Karvalakkilähetystö

| Tagit: , | Aiheet: Mielipiteet | Kirjoittaja:

Kävin tänään Eduskuntatalossa. Muodostin mm. Tuomari Nurmion, Anna-Leena Härkösen, Kimmo Pohjosen ja Markus Nordenstrengin kanssa karvalakkilähetystön, joka kävi puhumassa hyvitysmaksuasiasta Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallille.

Mikä ihmeen hyvitysmaksu? Pähkinänkuoressa kyse on seuraavasta:

Kuluttajalla on oikeus tehdä hankkimistaan levyistä, elokuvista ja tv-sarjoista kopioita yksityiseen käyttöön. Tämä oikeus ei kuitenkaan ole täysin ilmainen: kuluttaja maksaa siitä hyvitysmaksua ostaessaan kopiointiin tarvitsemiaan nauhoja, levyjä tai nykyisin mp3-soittimia ja digibokseja. Hyvitysmaksun tariffit riippuvat tallennusformaatin kapasiteetista: tallennettavien cd-, dvd- ja blu-ray-levyjen hintoja hyvitysmaksu korottaa 0,20-1,80 euroa, mp3-soittimien ja digiboksien ostohinnasta osuus on 4-21 euroa. Tavallisen 20-50 gigatavun mp3-soittimen kohdalla hyvitysmaksua maksetaan 12 euroa. (Koko hinnasto löytyy täältä.) Mitenkään radikaaleista summista ei ole kyse – tuskin iPodeja menisi kaupaksi yhtään sen enempää, vaikka ne maksaisivatkin joitakin euroja vähemmän.

Hyvitysmaksut tilitetään takaisin tekijöille, korvauksena oikeudesta tehdä kopioita heidän tekemästään työstä. Järjestelmä onkin käytössä suuressa osassa EU-maita, EU-direktiivi edellyttää kohtuullista korvausta kulttuuri- ja viihdetuotteiden tekijöille sen ehtona, että jäsenmaassa voidaan sallia yksityinen kopiointi.

Hyvitysmaksujärjestelmä on nyt kuitenkin kriisissä. Kerättyjen maksujen kokonaismäärä on viime vuosina vakiintunut noin 12 miljoonaan euroon. Kahden viime vuoden aikana se on kuitenkin romahtanut, vuonna 2009 yhdeksään miljoonaan ja tänä vuonna kuuteen. Hyvitysmaksut ovat siis puolittuneet kahdessa vuodessa.

Tämä suuntaus näkyy tietysti myös omalla pankkitililläni: vielä vuonna 2007 hyvitysmaksujen osuus omista tekijänoikeuskorvauksistani (jotka ovat suurin yksittäinen tulonlähteeni) oli 13,5 prosenttia, viime vuonna enää 2,5 prosenttia. Kyseessä on siis varsin merkittävä pudotus pienen lauluntekijän vinkkelistä. Tekijöiden lisäksi helisemässä ovat myös yksityiset edistämiskeskukset (esim. ESEK, LUSES, AVEK), joita on rahoitettu hyvitysmaksuvaroin: näiden tahojen viihteen- ja kulttuurintekijöille jakamat tuet ja avustukset ovat sukeltaneet käsi kädessä hyvitysmaksujen kanssa.

Tämä luuta pyyhkii koko kulttuurin kenttää.

Mikä syöksykierteen aiheuttaa? Kopiointi ei tiettävästi ole vähentynyt. Kuluttajien kopiointiin käyttämä laitekanta on kuitenkin muuttunut: c-kasetit ja vhs-nauhat alkavat olla muinaista historiaa, samoin tallennettavat cd:t ja dvd:t. Nykyisin kopioita tehdään mp3-soittimiin, digibokseille, tietokoneille, ulkoisille kovalevyille, musiikkipuhelimiin ja muistitikuille. Näistä ainoastaan mp3-soittimista ja digibokseista maksetaan hyvitysmaksua, esimerkiksi iPodin hinnassa on hyvitys. Kun samaan masiinaan kuitenkin liitetään puhelinominaisuus, niin jostain syystä hyvitysmaksua ei enää tarvitsekaan maksaa.

Suomessa valtioneuvosto päättää maksun piiriin kuuluvista laitteista ja sen suuruudesta. Kuluttajien kopiointitottumukset ovat muuttuneet, mutta samaan aikaan laitelistaa ei kuitenkaan ole päivitetty. Tätä kissaa olimme tänään eduskunnassa nostamassa pöydälle.

Hyvitysmaksun ulottamista esim. älypuhelinten piiriin vastustetaan julkisessa keskustelussa kiivaasti. Toisaalta tämä on ymmärrettävää. Kaikkihan eivät suinkaan käytä puhelintaan musiikkikappaleiden kopioimiseen, esimerkiksi omassa iPhonessani on tällä hetkellä täydet 0 kappaletta. Eikö ole siis epäreilua periä hyvitystä niilläkin, jotka eivät laitetta käytä tuohon tarkoitukseen?

Onhan se, tavallaan. Suuri joukko kuluttajia kuitenkin käyttää hyvitysmaksun ulkopuolisia laitteita juuri siihen mitä varten maksu on olemassa: Taloustutkimuksen 3/2010 mukaan yli miljoona suomalaista on tallentanut puhelimeensa musiikkia, keskimäärin 97 kappaleen verran – yhteensä valtakunnan luureissa soi siis yli 90 miljoonaa kappaletta. 54 % ulkoisten kovalevyjen käyttäjistä puolestaan on tallentanut kovalevylle musiikkisisältöä.

Eikä kyse ole tietenkään vain musiikista – tässä puhutaan lisäksi elokuvista, tv-ohjelmista ja tulevaisuudessa myös e-kirjoista.

Hyvitysmaksu lieneekin niitä kysymyksiä, joihin on vaikeaa löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Nykyisessä järjestelmässä me kaikki maksamme hyvitystä, riippumatta siitä kopioimmeko muiden tekemää sisältöä vai emme. Maksammekin mahdollisuudesta kopioida. Laitteen hintaan lisätyllä pienellä hyvityksellä tuemme osaltamme kulttuurin tekijöitä, tarjoamme jatkossakin kotimaisille tekijöille mahdollisuuden tuottaa meitä kiinnostavaa sisältöä.

