Forum 2002-2013
20.3.2006 8:31
Minun arvioni Anssin levystä
Hei vaan kaikille!
Ostin Anssin ”Rakkaus on murhaa” -albumin itselleni joululahjaksi ja kiekko on siitä lähtien ollut ahkerassa kuulokekuuntelussa (AKG). Heti alkuun täytyy todeta, että neljänkymmenen kuuntelukerran jälkeen osaan jo lähes kaikki kappaleet ulkoa. Levy avautuu siis kuulijalleen liian helposti eikä näin ollen kestä pitempikestoista kuuntelua ja ajan hammasta. Miksi nykyisin niin monet artistit kulkevat siitä mistä aita on matalin ja lyövät tuotoksiinsa kertakäyttöisyyden joutsenmerkin? Osta levy. Kuuntele 40 kertaa. Heitä roskiin. Onko tämä ekologisesti kestävä trendi?
Sitten sisältöön. ”Joki” on oikein osuva aloituskappale. Tosin kappaleen taustalla häiritsee melko kovaääninen vaaleanpunainen kohina (pink noise), joka oskilloskooppini mukaan sijoittuu 8:n ja 10:n Khz:n väliin. Jouduin testaamaan stereolaitteistoni kuntoisuuden Toton ”Fahrenheit” -levyllä, joka (kuten kaikki tietävät) on täysin kohinavapaa. Laitteeni olivat kunnossa, joten virhe piilee ”Joen” miksauksessa. Kuunnelkaapa vaikka!
Seuraava kappale, ”Jennifer Aniston”, on sinänsä kunnianhimoinen yritys naittaa Def Leppardin sävellyksellinen nerokkuus Kraftwerkin soundimaailmaan. Lopputulos ei ole varsinaisesti huono - muistuttaa hiukan Chris Reaa. Kappale kuitenkin kaatuu kertosäkeistön kliseiseen sointukiertoon: itse olisin heittänyt "keitokseen" pari sus-sointua; ehkä jopa maj7:n. On kuitenkin tiedossa, ettei Anssi Kelan musiikinteorian tietämys riitä juuri perussointuja pidemmälle, joten todellisten popklassikoiden kuuleminen hänen levyillään lienee yhtä todennäköistä kuin löytää Spede Pasasen partakarvoilla täytetty ananas.
”Huoneessa” -kappaleen liian omintakeinen instrumentaatio nyppii. Kitaran vuorauksessa Kela on käyttänyt vanhaa folk-kikkaa: flanellia sisään. Mielestäni tämä ei ole perusteltua, varsinkin sointujen ollessa pitkälti avoimia ja vaatien näin suurinta mahdollista värähtelypinta-alaa. Lisäksi kitaran mensuuri kuulostaa olevan pahemman kerran pielessä. Suosittelen Kelalle mikrometrin käyttöä: kielten oikean paksuuden tarkistaminen tulisi olla soittajalle päivittäinen rutiini! Myös vasempaan(!) korvaan panoroidut, lähes kuulumattomiin dempatut patarummut sekoittavat balanssia ja runtelevat kuuntelunautinnon.
Tähän väliin levyn kaari vaatisi ehdottomasti bombastisempaa nostatusta, mutta mitä tekee Kela: täysin vailla dramaturgian tajua heittää peliin ”Karhusaaren”. Latteaa. Ko. kappaleesta olen jo antanut lämpimäisiä singlearvostelussani
(http://www.anssikela.com/forum/viewtopic.phpt=1070&postdays=0&postorder=asc&start=60), mutta lisättäköön vielä pari kommenttia:
-Soundillisesti väritön levyversio on masteroinnilla viety saunan taakse ja miltei nuijittu kuoliaaksi.
-Yläpäiden kompressointi tuo mieleen Ruandan kansanmurhan ja botneosastollakin ollaan yleislakossa: laatusubbarini (Tannoy) ei löydä kappaleesta alle kymmenen hertsin taajuuksia, vaikka laskin kuunteluhuoneeni lämpötilan -18C-asteeseen.
-Rinnakkain kuunneltuna singleversio ja levyversio kuulostavat kuin eri artistien tekemiltä. Sitä paitsi versiot menevät keskenään täysin sietämättömään vaihevirheeseen, mitä Kela tuskin on levyä masteroidessaan tarkoittanut. Peräänkuuluttaisin edes hiukan tarkkuutta studiotyöskentelyyn!
