää? Ei ole lainkaan samantekevää mitä me syömme.

Lihasta luopuminen yhtenä päivänä viikossa ei joka tapauksessa ole mielestäni kovinkaan paljoa vaadittu. Sillä on kuitenkin todennäköisesti suuremmat ympäristövaikutukset kuin sillä, että työmatkansa päivittäin autolla ajava ihminen jättäisikin yhtenä päivänä menopelinsä kotipihaan. Kasvisruokapäivän pitäminen on tähän verrattuna lisäksi helpompaakin – saattaapa lautaselle myös sen seurauksena löytyä aivan uudenlaisia herkkujakin.

Minä en ainakaan keksi, että mitä menetettävää tässä voisi olla. Joten liityn Paul McCartneyn komppiryhmään ja haastan kaikki lukijani syömään tästä lähtien maanantaisin pelkkää kaninruokaa. Maailma pelastuu!

♠    ♠    ♠

Meat Free Monday -kampanjan kotisivut

Taannoiset kirjoitukseni kasvissyönnistä: osa I ja osa II

Kommentit

  1. ”Turpaan vihreille hipeille”. Näin julistettiin Suomen Madissa aikanaan jonkun kaverin t-paidassa.

    Aikanaan vain kahden elellessämme pidimme vaimoni kanssa lihattomia viikkoja, eli pelkällä viherkasvilinjalla mentiin. Silloin ei vielä lihansyönnin välillisistä vaikutuksista puhuttu halaistua sanaa, ja mekin teimme sen lähinnä keventääksemme oloamme. Hyvää se teki, ja nyt kun siihen vielä saa lisätä omantunnonkevennysaspektin, täytyy tätä tapaa viritellä uudestaan. Tällä hetkellä 5- ja 4-vuotiaiden ukulien kanssa se vaan vaatii hieman kikkailua, koska he tarvitsevat proteiininsa sun muut ainekset kasvaakseen, ja pitää kehittää turhan rajoittuneita kokintaitojaan, jotta heidän lautaseltaan tofut ja härkäpavut häviävät.

  2. Söin muuten taannoin uruguaylaista naudanlihaa. Hyväähän se oli, mutta herätti ajatuksia, että kuinka paljon tämänkin pihvinroikaleen tuottaminen ja kuljettaminen maapallon halki on kuluttanut luontoa. Pääsääntöisesti pyrin suosimaan suomalaista tuotantoa, esim. espanjalaisia vihanneksia en osta ikinä, monestakaan syystä.

  3. Talvisin Espanjasta tuotujen vihannesten energiankulutus on muuten kuljetuksineenkin pienempi kuin kasvihuoneissa tuotettujen kotimaisten vastaavien. Suomi on tässä suhteessa valitettavasti aika karua seutua: jos haluaisi mässyttää mahdollisimman ekologisesti, niin talvisin ei voisi lainkaan syödä tuoreita vihanneksia.

    Itse en kuitenkaan ole vielä ajautunut ihan näin pitkälle. Luomua kyllä ostan nykyisin jo automaattisesti, aina kun se vain on mahdollista.

  4. Minulla pääsyynä espanjalaisten rehujen syömättömyyteen on niiden useimmiten ala-arvoinen maku. Hedelmissä taas pyrin ostamaan mahdollisimman lähellä tuotettua, vaikka toisaalta jossain kauempana voi olla suotuisammat kasvuolosuhteet ja sitä myöten kasvatus vie vähemmän energiaa…Go figure.

  5. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ilmastoystävällinen kasvisruoka ei sisällä maitotuotteita. Samaa metaania ne lypsylehmätkin tuottavat.

  6. Touché. On aivan totta, että samalla lailla ne lypsylehmätkin röyhtäilevät ja piereskelevät. Ehkä siinä on kuitenkin se ero, että minun ymmärtääkseni (kirjoitan nyt puhtaalta mutu-pohjalta) kotimaisten maitotuotteiden raaka-aine tulee melko pitkälti Suomen rajojen sisäpuolelta? Eli maitoa juodessaan ei välttämättä tarvitse kuunnella mielessään kuinka moottorisaha käynnistyy Amazonin sademetsissä.

