Forum 2002-2013
23.5.2012 18:14
Kappeli & Käpylän kyläjuhlat 19.-20.5.2012
Viikonloppu oli loistava, koska tarjolla oli peräti kaksi akustista Kela-keikkaa! (Eikä mitään jääkiekkofinaalia pelattu kummankaan kanssa päällekkäin. ;)) Ja koska molemmat keikat olivat ulkosalla, oli ihan positiivista, että kevätsäät olivat suosiolliset. Helsingissä puut ovat jo siinä vaiheessa lehtinensä, että ne ovat kauniin vaaleanvihreitä, melkein kesäisiä. Mikäpä sen parempi tausta keikkalavalle?
Lauantai-illan hämärtyessä suuntana oli Kappeli. Poikkeuksellisesti mulla oli hyvää seuraakin keikalle. (Joku joka ei varmaankaan muista enää foorumin tunnuksiaan?) Marssimme lipunmyyntiin, jossa meille lätkäistiin Kappelin clubin vip-kortit ja pääsimme narikan hinnalla sisään. Että sillä lailla! Takeista emme luopuneet narikan kohdalla, mikä olikin viisas ratkaisu, koska a) keikka oli terassilla, b) ulkona oli noin +12 astetta ja c) terassin lämmittimet eivät lämmittäneet riittävästi.
Yhdentoista kieppeissä vielä mietittiin, että eipä taida tulla paljon väkeä. Muutama hassu ihminen istuskeli pihapöydissä ja loputkin näyttivät siltä, etteivät ole tulleet Anssia kuuntelemaan. Tuntui jotenkin oudolta ajatukselta, että viime kesänä täällä oli niin kova tunku, ettei läpi meinannut päästä.
Artisti marssi liehuletteineen ja Martin-koteloineen takahuoneeseen 25 minuuttia ennen keikan ilmoitettua alkamisaikaa. Kun kello näytti puolta yötä, olimme valloittaneet tuolit eturivin tienoosta ja väkeäkin oli kivasti. Kun Anssi vihdoin pääsi ääneen yhden hengen lavallaan, jostain saapui se IHMISMASSA. Kaikki tyhjä tila oli täynnä juhlivia ihmisiä ja lavan edessä oli niin paljon tunkua, että oli pakko nousta seisomaan, että näki yhtään mitään. Ja yhteislaulut kajahtivat niin, että takuulla Senaatintorille saakka erotti sanat.
Biisilista: Kappeli 19.5.2012 (n. klo 00-01)
1. Kaksi sisarta
2. Mikan faijan BMW
3. Karhun elämää
4. Milla
5. "Parasta aikaa"
6. Puistossa
7. Nummela
8. Aamu
9. 1972
10. Älä mene pois
----------
11. Puistossa
Anssi heitti kehiin perinteisen aloitusbiisin ja tiedusteli sitten yleisöltä, että mitä soitetaan. Ja silloin tietää mitä saa: Mmmmmilla, Mikan faijan BMW, Puistossa ja Nummela. Niitä kiljutaan AINA ensimmäiseksi. Pidemmän päälle se on todella puuduttavaa. Mutta kuten Anssi asian ilmaisee, tämä on palveluammatti ja biisit riippuvat siitä, mitä yleisö haluaa kuulla. Kaikista ärsyttävintä on se, että sitä tärkeintä, viimeistä biisiä arvottaessa tämä sama älämölö alkaa uudestaan, toivotaan Millaa, Mikan faijan BMW:tä ja niin edelleen. Se ei vaikuta missään, että ne on jo esitetty. Tällä kertaa viimeiseksi biisiksi oli Anssin arvion mukaan "monta eriävää mielipidettä". Voiton vei tällä kertaa Puistossa. *huokaus*
No, ainakin yleisöllä oli hauskaa, sitä ei voi kiistää. Edessäni heiluneet kaksi miestä totesivat, että keikka "on tosi kova". 1972:n aikaansaama lauluvolyymi järkyttää vieläkin. Valtaosa oli sen ikäistä, että he ovat olleet teinejä Nummelan ilmestymisen aikaan. Aamuakin osattiin pomppia ja laulaa. Eikä Anssia suostuttu päästämään lavalta pois ilman encorea.
