Facebook-ryhmässä Anssi Kelan fanit alkoi vuoden päättyessä keskusteluketju Anssin viime vuoden keikoista ja kokemuksista niillä. Olin jo aloittamassa omaa kommenttiani, kun tajusin, että tästä tulee sen verran pitkä epistola, että parempi ehkä kirjoittaa se toisaalle.

Anssi Kela. Muusikko, Artisti, Laulaja, Lauluntekijä. Kaikkea tätä isoilla kirjaimilla. Tämä mystinen mies mustissaan asteli Satulinnaan Vain elämää -kausi nelosen myötä, ja sieltä syksyllä 2015 TV-ruudun välityksellä suoraan sydämeeni. Parin jakson jälkeen jo löysin itseni somen syövereistä seuraamassa hillittömän hauskoja päivityksiään, ja kauden päättyessä vakionäky meillä oli tämä nainen läppäri sylissä kuuntelemassa musiikkiaan ja hakemassa tietoa touhuistaan ja edesottamuksistaan. Siinä ohessa tuli kehitettyä hillitön keikkakuume, kehuttiinhan miehen ja bändin edesottamuksia lavalla maasta taivaaseen estoitta ja poikkeuksetta joka paikassa.

Pitkän ja rankan odotuksen jälkeen riemullani ei ollut rajoja, kun keväälle 2016 tuli peräti kaksi keikkaa kotikaupunkiini Lahteen. Siis lippuostoille ja heti! Niin odotetulle ensimmäiselle keikalle astelin Salpausselän kisoissa 19.02.2016. Heti päästyäni Messuhallin ovista sisään itse Artisti pyyhkäisikin selän takaa ohitseni. Keikan aikana hän kertoikin menneensä haastatteluun ennen keikkaa luullen kyseessä olevan radiohaastattelu, mutta sepä olikin suora TV-lähetys. Itse keikka oli juuri niin huikea elämys kuin odotinkin. Ja kuinka ollakaan, heti ensimmäisellä keikalla päädyin eturiviin ja otin ensimmäiset kontaktit Anssin facebooksivulta tuttuihin henkilöihin. Enkä unohda ikinä sitä hetkeä, kun Artisti seisoo keikan jälkeen edessäni, katsoo silmiin ja hymyilee. Siinä meinasi pettää jalat alta – todellakin. Suorastaan lentämällä liitelin kotiin keikan jälkeen. Hymy korvissa, niin hyvä olla. Tunne, joka tullut tutuksi jokaisen keikan jälkeen.

Sibeliustalo, Lahti, Parasta Aikaa -konserttisalikiertue 12.04.2016. Lippuostoille heti lippujen tultua myyntiin ja tavoite saavutettiin: eturivi ja keskeltä. Paikalle päästyäni huomasin, että todellakin olen Artistin jalkojen juuressa kirjaimellisesti. Huikean mahtava ilta, ei löydy sanoja kuvaamaan tunnetiloja konsertin aikana. Akustinen osuus oli yhtä tuskaa istua paikallaan, ei pysy peffa penkissä ei, joten helpotus olikin suunnaton, kun väliajan jälkeen sähköisen osuuden alkaessa tuli lupa tanssia. Ja kyllä sitä tanssittiinkin! Lattia notkui jalkojen alla, ja mahtavat mustelmat kämmenissä seuraavana päivänä kertoivat omaa tarinaansa siitä, että tahtia oli paukutettu ja kunnolla. Tanssien lähdettiin täältäkin kotia kohti.

Tennispalatsin katto, Helsinki, 06.05.2016. Nyt tiesi jo linkussa matkalla Hesaan, että pääsee todistamaan jotain mahtavaa. (huom. linkku= lahtelaisittain linja-auto, bussi…) Ja kyllähän se Tennarin aukio mukavasti porukasta täyttyi. Sain yllättäen hyvän paikan ihan esiintymiskulman edestä, ja pääsin jopa istumaan reunakivetykselle. Siinä sitten hivenen kateellisena seurasin heitä, joilla oli kunnon picniceväät mukana. Itse kun olin vain hätäiseen napannut vesipullon kioskilta, koska luulin joutuvani seisomaan koko setin ajan, eikä siinä olisi pystynyt syömään. Nämä ajatukset unohtuivat kuitenkin Anssin alkaessa laulaa katolla upeassa auringonpaisteessa pilvettömän kesäisen sinitaivaan loistaessa taustalla. Ja kun itsekin alkoi luottaa siihen, että kyllä se siellä katolla pysyy, pystyi nauttimaankin rennosti ja koko sydämellään. Todella loistava kesän aloitus! (ja sitä ruokaakin kyllä ennen kotimatkaa sain, etten nälkään nääntynyt…)

