Pitsaa ja jatsia Nitsassa

| Aiheet: Huomiot | Kirjoittaja:

Tamperelaisravintolan traaginen tuhopoltto jakaa median kahteen leiriin: jotkut nimittäin kirjoittavat pizzeriasta, toiset taas pitseriasta. Jälkimmäinen muoto lienee Kielitoimiston suosittelema. Sen näkeminen räjäyttää aina naaman kananlihalle – pitseria näyttää yksinkertaisesti aivan tajuttoman tyhmältä.

Samalla logiikallahan Nizzan pitäisi olla Nitsa ja jazzin jats.

Tai miksei poistettaisi kaikista muistakin ruokailuun liittyvistä sanoista vierasperäiset merkit: kepap, lasakne, kaltsoone, takliatelle, motsarella, pekoriino, rikotta, prii, tseevre, korkontsola, kamempert, rukola… Pitsa näyttää ihan yhtä pöljältä kuin mikä tahansa noista.

Miksei sanoista voitaisi käyttää niitä muotoja, jotka ovat jo juurtuneet käyttöön? Kuinka moneen pitseriaan olette törmänneet katukuvassa? Tässä kohtaa tuo ts:n käyttäminen on vähän kuin yrittäisi rekrytoida joukkoja nuijasotaan.

Tulipa mieleen: Olin joskus esipuberteetikkona kaverillani pelaamassa tietokonepelejä. Hänen mummonsa keskeytti kilvoittelumme ja patisteli meidät ruokakauppaan. Mummo antoi rahapussin ja ostoslistan, jossa luki pitkän litanian päätteeksi:

piššaa

Kommentit

  1. Lukiosta jäi jopa mieleen asiaan liittyen se, että tuo on ihan luonnollista kehitystä sanojen kotiutumisen suhteen. Esimerkiksi rehtori on joskus ollut rektor, rechtor jopa, ja sitten se on hiljakseen kotiunut suomeen ja ottanut kieleen sopivan asun. Tietysti pitsalle se on hieman ennenaikaista, mutta jos noista mainitsemistasi ruokalajeista tulee kovinkin arkisia, niin esittämäsi kirjoitusasut saattavat hyvinkin yleistyä. Jogurttikin on nykyään jukurtti!

  2. Anssi kielipoliisina 🙂 Pitsa kyllä näyttää tosi tyhmältä, mutta olen käyttänyt sitä kun olen ajatellut sen olevan nykyisin suositeltu muoto. Jukurttikin on ihan hirveä.

    Espoon kulttuurikeskuksessa Yona sanoi heti ekana lavalla tekevänsä jotain epäkorrektia, ja teki heti positiivisen vaikutelman, koska korrekti (ja samalla logiikalla myös epäkorrekti) on niin hauska sana. Hänen musiikkiaan en olisi kyllä tullut muussa tilanteessa kuunnelleeksi.

  3. Pizza on ollut Suomessa jo vuosikymmeniä, eikä se ole vieläkään pitsaksi muuttunut. Mutta on totta, että monet alunperin vierasperäiset sanat ovat saaneet kansan suussa aivan luontevan suomalaisen asun. Mutta kyse onkin juuri luontevuudesta: sanan väkisinmakaaminen suomalaiseksi ei toimi.

    Jogurtti ei todellakaan ole jukurtti! Kieltäydyn moisesta. Hiton ärsyttävää on myös se, kun curry kirjoitetaan karri.

  4. Ei juurikaan liity aiheeseen, mutta Helsingin paikallisbussissa kuultua: ”Du kan ju säätää den där värinänvoimakkuus.”

  5. Iltalehdessä oli juuri hiljattain, että joku asia oli suuri ”sokki”. Ja sitten juodaan ”samppanjaa”. Curry on muuten norjaksi ”karry”.

  6. Suomen kieli onkin vallan mielenkiintoinen tuttavuus: paitsi, että se lainailee sanoja englannista ja ruotsista, se elää kaksoiselämää: puhekieli menee omia latujaan ja kirjoitettu erikseen. Kielioppi ei ole lakikirja, jolla hakataan ihmisiä päähän mennen tullen, vaan kielen syvempi taso, eli rakenne. Z ei ole suomen äännerakenteeseen kuuluva foneemi alunperin, mutta koska se kääntyy/ääntyy ihan hyvin suomalaisen suussa, kielessä elää rinnakkain kaksi eri muotoa: pizza (laina) ja pitsa.

    Suomen kielestä tekee kiinnostavan patsi se, että sekä sanoilla, että millä tahansa muilla kielen elementeillä saattaa olla rinnakkaismuoto elossa yhtä aikaa, myös se, että aika monella ”säännöllä” on poikkeus ja vielä poikkeuksien poikkeukset.

    Emme ole mitenkään loogisia kielen suhteen, mikä kertonee myös identiteetistämme. Ei ihme, että suomalaisia pidetään arvaamattomina yms.(?)

    BTW.Jogurtin voi kirjoittaa nykysin joko jogurtiksi tai jugurtiksi.

    Kielitoimisto ei ole poliisi-eikä lakitoimisto, se antaa vain suosituksia. Kieli elää ja muuttuu kielenpuhujien suussa aikojen mukana.

  7. Kielitoimisto oli myös joskus 90-luvulla ehdottanut roll-on-deodorantin nimeksi kiepporaikaste. Kumma, kun ei jäänyt elämään.

  8. Minun mielestä pizza on pizza (pyöreä, ohut pohja) ja pitsa taasen se versio mitä äidit tekevät kotona (neliskanttisessa uunipellissä, ylipaksu pohja ja lämpöä vain reilu 200- astetta).
    Yläasteen äidinkielen kirjasta joskus myös luin että nakkikioskin nimeksi olisi ehdotettu aikoinaan sellaista kuin ”pienoislihalieriömyymiö”.