    Helppohan minun olikin heittää ylläoleva haaste, minä kun en ovo-laktovegetaristina syö muutenkaan lihaa. Eli tehdäänpä tasapuolisuuden nimissä niin, että allekirjoittanut alkaakin tästä päivästä lähtien viettää maitotuotteetonta maanantaita!

    Kiitokset Elinalle tästä pienestä ravistuksesta.

  7. Kotimainen luomuliha on luonnollisesti parempi valinta kuin brasilialainen tuontiliha. Mutta asioita ei pidä katsoa vain ekologiselta kannalta. Omaa kulutustani ohjaa eettisyys, joka menee ekologisuudenkin ohitse. Brasilialainen lihakarja saa laiduntaa vapaasti, kun taas Suomessa eläin pidetään pääosin kytkettynä ilman liikkumisen mahdollisuutta. Näin ollen itse asetan brasilialaisen tuontilihan kotimaisen lihan edelle. Mutta eettisesti toki paras vaihtoehto on aina luomuliha.

    Luomulihan saanti on kuitenkin vaikeutunut huomattavasti 10 viime vuoden aikana. Esimerkiksi luomukanaa saa enää vain Hakaniemen hallista (Reinin liha). Tehotuotettu kana on äärimmäisen epäeettinen tuotantomuoto, mutta ekologisesti taas huippuunsa viritetty. Luomukana tuodaan Ranskasta ja myydään pakasteena, ekologisesti siis huono asia mutta eettiselle lihansyöjälle ainoa mahdollisuus syödä kanaa.

    Toisaalta lihansyönti on tarpeetonta, käykäähän vaikka nepalilaisissa ravintoloissa maistamassa miten hyvää ruokaa kasviksista voi saada.

  8. ”… käykäähän vaikka nepalilaisissa ravintoloissa maistamassa miten hyvää ruokaa kasviksista voi saada.”

    Eiköhän tuo nyt vasta ole epäekologista, lähteä nyt Nepaliin asti syömään 😉 No joo, 3,5 kuukautta nyt mennyt lihatta. Ei kauheasti vieroitusoireita, eikä vieläkään lihaa erityisesti tee mieli. Leivän päälle tosin kaipaisi välillä jotain metvurstin kaltaista.

    Kasvimaalta on tulossa lähiruokaa, kunhan malttaa hetken vielä odottaa.

    Lohenkasvatuksesta tuli mielenkiintoinen dokumentti viime viikolla. Kasvatettua lohta on markkinoitu merikaloja säästävänä vaihtoehtona. Todellisuudessa yhtä kasvatettua lohikiloa kohden täytyy pyytää reilut pari kiloa merikalaa lohen ruoaksi.

    Yksi perimmäisiä ongelmia taitaa olla maapallon väkiluvun räjähdysmäinen kasvu. Vielä 1900-luvun alussa meitä oli täällä noin 2 miljardia ja tällä hetkellä noin 7 miljardia. Voi ehkä miettiä mikä vaikutus tuolla on luonnonvarojen kulutukseen, kasvihuonepäästöihin ym.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailman_väkiluku

  9. Pari nopeaa sivuseikkaa varsinaisen asian vierestä:

    Keski-ikäiselle miehelle vinkiksi, että aikaisemmassa kirjoituksessani hehkuttamani Wheatyn vegaanisalami on erinomaista kamaa leivän päälle laitettavaksi. Jos sitä sattuu joskus käden ulottuville, niin suosittelen testaamaan.

    Juho-Pekka K:n kommentista taas tuli puolestaan mieleen, että kävin pari viikkoa sitten lounaalla Mountainissa, Töölön Nordenskiöldinkadulla. Ylivoimaa! Parasta nepalilaista pitkään aikaan. Täytyypä joskus hankkiutua ratsaamaan paikka lounasajan ulkopuolellakin, vaikka se sijaitseekin hiukan reviirini ulkopuolella.