”Rock-unelma” on taas osuva esimerkki sinänsä hyvästä kappaleesta, joka on pilattu huonolla sävellyksellä ja sanoituksella. Erityisesti riimit ontuvat. Järkyttävimmästä päästä lienee seuraava rivi: "Ilpo pieleen vetää bassollaan / mut se on Remun serkku". Tulee helposti mieleen, että esim. sana "herkku" olisi rimmannut mainiosti "serkun" kanssa! Pienellä korjauksella rivin olisi saanut rimmaamaan asiasisällön pysyessä täysin samana: "Ilpon basso ei korvalle ole mikään herkku / mut se on Remun serkku". Vastaavanlaisia kömmähdyksiä löytyy muualtakin kappaleesta - tämä kielii kirjoitusvaiheen hutiloinnista. Suosittelisin Kelalle tutustumista kalevalaiseen runomittaan.
”Kaveria ei jätetä” -kappaleeseen tultaessa maljani oli levyn masteroinnin suhteen täynnä. Masteroijan nimen (Svante Forsbäck) perusteella albumia on käyty masteroimassa Suomenlahden tuolla puolen ja olisiko tässä nyt käynyt niinkin vanhanaikaisesti, että Kelan korvat ovat menomatkalla vaurioituneet ruotsinlautan yökerhossa? Mitenkään muuten en voi itselleni selittää kappaleen sietämättömästi kihisevää yläpäätä. Päätin tässä vaiheessa ottaa ohjat omiin käsiini ja masteroida levyn itse uudestaan. Kierrätin materiaalin aluksi c-kasetille (TDK SA-X) saadakseni nauhakompressiolla eloa rumpuraidoille. Käytin tähän Nakamichin Dragon -dekkiä, jonka varusteisiin kuuluu toiston aikana säädettävä äänipään atsimuuttikulma. Tämä ominaisuus tuli todellakin tarpeeseen - tein kautta albumin pientä hienosäätöä. Tämän jälkeen ajoin biisit kasetilta tietokoneelle, Audacity-softaan. Minulla on ohjelmaan runsas valikoima erilaisia plug-in-efektejä ja käytin niistä lähes kaikkia.(Menemättä enempiin yksityiskohtiin, on mainittava, että efekteistä Stereorator on lyömätön virvelirumputaajuuksilla ja Annihilatorizer toi puolestaan vihdoinkin alakertaan kaivattua muhkeutta.) Käytin masterointiin yhden kokonaisen viikonlopun aamusta iltaan. Linux kaatui useaan otteeseen, mutta lopputulos puhuu puolestaan! Käytin vanhaa masterointikikkaa: tein erikseen mono-, stereo- ja 5.1-masterin ja yhdistin ne lopulta päällekkäin. Tilavaikutelma on uskomaton! Kuulostaa kuin ääni ei tulisi lainkaan omista stereoistani, vaan jostain talon ulkopuolelta! Todella iso ja puhutteleva soundi - kyllä tätä nyt kelpaa kuunnella.
Uudelleen masteroimani ”Rakkaus on murhaa” -albumi on ladattavissa osoitteessa http://www.sjoki.uta.fi/tyt/~incognito/rom_master.php. (Varoitus! Tiedosto on melko isokokoinen. Download-aika 1M laajakaistalla n. 9 tuntia. Muista säätää palomuurisi asetukset!)
Mutta takaisin levyn kappaleisiin. Nimikappale ”Rakkaus on murhaa” on orkestrointeineen kuin suoraan hyvästä neuvostoelokuvasta; tarkkakorvainen voi löytää jousipartituurista yhteneväisyyksiä Stravinskin "Kevätuhriin" tai jopa Sostakovichin vaikeaan 14. sinfoniaan. Mutta nuo sanat: minkä logiikan oppikirjan mukaan Kela voi perustella käsitteen "Rakkaus" olevan samanarvoinen käsitteen "Murha" kanssa. Ja millä argumenteilla Kela lähtee purkamaan noita käsitteitä: ei millään! Jopa antiikin perinteeseen nojaten "rakkaus" edustaa suurinta hyvää, "murha" taas jotain aivan muuta. (Kaikkihan toki muistavat miten kävi Sokrateelle.) Sen sijaan että muodostaisi lisää loogisia epäyhtälöitä, voisi Kela perehtyä vaikkapa Hegelin "Hengen fenomenologiaan" tai Wittgensteinin "Tractatus Logico-Philosophicus" -teokseen.
”Älä mene pois” on levyn kappaleista raakilemaisin ja osuva esimerkki säveltäjänsä heppoisista soinnunkuljetuskyvyistä. Muun muassa kertosäkeessä Kelan kenraalibasso vetelee omiaan. Pysyessään sisukkaasti G:ssä Kela johdattaa pohjaäänen fis-mollin kautta D:hen kun ilmiselvästi ratkaisun pitäisi olla h-molli tai jopa H-duuri. Tunnelmaa voisi purkaa esim. C7:lla tai E9:llä, jolloin kappaleeseen saataisiin ripaus kaivattua eksotiikkaa, mutta Kela luottaa perusääneen D:hen kuin vuori, ja tunnetuin seurauksin! Muuten kappale on levylle sopivan harras ja muistuttaa etäisesti vanhaa virsiklassikkoa "Sua kohti Herrani" (virsi numero 396).
