Faijan haamu -ep
Musiikkipuodin hyllyille on nostettu jälleen uutta tavaraa: nyt tarjolla olisi neljän biisin Faijan haamu -ep.
Faijan haamu -julkaistiin alunperin vuoden 2003 Suuria kuvioita -albumilla. Tuota julkaistua versiota edelsi kuitenkin pitkä tuotekehitys: kappale tehtiin kaikkiaan viiteen kertaan, vasta viimeinen versio päätyi levylle.
Pengoin kuitenkin arkistoistani esiin ne neljä muuta versiota – ja yllätyin. Olin täydellisesti unohtanut millaisiin muotteihin yritin biisiä aikanaan vääntää. Nuo evoluution varhaisemmat askeleet kuulostivat kuitenkin monen vuoden perspektiivillä ihmeen hyviltä. Siksi päätinkin pakata koko setin yksiin kansiin ja jakaa tämän arkeologisen löydöksen teidän kanssanne.
Faijan haamu -ep:n sisältö:
Faijan haamu #1
Kappaleen alkuperäinen versio. Tein biisin melko pian Nummelan julkaisun jälkeen. Kappaletta alettiin välittömästi soittaa keikoilla, livesetti kun oli ensimmäisen levyn jälkeen niukahko ja lisämateriaalia kaivattiin. Tämä versio äänitettiin Hollolan Petrax -studiolla toukokuussa 2002 koko bändin voimin, silloinen monitorimiksaajamme Sumppi toimi äänittäjänä. Käytännössä tämä tulkinta onkin juuri se mitä tuolloin esitettiin keikoilla.
Kannattaa erityisesti panna merkille se, että alunperin Faijan haamun -säkeistöt menivät duurissa, soinnut muuttuivat molleiksi vasta myöhemmin.
Äänitin lauluraidat ja joitakin päällesoittoja joitakin viikkoja myöhemmin Jukka Immosen Fried Studiolla. Bändin alkuperäinen kosketinsoittaja, Anna Kuoppamäki, pistäytyi tuolloin studiolla laulamassa heti alussa kuultavan tyy-dy-dyy -melodian. Siitä tulikin lopulta ainoa elementti, joka yhdistää Faijan haamun jokaista versiota. Anna ei tosin käynyt viiteen kertaan studiossa ynisemässä – hänen tähän alkuperäiseen versioon laulamansa raita kopioitiiin surutta biisin myöhempiin vaiheisiin.
Tässä Faijan haamu livenä Tavastialla 10.11.2001:
Faijan haamu #2
En enää muista miksi biisistä ylipäätään lähdettiin tekemään uusia versioita – näin jälkikäteen kuunneltuna tuon ensimmäisenkin tulkinnan olisi hyvin voinut julkaista levyllä, ei siinä mielestäni mitään varsinaista vikaa ole.
Jostain syystä hautauduin kuitenkin loppuvuodesta 2002 kotistudiooni ja aloin suoltaa biisistä uusia versioita. Tämä #2 ei eroa kovinkaan radikaalisti ensimmäisestä: kompin poljento on erilainen ja kertosäkeistön toista sointua on rukattu. Yleinen tunnelma on leppoisampi alkuperäiseen versioon verrattuna. Saara kävi soittamassa sähköpianoa, muuten soitin kaikki instrumentit itse.
Faijan haamu #3
Nyt alkaa tapahtua! Tämä versio tarjosi suurimman yllätyksen – ei ollut minkäänlaista muistikuvaa siitä, että biisi olisi ollut jossain vaiheessa tällaisessa kuosissa.
Aika hauska meininki, ensimmäisenä tulee mieleen Sheryl Crown All I Wanna Do -kappale. Lieneekö se ollut tätä tehdessäni jonkinlaisena referenssinä – en muista. Lähestymiskulma on joka tapauksessa hyvin amerikkalainen. Soitin tässä – kuten seuraavassakin – versiossa kaiken itse.
Pidän tästä tulkinnasta.
Faijan haamu #4
Tässä vaiheessa duuri vaihtui molliksi, myös kertosäkeistöjen pedal steel -kitara on nyt heivattu yli laidan. Tätä versiota tehdessäni muistan pitäneeni komppiraitojen referenssinä Neil Youngin Heart of Gold -klassikkoa: rumpujen tupsuttelu on niukkaa ja kertosäkeistöä edeltävät hi-hat -iskut ovat suora viittaus sylttytehtaalle.