  10. Heippodei,

    sanasen haluaisin sanoa tuosta ilmastonmuutoksesta. Tai oikeastaan lähinnä siihen liittyvästä hehkutuksesta mediassa. Ilmastohan on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Toisinaan hieman nopeammin ja toisinaan hieman hitaammin. Toisaalta en kuitenkaan kiistä sitä tosiasiaa, että globaalin ilmaston lämpeneminen olisi samanlaista kuin aiemmin – jotain on selvästi muuttunut. Jonnin verran kemiaa opiskelleena voisin myös todeta, että ilmaston lämpenemiseen / viilenemiseen vaikuttavat tekijät ovat hyvin monimutkaisia, eikä voida pelkästään hiilidioksidin ja metaanin absoluuttisilla määrillä korreloida ilmaston lämpenemistä. Metaani on toki huomattavan paljon haitallisempi kaasu kuin hiilidioksidi ilmaston lämpenemisen kannalta, mutta tietääkseni merkittävin metaanin lähde on merenpohjien eliölajit.
    Ihmettelen suuresti, miksei ilmaston viilenemisestä ole kukaan puhunut – itseasiassa ihmisenkin toiminnasta syntyy hyvin pieniä hiukkasia, jotka viilentävät merkittävästi ilmastoa. Puhumattakaan luonnon omista ilmastoa viilentävistä hiukkaspäästöistä. Suosittelisin hieman skeptisyyttä median esittämiin ilmastoväitteisiin 🙂
    Olen toisaalta myös Anssin kanssa samoilla linjoilla sen asian kanssa, että sademetsät yms. uhanalaiset alueet tulisi jättää rauhaan. Itse suosin aina suomalaista lihaa ja myös kasviksia, vaikka ne ovatkin hiukan kalliimpia kuin ulkolaiset. Maku on kuitenkin parempi kotimaisessa tuotteessa! Lihan himosta en vielä ole päässyt eroon, vaikka todella positiivisia kokemuksia kasvisruosta onkin… ehkäpä joskus vielä on pakko lihastakin luopua 🙂

  11. Ilmaston viilenemisestä ei varmaankaan ole puhuttu niin paljoa siksi, että ilmasto ei ole ollut viilenemässä, vaan lämpenemässä.

    Onko siis niin, että ilman ihmisen toiminnan tuottamia pieniä ilmastoa viilentäviä hiukkasia olisi ilmasto lämmennyt vielä enemmän?

    Tietenkin aina riippuu millä aikavälillä asioita tarkastellaan: kymmenien vai kymmenien tuhansien vuosien perspektiivillä.

  12. Yleisesti ottaen ruokavalion kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi suositellaan kuluttamaan vähemmän lihaa ja juustoa. Enemmän tulisi suosia kauden vihanneksia sekä paikallisesti tuotettuja ja tuoreita raaka-aineita. Liha ei itsestään selvästi aina ole huonoin vaihtoehto kasvihuonekaasujepäästöjä tarkasteltaessa. Lakto-ovovegetaristisen ruokavalion havaittiin tutkimuksessa tuottavan enemmän kasvihuonekaasuja kuin siipikarjan lihaa ja kalaa sisältäneet ruokavaliot. On myös muistettava, että maailmanlaajuisesti ja yksi suurimmista ihmisen aiheuttamista metaanipäästölähteistä on riisinviljely, riisiproteiinin tuottaminen koko elinkaari huomioiden aiheuttaa yli 9-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt perunaproteiiniin tuottamiseen nähden, joten ympäristötietoisen kasvissyöjän arkiruokaan tuskin riisi sisältyy. Myös eksoottinen kasvisruoka aiheutti tutkimuksen mukaan enemmän päästöjä kuin kotimaassa tuotettu sekaruoka. – lähde Vegaaniliitto

