Forum 2002-2013
7.7.2003 13:57
Studioraportti #4
Hyvät ystävät: se on täytetty. Levy on vihdoinkin valmis! Toinen sooloalbumini masteroitiin Pauli Saastamoisen toimesta Finnvoxilla perjantaina 4.7. Kunhan vielä kannetkin saadaan valmiiksi, on levy suunnitelmien mukaisesti kauppojen hyllyillä elokuun lopussa. Tunnelma on tällä hetkellä lähinnä helpottunut. Prosessi kesti jälleen huomattavasti pidempään kuin alunperin oli tarkoitus ollen myös suunniteltua vaikeampi. Albumin tekemiseen kuluneen reilun vuoden aikana minulta murtuivat molemmat ranteet ja selkärangat (henkinen ja fyysinen), vietin lukemattoman määrän unettomia öitä repien hiuksia päästäni ja kiroten biisintekemisen vaikeutta, kävin läpi kolmenkympin kriisiä, painoni putosi, menetin useaan otteeseen haluni tehdä koko levyä tai ylipäätään musiikkia... Toisin sanoen tämä on ollut tosi kivaa! Tuntuukin hassulta muistella, kuinka Nummelan jälkeen ajattelin, etten enää ikinä tee levyjä näin vaikealla tavalla. Seuraava levy tulisi nopeasti ja helposti: bändin kanssa muutamaksi päiväksi studioon ja ulos valmiin albumin kanssa – musiikintekeminenhän on hauskaa. No, ehkä se kolmas levy tehdään sitten noin...
Vaikka tekoprosessi ei kaikilta osin ollut mikään helpoin mahdollinen, voidaan kuitenkin todeta, että lopussa kiitos seisoo. Olen levyyni erittäin tyytyväinen. Loppujen lopuksi minulla oli valmiina kaikkiaan 13 kappaletta, joista masterointia edeltävänä päivänä ryhdyimme Asko Kallosen kanssa karsimaan albumikokonaisuutta. Ja niinhän siinä kävi, että jouduin tinkimään yhdeksän biisin periaatteestani. Levylle tulee tällä kertaa kymmenen laulua.
1. Kipinöitä
Tein biisin alunperin Pahat pojat –elokuvaan, jonka käsikirjoitukseen teksti viittaa (itse filmiä en ole edes nähnyt). Minusta riippumattomista syistä kappale jäi kuitenkin loppumetreillä pois leffasta. Ajattelin aluksi jättää koko biisin julkaisematta liikaa elokuvaan liittyvänä, mutta se oli yksinkertaisesti liian hyvä jätettäväksi rannalle! Laulusta oli pitkään olemassa vain ns. mies ja piano –versio, mutta juhannuksen jälkeen Hollolan Petraxissa pidetyssä sessiossa biisi sai Leri Leskisen johdolla hieman lihaa luittensa ympärille. Kokonaisuus on edelleen erittäin pienimuotoinen: akustista kitaraa, huuliharppua ja Saara Metsbergin soittama piano. Sipe vieraili studiossa soittaen viisi nuottia baritonikitaralla. Itse asiassa tätä kappaletta äänitettäessä toteutui täydellisesti alkuperäinen ideani kakkoslevyn tekemisestä: koko hoito äänitettiin ja miksattiin rennoissa tunnelmissa noin neljässä tunnissa. Näinhän sen pitäisi aina mennä!
2. 1972
Tuorein levyn kappaleista; kirjoitin sen toukokuun lopussa toipuessani selkäleikkauksesta. Biisi kertoo luokkakokouksesta ja vanhojen kavereiden tapaamisesta vuosien jälkeen. Teema on siis sama kuin Mikan faijan BMW:ssä, mutta näkökulma erilainen ja hieman vähemmän dramaattinen. Tällä kertaa kukaan ei ainakaan kuole...
Musiikillisesti 1972 on silkkaa stadionrokkia Bryan Adamsin tyyliin! Tajusin biisiä kirjoittaessani, että Suomessa on ainakin yksi yhtye, joka tietää miten tämä pitää soittaa. Otin yhteyttä Lasse Kurkeen ja tiedustelin mahdollisuutta saada Lemonator säestämään minua. Lasse innostui välittömästi ja muidenkin sitrusmiesten ollessa juonessa mukana, kokoonnuimme kesäkuussa Soundtrack –studioon soittamaan ja laulamaan. Lopputulos on vähintään erinomainen ja biisi on näillä näkymin albumin seuraava sinkkulohkaisu.
3. Laulu petetyille
Vanhin levyn biiseistä. Laulu petetyille oli olemassa jo Nummelaa tehtäessä ja Asko olisi itse asiassa halunnut julkaista sen jo silloin. Kieltäydyin tuolloin, koska tiesin, ettei Nummela tarvinnut enää lisää materiaalia ja halusin säästää hyvän biisin seuraavalle levylle. Tämä versio valmistui kotistudiossani ensimmäisenä kakkosalbumin materiaaleista lokakuussa 2002 ja viitoitti tietä koko levyn suhteen. Tein kaiken alusta loppuun yksinäni ja huomasin tällä tavoin pystyväni luomaan jotain melko uniikkia. Käytin samaa metodia lopulta puoleen albumin raidoista.
4. Mies ja meri
Mies ja meri oli pitkään albumin ulkopuolella. Olin tehnyt siitä version kotistudiossa ja meistä tuntui Askon kanssa, ettei biisi taida olla riittävän hyvä ansaitakseen paikkaa levyltä. Päätimme tehdä sen kuitenkin uudestaan Lemonator –sessiossa. Ajatuksena oli, että ehkä sitä voisi käyttää edes sinkun b-puolena. Lopputulos löi meidät ällikällä: Lemonatorin käsittelyssä aiemmin levoton ja kireä biisi rauhoittui ja svengaa nyt todella letkeästi. Ehdottomasti Suomen amerikkalaisinta soittoa! Tunnelma on niin leppoisa, että pakkohan se oli laittaa levylle...
5. Faijan haamu
Albumin todellinen murheenkryyni. Olen jo pudonnut laskuista kuinka monta erilaista versiota tästä tehtiin! Oikeaa ajatusta ei meinannut löytyä, ei sitten millään. Lopulta kiikutin viimeisimmän kotistudiossa tekemäni version pohjat Jukka Immoselle, joka ryhtyi editoimaan niistä omaa näkemystään. Jukka luuppasi soittamistani rummuista erittäin ontuvan kompin ja tulos on melko härskiä kuultavaa! Versio on kieroutunut, mutta tuo albumikokonaisuuteen mukavaa vaihtelua ja muistuttaa ehkä eniten edellisen levyn soundimaailmaa. Vertailuna voitaisiin esittää, että Faijan haamu on uudelle levylle suurin piirtein samaa kuin mitä Rva Ruusunen oli Nummelalle. Albumin ainoa kappale, jossa on ns. koneistusta rumpuluuppien muodossa. Tämä levy on muilta osin huomattavasti Nummelaa orgaanisempi; kaikki on ”oikeasti” soitettua.
6. Kaatuneiden muistolle
Ainoa albumin kappaleista, jossa kuullaan liveyhtyettäni. Pohjat äänitettiin Petraxissa toukokuussa 2002 yhdessä kuuden muun biisin kanssa, mutta ainoastaan Kaatuneiden muistolle pääsi maaliin. Viimeistelin biisin Jukan kanssa ja jouduimme miksaamaan ja soittelemaan uusia kitararaitoja kolmeen eri otteeseen. Lopulta albumille päätyi versio nro 2.
7. Sormus
Tuoretta materiaalia, kappale syntyi huhtikuussa. Kyseessä on tavallaan ”erilainen” rakkauslaulu; kirjoitettuna hieman poikkeuksellisesta näkökulmasta. Lyhyt tunnelmakuvaus rakastavaisten kohtaamisesta. Kuva olisi täydellinen, ellei kertojan sormessa olisi sormusta mutkistamassa asioita. Musiikillisesti Sormus on yksinkertainen ja suoraviivainen pop-kappale, joka edustaa levyn kevyempää puolta. Kotistudiotuotantoa, josta kaikki ylimääräinen on riisuttu pois.
