Poppamiehen kirous

| Tagit: , , , , , | Aiheet: Jumittelu | Kirjoittaja:

Uuden aluevaltauksen aika! Ylihuomenna ilmestyvässä Aku Ankan numerossa 19 on nimittäin allekirjoittaneen laatima tarina, Poppamiehen kirous.

Hanke sai alkunsa jo yli vuosi sitten. Tapasin tuolloin erään keikan yhteydessä Aku Ankan päätoimittajan, Jukka Heiskasen. Hän kertoi, että vuonna 2011 juhlitaan lehden 60-vuotista taivalta Suomessa. Tämän johdosta hän oli tilannut tarinoita kotimaisilta tekijöiltä ja tiedusteli myös minulta halukkuutta kirjoittaa tarina Aku Ankkaan.

Vastausta ei tarvinnut pahemmin miettiä: olisihan ankkatarinan kirjoittaminen ehkä siisteintä mitä voi olla – saavutus, joka lihavoidaan cv:ssä.

Alkoi pitkä prosessi. Kävin aluksi miettimään, millaisen tarinan haluaisin kertoa. Suurena varhaisten taskukirjojen ystävänä ajattelin sepittää klassisen Roope ja Kroisos kilpasilla -tyyppisen asetelman. Roopen nuoruusvuodet Alaskassa ovat myös kiehtovia, joten päätin sijoittaa tarinani Klondiken korpimaille.

Carl Barksin Nätti-Jussi

Juonta hahmotellessani palasi lapsuudesta mieleen Carl Barksin tarina Nätti-Jussista. En enää muista jutun kaikkia yksityiskohtia, mutta Nätti-Jussi oli joka tapauksessa Karhukoplan rakentama ruotsinlaivan kokoinen metsäkone, jolla karhukelmit keräsivät Roopen puiden sisään kätkemät rahat. Hatunnostona Barksin neroudelle päätin sisällyttää Nätti-Jussin myös omaan kertomukseeni.

Tarinaan livahti myös mystinen poppamies ja maagisia voimia sisältävä toteemipaalu. Synopsiksen ensimmäistä versiota kirjoittaessani ongelmaksi kuitenkin muodostui Kroisos Pennosen rooli: alunperin hänen piti omistaa metsäyhtiö, jonka kanssa Roope ajautuu vastakkain. Kroisoksen rooli kutistui kuitenkin lopulta niin pieneksi, että päätin heivata hänet kokonaan ulos tarinastani.

Synopsis valmistui viime vuoden kesäkuussa. Lähetin sen päätoimittaja Heiskaselle, joka hyväksyi tekeleen. Yhdessä suomalaisen ankantekijän, Kari Korhosen, kanssa he ehdottivat tekstiin muutamia pieniä muutoksia, jotka toteutin. Synopsiksen toinen versio käännettiin englanniksi ja lähetettiin Tanskaan Aku Ankan kansainvälisen kustantamon, Egmontin, syynättäväksi.

Kesän lopulla myös Egmontilta näytettiin tarinalleni vihreää valoa. Seuraavana vaiheena oli kuvakäsikirjoituksen tekeminen: jaoin tarinan ruutuihin, luonnostelin niihin hahmot tikku-ukoilla ja kirjoitin puhekuplat. Kari Korhonen piirsi töherrysteni perusteella viimeistellymmän, englanninkielisen kuvakäsikirjoituksen, joka lähetettiin taas Tanskaan.

Korhonen teki myös jonkin verran muutoksia: oma käsikirjoitukseni oli 13 sivun mittainen, Kari tiivisti olennaisen kymmeneen sivuun. Hän myös lisäili joitakin ruutuja, joita ei ollut alkuperäisessä versiossani. Allekirjoitin nämä muutokset, ne tekivät tarinasta nasevamman.

Helmikuussa Egmontilta kuului, että tarinani oli menossa tuotantoon. Piirtäjäksi oli kiinnitetty espanjalainen Paco Rodriques.

Maaliskuun lopussa sain vihdoin nähtäväkseni Poppamiehen kirouksen Rodriquesin piirtämänä. Sarja oli tässä vaiheessa vielä mustavalkoinen, mutta näytti mielestäni upealta. Oli kieltämättä erityinen hetki nähdä kuinka tarina oli herännyt henkiin ja legendaariset hahmot toimittivat ruuduissa minun keksimiäni asioita!

Jäljellä oli vielä yksi etappi: vaikka sarja oli alunperin kirjoitettu suomeksi, niin se oli kuitenkin nyt englanninkielinen ja täytyi suomentaa uudestaan. Käännöksen teki ankkatarinoihin erikoistunut suomentaja Saara Pääkkönen. Sain lopullisen käännöksen tarkistettavakseni, ja vaikka alkuperäiset repliikkini olivat kielikylpyjen jäljiltä vaihtuneet aivan toisiksi, niin suomennos oli sen verran hyvää työtä, että kelpuutin sen lähes sellaisenaan.

Prosessi oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja opettavainen. Ankkatarinan kirjoittaminen on erikoista hommaa siinä mielessä, että vaikka sellaista ei olekaan tehnyt koskaan ennen, niin se ei kuitenkaan tunnu vieraalta – koko ajan tietää millainen tarinan pitäisi olla. Hahmot ovat niin tuttuja, että niille on helppoa kirjoittaa; ensikertalainenkin tietää, mikä panee ankat tikittämään.

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Ja itsestäni ylpeä: minäkin olen nyt ankalliskirjailija!

