06.04.2001 FORSSA, Bar 54

ANSSI KELA KEIKALLA
Rokkiklubin hämyssä taidokas esiintyminen

Anssi Kelan oma esikoisalbumi Nummela tuli myyntiin maaliskuun alussa. Vaikka suomalainen rock-yleisö ehkä muistikin hänet Pekka ja Susi -ajoilta, ei sen varaan voinut tehdä ennakkoarveluja, koska bändin musiikki oli hyvin erityyppistä eikä lopultakaan menestynyt erityisen hyvin. Mikan faijan BMW oli toki soinut radiossa jo syksystä lähtien ja hetkeksi hyllytetty video saanut huomiota, joten aivan outo ei Anssi rokkiyleisölle soololaulajana kuitenkaan ollut. 
Ensimmäiset pari viikkoa markkinoilla oltuaan Nummela-levy osoittautui menestykseksi nousten jo toisella viikolla myyntitilastojen kärkikymmenikköön ja on pysytellyt siellä nyt jo neljättä viikkoa. Levyn suosio on tietenkin lisännyt median mielenkiintoa. 
-Kyllä haastatteluja ja kyselyjä on tullut eri maakuntalehtiä, televisiota ja radion kanavia myöten. Samoja asioita niissä kerrotaan, mutta näiden avullahan tulee naama yleisölle tutuksi. Tämä kuuluu tähän työhön, sanoo Anssi matkatessamme hämärtyvässä perjantai-illassa kohti Forssaa, minne hän oli menossa Samuli Edelmannin keikan lämppäriksi. 
-Levyn menestymiselle oli vaikea asettaa mitään tavoitteita, koska vielä hetki sitten olin melkoisen tuntematon nimi. Kyllä menestys tuntuu nyt monen vuoden työn jälkeen hyvältä, jatkaa Anssi. 
-Ei tässä silti vielä siinä tilanteessa olla, että kansa kävisi kadulla housunpunttiin kiinni. Saan kulkea ihan rauhassa kadulla. Toisaalta sekin on hyväksyttävä, että jonain päivänä kaduilla tunnetaan ja rauha on mennyttä. Se vaan kuuluu tähän duuniin, ei sitä pidä ruikuttaa. 
Anssi on selvästi jalat maassa tälläkin hetkellä odottaen nöyrästi, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 



Keikkojen kaksi puolta

Saavumme suositun forssalaisen discon pihalle jo ennen kahdeksaa. Seinällä on lista tulevista esiintyjistä – Kaija Koo, Tommi Läntinen, Kirka. Siis ei mikään mitätön paikka. Äänentoistosta vastaavat miehet haluavat kuulla Anssi kitaran ja laulun soundin. Viisi minuuttia ja soundcheck on ohi. Alkaa rock-muusikon elämän yksi kurjimmista vaiheista, odotus. Lähes neljä tuntia ajan tappamista esiintymispaikan takahuoneessa. Tila ei ole mikään glamourilla silattu juhlahuoneisto, vaan varasto, missä ilmastointilaitteet jyrisivät eikä ollut edes vessaa. Kahvia, teetä ja syötävää oli kuitenkin järjestetty. Istuimme keskustelemassa musiikin tekemisestä ja esittämisestä, elämästä, tavoitteista, työnteosta, haaveista. Välillä Anssi kaivaa kitaransa ja keskittyy hetkeksi soittamaan valmistautuen omaan esiintymiseensä. Jatkamme jutustelua ja hetkeksi hiljennymme. Vanha totuus, että odottavan aika on pitkä, toteutuu jälleen. 
Puolenyön lähestyessä saapuu Edelmannin bändi paikalle. Soittajat ovat hervotonta sakkia. Jutuille ja herrojen yleiselle tohinalle saa naureskella pitkään jälkikäteen. Samuli Edelmann istuu oven suussa rauhallisesti jutellen rauhallisesti ja hoitaen Eginaforcella ääntään. 
Melko tarkkaan perjantain vaihtuessa lauantaiksi loppuu discon puolella levymusiikki. Anssi astuu kitaransa kanssa lavalle, asettaa huuliharpputelineen kaulaansa ja sanoo mikrofoniin: ”Hyvää iltaa, minä olen Anssi Kela.” 
Yleisö katsoo kiinnostuneena ja porukka lappautuu hiljalleen kohti matalan lavan reunaa. Eturivin yleisö seisoo niin lähellä Anssia, että voisi halutessaan koskea. Alkaa rock-muusikon elämän hienoimpiin hetkiin kuuluva tapahtuma, live-esiintyminen. Anssi alkaa laulaa paljon radiossa kuulunutta Kaksi sisarta -biisiä. Seuraan yleisöä. Joukossa on paljon eri-ikäisiä ihmisiä – niin naisia kuin miehiäkin. Katselen sinne ja tänne ja totean, että Anssi tunnetaan. Ihmiset laulavat mukana ja ne, jotka eivät laula, kuuntelevat selvästi kiinnostuneina. Ensimmäinen minuutti ja yleisö on otettu. Ei vielä Samuli Edelmannia, vaan nyt on Anssi Kelan aika. 
Anssi laulaa keikkakertomuksen Kaunotar ja basisti ja seuraavaksi yllättää minutkin ja melkein itsensäkin vetämällä esiin historiaa eli Pekka ja Susi -hitin Karhun elämää. Sitäkään ei ole unohdettu, näen porukan laulavan. Hyvä fiilis. 
Odotetuin biisi oli tietenkin Mikan faijan BMW. Suhteellisen vahvasti oluella itseään vahvistanut nuorten miesten ryhmä eläytyy lauluun kuin se kertoisi heistä itsestään. Vielä Nummela ja Anssin osuus on ohi ja yleisö palkitsee hänet upeilla aplodeilla ja huudoilla. 
Seison salin takana ja juttelen Samuli Edelmannin kanssa. 
-Hyviä biisejä, Anssi hoitaa homman hyvin, toteaa Samuli vilpittömästi. 
Poistuessaan lavalta Anssi kohtaa nuoren miehen, joka kertoo tulleensa kuuntelemaan nimenomaan Anssia. 

Kiertue syksyllä

Levy on tehnyt Anssin tutummaksi suurelle yleisölle, mutta varsinaista bändirundia ei kannata vielä aloittaa ja siksipä se on suunniteltu syksylle. Kesän aikana Anssi kiertää kuitenkin joillakin kesäfestareilla ja bändin kanssa on luvassa keikka Helsingissä Tavastia-klubilla jo toukokuun alussa, joten mahdollisuus live-Anssin kuulemiseen on jokaisella kiinnostuneella jo piakkoin. 
Ajelemme hiljaisella kuun valaisemalla tiellä Forssasta kohti Nummelaa ja olemme samaa mieltä. Keikka onnistui. 

Sakari Männikkö, Vihdin Uutiset

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.