8. Ensilumi
Ensilumi muodostaa yhdessa Sormuksen kanssa tietynlaisen temaattisen kokonaisuuden ja kappale voidaankin nähdä Sormuksen tapahtumien jälkipyykin pesemisenä. Jälleen tunnelmakuvaus, tällä kertaa yhden yön tapahtumista aviopuolisoiden selvitellessä välejään. Teksti on hyvin Carver –vaikutteinen sisältäen jopa pari lainausta hänen runoistaan. Biisi on äänitetty ja miksattu kotistudiossa ja musiikillisesti ainakin minun on hivenen vaikea asettaa sitä mihinkään selkeään kategoriaan. Melko kevyttä ja ilmavaa tämäkin, mutta tunnelma on Sormusta kiihkeämpi.
9. Suuria kuvioita
Albumin pisin kappale, jolle lähes seitsemän minuuttia kestävänä järkäleenä oli vaikea löytää levyltä luontevaa paikkaa. Oli itse asiassa erittäin lähellä, että biisi olisi pudotettu pois koko albumilta ja julkaistu ainoastaan singlenä! (Tämä oli siis lopulta se levyn kymmenes kappale...) Kokonaisuuden kannalta Suuria kuvioita oli kuitenkin tärkeä saada mukaan ja tätä kirjoittaessa vaikuttaa siltä, että siitä tulee myös levyn nimibiisi. Tässä on niitä paljon puhuttuja vankkoja Crazy Horse –vaikutteita ja kyseessä on albumin jyräävin biisi. Kotona soitettu ja äänitetty, mutta miksausvaiheessa oli pakko nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa raita Jussi Jaakonahon viimeisteltäväksi.
10. Uudet autot
Yksi omista suosikeistani. Marraskuussa 2002 kotona äänitetty versio, johon tarttui jotain taianomaista. Selkeä lopetusbiisi; halusin tällekin levylle onnellisen lopun.
Näistä biiseistä uusi albumi siis muodostuu. Mukaan eivät lopulta selviytyneet Piilopaikka, Lähellä sua ja Hakaniemen harmaa mies. Jokaiseen näistä tullaan vielä kuitenkin palaamaan; oli todella vaikea luopua yhdestäkään kappaleesta. Kolmentoista biisin albumi olisi kuitenkin ollut auttamatta liian pitkä ja laulut olisivat alkaneet syödä toisiaan. Tämä levy on nyt tällainen; katsotaan jos nuo rannalle jääneet rallit saataisiin vaikka ujutettua seuraavalle albumille. Sille, jonka tekeminen tulee siis olemaan todella mukavaa ja mutkatonta! Näillä näkymin julkaisu tapahtuu huhtikuussa 2009...
Tällä hetkellä olo on siis helpottunut, mutta toisaalta myös hiukan tyhjä. Tällainenko siitä nyt sitten tulikin? Albumin tekoprosessin aikana (n. 14 kk) olen elänyt näiden laulujen kanssa kuunnellen niitä kyllästymiseen asti. Siksi nyt onkin vaikeaa sanoa kokonaisuudesta yhtään mitään. Etäisyys ja objektiivisuus tällaiseen urakkaan saavutetaan vuosien päästä; olen vasta viime aikoina pystynyt kuuntelemaan Nummelaa ilman, että kuunnellessani keskittyisin ainoastaan levyllä oleviin virheisiin. Kestää kauan ennen kuin pystyn asettumaan tätä toista albumia kuunnellessa oikeasti kuulijan kenkiin. Nyt olen vielä liian lähellä. Tiedän kuitenkin, että tämä on parasta mihin tällä hetkellä olen pystynyt ja että olen antanut tälle levylle kaikkeni. Siksi albumin saama vastaanotto elokuussa suoraan sanottuna hiukan pelottaa. Toivon hartaasti, että joku muukin kuin minä tykkäisi tästä!
Vaikka tekoprosessi ei kaikilta osin ollut mikään helpoin mahdollinen, voidaan kuitenkin todeta, että lopussa kiitos seisoo. Olen levyyni erittäin tyytyväinen. Loppujen lopuksi minulla oli valmiina kaikkiaan 13 kappaletta, joista masterointia edeltävänä päivänä ryhdyimme Asko Kallosen kanssa karsimaan albumikokonaisuutta. Ja niinhän siinä kävi, että jouduin tinkimään yhdeksän biisin periaatteestani. Levylle tulee tällä kertaa kymmenen laulua.
1. Kipinöitä
Tein biisin alunperin Pahat pojat –elokuvaan, jonka käsikirjoitukseen teksti viittaa (itse filmiä en ole edes nähnyt). Minusta riippumattomista syistä kappale jäi kuitenkin loppumetreillä pois leffasta. Ajattelin aluksi jättää koko biisin julkaisematta liikaa elokuvaan liittyvänä, mutta se oli yksinkertaisesti liian hyvä jätettäväksi rannalle! Laulusta oli pitkään olemassa vain ns. mies ja piano –versio, mutta juhannuksen jälkeen Hollolan Petraxissa pidetyssä sessiossa biisi sai Leri Leskisen johdolla hieman lihaa luittensa ympärille. Kokonaisuus on edelleen erittäin pienimuotoinen: akustista kitaraa, huuliharppua ja Saara Metsbergin soittama piano. Sipe vieraili studiossa soittaen viisi nuottia baritonikitaralla. Itse asiassa tätä kappaletta äänitettäessä toteutui täydellisesti alkuperäinen ideani kakkoslevyn tekemisestä: koko hoito äänitettiin ja miksattiin rennoissa tunnelmissa noin neljässä tunnissa. Näinhän sen pitäisi aina mennä!
2. 1972
Tuorein levyn kappaleista; kirjoitin sen toukokuun lopussa toipuessani selkäleikkauksesta. Biisi kertoo luokkakokouksesta ja vanhojen kavereiden tapaamisesta vuosien jälkeen. Teema on siis sama kuin Mikan faijan BMW:ssä, mutta näkökulma erilainen ja hieman vähemmän dramaattinen. Tällä kertaa kukaan ei ainakaan kuole...
Musiikillisesti 1972 on silkkaa stadionrokkia Bryan Adamsin tyyliin! Tajusin biisiä kirjoittaessani, että Suomessa on ainakin yksi yhtye, joka tietää miten tämä pitää soittaa. Otin yhteyttä Lasse Kurkeen ja tiedustelin mahdollisuutta saada Lemonator säestämään minua. Lasse innostui välittömästi ja muidenkin sitrusmiesten ollessa juonessa mukana, kokoonnuimme kesäkuussa Soundtrack –studioon soittamaan ja laulamaan. Lopputulos on vähintään erinomainen ja biisi on näillä näkymin albumin seuraava sinkkulohkaisu.
3. Laulu petetyille
Vanhin levyn biiseistä. Laulu petetyille oli olemassa jo Nummelaa tehtäessä ja Asko olisi itse asiassa halunnut julkaista sen jo silloin. Kieltäydyin tuolloin, koska tiesin, ettei Nummela tarvinnut enää lisää materiaalia ja halusin säästää hyvän biisin seuraavalle levylle. Tämä versio valmistui kotistudiossani ensimmäisenä kakkosalbumin materiaaleista lokakuussa 2002 ja viitoitti tietä koko levyn suhteen. Tein kaiken alusta loppuun yksinäni ja huomasin tällä tavoin pystyväni luomaan jotain melko uniikkia. Käytin samaa metodia lopulta puoleen albumin raidoista.
4. Mies ja meri
Mies ja meri oli pitkään albumin ulkopuolella. Olin tehnyt siitä version kotistudiossa ja meistä tuntui Askon kanssa, ettei biisi taida olla riittävän hyvä ansaitakseen paikkaa levyltä. Päätimme tehdä sen kuitenkin uudestaan Lemonator –sessiossa. Ajatuksena oli, että ehkä sitä voisi käyttää edes sinkun b-puolena. Lopputulos löi meidät ällikällä: Lemonatorin käsittelyssä aiemmin levoton ja kireä biisi rauhoittui ja svengaa nyt todella letkeästi. Ehdottomasti Suomen amerikkalaisinta soittoa! Tunnelma on niin leppoisa, että pakkohan se oli laittaa levylle...
