Forum 2002-2013

troze 6.8.2003 13:56 Kainuunsanomat ke 6.8.03 Tämän päivän Kainuun sanomista bongattua... :lol:

"[size=200:24p8o6nl]Vaassila Kieleväisestä Anssi Kelaan ulottuu lahjakkaiden Kelojen suku [/size:24p8o6nl]

[size=150:24p8o6nl]Sukututkimus löysi Kelan Kalevalasta ja Sandelsin sotajoukoista [/size:24p8o6nl]

--------------------------------------------------------------------------------

Lukkarin koulu on komea sukukirja, jossa on paljon muutakin lukemista kuin sukutaulut ja nimiluettelot.
Irene Vainio
Suomussalmi
Kun sukututkija Erkki I. Aikkila, joka juuri on saanut valmiiksi Bengt Danielinpoika Kelan suvun sukukirjan sanoo, että ilman Keloja ei olisi Kalevalaa, on väitteelle vankka perustelu. Vaassila Kieleväinen, joka hallitsi Väinämöisen uroteoista kertovat Kalevalan runot, on samaa sukua. Niin on myös Martiska Karjalainen, huomattava Lönnrotin kuuntelema runonlaulaja hänkin.
Samasta Kelojen suvusta löytyvät Kieleväistä nuoremmat supertähdet Anssi Kela ja Andy McCoy, kuin myös tanssitaiteilija Reijo Kela.

Wälskärin kertomuksiinkin on ainakin yksi Kela ollut vaikuttamassa. Hän soti Sandelsin joukoissa, kuka tietää, vaikka olisi ollut legendaksi kohonneen Sven Dufvan taistelutoveri.

Noin 30 000 nimeä sisältävä sukukirja Lukkarin koulussa esiteltiin Kuusamon lisäksi myös Suomussalmella, sillä täällä ja koko Kainuussa Keloja on paljon. Pitkään uskottiin, että Kuusamon lukkarina 1730 - 40-luvulla toiminut lukkari Bengt Danielinpoika Kela olisi mennyt Kuusamoon Kainuusta.

Kun varmaa tietoa ei ollut Erkki I.Aikkila ryhtyi sitä etsimään. Hän kertoi Lukkarin koulussa -sukukirjan julkistamistilaisuudessa Suomussalmella epäilleensä olettamusta lukkarin kainuulaisjuurista, sillä etunimet eivät ollenkaan viittaa tänne. Hän löysikin lukkarin - jonka lahjakkaaseen sukuun hän itsekin kuuluu - silloisen Ranua ja nykyisen Pudasjärven Kelan kylästä Kelahaaran uudistilalta, josta hän lähti noi 1714.

"On oikeastaan aika outoa, ettei Bengt eli Pentti Danielinpoika Kelasta hänen kuuluisuudestaan huolimatta paljon Kuusamossa tiedetty. Hän oli mystinen henkilö, jonka tausta oli hämärän peitossa", Aikkila kertoi.

Kirkonkirjoista löytyneistä Kelaan liittyvistä vuosiluvuistakin vain yksi vuosiluku, 1725, jolloin hän meni naimisiin, pitää paikkansa. Aikkilan selvitysten mukaan Bengt syntyi noin 1697 ja kuoli joko 1743 tai -44.

Bengtin ajan kuusamolaiset eivät kaiketi lukkarinsa menneisyyttä udelleet, tärkeämpiä olivat hänen persoonansa ja toimintansa, jotka synnyttivät runsaasti persoonallisia sanontoja ja kuvauksia kansansuussa kiertämään.

Lukkarin koulussa -teoksessa on Bengt Kelan esivanhempia ja jälkeläisiä 15 - 17 sukupolvea. Jälkeläisten sukulaisuukytkennät ulottuvat laajasti moniin sukuihin Kuusamon lisäksi myös Suomussalmella, Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Ranualla, Posiolla, Kemijärvellä ja Sallassa.

