Arriba Anssi Kela iviva, Kimmel, Joensuu 21.09.3013.

| Aiheet: Yhteisö | Kirjoittaja:
ThreeAmigos
Three Amigos

Ootteko koskaan oleilleet Joensuussa? Mun juuret on syvästi täältä päin Suomea, täällä Pohjois-Karjalassa aika on pysähtynyt, kuitenkin hyvällä tavalla. Et tarvitse aikakonetta päästäksesi takaisin kokemaan palaa mennyttä aikaa, Joensuussa historia on elävästi läsnä.

Öistä showta ootellessa kuulen useamman kipaleen, jonka olemassa olon olin jo unohtanut. Juontotehtäviä suorittanut mies kertoo illan tähtiesiintyjän olevan Anssi Kela ja tiedossa on popimpaa musaa, kuin mihin tääl on totuttu. Oma aatokseni: ”No, luojalle kiitos, ees popimpaa.” Plussaa odotteluun toi kaakao, joka oli ihanan kuumaa ja oikeella kermalla höystetty. Hyvää oli myös et jäävesi oli ilmainen, jollain keikalla vesi makso neljä egee. Wc:itä oli riittävästi, mut jotkut äijät käytti naisten vessaa siel asioidessani. Huomatessaan erehtyneensä kyltistä totesivat:”Hei, ollaanks me taas naisten vessassa?”

illan antia a´la Anssi
Biisilista:

1. Miten sydämet toimii

2. Milla

3. Aamu

4. Kaksi sisarta

5. Levyhylly pelastaa

6. Puistossa

7. Jennifer Aniston

8. Kaatua kuin puu

9. Karhun elämää

10. Levoton tyttö

11. Parasta aikaa

12. Mikan faijan BMW

13. 1972

14. Maitohapoilla

15. Nummela

Tää toteutui tuossa järjestyksessä ja loppuun tuli Anssin lisäyksestä ihanaakin ihanampi versio The boys of Summers:sta.

Konsertin aikana muuntuu lihaksi ja vereksi tuo vanhempi mieshenkilö, jolla on musiikille liian herkät korvat, jos muistatte (Anssi hänestä joskus kirjoitti) tän tyypin joka sujuvasti sirkkelöi, rälläköi tai käyttää muita kovaäänisiä työvälineitä suojaamatta korviaan, mut rock-musiikki saa hänessä aikaan tarpeen laittaa kädet korville, tai niin kuin nyt vaatimaan kovaan ääneen musiikin pienemmälle laittamista tai muuten hän lähtee menemään ja kaikkien onneksi taisi toteuttaa lupauksensa, ainakaan en häntä enää tuon jälkeen kohdannut.

Matkalla Joensuuhun katsottu Three Amigos tais olla etiäinen, tai mikä lie syy tähän Anssin sombreeroon?

AK with sombrero
AK with sombrero

Vai onko tuo sädekehä varustettuna Kimmel logolla? Parasta aikaa spiikkaus, a’la Anssi, saa Saarankin nauramaan niin et ei loppua meinaa tulla. Kiroan tässä kohtaa mun huonon muistini alimpaan helvettiin, eilen asia jonka luulin olevan sellainen et en tod. voi olla muistamatta, niin en vaan saa päähäni, mut siis jonkun kipaleen, jota en ny kuollaksenikaan muista, aikana oli Tuomaksella hieno kitarasoolo. Kitara battle tilanne tällä hetkellä… ööh… minä ja pääni maailman huonoin yhdistelmä, oisin tuon tän hetkisen tilastolukeman tähän kirjoittanut, jos suinkin oisin muistanut tuota tiedustella asianosaisilta, joka tapauksessa Tuomaksen styrkkarin päällä pysti nyt tönöttää. Tuomas piti myös kiitospuheen, jossa mainitsi yleisön edesauttaneen valitsemaan kiven tänäiseen taistoon voitokkaasti.

fight with enemy
fight with enemy

Nummelan aikana, Anssin kuorossa esiintyy kirkumista, jota en ite oo kyseisen aikana aiemmin kuullu. Hauskaa on yleisöllä ja näkyy lavallakin olevan.

Boys of Summer
Boys of Summer

 

Maailman kaikkeuden kaunein päätös illan rellestykselle, The Boys of Summer. Anssi kertoi tän kappaleen olevan kaikkein kauneimpien listalla, koska ei ole hänen omaa tuotantoaan. Näin yleisöstä käsin katsasteltuna Anssin tulkinta kyseisestä sai kintut hyytelöksi ja vielä näin seuraavanakin päivänä sydän on pakahtumaisillaan. Hola, ensi kertaan!

Kommentit

  1. Mahtavan energinen tykitys jälleen kerran, kiitos!
    Viimeistään tämä keikka vahvisti mielikuvani siitä, että Anssi Kelan pumppu on herkistelyosastonsa ohella ennen kaikkea BILEBÄNDI parhaasta päästä. Bändillä näyttää olevan hemmetin hauskaa ja tuo fiilistely on kyllä tarttuvaa sorttia. Vanhat kipaleetkin nousevat aivan uusiin sfääreihin kiinnostavilla ja menevillä bändisovituksillaan. Toivottavasti tältä kiertueelta tulee livelevy.

    Mieltäni lämmitti Judas Priest -henkiset kolmen koplan fiilistelyt kun herrat Wäinölä/Kela/Karisalmi heiluivat samassa tahdissa soittimiensa kanssa. Toiset hyvät naurut sain muistaakseni kappaleen Parasta aikaa loppusekoiluista, jotka jatkuivat jatkumistaan (A-DUURI !!!!1) Musiikillisen huumorin kukka on parhaimmillaan se kaunein kukka!
    Toukokuisella Kerubin keikalla oli enemmän väkeä, mutta jotenkin sain tästä keikasta silti enemmän irti. Tunnelma oli todella intensiivinen bändin oltua lähes samassa tasossa yleisön kanssa lavan oltua niin matala.