Mikä olisi sitten vaihtoehto hyvitysmaksulle? Joidenkin mielestä systeemi on mätä – tekijöille ei tarvitsisi hyvittää yhtään mitään. Minä en tietenkään ammattimaisena sisällöntuottajana voi allekirjoittaa tällaista näkökantaa: teen elääkseni musiikkia, näen aikaa ja vaivaa, joudun panostamaan työhöni myös taloudellisesti. Jos tekeleitäni käytetään, niin odotan luonnollisesti saavani työstäni korvauksen, kuten jokainen ammattia harjoittava ihminen. Hyvitysmaksu on muodostanut ennen romahdustaan varsin merkittävän osan tuloistani.

Yksi vaihtoehto on tietysti se, että tehdään kopioinnista laitonta – kenenkään ei ainakaan tarvitsisi maksaa turhasta. Enpä usko kovin monen nousevan barrikadeille tämän vaihtoehdon puolesta.

Vallitseva tilanne ei siis ole täydellinen. Täydellisessä maailmassa kuluttajat varmaankin maksaisivat hyvitystä ainoastaan jokaisesta oikeasti tekemästään suojatun aineiston kopiosta. En kuitenkaan tiedä miten tällainen maailma käytännössä toimisi.

Niinpä meillä on nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä. Joka vaatii pientä päivitystä.

Myös realiteetit on hyvä tarkistaa: musiikki- ja elokuvatuotteita kopioidaan vuosittain laillisesti 2 miljardin euron edestä. Hyvitysmaksua on ennen kerätty vuosittain 12 miljoonaa, tänä vuonna enää kuusi miljoonaa. Puhutaan siis 0,3-0,6 prosentin siivusta – hyvitysmaksumiljoonat ovat isossa kuviossa pikkuraha.

Pienessä maassa pikkurahakin on kuitenkin tarpeen. Sillä voidaan mahdollistaa monia kulttuuritekoja. Se saattaa olla vedenjakaja sille, onko taiteen tekeminen tässä maassa ammatti vai ainoastaan harrastelua.

♠    ♠    ♠

Niin, miten siellä eduskunnassa kävi? Timo Kalli kuunteli lähetystömme argumentit ja totesi sanoman menneen perille. Hän sanoi Keskustan toimivan tässä asiassa lipunkantajana ja vievän hyvitysmaksun päivittämisen vauhdikkaasti eteenpäin. Olimme tähän viestiin tyytyväisiä.

Jää nähtäväksi millainen lupaus tuo sitten oli: poliittinen, vaiko ihan oikea.

Kommentit

  1. Eihän se ikinä kivaa ole kun hintaa tulee lisää, mutta arvostan sen verran kaltaisiasi artisteja joten samapa tuo! Tarvitsette tekin rahaa, jotta voitte maksaa leipänne.

  2. Mielenkiinnosta: miksi juuri Keskustan pakeilla kävitte? Miten muut puolueet suhtautuvat tähän asiaan?

  3. ”Lain tarkoittamasta kappaleen valmistamisesta yksityiseen käyttöön ei kuitenkaan ole kysymys silloin, kun kuluttaja valmistaa kappaleita lisensioimastaan aineistosta taikka kopioi laittomasta lähteestä.” – Stefan Vallinin vastauksesta kirjalliseen kysymykseen: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_723_2010_p.shtml

    Olisiko nyt niin, että musiikin kuluttaminen on siirtynyt enemmän Spotify -tyyppisiin striimauspalveluihin (ei hyvitysmaksua) ja iTunes Store -tyyppisiin kauppoihin (ei hyvitysmaksua). Laittomasta lähteestä kopiointi ei myöskään ole hyvitysmaksun peruste, kuten ministeri tuossa kertoo.

    Levy-yhtiöillä on käsittääkseni ollut tapana tehdä artistien kanssa digimyynnistä hieman eri tavalla painotettuja sopimuksia, kuin perinteisestä fyysisestä myynnistä. Olisiko lobbauksen oikea kohde kuitenkin siellä?

  4. Onko se tosiaan niin, että vaikka Anssi itsekin tunnistaa hyvitysmaksun ongelmat, on sitä silti ajettava eteenpäin, koska kyse on omasta edusta? Oikeudenmukaisen järjestelmän tekemistä (eli nykyisen muuttamista radikaalisti) ei voi tukea, koska taustalla on pelko siitä, että lakiin vahvistetaan Anssia itseään koskeva tuntuva kevennys maksujen kertymisestä.

    Suomessa pääosa kopioituvasta musasta on ulkomaalaista, mutta hyvitysmaksut jäävät kokonaan suomeen ja niistä maksetaan vain noin puolet artisteille, loput jäävät koneiston öljyksi (Järvinen, ks. Paulin linkki yllä). Eli oikeudenmukaisuutta tässä kai ei ole vähääkään.

    Teosto onkin kirkon ohella ainut firma Suomessa, joka saa veroluonteisesti rahastuttaa kansalaisia. Sekä kirkolta että teostolta tämä oikeus pitäisi poistaa.

    Ei liene kenellekään yllätys että hyvitysmaksut alenevat. Musiikkia ei käytetä enää samalla tavalla kuin ennen, vaan se soi esimerkiksi Spotifystä. Mikset Anssi mene karvalakin kanssa Spotifyn toimistoon vaatimaan kunnon maksuja soittamisesta? Vai onko se niin, ettei tarvitse, kun levy-yhtiö pitää sinusta niin hyvää huolta?

  5. Tässä asiassa on puolensa ja puolensa. Sinänsä kannatan lämpimästi sitä että työstä saa korvauksen ja jopa sitä että se on sidottu sen saavuttamaan suosioon/käyttömäärään, mutta toisaalta monet muutkin tekee päivän aikana töissä sellaista työtä ja käyttää luovuuttaan johonkin jonka ”hedelmää” nautitaan pidemmän aikaan ilman että siitä saa muuta korvausta kuin sen työajan perusteella mitä siihen käyttää. Esimerkiksi kirvesmies ei saa yhtään sen enempää hyvitysmaksuja vaikka rakentaa rakennuksen jossa on paljon kävijöitä taikka vaikkapa Raili Pietilää eikä heidän jälkeläisiään muisteta kerran vuodessa ruskealla kirjekuorella jossa on bonus (yhdessä edesmenneen miehensä Reima Pietilän kanssa) suunnittelemastaan Tampereen kaupunginkirjastosta Metsosta tai Kalevan kirkosta sen kävijämäärän mukaan. Kuvataiteiljoiden tilanteesta ja näyttelykorvauksista minulla ei ole tietoa, mutta luulen että muusikot ovat taiteilijoista parhaimmassa asemassa.