  13. Voitaisiinhan me tietysti kuolla nälkään ja sukupuuttoon! Tällöin päästöt ainakin loppuisivat. Olen aika skeptinen ihmisen vaikutusmahdollisuuksiin ilmaston lämpenemiseen. Myös auringon toiminta on hyvin merkittävä vaikuttaja ilmaston muuttumisessa.
    Mielestäni paljon tärkeämpi kysymys ilmastonmuutoksen sijaan on maailmanlaajuinen köyhyys, hygienian sekä puhtaan veden puute suurimmassa osassa maailmaa. Jos nyt ilmasto tosiaan lämpenee reilusti lähitulevaisuudessa, ovat ensimmäiset tai ainakin pahiten kärsivät ihmiset köyhistä afrikan ja aasian maista, joilla on jo ennestään ongelmia ( jos keskieuroopan pahenevia tulvia ei oteta lukuun; uhrimäärä siellä selvästi pienempi) !
    Onko kukaan muuten koskaan selvittänyt energiansäästölamppujen ja ilmalämpöpumppujen todellista ympäristövaikutusta? Tuli vaan mieleen että kuluttaahan niiden valmistaminenkin aika paljon luonnonvaroja… jos joku on perehtynyt aiheeseen olisi kiva kuulla hieman analyysiä aiheesta.
    On tietysti hyvä, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan ja pyritään tekemään JÄRKEVIÄ valintoja… mutta ”jossain se raja kulkee mistä sitä halvempaa bensaa kannattaa lähteä hakemaan”.

  14. Sanottakoon nyt, että itse en ole minkäänlainen asiantuntija mitä tulee näihin ilmastoasioihin. En yritä sellaista teeskennelläkään – seuraan tilannetta puhtaasti maallikon silmin. Oma ajatteluni kumpuaa lähinnä siitä, että jos merkittävä osa ilmastoa oikeasti työkseen tutkivista ihmisistä on sitä mieltä, että ihmisen toimilla on negatiivinen vaikutuksensa planeettamme tilaan, niin minun on syytä ottaa asia vakavasti. Voihan toki olla, että he ovat loppujen lopuksi väärässä, mutta tässä pelissä riski on mielestäni joka tapauksessa aivan liian suuri. Minusta tuntuu, että minun on omalta pieneltä osaltani syytä yrittää tehdä edes jotain.

    On tietysti myös tutkijoita, jotka ovat sitä mieltä, ettei ihmisten toimilla ole isossa kuvassa mitään merkitystä. Meidän maallikoiden pitääkin valita puolensa, punnita vaihtoehtoiset toimintatavat ja niihin sisältyvät riskit. Kuten aikaisemmassa eurovaalikirjoituksessani totesin, oma maalaisjärkeni sanoo, että pelkästään tiedemiesten epävarmuus planeettamme tulevaisuudesta on itsessään jo riittävä syy hälytyskellojen soittamiseen.

    Meillähän on tapana lukea mediaa ja tutkimuksia aina tietynväristen silmälasien läpi: inhimilliseen käyttäytymiseen kuuluu korottaa totuudeksi sellainen mielipide, joka jo lähtökohtaisesti sopii omiin ajatuksiin. Harva kykenee olemaan täysin objektiivinen ja tarvittaessa myöntää olleensa alunperin täysin väärässä. Sitä ennemmin hakee viimeiseen asti tukea omalle mielipiteelleen – ja laidasta laitaan ulottuvaa informaatiotahan on tarjolla siinä määrin, että tällaista tukea kyllä aina myös löytää. Siksi keskustelu esim. ilmastouskovaisten ja ilmastoskeptikoiden välillä on yleensä vain käytännössä omien poteroiden kaivamista entistäkin syvemmiksi. (Tämä oli ihan yleinen huomio, koskee myös minua.)

    Minun on ainakin kovin vaikeaa uskoa, ettei ihmisten toimilla olisi merkitystä. Kun katselee millaiseen kuntoon ihminen on paikoitellen myllännyt maan pinnan, niin tulee mieleen, että eiköhän ilmakehässäkin täydy olla muutamia lommoja. Niitä kun ei vain omin silmin näe – siksi kyse onkin meidän maallikoiden näkökulmasta tosiaan jonkinlaisista uskonasioista.

    Keski-ikäisen miehen mainitsema maailman väkiluvun kasvu on minunkin mielestäni ihmiskunnan perimmäisin ongelma. Tietyssä mielessä epäekologisinta mitä ihminen voi tehdä, on puskea tänne vielä lisää porukkaa – mikä luonnollisesti sotii melko vahvasti elämän perusajatusta vastaan.