Tampere, Särkänniemi 19.06.2016. Sunnuntainen kesäiltapäivä Särkänniemessä ystävän seurassa ja Anssin musiikin parissa. Ei paha. Ja kun sopivasti kylpylälahjakortti odotti käyttöään, niin eikun naiset autoon ja menoksi. Sateinen, harmaa päivä muuttui kuin taikaiskusta pilvettömään auringonpaisteeseen muutama minuutti ja hetki ennen keikkaa. Nyt pääsin taas juttusillekin Anssin FB:sta tutuiksi tulleiden hahmojen kanssa, ja uusia tuttavuuksia solmittiinkin lämmöllä. Hilpeyttä keikan aikana herätti juuri Nummelan lopun hiljaiseen kohtaan osunut Särkänniemen kuulutus huvipuiston sulkemisajasta. Yleisön lisäksi myös bändi repesi nauruun, ja hetken aikaa näkyi Anssikin itseään keräilevän kasaan lavalla. Nimmarijono oli ennätyspitkä, mutta hymy, hali ja ystävällinen sana löytyi jokaiselle, joka malttoi jonottaa – ja kauniisti jokainen jaksoi jonossa vuoroaan odottaa.

Hernesaari, Helsinki 21.07.2016. Kerran kuussa Anssin keikalle -rytmi alkoi päästä hyvään vauhtiin. Eihän tätä todellakaan suunnitellut, mutta kun keikat suosivat lähimatkailua aikatauluineen, niin mikäs siinä. Tällä reissulla osuin jo matkalla Hesaan samaan linkkuun somesta tutun fanin kanssa, ja muutenkin tähän iltaan osui historian siipien havinaa sen aiheuttamien seurausten muodossa. Uusia ihmisiä, tutustumista, ystävyyksiä aloitettiin. Ja päälle huikean mahtava keikka soundcheckin seuraamisesta encoren päättymiseen. Sen jälkeen jo tuttu nimmarijono, ja tällä reissulla ensimmäinen nimikointi käteen. Uuden faniystävän kanssa olikin mukava matkustaa yhdessä yöllä kotiin, ja täyttä höyryä suunnitella uusia keikkareissuja. Nyt tämä lähti virallisesti käsistä!

Isojano, Lahti 26.08.2016. Perinteinen festari oluen ja musiikin ystäville Hartwallin panimoalueella oli alkukeväästä päätetty jättää tällä erää väliin, mutta yleisön toiveiden ja palautteen perusteella se päätettiin kuitenkin järjestää. Ja hyvä näin. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun meillä oli tapaamisia faniystävien kanssa jo ennen keikkaa; esittelimme Lahtea, kävimme syömässä ja illan huipensi tietysti loistava keikka. Tämä ilta meni suoraan sydämeen ja jäi mieleen yhtenä vuoden parhaista keikoista. Anssi ja bändi aivan liekeissä. Jotain erityistä tässä illassa oli. Kasmir ja Happoradio ennen Anssia hoitivat oman tonttinsa hyvin. Happoradion aikana illan kaunein yhteislaulu, kun yleisö otti Puhu äänellä jonka kuulen -biisin omakseen ja haltuun. Todella upeata!

Pyhän Laurin kirkko, Vantaa 02.09.2016. Ensimmäinen Anssin akustinen soolokeikka, eikä näitä olisi voinut upeammissa puitteissa aloittaakaan. Kirkko oli tupaten täynnä, toiveita sateli enemmän kuin Artisti pystyi toteuttamaan. Upea akustiikka sai kitaran soimaan ja Anssin upean äänen kuulumaan todella kaikessa kauneudessaan. Ei ihme, että ilta päättyi yleisön seisaaltaan antamiin ylistäviin aplodeihin. Olihan meillä vähän spessuakin illassa, koska muistimme Anssia hänen aiemmin samalla viikolla rikkoutuneen kaikkien aikojen keikkaennätyksen kunniaksi pienellä lahjalla. Ensimmäinen tällä porukalla hankittu, mutta ei varmastikaan viimeinen!

Blackpool, Järvenpää 09.09.2016. Piti olla kerran kuussa Anssi Kelaa, kuinkas tämä nyt yhtäkkiä on kolmas viikonloppu putkeen? Hupsista! Näin siinä käy, kun löytyy hyvä porukka, jonka kanssa lähteä. Ennakkoon jo kuulin, että kuuma keikka yleensä tiedossa täällä, eikä odotukset pettäneet yhtään. Nyt pääsin todistamaan ensimmäisen yöllisen uintireissunkin Anssin lähtiessä surfailemaan yleisön käsille. Siistii niin siistii. Kuvia kertyi tästä illasta Anssin lisäksi myös Antin ja Tuomaksen kanssa. Lisätärinöitä iltaan saimme ollessamme porukalla syömässä ennen keikkaa, kun tarjoilija kertoi bändin olevan tulossa syömään samaan ravintolaan. Eivät kuitenkaan samaan aikaan paikalle osuneet.