    Mutta toki koska ympäröivä maailma tekee isoa rahaa nimenomaan perustuen muusikon hengentuotokseen ja sen erilaisiin käyttömahdollisuuksiin, niin on kohtuullista että muusikko myös saa oman osansa tästä kakusta.

    Toisaalta jos taas ajaudutaan entistä syvemmälle siihen että taidetta tehdään halusta tulla kuuluisaksi tai suosituksi, se johtaa omiin ongelmiinsa. Jokin vilpittömyys siitä katoaa ja laskelmoinnin maku tulee tilalle. Häntä heiluttaa koiraa so to speak.

  6. Hyvitysmaksuja maksetaan sen mukaan, kuinka paljon maksun piiriin kuuluvia laitteita myydään, ei sen mukaan, miten paljon kopioidaan. Viimeksi mainittu lienee aika vaikeasti todennettavissa, vaikka asiasta on suuntaa antavia tutkimuksia tehtykin.
    Millään menetelmällä ei päästä absoluuttiseen oikeudenmukaisuuteen, eli kuluttaja maksaisi suhteessa kopiointiinsa, vaan väistämättä esimerkiksi minä, joka en kopioi lainkaan musiikkia, elokuvia yms. maksan toisten puolesta.
    Teen sen ihan mielelläni, koska tekijöille kuuluu mielestäni korvaus kopioinnin laillisuudesta omaan käyttöön siinä määrin, kuin se laissa on epämääräisesti ilmaistu.
    Kun hyvitysmaksut on ankkuroitu laitteiden myyntiin, niin lienee kohtuullista hyväksyä myös se tosiasia, että laitteiden myynti vaihtelee vuosittain. Esimerkiksi huippuvuodet 2007 ja 2008 johtuivat digiboxien huimasta myynnistä. Nyt niitä ei myydä enää samaan tahtiin, joten hyvitysmaksutkin ovat siltä osin hiipuneet. Ei Anssi Kelallekaan tule levymyynnistä jatkuvasti samoja tuloja kuin parhaina vuosina.
    Pitäisikö kännykät saattaa ”verolle” jo Wallinin ollessa Suomen kulttuuriministerinä? Jos pitäisi, niin missä menee laitekohtainen raja, mitkä kuuluvat siihen? Tekijänoikeuksista nauttivat tahot ovat esittäneet oman näkökulmansa. Se on, kuten saa ollakin, varsin tiukoin silmälapuin varustettu. Se ei ole kuitenkaan ainoa näkökulma asiaan.

  7. Lyhytaikaisesti vuodeksi tai kahdeksi voisi tulot nousta mutta jotenkin tuntuu ettei voida mitään tälle vääjämättömälle kehitykselle ja maailman pienentymiselle.

    Nykyään maailman kaupparajat on auki, joten voi tilata vaikka Kiinasta hintaan 9 euroa postikuluineen ja sama Suomessa maksaisi 23 euroa + 7 euroa postikulut. Euroopan sisällä ei ole mitään tullirajoja joten isompia ostoksia on helppo tehdä vaikkapa Saksasta. Nykyisissä laitteissa ei ole näppäimistöjä joten ääkköset voi vaihtaa asetuksista.

    Se ei ole vaihtoehto että laitetaan rajat kiinni, koska viimeksi tämä liike aiheutti suuren laman. Ensin pörssiromahdus -29, sitten vuotta myöhemmin pörssipudotuksesta alkoi talous elpyä, niin rajoitettiin maiden välistä kaupankäyntiä ja silloin rysähti koko talousjärjestelmä.

    Eli lyhyesti: ei hyvitysmaksujen lisäyksiä tai aiheutuu toinen maailmanlaajuinen suuri lama. 🙂

  8. Huoh.

    Jos ostan CD:n ja siirrän sisällön musiikkisoittimeeni, joka sattuu olemana matkapuhelin ja laitan CD:n kaappiin pölyttymään ja pois köytöstä, niin mistä minä oikein maksan sitä hyvistystä? Siitäkö että siirsin ostamani sisällön toiseen muotoon?

    MP3:sta en osta, koska ne yleisesti on suojattua ja sitoo minut yhteen tietokoneeseen ja/tai soittimeen. Kun laitteet päivittyvät jatkuvasti, joutuisin ostamaan saman sisällön uudelleen ja uudelleen. No good. No Thanks.

    Jos artisti haluaa lisää liksaa, niin nostetaan artistin osuutta myydyn tuotteen hinnasta tai koko tuotteen hintaa. Ja annetaan ihmisten vapaasti käyttää mieleistään soitinta musiikin kuunteluun.

  9. […] piiriin kuuluvan laitekannan päivittämisen puolesta. Kirjoitin tästä aiheesta jo taannoin laveaan tyyliin, en enää aio veisata samaa virttä. Asian liepeillä vellovaa keskustelua seurattuani koen […]

  10. On täysin järjetöntä periä maksua siitä että kopioi itse laillisesti ostamansa levyn jollekin toiselle laitteelle omassa kodissaan. Vielä järjettömämpää on periä hyvitysmaksua niiltä, jotka eivät edes kopioi musiikkia yms. puhelimeensa tai muuhun laitteeseen.

    Jos musiikintekijän tulot ovat pienet / pienenevät, se tarkoittaa vain sitä, että muusikon/säveltäjän/sanoittajan ammatti ei ole hyvin palkattu.

    Ja mitä sitten? Ei mitään. Silloin hän hankkii toisen ammatin, jos haluaa lisää rahaa, tai jos rahat loppuvat oikeasti, menee työkkäriin/sossuun. IHAN NIINKUIN MUUTKIN IHMISET.

  11. Jos Teosto haluaa nostaa profiiliaan ja mainettaa, niin sen pitää todeta mikä nykymaailma on ja keksiä uusia oikeudenmukaisia tapoja hakea rahaa luovan työn tekijöille. Kannattaa mennä karvahatun kanssa Teostolle ja laittaa järjestö oikeasti toimimaan luovan työn tekijöitä varten? Tehokkuus kunniaan ja uusia ideoita!