5. Faijan haamu
Albumin todellinen murheenkryyni. Olen jo pudonnut laskuista kuinka monta erilaista versiota tästä tehtiin! Oikeaa ajatusta ei meinannut löytyä, ei sitten millään. Lopulta kiikutin viimeisimmän kotistudiossa tekemäni version pohjat Jukka Immoselle, joka ryhtyi editoimaan niistä omaa näkemystään. Jukka luuppasi soittamistani rummuista erittäin ontuvan kompin ja tulos on melko härskiä kuultavaa! Versio on kieroutunut, mutta tuo albumikokonaisuuteen mukavaa vaihtelua ja muistuttaa ehkä eniten edellisen levyn soundimaailmaa. Vertailuna voitaisiin esittää, että Faijan haamu on uudelle levylle suurin piirtein samaa kuin mitä Rva Ruusunen oli Nummelalle. Albumin ainoa kappale, jossa on ns. koneistusta rumpuluuppien muodossa. Tämä levy on muilta osin huomattavasti Nummelaa orgaanisempi; kaikki on ”oikeasti” soitettua.
6. Kaatuneiden muistolle
Ainoa albumin kappaleista, jossa kuullaan liveyhtyettäni. Pohjat äänitettiin Petraxissa toukokuussa 2002 yhdessä kuuden muun biisin kanssa, mutta ainoastaan Kaatuneiden muistolle pääsi maaliin. Viimeistelin biisin Jukan kanssa ja jouduimme miksaamaan ja soittelemaan uusia kitararaitoja kolmeen eri otteeseen. Lopulta albumille päätyi versio nro 2.
7. Sormus
Tuoretta materiaalia, kappale syntyi huhtikuussa. Kyseessä on tavallaan ”erilainen” rakkauslaulu; kirjoitettuna hieman poikkeuksellisesta näkökulmasta. Lyhyt tunnelmakuvaus rakastavaisten kohtaamisesta. Kuva olisi täydellinen, ellei kertojan sormessa olisi sormusta mutkistamassa asioita. Musiikillisesti Sormus on yksinkertainen ja suoraviivainen pop-kappale, joka edustaa levyn kevyempää puolta. Kotistudiotuotantoa, josta kaikki ylimääräinen on riisuttu pois.
8. Ensilumi
Ensilumi muodostaa yhdessa Sormuksen kanssa tietynlaisen temaattisen kokonaisuuden ja kappale voidaankin nähdä Sormuksen tapahtumien jälkipyykin pesemisenä. Jälleen tunnelmakuvaus, tällä kertaa yhden yön tapahtumista aviopuolisoiden selvitellessä välejään. Teksti on hyvin Carver –vaikutteinen sisältäen jopa pari lainausta hänen runoistaan. Biisi on äänitetty ja miksattu kotistudiossa ja musiikillisesti ainakin minun on hivenen vaikea asettaa sitä mihinkään selkeään kategoriaan. Melko kevyttä ja ilmavaa tämäkin, mutta tunnelma on Sormusta kiihkeämpi.
9. Suuria kuvioita
Albumin pisin kappale, jolle lähes seitsemän minuuttia kestävänä järkäleenä oli vaikea löytää levyltä luontevaa paikkaa. Oli itse asiassa erittäin lähellä, että biisi olisi pudotettu pois koko albumilta ja julkaistu ainoastaan singlenä! (Tämä oli siis lopulta se levyn kymmenes kappale...) Kokonaisuuden kannalta Suuria kuvioita oli kuitenkin tärkeä saada mukaan ja tätä kirjoittaessa vaikuttaa siltä, että siitä tulee myös levyn nimibiisi. Tässä on niitä paljon puhuttuja vankkoja Crazy Horse –vaikutteita ja kyseessä on albumin jyräävin biisi. Kotona soitettu ja äänitetty, mutta miksausvaiheessa oli pakko nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa raita Jussi Jaakonahon viimeisteltäväksi.
10. Uudet autot
Yksi omista suosikeistani. Marraskuussa 2002 kotona äänitetty versio, johon tarttui jotain taianomaista. Selkeä lopetusbiisi; halusin tällekin levylle onnellisen lopun.
Näistä biiseistä uusi albumi siis muodostuu. Mukaan eivät lopulta selviytyneet Piilopaikka, Lähellä sua ja Hakaniemen harmaa mies. Jokaiseen näistä tullaan vielä kuitenkin palaamaan; oli todella vaikea luopua yhdestäkään kappaleesta. Kolmentoista biisin albumi olisi kuitenkin ollut auttamatta liian pitkä ja laulut olisivat alkaneet syödä toisiaan. Tämä levy on nyt tällainen; katsotaan jos nuo rannalle jääneet rallit saataisiin vaikka ujutettua seuraavalle albumille. Sille, jonka tekeminen tulee siis olemaan todella mukavaa ja mutkatonta! Näillä näkymin julkaisu tapahtuu huhtikuussa 2009...
Tällä hetkellä olo on siis helpottunut, mutta toisaalta myös hiukan tyhjä. Tällainenko siitä nyt sitten tulikin? Albumin tekoprosessin aikana (n. 14 kk) olen elänyt näiden laulujen kanssa kuunnellen niitä kyllästymiseen asti. Siksi nyt onkin vaikeaa sanoa kokonaisuudesta yhtään mitään. Etäisyys ja objektiivisuus tällaiseen urakkaan saavutetaan vuosien päästä; olen vasta viime aikoina pystynyt kuuntelemaan Nummelaa ilman, että kuunnellessani keskittyisin ainoastaan levyllä oleviin virheisiin. Kestää kauan ennen kuin pystyn asettumaan tätä toista albumia kuunnellessa oikeasti kuulijan kenkiin. Nyt olen vielä liian lähellä. Tiedän kuitenkin, että tämä on parasta mihin tällä hetkellä olen pystynyt ja että olen antanut tälle levylle kaikkeni. Siksi albumin saama vastaanotto elokuussa suoraan sanottuna hiukan pelottaa. Toivon hartaasti, että joku muukin kuin minä tykkäisi tästä!
7.7.2003 14:18
a.
7.7.2003 15:15
Biisilista ainakin vaikuttaa äärimmäisen mielenkiintoiselta :) (KIITOS Mies vs. merestä :D) Jaaha, elokuun loppu voisikin tässä jo koittaa :wink:
7.7.2003 15:40
Hyvältä kuulostaa! Pitäisi vielä jaksaa elokuuhun...
7.7.2003 16:50
Kappas kappas, lupaavalta kuulostaa! Ainoa mikä arveluttaa on "Mies vs meri", se ei kertaakaan keikalla kuultuna iskenyt sitten yhtään, suorastaan aika aneemisen oloinen kappale. Mutta pakko kait se on uskoa että se on biisi paikallaan kun itse maestro niin sanoo! MUTTA MINNE JÄI MURHABALLADI?! Tuleehan se sille "hanu & Martin"-levylle?