Tämä tulkinta liippaa jo aika läheltä lopullista, Suuria kuvioita -albumille päätynyttä versiota. Itse asiassa levyversioon napattiinkin tästä joitakin elementtejä sellaisenaan, ainakin mellotron- ja bassoraita. Ja tietysti se Anna Kuoppamäen alkuperäinen lauluraita.
♠ ♠ ♠
Faijan haamu -ep:n hinta on kaksi euroa. Tarjoushan on lyömätön: ainoastaan 50 senttiä per biisi! Voit toki halutessasi ostaa rallit myös yksittäiskappaleina tuttuun yhden euron hintaan – mutta sehän nyt olisi tässä tapauksessa vähän pöljää.
Tämän sivun oikeassa ylänurkassa olevasta soittimesta voit kuunnella näytteen Faijan haamu #1:stä. Muista versioista voit ottaa 45 sekunnin tyypit Musiikkipuodin puolella, klikkaamalla siellä ep:n kansikuvaa.
Waude mikä aarre, kiitos siis tästä! Aika veikeä kyllä juu tuo 3. versio! Latasin kaikki nuo..mustahan tulee kohta mestari tässä latauksessa tätä menoa..en olis kyllä ikinä uskonu sitä itsestäni! 😉
Jos mä oikein muistan olin itsekin tuossa Tavastian yleisömeressä. Ja mahtavaa oli, kuten yleensä aina Anssin keikoilla!
Ostin pois, aika veikeä kuunnella tällaista kehityskaarta, samoin kuin tuossa Biisiringissä. Ja hyvin tuntui toimivan tämä Musiikkipuoti, toivottavasti vastaavia ottavat muutkin artistit käyttöön.
Olisiko muuten mahdollista saada tuonne musiikkipuotiin Pekka ja Susi- kokoelmalevy? kun kaupoista sitä ei saa.
Toukokuun tyttö:
Pekan ja Suden levytetyn materiaalin oikeudet omistaa Sony Music. Minä voin ladata omaan puotiini myytäväksi ainoastaan biisejä, joihin levy-yhtiöllä ei ole oikeuksia. Virallisten levytysten (eli ns. back-kataloogin) julkaisusta ja myynnistä päättää siis Sony Music.
Saakos kysyä, että onko tuo biisissä mainittu kolari tapahtunut oikeasti teikäläiselle? Meinaan vaan, kun eikös kesä Kalevi Sorsan kanssa -kirjassakin päähenkilölle käynyt samoin? Toki tuosta kirjasta löytyy paljon ”viittauksia” muihinkin biiseihin, mutta tulipa tästä vaan mieleen.
Faijan haamu on ihan silkkaa fiktiota, en ole ajanut sellaista kolaria. Kirjassa oli todenperäisyyttä sen verran, että olen ollut samanlaisessa selkäleikkauksessa kuin päähenkilö Johannes ja joutunut myös käyttämään niskakauluria. Kirjassa taisi olla lainaus lääkärin diagnoosista, jonka nappasin suoraan omista potilaspapereistani.
Pekan ja suden levyä on usein monin kappalein myynnissä huuto.netissä.
Itse en koskaan oikein lämmenyt tuolle albumiversiolle. Syntikkaleadi ärsytti ja muutenkin liian vähän kitaraa. Poikkesi jotenkin soundiltaan muista Suuria kuvioita levyn kappaleista. Parempia versioita nämä ovat mielestäni.
Ostin joskus download version Pekan ja Suden kokoelmalevystä. Harmittavasti nuo kappaleet olivat DRM suojattuja, eikä kyseinen verkkokauppa ole enään ilmeisesti hengissä. Tietokoneet ovat vaihtuneet eivätkä nuo tiedostot suostu soimaan.
Olen itsekin Johnnyn kanssa samoilla linjoilla. Biisi meni lopulta vähän maitohapoille: sitä säädettiin liikaa ja lopullinen versio tosiaan irtoaa hiukan albumin yleisestä linjasta. Sen kanssa olisi ehkä kannattanut ottaa aikalisä ja jättää kappale muhimaan seuraavaa levyä varten.
Löytyi onneksi windows-kone, jossa Pekan ja Suden biisit toimivat. Täytyykin polttaa CD:lle ja sen kautta Macille talteen suojaamattomina.