  9. Täälläpä on semmonen pitseria missä myydään myös sätöpriääniä.
    Paikan bravuuri on kuitenkin siskepap.

  10. Sortsit jalkaan ja sampoota päähän, aaarghhhh!!!

    Kai olette kuulleet, että jotkut asiantuntevat neropatit ajavat maaoravalle uutta nimeä ”tikutaku”. Monenkohan promillen hiprakassa tuokin on keksitty?

  11. Eivätkö saksankielen puhe- ja kirjakielet eroa toisistaan merkittävästi myös? Yksi monista asioista jotka tekevät englanninkielestä niin helppoa rakastaa on sen ilmiömäinen kyky sultaa uusia versioita itsestään. Englishes. Monet ns. patois-murteet (huomaa lainasana tuossakin…) ovat ihan omilla säännöillään toimivia kieliä…

    Sekarotuiset äpärät perivät maan, kielessä ja kulttuurissa.

  12. Sekarotuiset äpär….? Huh! 🙂

    Yleiskieli ja kirjakieli ovat sitä varten, että saman maan kansalaiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Kieli on sopimus. – Mutta ainahan voi myös kokeilla, kuinka paljon kielen normeja voi rikkoa, että muut vielä ymmärtävät, mitä sanotaan.

    Punkeat hiplittimet kähpäsivät viplistossa on vielä ihan ymmärrettävää puhetta.

  13. Kuuntelinpa youtubesta maestro Kelan uuden ”Mitä tapahtuu” biisin.
    Kuunnelkaapas muutkin,ihan tälläiselle keski-ikäiselle kyyniselle Magnum-viiksiselle äijällekkin nousi kastetta silmäkulmiin.
    Harvoin kuulee enää nykyaikana kappaleita jotka pureutuu aikaan niinkuin tämä.

  14. Olipas kiva kuulla uusi biisi Anssilta! Melko vahva sanoma. Säkeistön sisältö hyvää, tekstin rytmitys ehkä hieman tökki ja odotin koko ajan, että tapahtuu jotain muuta kuin ”mita tapahtuu” 😀 Akustinen ja huuliharppu toimii aina.. kaikenkaikkiaan kelpo teos!

  15. Anssi oletko harrastanut paljon irtosuhteita keikkojesi lomassa?
    Esim. Nummelan aikoihin?

  16. Kaltaiseni kielikouluttaja ei voi olla puuttumatta tähän keskusteluun. 🙂

    Itse kirjoitan sujuvasti ”pitsa”, koska myös sanon ”pitsa”. Jos jokin asia menee lausuttuna, se menee myös kirjoitettuna.

    Jazz on sikäli eri asia, että se lausutaan (tai ainakin minä lausun) sen ”jats” enkä ”jatsi”. Ainakin toistaiseksi olen kirjoittanut sen jazziksi.

    Tanskassa nousi muutama vuosi sitten iso kohu, kun sikäläinen kielitoimisto ryhtyi suosittamaan asua ”majonnäs” eikä ”mayonnaise”, kuten aiemmin oli kirjoitettu. Suomalaisesta tanskalaisten protestointi tuntuu naurettavalta, koska meillä on jo pitkään ollut ”majoneesi”.

    Oleellisinta lienee tyyli ja ymmärrettävyys. Me kaikki ymmärrämme sanat pitseria ja pizzeria, joten niistä voi valita sen version, joka istuu paremmin omaan tyyliin.

  17. Samaa mieltä, pizza tietenkin.

    Itseäni ärsyttää suunnattomasti vähän toiseen suuntaan menevä totunnaisuuden muuttaminen. Nimittäin se, että vanhoista kunnon muffinsseista leivotaan nyt muffineja. Kun se englannin monikkomuoto kantasanana on niin väärin ja noloo hei, vaikka juuri sellaisena se juurtui 1970-luvulla kielenkäyttöön, kantaen joko liikuttavaa historiallista viestiä tankero-englannin ajalta, tai, ja tämä varmaan on jätetty kielitoimistossakin huomiotta, sitä, että leivos tuli meille Ruotsin kautta. Jossa se vieläkin on muffins.

  18. mittee kuuluuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuu

    miksi komemnttini poistettiin kun utelin irtosuhteistaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa

  19. Ei täältä kommentteja poistella. Joskus ne jostain syystä jumittuvat roskapostisuodattimeen, josta ne pitää käydä omin käsin vapauttamassa. Näin oli käynyt myös irtosuhde-kysymyksellesi, nyt se näkyy tuossa ylempänä.

    Vastaukseni: en ole.

  20. Ok. Anssi ei juo, ei polta, syö kasvisruokaa, ei harrasta irtosuhteita. Todellinen esimerkillinen mies. Mutta menepä eduskuntaan, siellä sinun pitää taistella ideologioidesi puolesta.

    Esim. Uusipaavalniemi taitaa olla läpimätä nenämies, vaikka mennessään eduskuntaan oli rehellinen nörttipoika.

  21. Ihan vaan mielipiteenä: Kielitoimisto tuskin jättää ”mitään” huomiotta. Sen jäsenet ovat ihan tavallisia kansalaisia, mutta ovat sen lisäksi oman kielen asiantuntijoita ja erityisen valveutuneita kielen suhteen. – Älkääs haukkuko vääriä puita! Kieli on meidän omamme ja se heijastaa meitä itseämme. :)))

  22. no vittttttttttttttttttuuuuuuuuuuu!saatko vitttuaaaaaaaaa, siis tarkoitan satko kela ismolta korvauksia tosta klappalesta!!?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.