7.7.2003 16:51
Hienoa :)
Uudet autot on (toistaiseksi) mun suosikki tulevalta levyltä ja tä "jotakin taianomaista" kuulostaa todella lupaavalta... Se, mikä Faijan haamusta tuli, on myös erittäin kiinnostava kuulla. Saa nähdä kiilaako Fh II Fh I:n ohi =P Levy on varmasti aikamoinen paketti! Nytko se sitten tosiaan julkastaan... ;) Eihän siihen oo enää ku muutama viikko :)
Uudet autot on (toistaiseksi) mun suosikki tulevalta levyltä ja tä "jotakin taianomaista" kuulostaa todella lupaavalta... Se, mikä Faijan haamusta tuli, on myös erittäin kiinnostava kuulla. Saa nähdä kiilaako Fh II Fh I:n ohi =P Levy on varmasti aikamoinen paketti! Nytko se sitten tosiaan julkastaan... ;) Eihän siihen oo enää ku muutama viikko :)
7.7.2003 17:41
Kuulostaa ERITTÄIN hyvältä!! Jään innolla odottamaan uutta albumia.. :P
7.7.2003 18:19
tuossa tuliki aika kattava tietopaketti..! vaikuttaa TODELLA mielenkiintoiselta ja lupaavalta, odotan innolla "elokuun loppua" :wink: vielä erityinen ylisuperKIITOS faijan haamusta, se on mun ehdoton suosikki nyt toistaseks levyltä! kiitoskiitoskiitos!!! :D
7.7.2003 18:28
Iik! Miäs vastaan meriki.. :) Ja yhteistyötä Lemon kera! En mäkää tiätty malta odottaa.. :wink: Kai tota Harmaata miestäki sit soitetaan keikoilla vaikkei levylle tullukkaa?=P Pitäähä seki ny ennen vuatta 2009 kuulla=O
7.7.2003 19:00
painoni putosi
Huuh. Eikös Anssi ole jo valmiiksi melko laiha? :o Ja, vielä putosi painoa. Toivottavasti Anssista ei tule mitään anorektikkoa. :|
Mutta, mutta.. Kuulostaa TODELLA lupaavalta. :D Jääkäämme ilolla odottamaan elokuun loppua. ;)
Huuh. Eikös Anssi ole jo valmiiksi melko laiha? :o Ja, vielä putosi painoa. Toivottavasti Anssista ei tule mitään anorektikkoa. :|
Mutta, mutta.. Kuulostaa TODELLA lupaavalta. :D Jääkäämme ilolla odottamaan elokuun loppua. ;)
7.7.2003 21:47
no
8.7.2003 8:20
elokuun lopussa levy kaupoissa kylläpä sitä pitää kauan odottaa mut onneks on jo heinäkuu menos kovaa vauhtii eteenpäin mut ihanaa et se laulu petetyille on sil levyl niinku kyselinki
8.7.2003 9:22
Me LAITETAAN meijjät kuulemaan se ;P
muu Kai tota Harmaata miestäki sit soitetaan keikoilla vaikkei levylle tullukkaa?=P
Me LAITETAAN meijjät kuulemaan se ;P
8.7.2003 10:19
Kylläpä kuulostaa kerrassaan mainiolta tuo uusi levy! :D Hienoa, että se on vihdoinkin valmis... On sitä kyllä kovasti odoteltukin. Ja uskon, että se myös varmasti täyttää ainakin omat odotukseni. Suuria kuvioita oli loistava sinkkujulkaisu, ja kaikki muutkin keikoilla kuulemani biisit tuolta levyltä ovat erinomaisia. Ja kun mukana on vielä Lemonatorkin soiton merkeissä... En malta odottaa!!
8.7.2003 14:52
Kiitos taas perusteellisesta studioraportista. Se toi veden kielelle.
Omat kakkosalbumia koskevat arveluni osuivat hiukan harhaan. Ajattelin ennakkoon albumin koostuvan kymmenestä laulusta, mutta olin veikannut aloitusbiisin olevan Kaatuneiden muistolle ja lopetusbiisin Lähellä sua.
Kipinöitä on upea biisi ja olisi ollut harmittavaa, jos se olisi jäänyt pois. Akustista kitaraa, huuliharppua… nam!
1972 – ”stadionrockia Bryan Adamsin tyliin”. Yleensä kun kuulen sanat ”stadionrock” tai ”Bryan Adams”, poistan varmistimen ritsastani. Mutta Anssin musiikkimakuun luottaen uskon silti, että tämä biisi ei tuota pettymystä.
Laulu petetyille on Anssin parhaita kappaleita ja on mielenkiintoista kuulla millainen versio siitä on päätynyt levylle.
Mies ja meri. Ei Anssin kappaleiden aivan terävintä kärkeä, mutta se on silti tuntunut alusta alkaen sympaattiselta laululta. Ja jos se sitruunalla marinoituna on parantunut, niin mikäs sen parempi.
Faijan haamun kieroutunut versio härskin kuuloisine komppeineen! Tuohon ei oikein osaa sanoa mitään.
Kaatuneiden muistolle. Hieno biisi! Toivottavasti levyversio tuo biisin potentiaalin kokonaisuudessaan esiin.
Sormus ja Ensilumi. Anssin kuvailujen perusteella odottamisen arvoisia kappaleita.
Suuria kuvioita. Olen vielä vähän kahden vaiheilla, että onko tämä laulu hyvä vai erittäin hyvä. Mukavaa on joka tapauksessa se, että Anssilla alkaa olla yhä enemmän myös tällaista kunnolla rokkaavaa materiaalia.
Uusien autojen taianomainen versio kuulostaa hyvältä. Biisihän on jo itsessään taianomainen… Olin arvellut, että tää olisi levyn alkupuolen biisejä, mutta kun sanat luki äsken uudestaan, niin kyllähän se kaikin tavoin sopii hyvin viimeiseksi kappaleeksi.
Piilopaikan poisjäämistä en harmittele lainkaan. Se on mielestäni Anssin heikoimpia kappaleita. Erityisesti bändiversiona se on kuulostanut ontuvalta.
Lähellä sua olisi kyllä laadullisten ansioidensa puolesta ansainnut päästä levylle. Lahdessa maaliskuussa 2002 kuulemani versio on ollut yksi Anssin konserttien upeimpia hetkiä. Toisaalta levyllä tuntuu olevan ”tunnelmabiisejä” jo melko monta ilman sitäkin, joten ehkä kakku ei tosiaan enää kaivannut lisäkuorrutusta.
Hakaniemen harmaata miestä toivottavasti kuullaan joillakin keikoilla.
Niin, Murhaballadi. Biisihän on loistava, mutta voi toki olla, että se olisi liian poikkeava levyn muusta materiaalista. Laulussa petetyille tosin koen olevan jonkin verran samaa fiilistä kuin Murhaballadissa. Ja toisaalta: miksi pantata niin hienoa biisiä? Tämähän on jo toinen albumi, jolta se pudotetaan pois. Jos omaisin kieron huumorintajun ja asia olisi olllut minun päätettävissä, olisin laittanut sen piilobiisiksi levyn loppuun (tiedättehän kun kuulija luulee levyn jo loppuneen, niin vähän ajan päästä sieltä tulee vielä lisää musiikkia). ”Halusin tällekin levylle onnellisen lopun…”
Toivottavasti tulevilla singleillä on bonusmateriaalia.
Omat kakkosalbumia koskevat arveluni osuivat hiukan harhaan. Ajattelin ennakkoon albumin koostuvan kymmenestä laulusta, mutta olin veikannut aloitusbiisin olevan Kaatuneiden muistolle ja lopetusbiisin Lähellä sua.
Kipinöitä on upea biisi ja olisi ollut harmittavaa, jos se olisi jäänyt pois. Akustista kitaraa, huuliharppua… nam!
1972 – ”stadionrockia Bryan Adamsin tyliin”. Yleensä kun kuulen sanat ”stadionrock” tai ”Bryan Adams”, poistan varmistimen ritsastani. Mutta Anssin musiikkimakuun luottaen uskon silti, että tämä biisi ei tuota pettymystä.
Laulu petetyille on Anssin parhaita kappaleita ja on mielenkiintoista kuulla millainen versio siitä on päätynyt levylle.
Mies ja meri. Ei Anssin kappaleiden aivan terävintä kärkeä, mutta se on silti tuntunut alusta alkaen sympaattiselta laululta. Ja jos se sitruunalla marinoituna on parantunut, niin mikäs sen parempi.
Faijan haamun kieroutunut versio härskin kuuloisine komppeineen! Tuohon ei oikein osaa sanoa mitään.
Kaatuneiden muistolle. Hieno biisi! Toivottavasti levyversio tuo biisin potentiaalin kokonaisuudessaan esiin.
Sormus ja Ensilumi. Anssin kuvailujen perusteella odottamisen arvoisia kappaleita.
Suuria kuvioita. Olen vielä vähän kahden vaiheilla, että onko tämä laulu hyvä vai erittäin hyvä. Mukavaa on joka tapauksessa se, että Anssilla alkaa olla yhä enemmän myös tällaista kunnolla rokkaavaa materiaalia.
Uusien autojen taianomainen versio kuulostaa hyvältä. Biisihän on jo itsessään taianomainen… Olin arvellut, että tää olisi levyn alkupuolen biisejä, mutta kun sanat luki äsken uudestaan, niin kyllähän se kaikin tavoin sopii hyvin viimeiseksi kappaleeksi.
Piilopaikan poisjäämistä en harmittele lainkaan. Se on mielestäni Anssin heikoimpia kappaleita. Erityisesti bändiversiona se on kuulostanut ontuvalta.
Lähellä sua olisi kyllä laadullisten ansioidensa puolesta ansainnut päästä levylle. Lahdessa maaliskuussa 2002 kuulemani versio on ollut yksi Anssin konserttien upeimpia hetkiä. Toisaalta levyllä tuntuu olevan ”tunnelmabiisejä” jo melko monta ilman sitäkin, joten ehkä kakku ei tosiaan enää kaivannut lisäkuorrutusta.