”Hakaniemen harmaa mies” puolestaan osui suoraan allekirjoittaneen soundihermoon! Napakymppi! Kappaletta kuunnellessa minun ei kertaakaan tarvinnut koskea 32-alueiseen taajuuskorjaimeeni (Behringer). Loistavasti miksattu raita – onnittelut voimakaksikolle Immonen-Kela! Sävellyksellisesti biisi ei tietenkään ole kaksinen, mutta näin hienosta soundista nautiskellessa voi moisen sivuseikan painaa villaisella. Add lib –osiota ylevöittävät mehevät glissandot ansaitsevat myös kiitoksen ja kumarruksen.
Albumin viimeinen kappale lopettaa levyn valitettavaan mahalaskuun. ”Insomnia” kaatuu lähinnä Kelan suoraan Tupperware-kutsuilta kotoisin olevaan kitaran näppäilytekniikkaan. On täysin käsittämätöntä, että hän haluaa soittaa levyillään itse kitaraa, kun tarjolla olisi esim. Juha Björnisen kaltaisia virtuooseja. Kappaletta kuunnellessa tulee myös mieleen, mitä kaikkea Peter Lerche olisikaan voinut tästä aihiosta loihtia! (Myös Jarmo Nikku kannattaa tsekata!) Väliosassa kuultava bouzouki sopii mainiosti juurimusiikkiin, mutta Anssi Kelan iskelmään se istuu kuin doping virtsanäytteeseen – käry käy ja niinhän ne mitalit viedään!
Summa summarum: Kelan suosio pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, mutta hän on silti yltänyt uransa parhaaseen suoritukseen. ”Rakkaus on murhaa” on takuuvarmaa Kelaa niin hyvässä kuin pahassakin. Toton sanoin: ”I hear the drums echo in the night / She hears only whispers of some quiet conversation...”
Musiikki: **-
Ääni: * ½ (Uudelleenmasteroinnin jälkeen: ****+)
Ostin Anssin ”Rakkaus on murhaa” -albumin itselleni joululahjaksi ja kiekko on siitä lähtien ollut ahkerassa kuulokekuuntelussa (AKG). Heti alkuun täytyy todeta, että neljänkymmenen kuuntelukerran jälkeen osaan jo lähes kaikki kappaleet ulkoa. Levy avautuu siis kuulijalleen liian helposti eikä näin ollen kestä pitempikestoista kuuntelua ja ajan hammasta. Miksi nykyisin niin monet artistit kulkevat siitä mistä aita on matalin ja lyövät tuotoksiinsa kertakäyttöisyyden joutsenmerkin? Osta levy. Kuuntele 40 kertaa. Heitä roskiin. Onko tämä ekologisesti kestävä trendi?
Sitten sisältöön. ”Joki” on oikein osuva aloituskappale. Tosin kappaleen taustalla häiritsee melko kovaääninen vaaleanpunainen kohina (pink noise), joka oskilloskooppini mukaan sijoittuu 8:n ja 10:n Khz:n väliin. Jouduin testaamaan stereolaitteistoni kuntoisuuden Toton ”Fahrenheit” -levyllä, joka (kuten kaikki tietävät) on täysin kohinavapaa. Laitteeni olivat kunnossa, joten virhe piilee ”Joen” miksauksessa. Kuunnelkaapa vaikka!
Seuraava kappale, ”Jennifer Aniston”, on sinänsä kunnianhimoinen yritys naittaa Def Leppardin sävellyksellinen nerokkuus Kraftwerkin soundimaailmaan. Lopputulos ei ole varsinaisesti huono - muistuttaa hiukan Chris Reaa. Kappale kuitenkin kaatuu kertosäkeistön kliseiseen sointukiertoon: itse olisin heittänyt "keitokseen" pari sus-sointua; ehkä jopa maj7:n. On kuitenkin tiedossa, ettei Anssi Kelan musiikinteorian tietämys riitä juuri perussointuja pidemmälle, joten todellisten popklassikoiden kuuleminen hänen levyillään lienee yhtä todennäköistä kuin löytää Spede Pasasen partakarvoilla täytetty ananas.