Mielenkiintoisin osuus keikasta oli Anssin lupailema uusi biisi, jota hän oli aiemmin samana päivänä kirjoitellut. Anssi ilmoitti, että hän on joskus keikoilla esittänyt edellispäivänä tekemiään kappaleita, mutta ei koskaan niin tuoretta, että se olisi valmistunut vain kaksi tuntia ennen keikkaa. Eturivin yleisön edustaja sai kunnian toimia lunttilapputelineenä. "Ja sitten vakaata kättä kolmen minuutin ajan!" Anssi ohjeisti. Uuden teoksen nimeä ei kerrottu, mutta kertsissä toistuivat sanat "parasta aikaa". Biisi meni niin hujauksessa ohi, että siitä ehti lähinnä tajuta, että laulettiin muurista, tiskeistä, taiasta ja harhaan astutusta askeleesta. Häh???
Keikka oli ohi yhden kieppeissä. Väkimassa velloi kaikkialla ja törmäsimme kovasti Anna Abreun näköiseen henkilöön. Anssi suunnisti juhlakansan läpi kohti ulko-ovea Martin-kotelo edellä ja hiukset perässä.
Sitten tuli yö, ja tuli sunnuntai, toinen päivä. (Tai oikeastaan sama päivä, koska Kappelin keikka oli myös sunnuntain puolella.)
Aurinko paistoi niin lämpimästi, että t-paitaa tuli ikävä. Käpylässä oli kyläjuhlat. Anssin oli ilmoitettu esiintyvän klo 13.45 Akseli Toivosen kentällä. Sinne siis. Junalla ohi eri maiden lipuilla koristellun Hartwall Areenan. Ohi miljoonien voikukkien ja keskelle keväistä yhden tien mittaista kirpputoria. Käpylän kyläjuhlat on sieltä tapahtumien parhaasta päästä. Kaikenlaista jännittävää käytettyä tavaraa, hymyileviä ihmisiä, suojaisia rehottavien pihojen kahviloita itsetehdyillä piirakoilla ja vohveleilla, lapsia ja koiria, muusikoita ja mummoja, hippejä ja hippiäisiä, tulppaaneja ja hiirenkorvia. Suosittelen kaikille!
Paahteessa pölyävältä hiekkakentältä löytyi lava ja kas, lavan edessä oli foorumin kokoontumisajot! Kerättäiskö jengi kasaan? Anssi marssi Martin-koteloineen ja liehuletteineen lavan taakse varttia ennen esiintymistään ja virittäytyi lavalla oikein hyväntuulisena.
Keikka oli sisällöltään hyvin samanlainen kuin Kappelissa. Kun huutoäänestys taas Kahden sisaren jälkeen alkoi, aavistin jo biisilistan kulun... Onneksi Anssilla oli lavalla lunttilapputeline, joten artisti ei antanut tilanteen livetä silkalle hittilinjalle. Kiitos siitä!
Biisilista: Käpylän kyläjuhlat 20.5.2012 (n. klo 13.45-14.30)
1. Kaksi sisarta
2. Milla
3. Mikan faijan BMW
4. Satulinna
5. Nummela
6. "Parasta aikaa"
7. Puistossa
8. 1972
9. Aamu
10. Rva Ruusunen
Cover-vetona saatiin herkutella ”suomalaisella bluesilla” kuten Anssi asian ilmaisi. Satulinna Espoon Amarillon tyyliin, paikoin ehkä hiukan uusilla sanoituksilla, mutta tuota sanoitusta saakin viilata. ;) Mahtavaa oli, namnam!
Uusi biisi esitettiin toistamiseen, eli nyt ehti keskittyä niihin sanoihin vähän paremmin. Kertoja kuvailee siinä itseään, kätkiköhän ulkokuori herkän ja kiihkeän sydämen? On uitu vastavirtaan ja astuttu harhaan, muttei lyöty tainnoksiin. Jotain sinne päin. Ja tiskit kehotettiin jättämään väliin, koska elämä on parasta aikaa, voi tapahtua mitä vaan ja päivissä on taikaa. :) Kotiin kävellessä huomasin kertsin soivan päässä.