Hakaniemen harmaata miestä toivottavasti kuullaan joillakin keikoilla.
Niin, Murhaballadi. Biisihän on loistava, mutta voi toki olla, että se olisi liian poikkeava levyn muusta materiaalista. Laulussa petetyille tosin koen olevan jonkin verran samaa fiilistä kuin Murhaballadissa. Ja toisaalta: miksi pantata niin hienoa biisiä? Tämähän on jo toinen albumi, jolta se pudotetaan pois. Jos omaisin kieron huumorintajun ja asia olisi olllut minun päätettävissä, olisin laittanut sen piilobiisiksi levyn loppuun (tiedättehän kun kuulija luulee levyn jo loppuneen, niin vähän ajan päästä sieltä tulee vielä lisää musiikkia). ”Halusin tällekin levylle onnellisen lopun…”
Toivottavasti tulevilla singleillä on bonusmateriaalia.
8.7.2003 15:38
miksi pantata niin hienoa biisiä? Tämähän on jo toinen albumi, jolta se pudotetaan pois.
Murhiksesta on selkeästi tulossa Anssille samanlainen biisi kuin Springsteenille Feveristä.. :D Odotetaan enää runsas parikymmentä vuotta niin kyllä se sitten jollain kokoelmalla on.. :wink:
Murhiksesta on selkeästi tulossa Anssille samanlainen biisi kuin Springsteenille Feveristä.. :D Odotetaan enää runsas parikymmentä vuotta niin kyllä se sitten jollain kokoelmalla on.. :wink:
9.7.2003 9:24
Iggg, no nyt on jo sellane olo ettei jaksais pahemmi enää odotella sitä levyy...=P Jänskättää kuulla et millasii noist biiseistä (faijan haamu, laulu petetyille...) sit oikee tuli Ö Ja sit elokuussa ku saan levyn käsiini, ni se on taas sitä etten malta kuunnella yhtä biisii kunnolla loppuu ku pitää kuulla ne muutki äkkii!!=D Paitsi et nyt lupaan ittelleni kuunnella ne kaikki biisit järjestyksessä loppuun, ja samal voisin viäl keskittyy kuulemaani=P
9.7.2003 10:22
Suuria kuvioita -levyn julkaisupäivä on 29. elokuuta. Jee!
10.7.2003 8:08
Vittu Anssi sä oot nero! Ihan perkeleen hyvä biisilista, loistavaa, loistavaa, loistavaa.
Kuinka muuten musiikkivideorintamalla (sk:han nousee top-listoille ennen kuin levylaulaja ehtii sanomaan muikku)? Entä tullaanko Suurista kuvioista julkaisemaan nuottikirjaa?
Kuinka muuten musiikkivideorintamalla (sk:han nousee top-listoille ennen kuin levylaulaja ehtii sanomaan muikku)? Entä tullaanko Suurista kuvioista julkaisemaan nuottikirjaa?
10.7.2003 10:42
Musiikkivideon tekeminen on ollut tapetilla, mutta mitään varmaa raportoitavaa siltä rintamalta ei ole. Videoiden tekeminen on tänä päivänä hivenen kyseenalaista puuhaa kun niitä ei näytetä juuri missään. Mutta katsotaan mitä levy-yhtiön miehet päättävät - asia lienee ajankohtainen toisen sinkkujulkaisun yhteydessä.
Nuottikirjastakaan ei ole ollut mitään puhetta. Levyn menestys kaiketi viime kädessä määrittelee sen, olisiko tuollaiselle julkaisulle markkinarakoa.
Nuottikirjastakaan ei ole ollut mitään puhetta. Levyn menestys kaiketi viime kädessä määrittelee sen, olisiko tuollaiselle julkaisulle markkinarakoa.
10.7.2003 11:27
jihaa nyt vaan ootteleen päivää 29.8 jes :D joku musavideo ois kiva tai uus nuottikirja mulla on jo se nummela kirja :D
10.7.2003 18:32
a.
11.7.2003 6:09
Onneksi olkoon levyn valmistumisen johdosta. Toivon todella, että levy saavuttaa myös menestystä, sillä niin vaikea tuntuu tuo prosessi olleen. Tuollaisen henkisen ja fyysisen selkärangan katkeamisen jälkeenhän ei tie ole muualle kuin ylöspäin, eli tsemppiä "toipumiselle". Ei se kolmenkympin kriisikään kauaa kestä, kolmekymppinenhän on elämänsä vedossa. Levy vaikuttaa selostusten mukaan tosi hyvältä, hyvää kannattaa odotella ja odotellessa nauttia kesästä ja kesälomasta, hellesäitäkin kun luvattiin ensi viikoksi.
11.7.2003 8:33
On aika turhauttavaa, että kaikki odottaa jo että sais kuunnella uutta levyä. Mä en nimittäin vieläikään ole kuullut Suuria Kuvioita. Mä alan jo epäillä, että kyseessä on jokin salalitto, ettei vanhempien tartte lainata rahaa levyn ostoon.Mun ilmeisesti pitää lukittautua viikoksi huoneeseeni, ja vain kuunnella radiota, niin ehkä mua viimeinkin onnistaa ja YleX soittaa sen.
11.7.2003 12:43
Onnea raskaan työn raatajalle ja valmiille kakkoslevylle! Minusta tuleva uutukainen vaikuttaa ainakin paperilla (siis tietokoneen ruudulla) paremmalta kuin edellinen. Vähän valoisampi noin kokonaisuutena. Vaikka Kaatuneiden muistolle -biisissä joku kuoleekin, niin meininki ei ole yhtä synkkää kuin Nummelalla. Tosin tuo tekoprosessi tuntuu olleen vähintään yhtä tuskaisa kuin viime kerralla. Levylaulaja parka. Kolmoslevyn tekoa ajatellen - hanki sinne kellariin jääkaappi ja muista ettei pään seinään hakkaamisesta ole iloa muille kuin remontoijille. Tosin pään seinään hakkaamista on usein vaikea välttää...
Biisilistasta. Kipinöiden löytyminen levyltä on riemastuttavaa - jopa ihan ekana! Ei tartte heti alkaa räpläämään kaukosäätimen kanssa… silloin 29.8… johon tuntuu olevan vielä varsin pitkä aika! (Miesjapianoversiosinkunbpuoleksijahetieikäviidestoistapäivä!!!!!!!!)
Lauluun petetyille luotan täysin ja Kaatuneiden muistolle toiminee ihan hyvin, mutta Faijan haamu kuulostaa hiukan omituiselta. Miten niin hyvästä biisistä ei selvitty ilman rumpuluuppeja? Uudet autot ei ole ollut mikään erityissuosikkini, mutta taianomaisuus kuulostaa siltä että Neil Youngin Harvest Moonia yritetään syrjäyttää. Mies ja meri oli yllätys, mutta ei huono sellainen, toisaalta se saattoi pudottaa pois Hakaniemen harmaan miehen, jota odotin levylle. (Keikoillataimuutensuututaan!)
Sitten nämä uudemmat biisit. 1972:sta tuli ekana mieleen se, että eikös Lemonatorillakin ollut joku "vuosilukubiisi"… hmm… ja ne vielä soittelevat mukana... epäilyttävää. Suuria kuvioita kuuluu kyllä levylle, minusta siinä on jotain samaa kuin Kaatuneiden muistolle -biisissä. Ehkä? Sellanen rokimpi. Ja mainio biisi! Sormus ja Ensilumi kuulostavat kiintoisilta. (Voi olla etten malta kuunnella levyä järjestyksessä.) Edellisestä studioraportista päättelen, että Ensilumi (hyvä nimi!) on syntynyt ennen Sormusta, mikä vaikuttaa hiukan nurinkuriselta. Kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Jos omaisin kieron huumorintajun ja asia olisi olllut minun päätettävissä, olisin laittanut sen piilobiisiksi levyn loppuun (tiedättehän kun kuulija luulee levyn jo loppuneen, niin vähän ajan päästä sieltä tulee vielä lisää musiikkia). ”Halusin tällekin levylle onnellisen lopun…”
:D Mainio idea! Ensin rauhaisaa ajelua uudella autolla ja sitten ranttaliksi. Vielä parempi ois jos biisi päättyis ennen loppua, niin että riemusta tai kauhusta kiljahdelleet levynostajat suuttuisivat lopullisesti. Tosi riemukas loppu!