”Huoneessa” -kappaleen liian omintakeinen instrumentaatio nyppii. Kitaran vuorauksessa Kela on käyttänyt vanhaa folk-kikkaa: flanellia sisään. Mielestäni tämä ei ole perusteltua, varsinkin sointujen ollessa pitkälti avoimia ja vaatien näin suurinta mahdollista värähtelypinta-alaa. Lisäksi kitaran mensuuri kuulostaa olevan pahemman kerran pielessä. Suosittelen Kelalle mikrometrin käyttöä: kielten oikean paksuuden tarkistaminen tulisi olla soittajalle päivittäinen rutiini! Myös vasempaan(!) korvaan panoroidut, lähes kuulumattomiin dempatut patarummut sekoittavat balanssia ja runtelevat kuuntelunautinnon.
Tähän väliin levyn kaari vaatisi ehdottomasti bombastisempaa nostatusta, mutta mitä tekee Kela: täysin vailla dramaturgian tajua heittää peliin ”Karhusaaren”. Latteaa. Ko. kappaleesta olen jo antanut lämpimäisiä singlearvostelussani
(http://www.anssikela.com/forum/viewtopic.phpt=1070&postdays=0&postorder=asc&start=60), mutta lisättäköön vielä pari kommenttia:
-Soundillisesti väritön levyversio on masteroinnilla viety saunan taakse ja miltei nuijittu kuoliaaksi.
-Yläpäiden kompressointi tuo mieleen Ruandan kansanmurhan ja botneosastollakin ollaan yleislakossa: laatusubbarini (Tannoy) ei löydä kappaleesta alle kymmenen hertsin taajuuksia, vaikka laskin kuunteluhuoneeni lämpötilan -18C-asteeseen.
-Rinnakkain kuunneltuna singleversio ja levyversio kuulostavat kuin eri artistien tekemiltä. Sitä paitsi versiot menevät keskenään täysin sietämättömään vaihevirheeseen, mitä Kela tuskin on levyä masteroidessaan tarkoittanut. Peräänkuuluttaisin edes hiukan tarkkuutta studiotyöskentelyyn!
”Rock-unelma” on taas osuva esimerkki sinänsä hyvästä kappaleesta, joka on pilattu huonolla sävellyksellä ja sanoituksella. Erityisesti riimit ontuvat. Järkyttävimmästä päästä lienee seuraava rivi: "Ilpo pieleen vetää bassollaan / mut se on Remun serkku". Tulee helposti mieleen, että esim. sana "herkku" olisi rimmannut mainiosti "serkun" kanssa! Pienellä korjauksella rivin olisi saanut rimmaamaan asiasisällön pysyessä täysin samana: "Ilpon basso ei korvalle ole mikään herkku / mut se on Remun serkku". Vastaavanlaisia kömmähdyksiä löytyy muualtakin kappaleesta - tämä kielii kirjoitusvaiheen hutiloinnista. Suosittelisin Kelalle tutustumista kalevalaiseen runomittaan.
”Kaveria ei jätetä” -kappaleeseen tultaessa maljani oli levyn masteroinnin suhteen täynnä. Masteroijan nimen (Svante Forsbäck) perusteella albumia on käyty masteroimassa Suomenlahden tuolla puolen ja olisiko tässä nyt käynyt niinkin vanhanaikaisesti, että Kelan korvat ovat menomatkalla vaurioituneet ruotsinlautan yökerhossa? Mitenkään muuten en voi itselleni selittää kappaleen sietämättömästi kihisevää yläpäätä. Päätin tässä vaiheessa ottaa ohjat omiin käsiini ja masteroida levyn itse uudestaan. Kierrätin materiaalin aluksi c-kasetille (TDK SA-X) saadakseni nauhakompressiolla eloa rumpuraidoille. Käytin tähän Nakamichin Dragon -dekkiä, jonka varusteisiin kuuluu toiston aikana säädettävä äänipään atsimuuttikulma. Tämä ominaisuus tuli todellakin tarpeeseen - tein kautta albumin pientä hienosäätöä. Tämän jälkeen ajoin biisit kasetilta tietokoneelle, Audacity-softaan. Minulla on ohjelmaan runsas valikoima erilaisia plug-in-efektejä ja käytin niistä lähes kaikkia.(Menemättä enempiin yksityiskohtiin, on mainittava, että efekteistä Stereorator on lyömätön virvelirumputaajuuksilla ja Annihilatorizer toi puolestaan vihdoinkin alakertaan kaivattua muhkeutta.) Käytin masterointiin yhden kokonaisen viikonlopun aamusta iltaan. Linux kaatui useaan otteeseen, mutta lopputulos puhuu puolestaan! Käytin vanhaa masterointikikkaa: tein erikseen mono-, stereo- ja 5.1-masterin ja yhdistin ne lopulta päällekkäin. Tilavaikutelma on uskomaton! Kuulostaa kuin ääni ei tulisi lainkaan omista stereoistani, vaan jostain talon ulkopuolelta! Todella iso ja puhutteleva soundi - kyllä tätä nyt kelpaa kuunnella.