  12. Ulkoista kovalevyä vaan voi käyttää aika paljoon muuhunkin kuin musiikin tallennukseen. Itse en käytä sitä muuhun kuin omien valokuvien tallennukseen ja siksi esitys on ylimitoitettu ja märkä rätti naamaa vasten. Onneksi näitä voi ostaa maamme rajojen ulkopuoleltakin.
    Musiikkini osta cd:nä ja siirrän iPodiin. Kuinka monta kertaa musiikista pitää maksaa?

  13. En kyllä ymmärrä miksi mun pitää maksaa maksamani levyn siirtämisestä maksamaani soittimeen – siis yksi ja sama biisi siirtyy medialta toiselle, parhaillaan runkut veloittaa mua 3 kertaa samasta kappaleesta. Noh, ulkomaiden kaupat kutsuu.

  14. Tee vähemmän paskaa musiikkia, niin saat enemmän fyrkkaa…

  15. LOL Bändin basisti myöntää olleensa edellisen kommentin takana

  16. Olet siis Anssi sitä mieltä että sinun pitää saada oma osuutesi kun tallennan ulkoiselle kiintolevylle digikuvia – omia ottamiani – joissa ei näy Kelaa eikä Anssia? Taikka sinulle kuuluu osuutesi pienyrityksen ulkoisesta kiintolevystä kun sille tallennetaan yrityksen liiketoiminnan varmuuskopioita… Listaa voisin jatkaa loputtomiin.

  17. Anssi, olet siis vakavasti sitä mieltä, että hyvitysmaksut eivät muodosta radikaalia osaa tuotteen hinnasta? Mielestäsi on siis täysin oikeutettua, että esim. tyhjän DVD-levyn hinnasta 75% menee hyvitysmaksuja ja ainoastaan 15% jää jälleenmyyjän ja valmistajan jaettavaksi? Näin ollen 100kpl paketista eli 15€ tuotteesta joutuu suomessa maksamaan 100€. Jos tuota ei pidä radikaalina osana, niin ilmeisesti artistit tienaavat edelleen liikaa.

    Nykyään tuotteiden tilaaminen ulkomailta on aivan yhtä helppoa kuin suomesta ostaminen, joten omat euroni valuvat tallennusmedioiden suhteen 100% ulkomaille jatkossa. Tästä artistit hyötyvät tasan 0€, kohtuullisella hyvitysmaksulla saattaisitte jokusen euron kerätäkin. Tulevaisuudessa ulkomailta tilaaminen on entistä helpompaa, myös EU-alueiden ulkopuolelta kun tullauksesta tehdään yksinkertaisempaa.

    Lisäksi spotifyn kaltaiset palvelut nostavat suosiotaan räjähdysmäisesti, tehden musiikin tallentamisesta tarpeetonta. Kannattaisi siis herätä jo todellisuuteen ja harkita maksujen kohtuullistamista laajentamisen sijaan ennen kuin on liian myöhäistä.

    Kohtuullinen, lähes huomaamaton maksu useasta laitteesta on kuluttajaystävällisempi ja helpompi hyväksyä kuin yksi, prosentuaalisesti sekä usein euromääräisestikin kohtuuttoman suuri maksu muutamissa tuotteissa. Mallia voisitte ottaa vaikka elektroniikan SER-maksuista, jotka ovat viihde-elektroniikan osalta usein 1-3€ luokkaa laitteen hinnasta. Tuo on sentään kohtuullista ja tärkeää, toisin kuin hyvitysmaksut.

    Tällä hetkellä lisämaksuja vaativat artistit vaikuttavat lähinnä ahneilta loiseläjiltä, vaikka se työ olisi kuinka rankkaa ja tulevaisuus epävarmaa jos levy ei myy eli kun artisti sattuu tekemään työnsä huonosti.

  18. Esität, että massamuisteille kopioitavasta musiikista pitäisi maksaa artistille hyvitysmaksu. Miksi ihmeessä? Olen kaupasta ostanut cd-levyjä ja verkkokaupasta mp3-tiedostoja. Olen niistä jokaisesta maksanut selvää rahaa. Mikä on se mystinen perustelu, jonka takia minun pitäisi maksaa vielä toisen kerran, kun tallennan nuo tiedostoina esimerkiksi älypuhelimeeni?

    Ymmärrän, että artistia kismittää, jos hänen tuotostaan levitellään ilman, että hän itse saa killinkiäkään. Kaikki massamedialle kopioiminen ei ole kuitenkaan noin yksioikoisesti samanlaista. Musiikkimaailma ei ole ainoa, joka on muuttunut. Digikameroiden myötä kotitalouksissa on uskomaton määrä digitaalisia valokuvia, joiden koko vain kasvaa megapikselimäärien kasvaessa. Samoin itse kuvattuja videoita, jotka vievät aina vaan enemmän tilaa. Musiikki sen sijaan vie pakkausalgoritmien kehittyessä aina suhteessa vähemmän ja vähemmän tilaa.

    Älypuhelimen ja pelkän musiikkisoittimen suurin ero on juuri siinä, että sillä älypuhelimella voidaan tehdä lukemattomia muitakin asioita kuin vain sitä musiikin kuuntelua. Myös puhelimeeni tallentamani e-kirjat olen muuten ostanut suoraan verkkokaupasta. Ihan rahalla.

    Ja noista dvd-levyjen hyvitysmaksuista. Pelkkä hyvitysmaksu dvd-levylle on (Teoston hinnaston mukaan) 0,60 € ja ulkomailta tilattuna noita saa noin 0,20 €:n hintaan. Suomesta ostettujen levyjen hinnasta (0,20 € + 0,60 € = 0,80 € tai usein jopa 1 €) peräti 60-75% on hyvitysmaksua. Ei ole mielestäni mikään ihme, jos Teosto-tuotot tipahtavat, kun kuluttajat äänestävät lompakollaan ja ostavat levyt muualta. Ja artisti sanoo, että ”mitenkään radikaaleista summista ei ole kyse”.

