Rakkautta Suksee areenalla 14.6.2014.
Bändi keikat alkavat tauon (=aina liian pikä) jälkeen. Rusinana pullassa, Saara on tullut takaisin. Tätä ei voi sivuuttaa, siispä nokka kohti Kurikkaa ja Haku Päällä tapahtumaa.
Aahaa Suksee areena onkin siis ulkotila. Onneksi mukana on kassilinen vaatteita. Käyn lisäämässä ulkoiluun sopivampaa taminetta ylle ja palaan juuri sopivasti Antti Railion aloitellessa esitystään. Sää on ihanan aurinkoinen, vaikkakin kylmä. Illan vaihtuessa yöksi täysikuu mollottaa kaikessa komeudessaan. Yötön yö, Suomen kesän parhautta.
Rakkausfestivaalit on kerännyt paikan pullolleen populaa. Tuomas Wäinölä kitaroineen ilmaantuu Antin bändin vahvistukseksi, tämähän sopii paremmin kuin hyvin.
Seuraavaksi pieni roudaus ynnä soundcheck. Dj:n huudatettua yleisöllä Anssi Kelaa on viimein tullut se hetki, kun bändi saapastelee lavalle. Koitan turhaan saada kiinni kuulemastani, millä keikka tällä kertaa käynnistyy. Ei ole tuttu biisi ei, hämmennys muuttuu riemastukseksi, kun tajuan, et tämä on nyt uusi biisi ja sen ensi esitys. Uuuh baby, mut kuullostaa syntisen mageelta. Sanatarkasti näin kerran kuullun perusteella ei pysty muistamaan, mut jotain tällasta jäi mieleen: avoauto, täytyy muistaa elää, ollaan vielä nuoria, kaksi hyttystä tuulessa, sateliitit avaruudessa, me lennetään ja kadotaan ja jos et tajuu anna mä suomennan elämä on nyt eikä huomenna… Joo en muista, mut ny tän kuultuaan ei ainakaan malta uuden levyn julkasua oottaa. Uudella tulokkaalla ei ole vielä nimeä. Biisilistallakin tuo oli nimellä uusi.
Ehtoon aikana kuultiin: Uusi, Milla, Miten sydämet toimii, Levyhylly pelastaa, Levoton tyttö, Kaatua kuin puu, Karhun elämää,Puistossa, 1972, Maitohapoilla, Nummela
Tunnelma tulvii rakkautta. Levyhylly pelastaa kertoo meille parhaalla mahdollisella tavalla rakkauden kaipuusta, erittäin onnistunut valinta teemaan sopien. Maitohapoilla oli niin ihana kuulla pitkän tauon jälkeen, tästä huokuu sellainen vasta rakastuneen kesäinen kepeys, et aina kuullessa tulee väkisinkin hyvälle tuulelle.
Anssi esittelee bändin ja lopuksi itsensä sanoin: jumalaton Anssi. Hmm, jumalainen sopisi jotenkin paremmin mun mielestä. Kitarabattle oli muuttanut muotoaan vähän erilaiseksi sekä lyhyemmäksi. Viimeisenä Nummela, jonka loppusuoralla White Falconista katkeaa kieli, mut senhän ei anneta haitata.
Siirryn nimmaria metsästämään pitkän jonon jatkeeksi. Terttu on omin pikkukätösin näperrellyt koko kelan poppoolle nimet artisti läpysköihin. Karisalmen kaulassa roikkuvassa näkyy lukevan Kari Mèpteeni. Minkähänlaisia palindromeja muilla mahtoi olla, en huomannut udella.
Olipa kerrassaan festarimeininkiä. Vielä näin muutaman päivänkin jälkeen mieltä lämmittää mukaan tarttunut tunne. Rakkaus kaikkine kommervenkkeineen on totisesti festarien arvoinen asia, eikä parempaa artistivalintaa rakkaudensanomaa viestittämään ois voinu olla, kuin Anssi Kela. Rakkaus on polttoaine millä sydämet toimii, tankki tuli taas täyteen, toivottavasti riittää seuraavaan kertaan asti.
Viimeksi kommentoitu