Uudelleen masteroimani ”Rakkaus on murhaa” -albumi on ladattavissa osoitteessa http://www.sjoki.uta.fi/tyt/~incognito/rom_master.php. (Varoitus! Tiedosto on melko isokokoinen. Download-aika 1M laajakaistalla n. 9 tuntia. Muista säätää palomuurisi asetukset!)
Mutta takaisin levyn kappaleisiin. Nimikappale ”Rakkaus on murhaa” on orkestrointeineen kuin suoraan hyvästä neuvostoelokuvasta; tarkkakorvainen voi löytää jousipartituurista yhteneväisyyksiä Stravinskin "Kevätuhriin" tai jopa Sostakovichin vaikeaan 14. sinfoniaan. Mutta nuo sanat: minkä logiikan oppikirjan mukaan Kela voi perustella käsitteen "Rakkaus" olevan samanarvoinen käsitteen "Murha" kanssa. Ja millä argumenteilla Kela lähtee purkamaan noita käsitteitä: ei millään! Jopa antiikin perinteeseen nojaten "rakkaus" edustaa suurinta hyvää, "murha" taas jotain aivan muuta. (Kaikkihan toki muistavat miten kävi Sokrateelle.) Sen sijaan että muodostaisi lisää loogisia epäyhtälöitä, voisi Kela perehtyä vaikkapa Hegelin "Hengen fenomenologiaan" tai Wittgensteinin "Tractatus Logico-Philosophicus" -teokseen.
”Älä mene pois” on levyn kappaleista raakilemaisin ja osuva esimerkki säveltäjänsä heppoisista soinnunkuljetuskyvyistä. Muun muassa kertosäkeessä Kelan kenraalibasso vetelee omiaan. Pysyessään sisukkaasti G:ssä Kela johdattaa pohjaäänen fis-mollin kautta D:hen kun ilmiselvästi ratkaisun pitäisi olla h-molli tai jopa H-duuri. Tunnelmaa voisi purkaa esim. C7:lla tai E9:llä, jolloin kappaleeseen saataisiin ripaus kaivattua eksotiikkaa, mutta Kela luottaa perusääneen D:hen kuin vuori, ja tunnetuin seurauksin! Muuten kappale on levylle sopivan harras ja muistuttaa etäisesti vanhaa virsiklassikkoa "Sua kohti Herrani" (virsi numero 396).
”Hakaniemen harmaa mies” puolestaan osui suoraan allekirjoittaneen soundihermoon! Napakymppi! Kappaletta kuunnellessa minun ei kertaakaan tarvinnut koskea 32-alueiseen taajuuskorjaimeeni (Behringer). Loistavasti miksattu raita – onnittelut voimakaksikolle Immonen-Kela! Sävellyksellisesti biisi ei tietenkään ole kaksinen, mutta näin hienosta soundista nautiskellessa voi moisen sivuseikan painaa villaisella. Add lib –osiota ylevöittävät mehevät glissandot ansaitsevat myös kiitoksen ja kumarruksen.
Albumin viimeinen kappale lopettaa levyn valitettavaan mahalaskuun. ”Insomnia” kaatuu lähinnä Kelan suoraan Tupperware-kutsuilta kotoisin olevaan kitaran näppäilytekniikkaan. On täysin käsittämätöntä, että hän haluaa soittaa levyillään itse kitaraa, kun tarjolla olisi esim. Juha Björnisen kaltaisia virtuooseja. Kappaletta kuunnellessa tulee myös mieleen, mitä kaikkea Peter Lerche olisikaan voinut tästä aihiosta loihtia! (Myös Jarmo Nikku kannattaa tsekata!) Väliosassa kuultava bouzouki sopii mainiosti juurimusiikkiin, mutta Anssi Kelan iskelmään se istuu kuin doping virtsanäytteeseen – käry käy ja niinhän ne mitalit viedään!
Summa summarum: Kelan suosio pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä, mutta hän on silti yltänyt uransa parhaaseen suoritukseen. ”Rakkaus on murhaa” on takuuvarmaa Kelaa niin hyvässä kuin pahassakin. Toton sanoin: ”I hear the drums echo in the night / She hears only whispers of some quiet conversation...”
Musiikki: **-
Ääni: * ½ (Uudelleenmasteroinnin jälkeen: ****+)
20.3.2006 8:45
nyt lähti tukka
20.3.2006 10:51
Mielenkiintoinen analyysi, vaikka minä en puoliakaan tajunnut. Tartuin kyllä muutamiin yksityiskohtiin:
Hmm... Mun mielestä ÄMP ei missään nimessä ole raakile. Biisihän on täynnä tavaraa kuin turusen pyssy ja etenkin kun kuuntelee kuulokkeilla niin musiikkihan kaataa aivokapasiteetin totaalisesti! Tuotantovaiheessa on onnistuttu täydellisesti.
