Riivaaja

| Tagit: , | Aiheet: Musiikki, Terveys | Kirjoittaja:

Vuosien piina on ohi! Päässäni on nimittäin rellestänyt jo muutaman vuoden ajan inhottava riivaaja: kertosäkeistö kappaleesta, jonka nimi ja esittäjä ovat olleet minulle totaalisia kysymysmerkkejä. Olen ainoastaan tiennyt, että kyseessä on jonkinlainen 80-luvun hitti, en kuitenkaan ole pystynyt yhdistämään sitä mihinkään.

Aina tasaisin väliajoin sävelmä on käynnistynyt korvieni välissä nakertamaan aivokapasiteettiani. Olen yrittänyt selvittää sen alkuperää lukuisin eri tavoin: olen kolunnut YouTubea erilaisilla hakusanoilla ja kokeillut nettipalvelua, jonka pitäisi tunnistaa kappale hyräilyn perusteella. Olen epätoivoissani ynissyt melodiaa laajan musiikillisen sivistyksen omaaville kavereillenikin, tiedustellut tunnistaisiko kukaan tällaista sävellystä. Ongelmana on tietysti ollut, ettei minulla ole ollut minkäänlaista käsitystä biisissä laulettavista sanoista, olen muistanut vain pelkän melodian.

Kerta toisensa jälkeen olenkin lyönyt käteni mämmiin – arvoitus on vuosien varrella alkanut jo vaikuttaa ratkaisemattomalta.

Eilinen oli kuitenkin mahtava onnenpäivä. Kaverini lähetti Facebookissa linkin Spotifysta löytämäänsä Pure Soft Rock -nimiseen kokoelmaan, jonka sisällön hän arveli kiinnostavan minua. Klikkasin linkkiä ja laitoin levyn soimaan taustamusiikiksi puuhaillessani muita asioita. Monenkirjavat kappaleet soivat siinä kolmisen varttia, kunnes yhtäkkiä – SE BIISI! Katsoin kiireesti nimen ja esittäjän: Ultravox, Dancing With Tears In My Eyes. Niinpä tietysti, väkevää uusromantiikkaa 80-luvun alkupuolelta – ihan meikäläisen kamaa. Kuuntelin laulun fiilispäissäni seitsemään kertaan, eräs elämäni suurimmista mysteereistä oli vihdoin ratkennut.

Löytyihän biisi toki YouTubestakin, nyt kun tiesi mitä etsi. Onpahan muuten hivenen dramaattisenpuoleinen video, tällaisia ei tehdä enää. Se heijastaa osuvasti kolmenkymmenen vuoden takaista ajankuvaa: maailmanloppu ydinräjähdykseen oli asia, jota minäkin 80-luvun alussa eniten pelkäsin. Näin pikkupoikana oikein painajaisiakin taivaanrantaan kohoavista sienipilvistä.

Nykyisin taidetaan pelätä ihan muita juttuja.

Ultravoxin Dancing With Tears In My Eyes iTunes Storessa

Kommentit

  1. Bändi jonka laulajan nimi on hyttysen virtsa (näin sen aikoinaan käänsimme) ei voi olla aivan huono. Muistan jopa askarrelleeni superlonin paloista kotietitokoneen joystick-kytkimiin omatekoiset ”sähkörummut”, kun kyseisen bändin livevideolla oli näkynyt massiivista rumputykitystä. Kotioloissa lopputulos ei ollut aivan yhtä massiivinen.

  2. YouTubesta suosittelen seuraavan käyttäjän lataamia videoita: http://www.youtube.com/user/NightwalkerAOR Kaveri on pistänyt saataville huomattavan määrän vähemmälle huomiolle – suurelta osin ihan aiheesta – jääneitä 80-luvun helmiä. Jo bändien nimet houkuttelevat kuuntelemaan: Jaugernaut, Powerglide, ZZYZX, Blind Taxi, Redvette, Hyts…

  3. Tuollaiset biisijutut on ärsyttäviä jossa melodia soi päässä, eikä tiedä mistä kipaleesta se on. Sen etsiminen tuntuu turhauttavalta varsinkin juuri kun kaveritkaan ei tiedä kyseistä kipaletta.

