Keikkaraportti: Helsinki 13.11.2009

| Tagit: | Aiheet: Keikat, Musiikki | Kirjoittaja:

Tämän selonteon laatimiseen on hyvin vähän aikaa, joten kirjaan vain nopeita muistikuvia viime perjantain tapahtumista. Nämä jäivät päällimmäisinä mieleen:

Muistikuva 1:

Ennen keikkaa ihmettelimme, miksei Kelly ole tänä syksynä vielä tyrinyt itseään kertaakaan sairaalaan. Ville mietti, että jos Kelly tunaroisi itsensä pois miesvahvuudesta ja Villen täytyisi toimia jollain keikalla rumpalina (hänellähän on myös aikaisempaa kokemusta rumpujen soitosta), niin hänellä ei olisi pienintäkään käsitystä siitä, miten uudet biisit tulisi soittaa. Villen tilitystä kuunnellut Ame kuitenkin tarjosi ongelmaan takuuvarman ratkaisun: tuollaisen tapauksen sattuessa uudet biisit kannattaa soittaa vanhasta muistista.

Muistikuva 2:

Keikalla Kellyn bassorummun pedaali katkesi: se tanakkaa metallia oleva poljin, johon rumpalin jalka rytmikkäästi tamppaa, meni Faijan haamu -kappaleen loppupuolella keskeltä poikki. Eipä ole tuollaistakaan ennen sattunut. Onneksi Kelly on ammattilainen: hänellä oli varapedaali mukana, joten pienen tauon jälkeen soitto jatkui.

Myös minä olen yrittänyt ammattilaistua: Tulisuudelman vahvistinongelmista opikseni ottaneena olen sittemmin pitänyt lavalla toistakin kitarastyrkkaria. Virgin Oilissa sitä ei tietenkään tarvittu – varavahvistin on tarpeellinen vain sellaisilla keikoilla, joilla sitä ei ole.

Muistikuva 3:

Olen melko varma siitä, että minulla on Suomen huonoimmat välispiikit. Virgin Oilissa jaarittelin mm. säästä, Suomen jääkiekkoilun MM-kullasta vuonna 1995 ja esittelin kitaran chorus-efektin toimintaa.

Olisi luultavasti ollut parempi pitää turpansa kiinni.

Muistikuva 4:

Nummela alkoi erikoisesti: jostain syystä päähäni pälkähti ryhtyä hoilaamaan rumpuintron päälle Kanoottilaulua, johon yleisö liittyi mukaan. Kyseessä oli ns. hetken laulu.

Muistikuva 5:

Keikka oli ehdottomasti tämän syysrupeaman paras – orkesterimme juoksu paranee askel askeleelta. Yleisöä oli paikalla mukavasti ja tunnelma korkealla. On hemmetin sääli, että keikkoja on jäljellä tämän jälkeen enää vain kolme.

Juuri tällaisia iltoja varten siihen kitaraan tuli aikanaan tartuttua: parhaimmillaan tämä on aika hienoa puuhaa.

Muistikuva 6:

Konsertin jälkeen korvani huusivat nukkumaan mennessä niin kovaa, että ulina kuului todennäköisesti myös pääni ulkopuolella. Tulppien käyttäminen olisi suositeltavaa.

♠    ♠    ♠

Kuvaa ja ääntä:

Keikan alla takahuoneessa todettiin, että kameran akku oli hyytynyt. Tämän vuoksi perinteinen (ja joidenkin kammoama) rumpalin näkökulma jäi tällä kertaa taltioimatta. Onneksi Mari Lehmonen oli eturivissä kärkkäänä ja nappasi erinomaisia kuvia. Seuraavassa kavalkadi Marin vangitsemia Virgin Oil -tunnelmia, niiden perässä tulee todistusaineistoa videoiden muodossa:

Tukka tulessa.
Tukka tulessa.

Anssi @ Virgin Oil
Iskelmällistä rock-spedeilyä

Miekkailua vintage-instrumenteilla.
Miekkailua vintage-instrumenteilla. Pitäisi nähtävästi ostaa uudet farkut, nuohan ovat rikki.

Lupasin luovuttaa Villelle oman keikkapalkkioni, jos hän olisi esiintynyt ilman paitaa. Ville piti paitansa ja minä liksani.
Lupasin luovuttaa Villelle oman keikkapalkkioni, jos hän olisi esiintynyt ilman paitaa. Ville piti paitansa ja minä liksani.