Jos ÄMP olisi kuin kyseinen virsi, niin meikäläinen itkisi joka kerta kuullessaan kyseisen kappaleen. Virren vuoksi esimerkiksi on mahdotonta katsoa Titanic leffaa, mennä hautajaisiin vaikka ei tuntisi vainajaa henkilökohtaisesti ym.
On siis perverssiä jos ÄMP:istä saa muistuttamaan kyseisen virren.
Ja olisi todella mielenkiintoista tietää, että minkälaista musiikkia itse väsäät jos on noin tarkkaa...
Incognito ”Älä mene pois” on levyn kappaleista raakilemaisin ja osuva esimerkki säveltäjänsä heppoisista soinnunkuljetuskyvyistä.
Hmm... Mun mielestä ÄMP ei missään nimessä ole raakile. Biisihän on täynnä tavaraa kuin turusen pyssy ja etenkin kun kuuntelee kuulokkeilla niin musiikkihan kaataa aivokapasiteetin totaalisesti! Tuotantovaiheessa on onnistuttu täydellisesti.
Incornito Muuten kappale on levylle sopivan harras ja muistuttaa etäisesti vanhaa virsiklassikkoa "Sua kohti Herrani" (virsi numero 396).
Jos ÄMP olisi kuin kyseinen virsi, niin meikäläinen itkisi joka kerta kuullessaan kyseisen kappaleen. Virren vuoksi esimerkiksi on mahdotonta katsoa Titanic leffaa, mennä hautajaisiin vaikka ei tuntisi vainajaa henkilökohtaisesti ym.
On siis perverssiä jos ÄMP:istä saa muistuttamaan kyseisen virren.
Ja olisi todella mielenkiintoista tietää, että minkälaista musiikkia itse väsäät jos on noin tarkkaa...
20.3.2006 11:01
tseesus
20.3.2006 11:04
Onko Ilpon basso Remun serkku?
Incognito "Ilpon basso ei korvalle ole mikään herkku / mut se on Remun serkku"
Onko Ilpon basso Remun serkku?
20.3.2006 11:13
Hmmm... Mutta Lordi ei toivottavasti esittänyt kyseistä virttä :D Siis hetkinen... Kirkkoon? :roll:
balisa Älähän nyt Ilona 86. toimitin Lordin veisaamaan virsiaä kirkkoon... mutta eihän kukaan ota minua todesta koskaan.
Hmmm... Mutta Lordi ei toivottavasti esittänyt kyseistä virttä :D Siis hetkinen... Kirkkoon? :roll:
20.3.2006 11:53
Putkassa
20.3.2006 14:18
Repesin aika totaalisesti luettuani tämän lauseen :lol:
Eikös tässä nyt mennyt joku vähän pieleen? Sain tuosta lauseesta saman käsityksen kuin Petri, eli Ilpon basso on remun serkku, ei ei ei...
Incognito "Ilpon basso ei korvalle ole mikään herkku / mut se on Remun serkku"
Repesin aika totaalisesti luettuani tämän lauseen :lol:
Eikös tässä nyt mennyt joku vähän pieleen? Sain tuosta lauseesta saman käsityksen kuin Petri, eli Ilpon basso on remun serkku, ei ei ei...
20.3.2006 15:17
Incognito on rautaa!
20.3.2006 15:28
Keva ja Balisa, mitäs luulette, onko Incognito tosissaan...? :roll: :D Minä en tiedä, kun en ota aina selvää muidenkaan viesteistä.
Viiltävä analyysi, on varmasti nähnyt vaivaa (toivottavasti ainakin) sitä kirjoittaessaan. Ihan hyvin kirjoitettu, mutta ei kyllä vedä vertoja Anssin kynänkäytölle.
Viiltävä analyysi, on varmasti nähnyt vaivaa (toivottavasti ainakin) sitä kirjoittaessaan. Ihan hyvin kirjoitettu, mutta ei kyllä vedä vertoja Anssin kynänkäytölle.
20.3.2006 15:28
EN
20.3.2006 15:35
a.
20.3.2006 15:52
joo
20.3.2006 16:09
Mä kun luin ton viestin, niin en edes ajatellut koko basso/Remu-juttua.Nyt vasta kun otitte sen puheeksi tuossa, niin minäkin huomasin, että sehän näyttää siltä kuin basso olis Remun serkku.Muuten sinänsä ihan hyvä arvio.(Vaikken paljoa tajunnutkaan)
21.3.2006 10:14
Nyt harmittaa vietävästi kun olen poistanut, viestini jotka otin liian tosissani. Voihhhhhhh.. tulta täysi laidalta tuolla hirvi tallustaa...