    Kitaroiden vaihtoon pitkin keikkaa liittyy varmasti monia syitä. Sen lisäksi, että se on hauskaa ja näyttävää ne soundaavat omanlaisiltaan ja niissä on omanlaisensa soittotuntuma. Käytännön syynä lisäksi erilaiset vireet / vireys ylipäätään. Oli kuitenkin hieman yllättävää ja hauskaakin, etta skebaa täytyi vaihtaa myös kesken biisien! Tiedä sitten mahtoiko syynä olla myös joitakin teknisiä fiboja. Gretschien ja Van Halen -straton lisäksi oli hauskaa nähdä legendaarinen Squierin valkoinen stratocaster. Soundithan bändillä on kaiken kaikkiaan ruuvattu todella hyviksi. Lisämainintana vielä, että laulut kuulostivat todella hyvältä ja että Saara Metsberg voisi laulaa pieniä soolopätkiä enemmänkin kuin vain ”tämän jälkeen sun täytyy mut unohtaa”.

    PS. Veikkaan, että paikalla olisi ollut enemmänkin porukkaa mikäli Kimmelin keikkoja mainostettaisiin enemmän. Mututuntuma on, että Kerubin tapahtumista ollaan paremmin perillä, mutta tiedä sitten. Liekö joku volumesta huutelijakin ollut sattumalta paikalla ollut hotellin asiakas. Omaan korvaani äänentaso oli täysosuma – korvatulppia ei tarvinnut. Laulut kuuluivat ehkä pykälän verran selkeämmin miksauspöydän luokse, mutta ei siellä takana malttanut paljoa seisoskella. Toisaalta mieninki oli välillä jo niin Manowaria, että bändihän olisi voinut soittaa puolta kovempaakin!

    Tulipas kirjoiteltua sen verran, että tämän olisi ehkä voinut laittaa omaksi jutukseenkin tänne.

    Mikäli Anssi/Tuomas näitä luette niin oliko se efekti muuten jonkinlainen Phaser mitä tuuttasitte kitaroihin useampaankin otteeseen?

  2. Kiitos palautteesta. Hauskaa, että keikka kelpasi. Hienoa myöskin, että olit bongannut koreografiastamme Tipton/Downing-syndrooman!

    Kesken biisin tapahtuneen kitaravaihdon syynä oli kielen katkeaminen. Tuomaksella ei ole tällä rundilla katkennut ainuttakaan kieltä, mutta minulla niitä paukkuu melkein joka keikalla. Syytän paskaa soittotekniikkaa: innostuessani kitaraa tulee ruhjottua melko reilulla kädellä. Sen vuoksi minun kannattaisi vaihtaa uudet setit kitaroihini kerran viikossa, mutta olen laiska… Eikä aina tuoreella setillä soittaminen tietenkään ihan ilmaistakaan ole.

    Yhtenä syynä kitaroiden vaihtamiseen on se, että tiettyjä biisejä on yksinkertaisesti helpompaa soittaa tietyllä kitaralla. Esimerkiksi Miten sydämet toimii -kappaleen säkeistöjen kaulan ylärekisterissä soittamani jutut osuvat huomattavasti paremmin kohdalleen pitkäskaalaisella Gretsch White Falconilla kuin lyhytskaalaisella Gretsch 6120:lla.

    Toinen syy liittyy vire-asioihin: kun roiskin puutteellisella soittotekniikallani Gretscheillä, niin ne pysyvät hyvässä vireessä korkeintaan viisi biisiä kerrallaan. Keikan sujuvuuden kannalta on parempi vaihtaa keppi muutaman kappaleen välein, kuin olla alvariinsa biisien väleissä virittelemässä kitaroita.

    Kolmantena syynä ovat luonnollisesti soundit: Kaatua kuin puu -kappaleen hevisooloja ei voisi soittaa Gretschillä. Maitohapoilla -biisin funk-soundia ei puolestaan löydy mistään muusta kitarasta kuin Stratocasterista. Olen rundin aikana välillä kokeillut eri kitaroita eri biiseihin, mutta nyt minulle on muodostunut aika selkeä käsitys siitä, mitkä kitarat ovat parhaita kuhunkin biisiin.

    Efekteistä: käytän keikalla phaseria Puistossa sekä Maitohapoilla -kappaleissa ja chorusta Levyhylly pelastaa sekä Karhun elämää -biiseissä. Delayta ja reverbiä poljen myös monin paikoin.

  3. Ooh nyt mä oon taas hiukan parempi/viisaampi ihminen, kun sain lukeakseni nämä hyvät kommentit,sen vaan huomaa kun ihminen tietää mistä puhuu/kirjoittaa, kiitos! Erittäin kivoja asioita noista myös ilmeni. Anssilla bändeineen lava Energiaa on kyl vaik muillekin jakaa. Mun lähestymistapa asioihin tätäkin sepustusta kirjoittaessa on hyvin omakohtainen kokemus/näkemys illan tapahtumista ilman minkäänlaista musiikillista tietämystä mistään. Olen kyllä musiikin suurkuluttaja ollut pienen ikäni,aina jotain kuunnellut laidasta laitaan, mut muuten täyttä hepreaa mulle esim.phaser? Ja ihmettelen, jos vielä löytyy joku eliö, joka ei oo tajunnu miten loistavat bileet tää yhtye pistää pystyyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.