Rötöksiä ja
urotöitä
Lukkarin koulussa on jo kolmas Erkki Aikkilan sukukirja, mutta aiemmatkin liittyvät samaan Kelojen sukuun. Hän epäilee, että kaikki sukututkijat ovat jotenkin höyrähtäneitä, eivätkä parane ikinä.

Aikkilan kiinnostus sukututkimukseen heräsi, kun hän ryhtyi etsimään vastausta omien lastensa kysymykseen, mistä he ovat kotoisin. "Ja minä päätin, että sehän selvitetään."

Se oli helpommin sanottu kuin tehty, välillä mies kyllästyi ja päätti lopettaa, mutta sepä ei onnistunutkaan. Tyydytystä ja iloakin työ tuotti: "Tuntui mukavalta, kun löytyi pappeja ja monia muita oppineita ja merkkihenkilöitä."

Kelojen suku osoittautui monipuolisten ja lahjakkaiden ihmisten suvuksi. "Ja vahvojen naisten", Aikkila painottaa.

Hän huomauttaa myös, että sukukirja vaatii hyvää, yhteistyöhön innokasta porukkaa, jota hänellä on onnekseen Kelojen suvussa ollut.

Merkillistä kyllä, suurimmat virhemahdollisuudet sijoittuvat tuoreimpiin tietoihin, siis 1900-luvun viime kymmenille. Jos tietoja on antamassa kahdeksan lapsen sisarussarja, niin ainakin kolme heistä ilmoittaa isoäitinsä tai isoisänsä syntymäajan väärin.

Toinen vaikeus on Aikkilan mukaan se, että perheet ovat nykyään niin kirjavia. Aina ei tiedetä edes lapsen äidin nimeä, kun samassa perheessä saattaa olla useamman äidin lapsia.

Sukututkijan työn on Aikkilan mukaan kerrassaan mahdotonta, mutta ilmeisen värikästä ja antoisaa. "Kun joka päivä joku syntyy tai kuolee; joku tekee jonkin rötöksen ja joku urotyön."

Lukuisista avustajistaan Aikkila mainitsi erityisesti kuvataiteilija Sohvi Kelan, jonka käden jälki näkyy monella muullakin tavalla teoksessa kuin kansikuvassa, sekä rehtori Lippo Vesterin. "
Anssi Kela 6.8.2003 16:27 Jestas! Sukua Andy McCoylle? Veti hiljaiseksi...
jonde 6.8.2003 20:10 oho... :shock:
jassu 7.8.2003 14:04 hmm vai niin :roll: :shock:
Jonna88 7.8.2003 15:58 oijoi! :shock:
A.K. 7.8.2003 17:29 Nyt on kyl varmasti tapahtunu jokin virhe..
Rosso 9.8.2003 12:01 Mesta.netistä löytyi uutinen aiheesta: http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=7014.
Gaucho 9.8.2003 12:55 Lisää todistusaineistoa löytyy tuolta!

Tsekatkaa ilme ja asento.
marire 9.8.2003 13:53 On kyllä vaikea uskoa. Miksiköhän Anssi ei oo ikinä maininnu sitä......ehkei Anssi itsekkään tienny tästä mitään.Tai sitten hän ei viitsinyt hirveesti mainostaa sitä.
keva 9.8.2003 15:02 a.
A.K. 9.8.2003 18:16 YleX:ssä puhuttiin hiukan tuosta sukulaisuhteesta, ja olivat lukeneet siitä kuulemma Iltasanomista, juu. Mutta, kyllä siitä vedittiin oikein puhelin keskustelu - siis, sais soittaa ketkät julkut voisivat olla julkkiksia; onko samanlaisuuksia, vai muuten vaan aivan erilaisia persoonia.
Ja, mitähän yhteistä ne juontajat löysivät Andysta ja Anssista.. hmm.. molemmat ovat rokkipoikia, ei kai muuta. Ja, samalla kaavailtiin, sitä, kun Andylla on nyt tämä oma shöw. Niin, jos Anssilla olisi sitten oma. Minkälainen se shöw sitten olisi?
Anssi istuisi hiljakseen sohvalla kitara, kynä ja paperia ja hyräilisi itsekseen.
Aika pelottavaa.