21.3.2006 15:59
Mikähän oli kun itse aloin laskemaan huonelämpötilaa Karhusaaren soidessa -18 asteeseen, niin hellasärö (DIN) kasvoi lähes sietämättömäksi, kunnes se äkisti vaimeni kokonaan kovaan paukaukseen?
Melkoisen suosittu tämä aihe, jo yli 1400 lukukertaa reilun vuorokauden sisällä (ettei Incognitolla vain olisi jäänyt siniaaltogeneraattori päälle tähän threadiin) ... taitaa olla ainakin lyhyellä aikavälillä foorumin ylivoimaisesti suosituin aihe.
Melkoisen suosittu tämä aihe, jo yli 1400 lukukertaa reilun vuorokauden sisällä (ettei Incognitolla vain olisi jäänyt siniaaltogeneraattori päälle tähän threadiin) ... taitaa olla ainakin lyhyellä aikavälillä foorumin ylivoimaisesti suosituin aihe.
23.3.2006 12:12
ja minkä ihmeen takia foorumin laskurinäyttää, että on 44 käyttäjää. Minkä ihmeen takia? Ja mitää ei tapahdu? nyt 63
23.3.2006 13:36
Huomasin saman... Forumi taitaa olla hieman kipeä? :) Tai sitten yllättävän suosittu tänään...
23.3.2006 13:43
En jaksa uskoa, että sinä olet aidosti noin tyhmä :)
keva
Uskoin hänen tosissaan oloon niin kauan, kunnes luin lainaamani kohdan ;) En jaksa uskoa, että kukaan on aidosti nuin tyhmä :) (Olen tosissani.)
En jaksa uskoa, että sinä olet aidosti noin tyhmä :)
23.3.2006 13:44
Kyllä täällä tapahtuu, nimittäin tämän aiheen kävijämäärä kasvaa joka minuutti noin 10-15 kävijällä (ainakin äsken kun foorumilla oli 45-50 tyyppiä.) Muualla ei tapahdu juuri mitään. Oiskohan tämä linkitetty johonkin tiedon valtaväylälle Incogniton toimesta...
23.3.2006 13:53
Tai sitten täällä kummittelee...? :roll:
Mari Kyllä täällä tapahtuu, nimittäin tämän aiheen kävijämäärä kasvaa joka minuutti noin 10-15 kävijällä (ainakin äsken kun foorumilla oli 45-50 tyyppiä.) Muualla ei tapahdu juuri mitään. Oiskohan tämä linkitetty johonkin tiedon valtaväylälle Incogniton toimesta...
Tai sitten täällä kummittelee...? :roll:
23.3.2006 15:53
a.
23.3.2006 16:33
Että jotkut viitsivät nähdä vaivaa ja värkätä koneilla. Mitä hyötyä siitä on?
Tyhjää hommaa. Nooooooooooooooooo.... Henkka, moderaattori, pistähän poikki..? Vai ?
Vaikka kyllähän minäkin linkitin ties mitä. Kun tässä oikein muistelee menneitä. Jotkut linkit kyllä heivasin itse pois. Erään linkin heivasi moderaattori :lol:: Ei se ollut mitään epäasiallista, ihan viatonta. Kävi niinkuin Henskulle, omasta mielestäni en tehnyt mitään! Ja sitten otin asenteen, en linkitä mitään enkä käy linkitetyillä sivuilla! Jos vielä kerran muokkais, olisi kiva :twisted: pudottaa toi ING toiselle sivulle ärsyttämästä joutavanpäiväisyyksillään mutta siinä saattaisi käydä itselle köpelösti ja tekee taas Henskut.
Tyhjää hommaa. Nooooooooooooooooo.... Henkka, moderaattori, pistähän poikki..? Vai ?
Vaikka kyllähän minäkin linkitin ties mitä. Kun tässä oikein muistelee menneitä. Jotkut linkit kyllä heivasin itse pois. Erään linkin heivasi moderaattori :lol:: Ei se ollut mitään epäasiallista, ihan viatonta. Kävi niinkuin Henskulle, omasta mielestäni en tehnyt mitään! Ja sitten otin asenteen, en linkitä mitään enkä käy linkitetyillä sivuilla! Jos vielä kerran muokkais, olisi kiva :twisted: pudottaa toi ING toiselle sivulle ärsyttämästä joutavanpäiväisyyksillään mutta siinä saattaisi käydä itselle köpelösti ja tekee taas Henskut.
23.3.2006 19:55
Juu, ainakin Muusikoiden.netissä ja Hanoi Rocksin boardilla on ollut linkit tähän. Noi tuskin on ainoat.