Meininki kyläjuhlien lavalla oli huomattavasti miellyttävämpää katsottavaa ja kuultavaa kuin Kappelissa. Musiikkia pystyi kuuntelemaan eri tavalla (ei möykkää eikä edessä pomppivia päitä) ja Bemarista & Nummelasta tuli tosi koskettavat versiot. Nummelasta pitää mainita, että Anssi on ottanut tavaksi vetää keuhkonsa täyteen ilmaa ennen hirmuista venytystä kohdassa ”kun jotain heräääääääääääääääää sisälläin!” Kappelissa ehdin laskea kolmeenkymmeneen, ennen kuin Anssin keuhkoista loppui ilma. Käpylässä pääsin noin viiteentoista. Onko Anssi opiskellut jotain sukellushengitystä?
Ja kyllä, yritettiin kiljahdella tuoreempia biisejä sinne ikivihreiden lomaan, mutta huteja vain tuli. Naureskeltiinkin keikan jälkeen, että pitää tehdä listat niistä biiseistä, joita kannattaa toivoa keikoilla. Anssi hymyili, että lista saattaa olla yllättävän lyhyt. Haa!
Yksi eturivin tietämissä kuikuilleista kuulijoista oli jo sisäistänyt toivebiisien laatukriteerit ja huhuili useaan otteeseen: "Anssi hei! Anssi hei, soita Mikan faijan BMW!" Biisi oli tietysti jo kertaalleen soitettu, mutta mitäs siitä. Kyseisellä herralla oli Fordin lippis päässään ja todistajanlausuntojen mukaan hän tuoksui tallinnanlaivalta.
Ainiin, joukkiomme veturimies oli taluttanut polkupyöräänsä puskaan ennen keikkaa ja löytänyt suureksi ilokseen puskasta Antti Karisalmen. Antti oli tokaissut, että hän onkin tästä lähdössä, koska on nähnyt näitä keikkoja ihan riittävästi. :D Hahaa, Antin etäinenkin läsnäolo jaksoi riemastuttaa! Häntä ei valitettavasti enää tavattu lähipensastoista.
Toivottavasti kesälle tulee lisää keikkoja, kyllä näitä jaksaisi kuunnella enempikin ja kesä on vasta alussa!
Lauantai-illan hämärtyessä suuntana oli Kappeli. Poikkeuksellisesti mulla oli hyvää seuraakin keikalle. (Joku joka ei varmaankaan muista enää foorumin tunnuksiaan?) Marssimme lipunmyyntiin, jossa meille lätkäistiin Kappelin clubin vip-kortit ja pääsimme narikan hinnalla sisään. Että sillä lailla! Takeista emme luopuneet narikan kohdalla, mikä olikin viisas ratkaisu, koska a) keikka oli terassilla, b) ulkona oli noin +12 astetta ja c) terassin lämmittimet eivät lämmittäneet riittävästi.
Yhdentoista kieppeissä vielä mietittiin, että eipä taida tulla paljon väkeä. Muutama hassu ihminen istuskeli pihapöydissä ja loputkin näyttivät siltä, etteivät ole tulleet Anssia kuuntelemaan. Tuntui jotenkin oudolta ajatukselta, että viime kesänä täällä oli niin kova tunku, ettei läpi meinannut päästä.
Artisti marssi liehuletteineen ja Martin-koteloineen takahuoneeseen 25 minuuttia ennen keikan ilmoitettua alkamisaikaa. Kun kello näytti puolta yötä, olimme valloittaneet tuolit eturivin tienoosta ja väkeäkin oli kivasti. Kun Anssi vihdoin pääsi ääneen yhden hengen lavallaan, jostain saapui se IHMISMASSA. Kaikki tyhjä tila oli täynnä juhlivia ihmisiä ja lavan edessä oli niin paljon tunkua, että oli pakko nousta seisomaan, että näki yhtään mitään. Ja yhteislaulut kajahtivat niin, että takuulla Senaatintorille saakka erotti sanat.