    Lirissähän ollaan lopullisesti siinä vaiheessa kun miljardit kiinalaiset, intialaiset tai afrikkalaiset alkavat rakentaa itselleen länsimaista elintasoa. Nythän kiistanalainen ekokatastrofi on kuitenkin vain pienen länsimaisen eliitin aikaansaannosta. Mitä tapahtuu, jos tulevaisuudessa ihmiskunnan enemmistö liittyy kulutusjuhlaan? Voimmeko sanoa esim. intialaisille, että meillä on ok olla autot, mutta teillä ei?

    Repelle kiitokset Vegaaniliitto-vinkistä. Kävin katsomassa Ruokavalion ympäristövaikutukset -esitteen – ajatuksia herättävää luettavaa. Lähdetään nyt siitä, että pyrin jatkossa vähentämään maitotuotteiden käyttöä ylempänä mainitsemani maidottoman maanantain merkeissä.

  15. Mikäli uskomme Ralli-Vatasta, niin ihmisen toimilla ei ole ollut eikä ole mitään vaikutusta ilmastoon! Eli syökäämme mitä haluamme, ajakaamme rallia ja saastuttakaamme iloisesti.

  16. Jos maidottomana maanantaina maitohammasta kolottaa ihan mahdottomasti, puutostilaa voi hoitaa Ruotsissa valmistetulla Oatly Luomu-kaurajuomalla. Maku on maitomainen, vaikka tuote sisältää ainoastaan kauraa, vettä ja merisuolaa.

  17. Kun tässä nyt ravinnosta puhutaan, niin rohkenen ottaa aiheeksi vielä teen.
    Olen tätä blogia lukiessani aina miettinyt tuota kirjoittajan esittelyä: ”Anssi Kela on 36-vuotias helsinkiläinen teen ystävä”.
    Ahkerana teenjuojana olisin utelias tietämään, millainen teen ystävä olet tarkemmin. Juotko pussi-, muru- vai irtoteetä? Suositko mustaa, valkoista, vihreää, rooibos- vai yrttiteetä? Maustettua vai peruskamaa? Laitatko sekaan maitoa, sokeria, sitruunaa tai jotain ihan spesiaalia? Löytyisikö takataskustasi joku makoisa teejuoma-ohje?

  18. Kummitädille kiitokset teekysymyksistä. Tässähän on selkeästi ainesta omaan kirjoitukseensa, palaan asiaan lähitulevaisuudessa.

  19. Milloin koittaa lähitulevaisuus? Olen odottanut jo 41 päivää, 9 tuntia ja 5 minuuttia… alan pikkuhiljaa sammaloitua täällä ruudun äärellä 😉

  20. Minulla on lista mahdollisista kirjoitusaiheista ja siellä lukee myös ’Tee’. Vielä en ole kuitenkaan inspiroitunut tuosta otsikosta riittävästi alkaakseni oikeasti naputella tekstiä teenjuonnista. Kyllä sitä varmaankin ennemmin tai myöhemmin tulee – menehän kuitenkin sitä odotellessasi pistäytymään ruudun ääreltä vaikka ulkosalla. Ainakin täällä Helsingissä pitelee juuri nyt ilmoja. Vierivä kivi ei sammaloidu.

  21. Nyt kun on itse opetellut kokkaamaan kasvisruokia, tuntuu hassulta että monet ihmiset (myös minä ennen) ajattelevat lihan olevan välttämätön elintarvike, tai ainakin että jokaisella aterialla on oltava lihaa, kanaa tai kalaa. Vastaavien (siis ruuan pääraaka-aineiksi käyvien) ruoka-aineiden määrähän on moninkertainen tuohon nähden, jos otetaan kasvikunnan tuotteet huomioon. Jos ihmiset vaihtelisivat tasaisesti näitä kaikkia aineita, tarvetta lihan syömiseen ei tulisi edes kerran viikossa. Samalla sekä oma terveys että ympäristön tila kohenisivat useimpien tavallisten suomalaisten nykykulutukseen nähden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.