Mari Kyllä täällä tapahtuu, nimittäin tämän aiheen kävijämäärä kasvaa joka minuutti noin 10-15 kävijällä (ainakin äsken kun foorumilla oli 45-50 tyyppiä.) Muualla ei tapahdu juuri mitään. Oiskohan tämä linkitetty johonkin tiedon valtaväylälle Incogniton toimesta...
Juu, ainakin Muusikoiden.netissä ja Hanoi Rocksin boardilla on ollut linkit tähän. Noi tuskin on ainoat.
30.3.2006 11:35
Missähän Hanoi Rocksin sivuilla tämä Anssi Kelan foorumin osoite on?Kävin nimittäin selaamassa ja paska foorumi! Yhtä paska kuin yhtye konsanaan. Linkitäppä sinne tämä Ingogniton kommentti( siis missä se linkki tänne on?) niin nähdään jotain ja samalla myös tuo toinen ettei tarvihe turhaan etsiskellä? Ja menettää hermojaan, koska aina Hanoin sivut on pelkkää paskaa.
Ja kumpikin oli englanninkielellä ja minä nyt en tasan tarkkaan saatana viitsi lueskella foorumeita, jotka on englanninkielellä, terveisiä vaan sieniensyöjille. Niin, että paneppa Mikk0 linkit suoraan niin nähdään onko linkki tänne vai ei.
Ja kumpikin oli englanninkielellä ja minä nyt en tasan tarkkaan saatana viitsi lueskella foorumeita, jotka on englanninkielellä, terveisiä vaan sieniensyöjille. Niin, että paneppa Mikk0 linkit suoraan niin nähdään onko linkki tänne vai ei.
30.3.2006 17:59
http://www.hanoirocks.info/phpBB2/viewt ... anssi+kela
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts ... 19445&o=20
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts ... 19445&o=20
30.3.2006 18:08
http://groups.google.fi/group/finet.cha ... 8075cfe603
30.3.2006 20:10
Siinähän ne tulikin. Mun mielestä noi on ihan yhtä hyvät/paskat kuin kenenkä tahansa muun. Ja englanninkieli johtunee siitä että n.75% siellä käyvistä ei puhu Suomea.
balisa Missähän Hanoi Rocksin sivuilla tämä Anssi Kelan foorumin osoite on?Kävin nimittäin selaamassa ja paska foorumi! Yhtä paska kuin yhtye konsanaan. Linkitäppä sinne tämä Ingogniton kommentti( siis missä se linkki tänne on?) niin nähdään jotain ja samalla myös tuo toinen ettei tarvihe turhaan etsiskellä? Ja menettää hermojaan, koska aina Hanoin sivut on pelkkää paskaa.
Ja kumpikin oli englanninkielellä ja minä nyt en tasan tarkkaan saatana viitsi lueskella foorumeita, jotka on englanninkielellä, terveisiä vaan sieniensyöjille. Niin, että paneppa Mikk0 linkit suoraan niin nähdään onko linkki tänne vai ei.
Siinähän ne tulikin. Mun mielestä noi on ihan yhtä hyvät/paskat kuin kenenkä tahansa muun. Ja englanninkieli johtunee siitä että n.75% siellä käyvistä ei puhu Suomea.
8.6.2009 12:27
Joko Anssi Kelan olisi aika myöntää, että hän oli itse Incognito?
8.6.2009 16:44
tietysti se o. mut ei kerrota muille. se o nääs tarkotettu vitsiksi.
15.6.2009 13:28
Pidän tällaisia väitteitä herjaavina! Minä olen riippumaton kriitikko, luotan arvioissani vain ja ainoastaan omiin korviini.
JMN Joko Anssi Kelan olisi aika myöntää, että hän oli itse Incognito?
Pidän tällaisia väitteitä herjaavina! Minä olen riippumaton kriitikko, luotan arvioissani vain ja ainoastaan omiin korviini.
15.6.2009 18:09
Sori, mutta piti vaan tarkistaa. Olisi muuten kiintoisaa kuulla Incogniton mielipide Anssin uudesta Aamu-biisistä (löytyy esim. osoitteesta http://www.anssikela.com/jumittelua/, vaikkakin pakatulla äänenlaadulla). Asiantuntevia mielipiteitä on aina ilo lukea, vaikka ne hivenen kärkkäitä paikoin olisivatkin.
1.12.2009 12:33
Toi olis ollu tosi hauska arvostelu jos jokainen argumentti ei sisältäisi noin raflaavaa asiavirhettä. Nyt se on hauska vain niille jotka ei ymmärrä mistä puhutaan.
Viimeksi kommentoitu