Biisilistasta. Kipinöiden löytyminen levyltä on riemastuttavaa - jopa ihan ekana! Ei tartte heti alkaa räpläämään kaukosäätimen kanssa… silloin 29.8… johon tuntuu olevan vielä varsin pitkä aika! (Miesjapianoversiosinkunbpuoleksijahetieikäviidestoistapäivä!!!!!!!!)
Lauluun petetyille luotan täysin ja Kaatuneiden muistolle toiminee ihan hyvin, mutta Faijan haamu kuulostaa hiukan omituiselta. Miten niin hyvästä biisistä ei selvitty ilman rumpuluuppeja? Uudet autot ei ole ollut mikään erityissuosikkini, mutta taianomaisuus kuulostaa siltä että Neil Youngin Harvest Moonia yritetään syrjäyttää. Mies ja meri oli yllätys, mutta ei huono sellainen, toisaalta se saattoi pudottaa pois Hakaniemen harmaan miehen, jota odotin levylle. (Keikoillataimuutensuututaan!)
Sitten nämä uudemmat biisit. 1972:sta tuli ekana mieleen se, että eikös Lemonatorillakin ollut joku "vuosilukubiisi"… hmm… ja ne vielä soittelevat mukana... epäilyttävää. Suuria kuvioita kuuluu kyllä levylle, minusta siinä on jotain samaa kuin Kaatuneiden muistolle -biisissä. Ehkä? Sellanen rokimpi. Ja mainio biisi! Sormus ja Ensilumi kuulostavat kiintoisilta. (Voi olla etten malta kuunnella levyä järjestyksessä.) Edellisestä studioraportista päättelen, että Ensilumi (hyvä nimi!) on syntynyt ennen Sormusta, mikä vaikuttaa hiukan nurinkuriselta. Kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Jos omaisin kieron huumorintajun ja asia olisi olllut minun päätettävissä, olisin laittanut sen piilobiisiksi levyn loppuun (tiedättehän kun kuulija luulee levyn jo loppuneen, niin vähän ajan päästä sieltä tulee vielä lisää musiikkia). ”Halusin tällekin levylle onnellisen lopun…”
:D Mainio idea! Ensin rauhaisaa ajelua uudella autolla ja sitten ranttaliksi. Vielä parempi ois jos biisi päättyis ennen loppua, niin että riemusta tai kauhusta kiljahdelleet levynostajat suuttuisivat lopullisesti. Tosi riemukas loppu!
12.7.2003 15:13
Joo siinähän kyllä monella menisi iltatee väärään kurkkuun ja tulisi kylmät väreet selkään, kun tyhjästä ilmestyisi yhtäkkiä Murhaballadin saarnamies ja alkaisi kertoa vaimontappotarinaansa. Muistellaanpa vain mitä Anssi kertoi yhdessä keikkaraportissaan: ”Monet vain ottavat musiikin niin vakavasti. Kuten se mieshenkilö, joka tulee keikan jälkeen tilittämään minulle ensimmäisenä biisinä esittämäni Murhaballadin kauheutta. Hän oli sanojensa mukaan purskahtanut laulun synkkyyden edessä itkuun ja keikasta nauttiminen oli tämän jälkeen ollut mahdotonta. Hän tivasi minulta millainen ihminen oikein olen kun teen niin kamalia sanoituksia. En oikein saa selitettyä miehelle, ettei se jos biiseissäni tapetaan tee suinkaan minusta tappajaa. Eikä se, että lauluni ovat melankolisia tee minusta alakuloista ihmistä.”
Oletan, että Anssi ei halunnut kakkosalbumilleen(kaan) näin ”synkkää” kappaletta, koska Nummelan ilmestymisen jälkeenhän noita ”miksi kaikki kappaleesi ovat niin synkkiä?” –kysymyksiä tuli aika paljon.
”En ole vielä ihan varma onko kyseessä sellainen kappale minkä haluaisin levyttää. Sitä tullaan ehkä tulevaisuudessakin kuulemaan vain keikoilla. Katsotaan nyt...” (Anssi vastauksessaan 27.09.2001)
Mutta tässähän taisi olla aiheena uusi albumi, joten laitetaan tähän kyseisen levyn kappaleet valmistumisjärjestyksessä (virheet mahdollisia). Eli kuten edellä studioraportissakin jo on todettu, niin Laulu petetyille on kappaleista vanhin ja 1972 on tuorein.
Laulu petetyille (kirjoitettu 1999 tai 2000)
Faijan haamu (5/01)
Uudet autot (1/02)
Kaatuneiden muistolle (n. 2/02)
Mies ja meri (3/02)
Kipinöitä (kevät 02)
Suuria kuvioita (1/03 tai 2/03)
Ensilumi (n. 3/03)
Sormus (4/03)
1972 (5/03)
keva Ei enää ikinä yhtään piilobiisiä eiei!! Mä hiukan pelästyin, kun kuuntelin The Rain:a yksin illalla pimeessä huoneessa ja yhtäkkiä kuuluu miehen ääni ja mä en ollenkaan aluks tajunnu että se tuli ceerelt.. eieieiei!! :D
Joo siinähän kyllä monella menisi iltatee väärään kurkkuun ja tulisi kylmät väreet selkään, kun tyhjästä ilmestyisi yhtäkkiä Murhaballadin saarnamies ja alkaisi kertoa vaimontappotarinaansa. Muistellaanpa vain mitä Anssi kertoi yhdessä keikkaraportissaan: ”Monet vain ottavat musiikin niin vakavasti. Kuten se mieshenkilö, joka tulee keikan jälkeen tilittämään minulle ensimmäisenä biisinä esittämäni Murhaballadin kauheutta. Hän oli sanojensa mukaan purskahtanut laulun synkkyyden edessä itkuun ja keikasta nauttiminen oli tämän jälkeen ollut mahdotonta. Hän tivasi minulta millainen ihminen oikein olen kun teen niin kamalia sanoituksia. En oikein saa selitettyä miehelle, ettei se jos biiseissäni tapetaan tee suinkaan minusta tappajaa. Eikä se, että lauluni ovat melankolisia tee minusta alakuloista ihmistä.”
Oletan, että Anssi ei halunnut kakkosalbumilleen(kaan) näin ”synkkää” kappaletta, koska Nummelan ilmestymisen jälkeenhän noita ”miksi kaikki kappaleesi ovat niin synkkiä?” –kysymyksiä tuli aika paljon.
”En ole vielä ihan varma onko kyseessä sellainen kappale minkä haluaisin levyttää. Sitä tullaan ehkä tulevaisuudessakin kuulemaan vain keikoilla. Katsotaan nyt...” (Anssi vastauksessaan 27.09.2001)
Mutta tässähän taisi olla aiheena uusi albumi, joten laitetaan tähän kyseisen levyn kappaleet valmistumisjärjestyksessä (virheet mahdollisia). Eli kuten edellä studioraportissakin jo on todettu, niin Laulu petetyille on kappaleista vanhin ja 1972 on tuorein.
Laulu petetyille (kirjoitettu 1999 tai 2000)
Faijan haamu (5/01)
Uudet autot (1/02)
Kaatuneiden muistolle (n. 2/02)
Mies ja meri (3/02)
Kipinöitä (kevät 02)
Suuria kuvioita (1/03 tai 2/03)
Ensilumi (n. 3/03)
Sormus (4/03)
1972 (5/03)
12.7.2003 20:02
onnea munkin puolesta :D hienoo et levy on nyt valmistunu :D ja koitahan Anssi jaksella :wink:
16.7.2003 18:26
Uuden albumin kansi on muuten todella tyylikäs!
http://forum.c2m.fi/bmg/index.jsp?sub=1 ... 79&id=2519
http://forum.c2m.fi/bmg/index.jsp?sub=1 ... 79&id=2519
16.7.2003 18:28
Aika mahtava kansi! Onko mahdettu kuvata kotipihaa kauempana? Kai Kädilläkki on muistettu vahata huolellisesti ennen kuvaussessioita? Levylaulajan "pakkomielle" pieniin kirjaimiin näyttää jatkuvan 8)... Myös takakannessa?