Henry’s Pub, Tampere 14.10.2016. Viesti faniystävältä päivällä: ”Moi, lähetkö Apulandiaan kahville?” No, lähdettiin sitten kahville ja kas kummaa kun Apulandiasta päädyimme Tampereelle Anssin akustiselle soolokeikalle. Taas hieno toivebiisien täyttämä ilta, jonka kruunasi uusimman sinkun ja biisin Musta tuntuu multa akustinen kantaesitys. Upea biisi, joka heti sai paikkansa keikkasetissä, ja jonka yleisö ottanut lämmöllä haltuun. Illan saldona kuvien lisäksi myös keikkajuliste ravintolan ovesta – ja lämmin hali ovimiehelle hänen antaessaan sen minulle.

Monaco Night Club, Salo 21.10.2016. Outo ilta, tällä kertaa en ole tutun faniporukan kanssa liikkeellä. Seurana ystävä ja hänen miehensä, joiden luo kutsuin itseni viikonloppukylään keikkareissun varjolla. Keikka tutun mahtava, ja taas kerran tanssin itseni läkähdyksiin. Jopa siinä määrin, että ennen encoren loppua on lähdettävä vettä hakemaan tiskiltä. Tällä kertaa minulla on mukana nippu levynkansia nimmaroitavaksi, kerrankin muistin ottaa niitä mukaan.

Möysän musaklubi, Lahti 04.11.2016. Kotikaupunki, kotiklubi ja samalla haikeat jäähyväiset legendaariselle Mössölle tällä paikalla, vanhalla bensiksellä. Paikan konkurssin jälkeen saimmekin viime hetkiin jännittää, onnistuuko keikka ollenkaan, mutta upean uskomattomat läksiäiset saimme täällä vielä viettää. Spessubiisejä, Hetken laulu, kaikin tavoin meitä hemmoteltiin illan aikana. Keikan jälkeen Anssi viihtyi pitkään juttelemassa fanien kanssa, ja nimmareita käsivarsiin tuli kerättyä myös Antilta ja Tuomakselta. Lisäksi nimikoitiin loput levynkannet ja Tampereelta mukaan saatu keikkajuliste.

Iso Omena, Espoo ja Shamrock, Vantaa 19.11.2016. Tuplakeikat; ensin Anssin akustinen soolo kauppakeskuksessa päivällä ja illalla bändikeikka Vantaalla. Jännitystä päivään toi Anssiin iskenyt flunssa; pystyykö mies vetämään keikkoja ollenkaan? Mutta lääkäriltä lupa tuli, ja keikat saatiin vedettyä. Ääntä säästellen, ja äänen ehdoilla mentiin, mutta muuten meno oli sitä tuttua tulta ja tappuraa, liekeissä koko ajan ja kaikkensa antaen. Faniryhmän kanssa päivä sujui vauhdikkaasti käydessämme keikkojen välillä syömässä ja siinä ohessa pidetyn tulisen tietokilpailun tuoksinassa.

Viimeisenä koko keikkavuoden huipennus ja odotetuimmat illat: Tavastia-taivas 1. ja 2.12.2016. Jälkimmäinen ilta myytiin loppuun jo hyvissä ajoin, joten edelliseen iltaan tuli sitten toinen keikka. Mahtavat, huikean upeat illat kruunasivat koko vuoden. Faniryhmän kanssa teetimme hienot T-paidat loppuunmyydyn illan kunniaksi koko komppanialle, ynnä kakutimme koko porukan. Tähän vielä tuplalivevinyyli Parasta aikaa muistoksi koko vuodesta, niin kyllä sydän on täynnä rakkautta ja lämpöä. Omalta osaltani keikkavuosi 2016 päättyi Tavastiaan.

Mitä tästä kaikesta olen saanut? Kroonisen keikkakuumeen – konkurssin lisäksi. Tutustunut mahtaviin ihmisiin, joiden kanssa yhteydenpito on jo lähes päivittäistä, ja joista tullut hyviä ystäviä. Oma elämäni on muuttunut täysin. Paljon iloa, lämpöä, rakkautta, rohkeutta. Huipennuksena Facebookin faniryhmä, jossa ollut suuri ilo ja kunnia olla mukana sen perustamisesta asti.

Kiitos Anssi! Kiitos bändi! Kiitos mahtava crew! Ja ennenkaikkea kiitos fanit, te ihanat, jotka käytte keikoilla, osallistutte, ja teette tästä näin mahtavaa, yhtä juhlaa! Parasta aikaa – sanojen täydessä merkityksessä.