    Artistit onnistuvat kampanjoillaan antamaan itsestään kuvan tekniikasta ja todellisuudesta mitään ymmärtämättöminä jäärinä, jotka sahaavat itse omaa oksaansa terävällä sahalla ja suurin vedoin. Palkkansa ansaitsevat hekin, mutta ehkä kannattaisi katsoa peiliin ja koettaa keksiä oikeasti hedelmällisiä ratkaisuja ongelmaan. Ehkä jopa karsimalla väliportaita musiikkinsa tuottamisessa ja levittämisessä. Hyvitysmaksujen aika alkaa kuitenkin olla jo ohi.

    Hyvät Joulut!

  19. Luultavasti tuo teostomaksu on vanhentunut tapa kerätä rahaa köyhille taiteilijoille.. Kannattaa varmaan miettiä muita tapoja kerätä rahaa? Ammatinvaihtokin on hyvä keino ja suomessa julkkiksen ei tarvitse kilpailla romanikerjäläisten kanssa kadulla, koska eduskuntaan pääsee pelkillä julkisuusmeriiteillä. Ja ihan vaan lopuksi, monta euroa ovat nuo prosenttisi? Luulen, että Anssin leivän päällä vielä voita on!

  20. Työn tekijöille toki kuuluu palkka mutta veroluontoinen maksu jolla se revitään myös asiasta osattomien selkänahasta ei ole oikein. Hieman sama juttu kuin koko suomen maalimyynnistä kerättäisiin rojaltimaksuja taidemaalareille meni taulut kaupaksi tai ei.

  21. Tämä päätös tulee lyömään sekä Teostoa että Suomen valtioita. Itse ainakin tulen jatkossa hankkimaan tallennusvälineet ulkomailta eli jää sitten valtion verorahatkin saamatta.

    Minulla ei ole mitään intressejä siirtää rahaa muusikoille, joiden tuotantoa en omista.

    Pitäisikö asiaa miettiä niin, että jos musiikin tekemisellä ei elä, kannattaisi tehdä jotain muuta.

    Kokeile Anssi keikkailua. Siellä se raha tulee juuri sen mukaan, kuinka musiikkisi väkeä kiinnostaa.

  22. Vaikka kuinka rautalangasta väännetään niin aika monelle tuntuu edelleen olevan hankala ymmärtää, että kaikki lauluntekijät eivät keikkaile. On suuri joukko säveltäjiä ja sanoittajia, jotka eivät tee yhtäkään keikkaa, mutta joiden tekemää musiikkia levytetään ja esitetään radioissa, keikoilla ym. Nimenomaan heille TEOSTO kerää palkkaa.

    Sitten on taas suuri joukko muusikoita, jotka kiertävät keikoilla esittämässä muiden tekemiä lauluja. He eivät saa TEOSTO-korvauksia vaan keikkapalkkion musiikin esittämisestä.

  23. Koko kasettimaksujärjestelmä on kyllä järjettömyyden huippu. Netistä pelini/softani/musiikkini ostavana en suostu sulattamaan sitä, että joudun maksamaan ostoksistani kaksinkertaista tariffia. Ilmeisesti tämän maksun ulottaminen kovalevyihin samalla vapauttaa tiedostojen (laittoman) lataamisen, sillä maksuhan otetaan nyt tallennustilasta eikä niinkään myydyistä teoksista.

    Tallennusmediani tulen ostamaan ulkomailta.

  24. Väität hyvitysmaksua kerätyn ”vakiintuneesti 12 miljoonaa euroa vuosittain.” En väitä sinun valehtelevan, mutta Teoston julkaisemat tilastot eivät tue tätä väitettäsi. 12 miljoonan raja on ylittynyt kerran, huippuvuotena 2007. Lähellä 12 miljoonaa on käyty myös 2004, mutta sitä ennen hyvitysmaksuja tuli sisään paljon vähemmän. 2000-luvun alkupuolella summa oli n. 10 miljoonaa. Hyvitysmaksut seuraavat sekä yleistä taloustilannetta että teknistä kehitystä: Audiopuolen tuotot nousivat räjähdysmäisesti 5-kertaisiksi vuosina 1999-2004 MP3-soittimien ja CD-R:ien myynnin myötä.
    http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/0f085260b8604de9c22573b1003c22ec/$FILE/Hyvitysmaksujako2007_iso.gif

    MP3-soittimet kilahtivat siis hyvin vahvasti muusikoiden kassaan, mitä voidaan pitää reiluna. Nyt kun saturaatio on saavutettu ja likimain kaikilla on jo soitin, tulot normalisoituvat. Ei ole olemassa mitään ”reilua tasoa” johon hyvitysmaksujen tulee yltää joka vuosi. Ei Teosto ehdottanut hyvitysmaksujen vähentämistä huippuvuoden 2007 jälkeen. Tilastoista näkee, että hyvitysmaksujen tuotto on aaltoillut ajan myötä. Lyhytnäköinen reagointi paniikissa tuottaa vain huonoja ratkaisuja kuten nyt nähty ulkoisten kiintolevyjen hyvitysmaksu. Luulen, että paniikki on peräisin musiikin siirtymisestä suoratoistoon – onko näiden tuottojen tilastoja saatavissa mistään?

  25. Käppyröitä voi katsella niin monenlaisin silmin. Minulle tulee tuota katsoessani mieleen, että edellisen kerran hyvitysmaksu on ollut nykyisellä tasolla vuonna 1995. Ollaan siis pudottu 15 vuoden takaisin lukemiin, itse asiassa niidenkin alle.

    Tuosta myös puuttuu vuoden 2007 jälkeiset tiedot. 2008 mentiin vielä n. 12 miljoonan tasossa, sitten alkoi syöksykierre.

    Vuodesta 2002 lähtien maksujen suuruusluokka on liikkunut n. 10-12 miljoonan välissä (vuoden 2007 piikkiä lukuunottamatta). Siihen nähden viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut pudotus on ollut jyrkkä.

  26. Kuka viitsii enää hankkia ja säilöä musiikkia omille laitteilleen, kun Spotifysta saa laillisesti ”kaiken” vaivaisella 5-10 eurolla kuukaudessa? En minä ainakaan eikä moni tuttavapiiristänikään. Trendi on ollut ihan selvä viimeisen parin vuoden aikana.

  27. Et Anssi ollut valittamassa 2007, hyvitysmaksu on noussut liian korkeaksi? Nyt kun se tippuu (mielestäni syitä voisi osittain etsiä myös peilistä) mielestäsi pitää asettaa veroja jotta hyvitysmaksut pysyy samalla tasolla? Kaiken lisäksi tämä lisävero todennäköisesti aiheuttaa vain sen, että kovalevyjen hankinta siirtyy ulkomaille.