Ihmettelin muuten tässä joskus, että miksi levy täytyy julkaista juuri perjantaina ennen viikonlopun alkua? Tällaiset landepaukut eivät sitä saa käsiinsä millään keinolla ennen alkuviikkoa, koska posti ei kulje kovin nopeasti lauantaina ja sunnuntaina... Asiakseen pitäisi lähteä yli 50 kilometrin päähän levyä noutamaan.
Aika mahtava kansi! Onko mahdettu kuvata kotipihaa kauempana? Kai Kädilläkki on muistettu vahata huolellisesti ennen kuvaussessioita? Levylaulajan "pakkomielle" pieniin kirjaimiin näyttää jatkuvan 8)... Myös takakannessa?
Ihmettelin muuten tässä joskus, että miksi levy täytyy julkaista juuri perjantaina ennen viikonlopun alkua? Tällaiset landepaukut eivät sitä saa käsiinsä millään keinolla ennen alkuviikkoa, koska posti ei kulje kovin nopeasti lauantaina ja sunnuntaina... Asiakseen pitäisi lähteä yli 50 kilometrin päähän levyä noutamaan.
16.7.2003 18:49
Jep, Lehtolan Jönssi teki jälleen loistavaa jälkeä linssin takana ottaen hienoja Cadillac -kuvia! Kuvauspaikka löytyi Hämeenlinnan liepeiltä: Aulangon suuntaan mentäessä on hieno teräsrakenteinen rautatiesilta, jonka juuressa kansikuva napattiin.
Käkkylä muuten hyytyi Hämeenlinnan keskustaan juuri ennen autokuvien ottamista. Kuvasimme aluksi toisaalla ja tulimme välillä Hämeenlinnaan ruokailemaan. Maittavan pasta-annoksen jälkeen lähdimme jatkamaan hommia, mutta pari korttelia ajettuani autovanhus sammui ylämäkeen eikä suostunut enää millään käynnistymään. Epätoivo valtasi mielet kun näytti siltä, ettei suunniteltuja kuvia nyt saataisikaan.
Jenkkiautoharrastajilla on kuitenkin hieno verkosto: soittelin pari puhelua ja vartin päästä paikalle saapui omalla ´59 Cadillacillaan asiantuntevan oloinen mies. Hypättyään autostaan ulos, kiskaisi miekkonen ensi töikseen ylleen punaiset mekaanikon haalarit, käveli minun Cadillacini eteen, avasi konepellin ja asettui moottorin päälle makaamaan. Ruuvasi siinä sitten aikansa kengänpohjat taivasta kohden ja sai kun saikin loihdittua auton käyntiin! Pääsimme kuvauspaikalle juuri sopivasti auringonlaskun aikaan ja lopputulos on siis pian kaikkien ihasteltavissa albumin kannessa. Eli tässä yhteydessä esitän vielä sulimmat kiitokseni Hessulle!
(Kiinnostuneille tiedoksi: vika oli bensapumpussa - se pitäisi kaiketi vaihtaa...)
Käkkylä muuten hyytyi Hämeenlinnan keskustaan juuri ennen autokuvien ottamista. Kuvasimme aluksi toisaalla ja tulimme välillä Hämeenlinnaan ruokailemaan. Maittavan pasta-annoksen jälkeen lähdimme jatkamaan hommia, mutta pari korttelia ajettuani autovanhus sammui ylämäkeen eikä suostunut enää millään käynnistymään. Epätoivo valtasi mielet kun näytti siltä, ettei suunniteltuja kuvia nyt saataisikaan.
Jenkkiautoharrastajilla on kuitenkin hieno verkosto: soittelin pari puhelua ja vartin päästä paikalle saapui omalla ´59 Cadillacillaan asiantuntevan oloinen mies. Hypättyään autostaan ulos, kiskaisi miekkonen ensi töikseen ylleen punaiset mekaanikon haalarit, käveli minun Cadillacini eteen, avasi konepellin ja asettui moottorin päälle makaamaan. Ruuvasi siinä sitten aikansa kengänpohjat taivasta kohden ja sai kun saikin loihdittua auton käyntiin! Pääsimme kuvauspaikalle juuri sopivasti auringonlaskun aikaan ja lopputulos on siis pian kaikkien ihasteltavissa albumin kannessa. Eli tässä yhteydessä esitän vielä sulimmat kiitokseni Hessulle!
(Kiinnostuneille tiedoksi: vika oli bensapumpussa - se pitäisi kaiketi vaihtaa...)
16.7.2003 22:30
jo
17.7.2003 10:33
:shock: Hengitykseni on juuri lähes pysähtynyt! Olisiko mitenkään mahdollista saada tuosta julistetta, mahdollisimman isoa... kai siitä jonkunlainen tulee... aijai, pakko alkaa miettimään seinäratkaisuja uudelleen.
Tuosta levystä tulee todella herkullinen paketti!
Tuosta levystä tulee todella herkullinen paketti!
17.7.2003 13:57
Hienot levynkannet.
Uusimmassa Seiskassa on muuten tieto kuvan kera, että Anssilla on koeajossa 170 000 euron avo-Jaguaari. Ärsyttävää brassailua eikä mielestäni sovi Anssin imagoon. Muuttunut mies?
Uusimmassa Seiskassa on muuten tieto kuvan kera, että Anssilla on koeajossa 170 000 euron avo-Jaguaari. Ärsyttävää brassailua eikä mielestäni sovi Anssin imagoon. Muuttunut mies?
17.7.2003 14:33
Anna nyt vähän armoa, Gimma... Pojat ovat poikia ja lapset leikkiessään terveitä! Kun tuollaisia kärryjä tarjotaan ajettavaksi, niin kyllähän se jälleen kerran herättää sen sisäisen pikkupojan ja tulee sitten vastapalvelukseksi poseerattua kaiken maailman kuviin. Jaguar XKR on muuten aivan mahtava auto! Huristelin sillä pari tuhatta kilometriä ja teki kyllä tiukkaa viedä lopulta avaimet takaisin liikkeeseen. On se numero hintalapussa kuitenkin meikäläiselle hiukan liian pitkä...
Automieshän minä olen. Olen aina ollutkin, eli mikään ei sen suhteen ole muuttunut. Äitini on kertonut juttuja, kuinka hädin tuskin puhumaan oppineena osasin jo tunnistaa ja luetella liikenteestä kaikki mahdolliset automerkit. Yritin vain pitkään taistella tätä luontaista ominaisuuttani vastaan enkä mennyt autokouluun. Viime syksynä en kuitenkaan enää jaksanut vetää tiukkaa linjaa, vaan annoin itselleni lopulta luvan ajaa kortin. Nykyisin onkin sitten vaikeaa käydä postilaatikollakaan ilman autoa...
Ja onhan niitä autoiluaiheisia biisejäkin tullut kirjoitettua!
Automieshän minä olen. Olen aina ollutkin, eli mikään ei sen suhteen ole muuttunut. Äitini on kertonut juttuja, kuinka hädin tuskin puhumaan oppineena osasin jo tunnistaa ja luetella liikenteestä kaikki mahdolliset automerkit. Yritin vain pitkään taistella tätä luontaista ominaisuuttani vastaan enkä mennyt autokouluun. Viime syksynä en kuitenkaan enää jaksanut vetää tiukkaa linjaa, vaan annoin itselleni lopulta luvan ajaa kortin. Nykyisin onkin sitten vaikeaa käydä postilaatikollakaan ilman autoa...
Ja onhan niitä autoiluaiheisia biisejäkin tullut kirjoitettua!
17.7.2003 15:49
Häpeä!
Minä olisin ainakin conveniently hukannut ne avaimet ja autonkin johonkin, kun palauttamisen aika oli tullut.
Minä olisin ainakin conveniently hukannut ne avaimet ja autonkin johonkin, kun palauttamisen aika oli tullut.
18.7.2003 6:54
Mainion oloinen biisilista ja erittäin, erittäin hienot levynkannet!
Mustavalkoiset kuvat sitten osaavat olla harvinaisen tyylikkäitä :wink:
No voi plääh...Ei kai Anssi jätä sen takia jotain mitä haluaa tehdä tekemättä, koska se ei ehkä sovikaan hänen imagoonsa?
Mustavalkoiset kuvat sitten osaavat olla harvinaisen tyylikkäitä :wink:
Gimma Uusimmassa Seiskassa on muuten tieto kuvan kera, että Anssilla on koeajossa 170 000 euron avo-Jaguaari. Ärsyttävää brassailua eikä mielestäni sovi Anssin imagoon. Muuttunut mies?