Ketonen tyrimässä bassarin pedaalia poikki.
Ketonen tyrimässä bassarin pedaalia poikki.

Lavalla nähtiin esiintymässä peräti kaksi Raimo Vistbackaa. Tässä heistä toinen.
Tällä kertaa lavalla nähtiin esiintymässä peräti kaksi Raimo Vistbackaa. Etualalla heistä toinen. (Toinen taka-alalla.)

Sooloasento.
Sooloasento.

David Lee Roth -tyyppinen spagaattihyppy on vielä työn alla.
David Lee Roth -tyyppinen spagaattihyppy on vielä työn alla.

Tukkava kuva.
Tukkava kuva.

Karisalmi soittamassa firma-funkia.
Karisalmi soittamassa firma-funkia.

’Karhun elämää’ teki yleisön pyynnöstä paluun biisilistalle.

’Rva Ruususessa’ on enemmän meininkiä kuin melodiaa.

’Suuria kuvioita’ -kappaleen aorisoitu versio. Vaatii vielä pientä laittoa.

Kommentit

  1. jos et tiennyt niin näytät aivan jeesukselta nykyään, ei se huono asia ole

  2. Jeesukselta tosiaan, mutta totta puhuen Anssi on vaikuttanut minuun enemmän kuin jeesus. Usko on lahja, jota minä en ole saanut. En sitten tiedä onko Anssi uskossaan vahva nykyisin.

  3. Jäi taas keikka näkemättä. Oli vähän univelkaa muutamalta viikolta, kun jälkikasvu on sairastellut. Olin jo nukkkumassa, kun keikka alkoi. Ehkä sitten seuraavalla kerralla pääsee katsomaan livekunnon.

  4. En osaa mitään hienoja analyysejä sanoa tästä keikasta, mutta mielestäni on yksi sana, mikä kuvaa tätä parhaiten..nimittäin ROCK! Kyllä oli loistava meininki! Ja oli mahtavaa kuulla aina niin ihana Karhun elämää! Se biisi oli minulle silloin jo 90-luvulla kuin salaman isku, josta en ole vieläkään toipunut. Lisäksi Rva Ruusunen on näillä viimeaikaisilla live-keikoilla mielestäni ollut ihan paras!

    Tuo Desibeli.net-juttu osuu mielestäni aivan oikeaan!

    Lohduttavaa on lisäksi huomata, että joku muukin kuluttaa vaatteensa noin loppuun..meidän talouden pitkätukka-karvanaama nimittäin käyttää myös vaatteensa niin finaaliin, että välillä salaa heitän roskiin joitain vaatekappaleita, joista useinkaan ei ole ehjää kangasta paljoakaan jäljellä. Ja sitten on itku ja hammasten kiristys, kun pitäisi lähteä vaatekauppaan..hoh hoijaa! 🙂

  5. Loistava tuo aorisoitu versio. Anssi voisi tehdä seuraavan levyn täyttä AOR:ää. Genren suurena ihailijana ostaisin varmasti 😀

    Ja loistava Karhun elämää myös, olisi ollut hienoa olla paikalla.

  6. Ei ei ei Anssi. Älä missään nimessä käytä spiikeissä jotain nevöföget MM-95 juttuja. Niinkuin videossakin sanotaan ”kendo vittuun suomesta”

  7. ”Konsertin jälkeen korvani huusivat nukkumaan mennessä niin kovaa, että ulina kuului todennäköisesti myös pääni ulkopuolella. Tulppien käyttäminen olisi suositeltavaa.”

    Miksi et käyttänyt? Kuulolla ei niin väliä?

  8. Roberto:

    Olen itse aina pitänyt Ketosta rumpujensoiton Roger Whittakerina.

    Maantiematelija:

    Kyllähän kuuloaan pitäisikin suojata. Toisinaan vain fiilis vie mukanaan: joskus pitää saada kuunnella kovaa mekkalaa.

    Tumpe:

    Tuo spiikkini oli ns. huumoria. Tosin ymmärrän, ettei se luultavasti ulkopuolisen korvaan sellaiselta kuulostanut. Oikeasti kuitenkin suhtaudun jääkiekkoon suurella penseydellä – ei ole minun lajini.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.