  28. @Anssi: Teoston _ennuste_ tälle vuodelle on tippunut sinne. Ennusteet ovat olleet pahasti alakanttiin, mm. 2008 ennustettiin 2 miljoonaa alle todellisen. Vasta kun on olemassa vertailukelpoiset lukemat kannattaa tehdä vertailua, etenkin jos tulos riippuu vertailijan valitsemista lukemista.

    Opetusministeriön muistion (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Yksityisen_kopioinnin_hyvitysmaksujarjestelman_kehittamistarpeet.html?lang=fi) arvio vuodesta 2009 on 8,895 miljoonaa euroa. Teoston arvio on 8,1 miljoonaa. Opetusministeriön muistiosta selviää, että C- ja VHS-kasettien myynti on tippunut tasaisesti koko 2000-luvun ja että digibokseja (”videotallennin”) ja mp3-soittimia (”audiotallennin”) on myyty erityisen voimakkaasti vuosien 2006 ja 2008 välillä.

    Kun ottaa myös huomioon kopiosuojatun musiikin myynnin, on minusta luonnollista että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu pienenee samaan aikaan. Kopiosuojatuissa kappaleissa on rajoitettu toistomedioiden lukumäärää ja näin maksettu etukäteen tuo hyvitysmaksu kaupan yhteydessä. Piraattikopioistahan ei hyvitysmaksuja kerätä. Kun kaverilta-kaverille kopiointi vähenee, myös hyvitysmaksun määrä vähenee. Se on vain oikeudenmukaista.

    Jotain omituista tilastoissa kyllä edelleen on, sillä sisään tulleesta rahasta ei eri lähteissä olla samaa mieltä. Jossakin lukemassani artikkelissa kerrottiin vuonna 2007 jaetun 3 miljoonaa jakamatta jäänyttä rahaa, mikä ilmeisesti on joissain lukemissa mutta puuttuu toisista.

  29. Hassua on, että nettikaupasta ostetun kappaleen (tiedostomuodosta riippumatta) tallentaminen yhtään mihinkään edes sitä ensimmäistä kuuntelua varten halutaan kasettimaksuttaa. Jos sen siirtää kuuntelemattakin puhelimeen/podiin/autokuuntelulevylle, kustakin vedetään omat lisämaksut. Vertaa tätä siihen, että siirrät sitä kaupasta ostamaasi CD:tä hyllystä toiseen ja joka kerrasta vedettäisiin hintaa välistä Anssiparalle… ei tuo ole ehkä ihan järkevää tai edes moraalisesti oikein.

    Samoin kuin hyvitysmaksua ei ole kovin korrektia perustella internetin pahoilla piraateilla, ellei muusikon mielestä sitten ole ihan ok rikastua toisten väärinteoilla. Pääasia, että rahaa tulee.

    Jollei rokki myy, tee jotain muuta – ”oikeita” töitä vaikka.

  30. Täällä meidän Petteri on kirjoittanut tosi asiaa missä mennään:

    Hyvitysmaksun laajentaminen lainvastaista

    http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/hyvitysmaksun-laajentaminen.html

    Kiintolevyjen hyvitysmaksu hämmästyttää

    http://pjarvinen.blogspot.com/2010/12/kiintolevyjen-hyvitysmaksu-hammastyttaa.html

    Valheellinen hyvitysmaksu

    http://pjarvinen.blogspot.com/2010/11/valheellinen-hyvitysmaksu.html

    Valheellinen hyvitysmaksu, osa 2

    http://pjarvinen.blogspot.com/2010/11/valheellinen-hyvitysmaksu-osa-2.html

    Yrityksen hyvitysmaksu: veroa verosta

    http://pjarvinen.blogspot.com/2010/11/yrityksen-hyvitysmaksu-veroa-verosta.html

    Erittäin hyvä kirjoitus, joka tuo esille nykyisen hyvitysmaksujärjestelmän isot ongelmat.

    http://kajsotala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55252-suomen-kolme-verottajaa-valtio-kirkko-teosto

  31. Vaikka nämä Anssi Kelan huolet ja murheet ovat varmasti todellisia, kun hyvitysmaksun määrä laskee, niin samalla ei voi olla ihmettelemättä sitä, mitenkä Anssi Kela pitää hyvistysmaksua kuin jonkinlaisena automaattisena vuosittaisena määrärahana. Toisin kuin C-kasettien aikana, jolloin varmasti erittäin suuri osa kopionnista oli musiikin (ei oman) kopiointia, ei näin voi väittää nykyisten tallennusmuotojen kohdalla. Ja vielä uskomattomampaa näyttää olevan artistin halu pitää tämä musiikin käyttötavan muutoksesta johtuva HYVITYSMAKSUN taso vakiona, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Useissa aiemmissa kommenteissa on tullut hyvin esille tämän ajatusmaailman järjettömyys, samoin kuin se järjettömyys että nyt hyvitysmaksun piiriin otettiin valmiiksi koteloidut USB-levyt. On selvääkin selvempää, että tämä vähentää juuri näiden tuotteiden myyntiä kotimaisissa liikkeissä.

    Minä maksan erittäin mielelläni muusikolle hänen CD-levyään tai vastaavaa tuotetta ostaessani teostomaksun tehdystä työstä, mutta tälläista ilmaisen ja ei-perustellun rahan puolustamista en hyväksy. Se että ongelmanne on musiikin laiton kopiointi ei tällä korjaannu, mutta sitähän että näytä edes haluavan korjata.
    Itse en kuluta missään muodossa laitonta musiikkia, joten tämä ärsyttää minua todella paljon.

  32. Paulille tiedoksi: hyvitysmaksua kerätään laillisesta kopioinnista. Tutkimusten musiikkia ja leffaa kopioidaan noin 2 miljardin euron edessä vuodessa.

    Laittoman kopioinnin määrät on ihan toiset. Jostain luin, että laiton kopiointi (pelit ja softa mukaan lukien) aiheuttaa 355 miljoonan tappiot. Luku perustui warettajien omaan arvioon, että he ostaisivat kolmanneksen. Laitonta kopiointia tehdää siis noin miljardilla, pelit ja softa mukaan lukien.