No voi plääh...Ei kai Anssi jätä sen takia jotain mitä haluaa tehdä tekemättä, koska se ei ehkä sovikaan hänen imagoonsa?
18.7.2003 8:06
No ok, "saat anteeks". Mulle autot eivät merkitse mitään muuta kuin kulkupeliä paikasta toiseen, vaikka täytyy kyllä myöntää, että aikanaan omistamani kuplavolkkari oli kyllä mulle tosi rakas eli enemmän kuin kulkuväline.
18.7.2003 9:18
Sviddu kun ei ole kuin pikkuinen Honda manki. Saisi ruveta nuo soittohommat poikimaan hilloa niin saisi edes Corollan laitettua.
18.7.2003 10:23
Ehetieh! Mulla on vuoden -95 mallia oleva nelitahtinen Monkey... 8) Autokoulu alko onneks pari viikkoo sit. Mitenköhä tääki liittyy studioraporttiin? :shock:
JiiÄmÄn Sviddu kun ei ole kuin pikkuinen Honda manki. Saisi ruveta nuo soittohommat poikimaan hilloa niin saisi edes Corollan laitettua.
Ehetieh! Mulla on vuoden -95 mallia oleva nelitahtinen Monkey... 8) Autokoulu alko onneks pari viikkoo sit. Mitenköhä tääki liittyy studioraporttiin? :shock:
18.7.2003 10:43
no huhhuh kyl mäkin ajelisin mielelläni tollasella avoautolla :D jos vaan olis ajokortti :wink: kai sitä nyt saa kruisailla :D
18.7.2003 10:48
missä noi levyn kannet on näytillä? :roll: kyselen TAAS tyhmänä :oops:
18.7.2003 10:52
joo selvitin asian ite harhaan sivuilla tietty.mitä mäkin kyselen tyhmiä :? no kannet on kuitenkin tosi mageet :D mä jotenkin arvailin et tää cadillac tulis kansi kuvaan :wink:
18.7.2003 10:58
Ai taasko Anssin puhtoinen "imago" pistetään uusiksi? :D Nyt jännätään meneekö se enempi Teemu Selänteen vai itse Elviksen suuntaan, eli ostaako Anssi seuraavaksi punaisia vauhtihirmuja joilla kaahaa lehteen ja kunnostautuu liikunnan alalla vai linnoittautuuko kotiinsa, jonne rakentaa mediastudion, istuu purilaisia hotkien telkkaririvistön ääressä ja poistuu sisätiloista vain Cadillacinsa penkillä istuen. (Varo Kummoloita ja vessanpönttöjä!)
PS. Seinällä on mainiosti tilaa the julisteelle! Vaikka useammallekin!(Pekan ja Suden juliste, jos saan siihen joskus kaikki nimmarit, tulee olemaan huomattavasti hankalampi sijoitettava... johonkin oven taakse ehkä?)
PS. Seinällä on mainiosti tilaa the julisteelle! Vaikka useammallekin!(Pekan ja Suden juliste, jos saan siihen joskus kaikki nimmarit, tulee olemaan huomattavasti hankalampi sijoitettava... johonkin oven taakse ehkä?)
18.7.2003 15:10
a.
18.7.2003 19:25
jo
18.7.2003 19:49
minä päivänä sä mahrollisesti oot Alastarolla?
Kisojen aikaan varmaankin koko viikonlopun.
Kisojen aikaan varmaankin koko viikonlopun.
19.7.2003 16:12
a.
19.7.2003 19:40
8)
20.7.2003 15:25
taas oon ollu ihan liian kauan pois netist ja täält :? iha liikaa uusii viestei..mut on joo tosi mageet levynkannet, pakko hankkii jullari sit ko semmosii on olemas :wink: en ny osaa oikee muuta sanoo, pistää noin mahtava kuva hetkeks hiljaseks...
21.7.2003 9:47
Joo, minäkin oisin rynnännyt Elvarin keikalle vaikka mummelina! Jopa paappana, vaikka ihan niille loppupään heikommiksi haukuituille. Koska heikompikin lienee ollut parempi kuin monen muun huippukeikka.
Muuten Anssi, hiuksesi ovat saaneet synninpäästön tuon Seiskan kuvan perusteella. Kyllähän sitä pitää olla pystyt puoliksi blondatut hiukset jos istuu tuollaisen auton ratissa. ;) Ihan hienot.
Muuten Anssi, hiuksesi ovat saaneet synninpäästön tuon Seiskan kuvan perusteella. Kyllähän sitä pitää olla pystyt puoliksi blondatut hiukset jos istuu tuollaisen auton ratissa. ;) Ihan hienot.
21.7.2003 19:30
Heitänpä tämän nyt sitten vaikka tänne...
:roll: :lol:
[size=75:139pc9q4]Edit: Korjasin kirjoitusvirheen.[/size:139pc9q4]
:idea: 19.7.2003 Kalevan VIIKKO-liitteen Katupeili -palsta [size=150:139pc9q4]On mukavaa ajaa Jaguarilla[/size:139pc9q4]
Niin ylen vaatimattomaksi haastatteluissa tekeytynyt Anssi Kela on ilmeisesti huomannyt, että levynmyyntituloja (ja niitähän riittää) voi pistää kiertoon ja siten lisätä talouskasvua yhteiskunnassa. Mies ajeli tällä viikolla pitkin Helsinkiä upouudella luksusjaguaarilla (hinta pyöreästi noin reilu vanha miljoona). Kotona seisoo toinen samanlainen.
Mikäs se on mällätessä kun on millä mällätä. Hittitulvaa ei ilmeisestikään voi estää. Asiantuntevalta taholta kerrotaan, että lauluntekijän tuleva albumi on vielä hittipitoisempi kuin ennätyksellisiä määriä myynyt Nummela-levy.
(Kuvassa Anssi uuden hiuslookin kera jokseenkin mietteliään näköisenä katse suunnattuna jonnekin kauas. Kuvateksti: "On mukavaa ajaa komealla Jaguarilla, tuumannee Anssi Kela.")
:roll: :lol:
[size=75:139pc9q4]Edit: Korjasin kirjoitusvirheen.[/size:139pc9q4]
22.7.2003 5:54
Mahtava juttu:)! Erityisesti "tekeytynyt" oli loistava sanavalinta. "Mikäs se on mällätessä kun on millä mällätä"...saattaa tietysti olla vain mielikuvitustani, mutta ihan kuin tuosta paistaisi läpi tietynlainen kateus?
22.7.2003 19:27
heh... :D toi oli paras juttu aikoihi... :idea:
23.7.2003 13:58
Olin kesälomalla, ja tulin sivistyksen pariin ja löysin kaupan hyllyltä Anssin sinkun ja ostin. Olisi pitänyt lukea foorumia jäi pari viikkoa paitsioon
Hyvä kamaa, varsinkin kertosäe joka alkaa hyrrätä hyvin.
Ja noin 4:stä minuutista, jossa "kappale" melkein loppuu" kappale on loistavaa, ja tupakan tumppaamisetkin kiedotaan yhteen.
Hyvä Anssi !
Maltan tuskin odottaa albumia.
Olen kuullut biisin pari kertaa Radio Suomi popilta viimeksi tänään klo 15.50.
Diggaago joku muuten Neil Youngin biisiä Mr Disappointment.
Milestäni kova biisi, jota en ole radiosta kuullut
Hyvä kamaa, varsinkin kertosäe joka alkaa hyrrätä hyvin.
Ja noin 4:stä minuutista, jossa "kappale" melkein loppuu" kappale on loistavaa, ja tupakan tumppaamisetkin kiedotaan yhteen.
Hyvä Anssi !
Maltan tuskin odottaa albumia.
Olen kuullut biisin pari kertaa Radio Suomi popilta viimeksi tänään klo 15.50.
Diggaago joku muuten Neil Youngin biisiä Mr Disappointment.
Milestäni kova biisi, jota en ole radiosta kuullut
23.7.2003 20:19
Heh luin tosta Anssin viestistä ton kisojen aikaan et kissojen aikaan
25.7.2003 21:16
*odottaa innolla uutta levyä ja katsoo Norpan yöradiota* :mrgreen:
Viimeksi kommentoitu