    Itselläni tällainen samanlainen oli useita vuosia, kun kuulin Simpsoneissa Lisan soittavan saksofonilla erästä kovasti automainosbiisiltä kuulostavaa melodiaa. Siinä sitten epätoivoisesti tuli etsittyä biisiä ja jotenkin se jäi unhoon. Vuosia myöhemmin löysin mäihällä http://www.snpp.com sivustolta kyseisessä jaksossa esiintyneiden biisien nimet ja sieltä tärppäsi!
    Biisin esittäjä on Gerry Rafferty ja kipaleen nimi Baker Street. Tuossa on ehkä maailman hienoin saksofonimelodia ja saundi. Muutenkin todella hieno kipale.

    Kuunnelkaahan: http://www.youtube.com/watch?v=WkS169P_Eeo

  4. Meille tuo solisti oli nimeltään Keskivirtsa. Johtui varmaan siitä että vaimoni oli laboratoriohoitaja, nykyään hienommin bioanalyytikko.

  5. Asiasta viidenteen, jos sallittakoon tässä yhteydessä.

    Jos Sävel ja Sanat niminen leffa ei ole tuttu, niin kannattaa katsoa. Se kertoo suurinpiirtein tuollaisesta Midge Ure tyyppisestä kaverista, joka alkaa väsäillä uutta biisiä vanhoilla päivillään. Leffa alkaa tällä videolla, ja meikä oli ainakin heti haltioissaan 🙂
    http://www.youtube.com/watch?v=qGLXpIojJkg

    Ja kyllä se on Hugh itse 🙂

  6. Eikös sellainen webbipalvelu ollut mihin sai hakata välilyöntiä biisin mukaan, ja se tunnisti kappaleen. Pari kertaa on pelastanut pulasta, ja on se ihan hauska seurapeli känniinkin, pystyykö nakuttaa valitun biisin.

    *Googletusta*

    Näyttäisi majailevan http://www.bored.com/songtapper/ osoitteessa, pikaisella testillä pystyin nakuttelee Enter Sandmanin sinne. Ja huom. perustuu muiden nakutuksiin, että parhaiten ehkä toimii kitaran iskuihin tehty naputtaminen, eikä tahtiin..

  7. Aika hyvin! Mulla oli itselläni samanlainen ongelma, et parikolmeneljä vuotta olin jomiettiny yhtä biisiä, aika samaan tapaan, et mikä se oli. Sitten yks päivä huomasin, et radiosta tuli jkoku biisi, joka kuullosti aika samanlaiselta. Tunnistin biisin Dire Straitsin Sultans of Swingiksi. Googletin vähän bändiä ja löysin lopulta Mark Knopflerin biisin What it is, jonka tunnistin oikeaksi! 😀

    http://www.youtube.com/watch?v=vAxzr9BdnkA

  8. En muistanut tuota Ridgwayn kappaletta, miellyttävä tuttavuus. Stooreja on kyllä aina mukava kuulla biiseissä…

    Harmillisesti iTunesista kappaleesta näytti löytyvän vain melko erilainen liveversio.

  9. Spotifystä näytti löytyvän pitkä versio

    http://open.spotify.com/track/4bxjjysA7lmrBb01oVQLYv

    iTunes löysi kaksi liveversiota, joista toinen oli lähempänä alkuperäistä.

    Ridgwayhän oli siitä erikoinen, että versioi jo 80-luvulla epämuodikasta Johnny Cashiä, esim. Ring of Fire, eli siinäkin jäljet johtavat ns. sylttytehtaalle.

  10. eihän näin vanhan bloggauksen kommentteja enää kukaan lue, mutta pakko sanoa silti että tuo Ultaravoxin biisi muistutti tosi paljon Alphavillen kipaleita, ja laulajankin ääni oli tosi saman kuuloinen…

  11. ”Nykyisin taidetaan pelätä ihan muita juttuja.”

    Sen verran vaan, että kyllä mäkin sua 20 vuotta nuorempana oon jostain syystä nähny harvinaisen paljon ydinräjähdyspainajaisia.. Tiedä sitten, mistä johtuu. En oo koskaan räiskintäpelejäkään edes harrastanu

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.