    Nämä ovat siis eri asioita. Hyvitysmaksua maksetaan siitä että (toisin kuin tietokoneohjelmia) Anssinkin levyjä saa laillisesti lainata kirjastosta ja kavereilta ja polttaa niistä itselleen ja kavereilleen pysyvät kopiot.

  33. Viittasin siihen, että kopioinnin suhteen tietokoneohjelmien tekijänoikeussuoja on paljon vahvempi kuin musiikin.

    Kuka vaan saa lainata kirjastosta tai kaveriltaan äänilevyn, ja polttaa siitä muutaman kopion itselleen tai parille kaverilleen. Sen on laillista.

    Tietokoneohjelmalla on vahvempi suoja: vaikka omistaisit ohjelman, laki ei anna sinulle lupaa kopsata siitä useita käyttöversoita kotikoneelle, läppärillesi ja kavereillesi.

    Ero on suuri. Laillinen oikeus hankkia musiikkia ostamisen sijasta kopioimalla on rahan arvoinen asia. Siksi siitä kerätäänkin korvausta tekijöille.

  34. Kalevi 355 miljoonan tappiot. Siihen kuuluu musiikki, pelit, tv-sarjat, elokuvat, tietokoneohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Kaikki muut viihde muodot ja tietokoneohjelmat ja käyttöjärjestelmät maksavat paljon enemmän kuin yksi musalevy. Eli nuo kaikki muut vievät noin 90% koko summasta musan osuudeksi jää vain noin 10% noin 36 miljoonaa. Lisäksi tutkimus oli ns. maksettu tutkimus jossa saadaan maksajan haluama tulos.

  35. Olen muillakin palstoilla aiemmin ihmetellyt näitä omituisia puolusteluja hyvitysmaksuille. Ajatelkaapa tätä puolustavat muusikot jos muut tahot saisivat tällaisia epäoikeudenmukaisia oikeuksia ”verottaa” kuluttajia. Kalastajat vaatisivat kalastusvälineistä hyvitysmaksua – sehän on heidän saalistaan pois kun muutkin saavat laillisesti kalastaa. Maanviljelijät jokaisesta kuokasta, lapiosta ym – niitähän voidaan käyttää pihojen viljelyksiin ja tämä on heiltä pois. Listaa voi jatkaa loputtomiin ja keksiä hyödykkeitä joita voidaan käyttää jonkin toisen tahon ”haitaksi”.

    Ovat tietysti aivan eri asioita, mutta ajatuksena ja kysymyksenä taustalla: Haluaisitko Anssi itse maksaa joka ainoan ostoksen yhteydessä hyvitystä ”mahdollisuudesta” käyttää kyseistä hyödykettä jotakin tahoa ”haittaavalla” tavalla? Tämä olisi varsin kallis paikka elää – ja on toki sitä jo nyt – jos useammille tahoille myönnettäisiin vastaavia oikeuksia.

    Itsekin harrastan kovasti mielelläni kalastusta. Avainsana tässä on HARRASTAN. Koskapa en sillä edes kuvittele eläväni, käyn ihan OIKEISSA TÖISSÄ. Jos joku muusikko ei itseään sillä ’työllänsä’ pysty elättämään on se silloin HARRASTUS. Ja muutkin ihmiset tämän rahoittamiseksi käyvät TÖISSÄ.

  36. Entäs jos ne kalat saisi kopioitua kalastajan veneestä omaan ruokapöytäänsä? Voisi siinä kalastajakin suivaantua, että miksi kalastaa, jos joku nappaa kopion vaivalla ylös ongituista kaloista ilmaiseksi, eikä kalastaja saa tästä mitään korvausta. Muut kyllä tienaisivat kopiobisneksellä hyvin. Hyvityskorvauksellahan alkuperäinen ”kalastajakin” saa korvauksen.

  37. @Johnny:

    Näille kalastajille tulee nyt tehdyn poliittisen aivopierun tuloksena ansiotonta tuloa niiltäkin, jotka eivät kaloja syö.

    Voi siinä vegaani hieman suivaantua, kun joutuu lihansyöjien harrastuksien maksumieheksi.

    Silence is golden.

  38. @jonne:

    Tässä keskustelussa on varmaan sanottu jo kaikki sanomisen arvoinen. Mutta kumpiko nyt sitten on suurempi vääryys tai oikeus. Se, että kalastaja saa korvauksen kaloistaan vai, että joku vegaani joutuu sitten erittäin marginaalisella summalla osallistumaan tähän. Täysin 100% oikeudenmukaista systeemiähän tuohon on ilmeisen vaikeaa saada.

  39. Niin, kalastuselinkeinoahan (sekä lihan tuotantoa) tuetaan verovaroista, joten vegaanitkin ovat maksumiehinä. Samanlaista itkua en ole kuitenkaan kuullut kuin hyvitysmaksusta.

  40. @Johnny

    Hyvitysmaksujärjestelmä laajennettuna tietokoneiden ja kommunikaatiovälineiden tallennusjärjestelmiin rokottaa IT-väkeä ja muuta kansaa törkeästi moneen kertaan sellaisesta kolmannen osapuolen (muusikoiden) harrastustoiminnasta, jonka olemassaolo ei ole elämälle välttämätöntä, täysin spekulatiivisen ansiotulojen menetysten perusteella.

    On koomista, että hyvitysmaksuja vaaditaan jopa yli teratavun kokoisista kiintolevyistä. Kuvitteleeko joku artisti aivan vakavissaan, että tällaisia levyjä hankitaan musiikin säilömistä varten; tuskin koko maailmasta löytyy edes 250 gigaa musiikkia, jota tervejärkinen yksilö jaksaisi elinikänään kuunnella. Ei varmasti ainakaan sitä paskaa, mitä 99,99% muusikoiksi itseään kutsuvista diletanteista räpeltää ja on aina räpeltänyt.