♠ ♠ ♠

ANKKAPROJEKTIN VAIHEITA

Katkelma alkuperäisestä synopsiksesta:

Sivu töhertämästäni kuvakäsikirjoituksesta:

Sama kohtaus Kari Korhosen kuvakäsikirjoituksesta:

Paco Rodriquesin lopullista piirrosjälkeä:

Mainittakoon muuten, että viimeisessä ruudussa poppamiehen lausumat taikasanat ovat aitoa alaskanintiaanien tinglit-kieltä. S’èek merkitsee ’karhua’ ja jiyanaak on ’jättää’.

Kommentit

  1. ”Päästä irti senkin lentävä kalakukko!” tirsk.

    Oijoi. Tämä uutinen pelasti päiväni! Neljään vuoteen ei olla Ankkoja tilailtu, mutta kyllä nyt kehtaa mennä irtonumeron ostamaan.

  2. Siis oikeasti?! Ihan mielettömän hienoa! Niin monta akkaria on tullut vuosien varrella luettua, etten edes heti keksi mikä voisi olla hienompaa. Mielenkiintoista myös kuulla millainen tuo prosessi on, varsin moniportainen.

  3. Oho, vähänks siistii! Aku Ankka tuli lisättyä seuraavaan kauppalappuun!

  4. Haa, mahtavaa!!! Keskiviikkona on selkeästi juhlan paikka! 🙂

  5. Siistiä tosiaan! Onneksi ”lapsille” tulee Aku Ankka, niin ei tarvi lähteä irtonumeroa etsimään.

  6. Siistiä! Mahtava idea pyytää Anssia kirjoittamaan tarina kaikkien rakastamista Barksin ankoista. Tarinan juoni vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kestikö sinulta kauan hahmotella tarina pääpiirteissään vai tuliko ideoita sitä mukaa kun kynä sauhusi?

  7. Nyt R-kioskille, ja useampi Aku kainaloon. Ne tulevat vielä olemaan keräilykappaleita aikanaan.

  8. Tässä on kyllä saavutus, jonka veroista harvalla on! Onnea tästä! 😀 Huomenna nähdään valmis työ 🙂

  9. Tänään täytyy taistella lasten kanssa siitä, kuka lukee Akkarin ekana.

  10. Mahtavaa! Major respect! Irtonumero-ostiksille keskiviikkona, tämä on nähtävä omin silmin 🙂

  11. Mahtava juttu, kehuisinko suorastaan urasi merkkipaaluksi!

  12. Haa. Sieppasin lehden ennen kuin kukaan muu perheenjäsen edes tajusi sen tulleen. Ja jostain syystä tarina hymyilytti enemmän kuin perustarinat 🙂 Sopivasti anssimaisia lausahduksiakin joukossa. Huippua!

  13. JUMANKAUTA! Ihan MIELETTÖMÄN siistiä. Onneks en oo peruuttanu lehden tilausta (aikomus on siirtyä ostamaan sillä rahalla Taskareita) vielä!

  14. Mahtava homma. Nyt on siis mentävä hankkimaan Aku Ankka..merkittävä maineteko!

  15. Sain tarinan juuri äsken luettua. Onnittelut Anssille kerrassaan mainiosta punchlinestä. Siitä onkin aikaa kun olen hekottanut ankkatarinalle hetken ääneen.

  16. ”Meistä tuli metsureita.” Genius! Oliko taiteilijan oma idea?

  17. Tuo ”meistä tuli metsureita” räätälöitiin AA:n toimituksessa, ilmeisesti pienenä tribuuttina meikäläiselle. Omassa käsikirjoituksessani Nätti-Jussin kuljettaja ei laulellut – ja jos olisi laulanut, niin ei ainakaan omaa kappalettani… Mutta ihan hauskahan tuo oli, joten hyväksyin tällaisen cover-version.

  18. En ole vähään aikaan Ankkaa lukenut vaikka se tulee kotiimme. Huomasin kuitenkin lehden keittiön pöydällä, ja olihan minun se pakko lukea huomasin Anssi Kelan tehneen sinne käsikirjoituksen. Tykkäsin todella paljon Barks-viittauksista!
    Minua huvitti erityisesti se vitsi teltan koosta ja väristä, varsinkin kun teltan väri ei ollut kovin erikoinen.

  19. @Reta: Tuon teltan väriin liittyvän repliikin kirjoitin tietämättä minkä värinen siitä loppujen lopuksi tulee (näin sarjan värillisen version ensimmäistä kertaa vasta saatuani painetun lehden käteeni). Kieltämättä itsekin pidin siitä, että teltta oli väriltään varsin vähäinen.

  20. Terve Anssi!

    Muistelinkin juuri, että ilmoitit joskus vuoden alussa, että sinulla on tulossa kaikkea mahdollista juttua:

    1. Biisirinki
    2. Aku Ankka

    Ei sitä tällaista osannut odottaa.. vielä jos uuden levyn rahoitukseen=sijoittamiseen fanisi osallistuvat niin siinäpä sitten..

    Miten suhtaudut Anssi tällä hetkellä pinnalla oleviin artisteihin, esimerkiksi Paradise Oskarin viisuilu ja Jenni Vartiaisen kova levymyynti?

  21. Anssi, jos kerkeät ja jaksat niin voisitko kuunnella vaikka spotifyissa Sixpence none the richerin Divine Discontent- albumin ja kertoa mitä mieltä olet siitä? Yksi mun lempialbumeista ikinä. Mielenkiinnosta haluisin kuulla pidätkö tuon tyyppisestä musasta.

  22. Lahjattomat tekevät mitä osaavat. Luovat tekevät mitä haluavat. Kerrassaan upea juttu. Hyvä!

  23. Ajankohtainen juttu taas. Olipa kiinnostavaa lukea tämä kuvaus työprosessista, ja nähdä nuo piirroksetkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.