    Jos minulla on 8 kpl kahden teratavun asemia, saadaan niistä raidattuna kaksi loogista kahden teran nopeaa levyasemaa yhteen tietokoneeseen. Niiden sisällöstä 90% on tyhjää, jotta ne eivät fragmentoituisi liian nopeasti ja nopeus säilyisi. Loppu 10% on ohjelmisto- ja muuta dataa, maksettuja tietokonepelejä, ylläpidon varmuuskopiota, jonka seassa ei ole ainoatakaan musiikkikappaletta tai elokuvaa. Eikä muuten ikinä tule. Toinen mokoma on peilattuna varmistuskoneelle. Sitten on vielä pari levyä varaosina. Miksi siis hyvitysmaksun joutuu maksamaan jopa kymmeneen kertaan? Kulttuurisisällöstä jota ei tallennusmedialla ole? Täysin tuntemattomalle teostomafian artistille? Enpä olisi uskonut vielä 70 -luvun alussa, kun ensimmäiset softanpätkäni tein konekoodilla hexanäppäimillä.

    Lisää sontaa tulee niskaan, jos haluaa luoda itselleen esimerkiksi harrastevetoisen ilmaisen Linux-distron Live-CD:n. Kuka kuittaa palkkion? Kulttuuriväki, joka ei ole paskan vertaa osallistunut koko ohjelmiston tekoon. Tämä vain eräänä esimerkkinä.

    Nyt joku vetää tietysti jokerin hihasta ja toteaa, että Teostoltahan saa perustellusta syystä vapautuksen hyvitysmaksusta. Juupa juu, mutta haepa se joka helkutin USB -tikusta ja kiintolevystä ja laskepa sille tuntipalkka. Siinä hinnassa on nyt tällainen sosiaalipummimaksu päällä, jonka kumoaminen on tehty käytännössä yksityiselle kannattamattomaksi.

    Silloin tällöin tutuilta tulee linkkejä Youtube -sivustolle, olet varmasti itsekin nähnyt, mitä siellä on. Tämänkaltaiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen. Nykyään ei ole tarvetta kopioida mitään, kun kaikki on parilla napin painalluksella saatavilla verkosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että musiikin suoratoistopalvelut kaikkia kiinnostaisi. Ei siis ole oikeudenmukaista alkaa niistäkään verottamaan sillä perusteella, että ihminen, joka ostaa datan tallennukseen soveltuvan välineen, automaattisesti olisi joku ”kulttuuritiedostonlataaja”.

    Musiikista saatavien tulojen pitää tulla myyntituloista, eikä rosvoamalla. Jos nämä soittorasioitaan rämpyttävät mikkihiiret ja besservisseriräppärit eivät onnistu kosiskelemaan yleisöä keikoille, vaikka kuinka mainostavat tuotettaan soitattamalla säälittävien esitystensä ääninäytteitä radiossa, on heidän katsottava peiliin ja mentävä töihin. Mutta ei. Hepä kokevat itsensä niin tärkeiksi, että on pitänyt käydä lakki kädessä eduskunnassa itkemässä, jonka jälkeen valtion hallintokoneiston sosialistinen hyvävelitoimikunta opetusministeriötä myöten on heltynyt osallistumaan säälitalkoisiin ja päättänyt maksattaa kustannukset tietokoneraudan ostajilla (!?!?).

    Itseäni ei näiden käsi ojossa ruikuttavien musiikki- ja elokuva-artistien esitykset kiinnosta pätkän vertaa, enkä varmasti ole ainoa.

    Sinua siteeraten:

    Vaikka kuinka rautalangasta väännetään niin aika monelle tämä tuntuu edelleen olevan hankala ymmärtää.

  41. Niin ideana tuossa kommentissani oli vain se, mihin johtaa tilanne kun tälläisista ”mahdollisuuksista” aletaan periä maksua. Aika paljon mahtuu mahdollisuuksia käyttää jonkun hengentuotosta (patentit, musiikit…) niin, että siitä voidaan katsoa aiheutuvan ”tappiota” keksijälle, säveltäjälle, ammatinharjoittajalle tai mikä tahansa taho sitten kokeekin tuota ”vääryyttä”. Sitä tuskin moni haluaa. Ja otetaanpas se pää pois sieltä pensaasta ja katsotaan vähän puolueettomammin asiaa. Kyllä luovaa alaakin tuetaan verovaroin ja mm. veikkausvaroista ym, tämän päälle vielä hyvitysmaksut. Nämäkin varmaan ihan vahingossa unohtuu aina puolustelijoilta…

  42. Heinz-Harald N., Tuohon antamasi linkin vuodatukseen Dungen olikin jo antanut tyhjentävän vastauksen. Eipä juuri lisättävää.

    Mikään kommentti tai puolustelu ei muuta sitä tosiasiaa, että tämänhetkiset ”hyvitysmaksut” ovat kansan oikeustajun vastaisia – ja syystä. Itsekin vastustan ”rahan valtaa” ja kannatan humaanisia arvoja, mutta mitään näin epäoikeudenmukaista en voi sulattaa.

  43. Tässä pari uutista liittyen tämän hetkiseen hyvitysmaksu tilanteeseen.

    Korvausjuttu Verkkokauppa.com osalta.
    Pisteet Teostolle pitkän taistelun voitosta!
    http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/viiden+vuoden+oikeustaistelu+paattyi+3+500+000+euron+hyvitysmaksut+verkkokauppacomin+maksettaviksi/a884250

    Tämän hetkinen tilanne vuoden 2013 hyvitysmaksujen osalta sekä lainaus tulevaisuuden ”näkymistä”.
    http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/9CB502639CA2C23BC2257AD3004FF3E1?opendocument
    ”Hallitusohjelmaan sisältyvää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamista on valmisteltu tänä vuonna. Uudistuksen tavoitteena on löytää ratkaisu, joka turvaisi entistä paremmin luovan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Uudistuksen valmistelu jatkuu ja tavoitteena on, että uusi hyvitysmaksujärjestelmä olisi käytössä vuonna 2014.”
    Vielä ei lähetystönne sanoma ole toteutunut toivotulla tavalla, valitettavasti. Tämä tuntuu todella käsittämättömältä, kun älypuhelimia käytetään yhtenä suurinpana musiikin kuuntelukanavana.
    Itse ostan musiikkini ITunesista jo ekologisista, ja tavarapaljoutta kodissani hillisevistä syistä. Mielelläni tukisin samalla artisteja ja luovan työn tekijöitä.
    Miten kotimaista työtä voidaan tukea, jos kaikki ostavat elektroniikan, viihteen ulkomailta?
    Aamu-biisin sanoma jatkaa vaan toteutumistaan:
    Avaan radion
    Väkeä on taas sanottu irti
    Valtavia firmoja kaatuu
    Tätäkö me halutaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.