Biisilista: Kappeli 19.5.2012 (n. klo 00-01)
1. Kaksi sisarta
2. Mikan faijan BMW
3. Karhun elämää
4. Milla
5. "Parasta aikaa"
6. Puistossa
7. Nummela
8. Aamu
9. 1972
10. Älä mene pois
----------
11. Puistossa
Anssi heitti kehiin perinteisen aloitusbiisin ja tiedusteli sitten yleisöltä, että mitä soitetaan. Ja silloin tietää mitä saa: Mmmmmilla, Mikan faijan BMW, Puistossa ja Nummela. Niitä kiljutaan AINA ensimmäiseksi. Pidemmän päälle se on todella puuduttavaa. Mutta kuten Anssi asian ilmaisee, tämä on palveluammatti ja biisit riippuvat siitä, mitä yleisö haluaa kuulla. Kaikista ärsyttävintä on se, että sitä tärkeintä, viimeistä biisiä arvottaessa tämä sama älämölö alkaa uudestaan, toivotaan Millaa, Mikan faijan BMW:tä ja niin edelleen. Se ei vaikuta missään, että ne on jo esitetty. Tällä kertaa viimeiseksi biisiksi oli Anssin arvion mukaan "monta eriävää mielipidettä". Voiton vei tällä kertaa Puistossa. *huokaus*
No, ainakin yleisöllä oli hauskaa, sitä ei voi kiistää. Edessäni heiluneet kaksi miestä totesivat, että keikka "on tosi kova". 1972:n aikaansaama lauluvolyymi järkyttää vieläkin. Valtaosa oli sen ikäistä, että he ovat olleet teinejä Nummelan ilmestymisen aikaan. Aamuakin osattiin pomppia ja laulaa. Eikä Anssia suostuttu päästämään lavalta pois ilman encorea.
Mielenkiintoisin osuus keikasta oli Anssin lupailema uusi biisi, jota hän oli aiemmin samana päivänä kirjoitellut. Anssi ilmoitti, että hän on joskus keikoilla esittänyt edellispäivänä tekemiään kappaleita, mutta ei koskaan niin tuoretta, että se olisi valmistunut vain kaksi tuntia ennen keikkaa. Eturivin yleisön edustaja sai kunnian toimia lunttilapputelineenä. "Ja sitten vakaata kättä kolmen minuutin ajan!" Anssi ohjeisti. Uuden teoksen nimeä ei kerrottu, mutta kertsissä toistuivat sanat "parasta aikaa". Biisi meni niin hujauksessa ohi, että siitä ehti lähinnä tajuta, että laulettiin muurista, tiskeistä, taiasta ja harhaan astutusta askeleesta. Häh???
Keikka oli ohi yhden kieppeissä. Väkimassa velloi kaikkialla ja törmäsimme kovasti Anna Abreun näköiseen henkilöön. Anssi suunnisti juhlakansan läpi kohti ulko-ovea Martin-kotelo edellä ja hiukset perässä.
Sitten tuli yö, ja tuli sunnuntai, toinen päivä. (Tai oikeastaan sama päivä, koska Kappelin keikka oli myös sunnuntain puolella.)
Aurinko paistoi niin lämpimästi, että t-paitaa tuli ikävä. Käpylässä oli kyläjuhlat. Anssin oli ilmoitettu esiintyvän klo 13.45 Akseli Toivosen kentällä. Sinne siis. Junalla ohi eri maiden lipuilla koristellun Hartwall Areenan. Ohi miljoonien voikukkien ja keskelle keväistä yhden tien mittaista kirpputoria. Käpylän kyläjuhlat on sieltä tapahtumien parhaasta päästä. Kaikenlaista jännittävää käytettyä tavaraa, hymyileviä ihmisiä, suojaisia rehottavien pihojen kahviloita itsetehdyillä piirakoilla ja vohveleilla, lapsia ja koiria, muusikoita ja mummoja, hippejä ja hippiäisiä, tulppaaneja ja hiirenkorvia. Suosittelen kaikille!
Paahteessa pölyävältä hiekkakentältä löytyi lava ja kas, lavan edessä oli foorumin kokoontumisajot! Kerättäiskö jengi kasaan? Anssi marssi Martin-koteloineen ja liehuletteineen lavan taakse varttia ennen esiintymistään ja virittäytyi lavalla oikein hyväntuulisena.
Keikka oli sisällöltään hyvin samanlainen kuin Kappelissa. Kun huutoäänestys taas Kahden sisaren jälkeen alkoi, aavistin jo biisilistan kulun... Onneksi Anssilla oli lavalla lunttilapputeline, joten artisti ei antanut tilanteen livetä silkalle hittilinjalle. Kiitos siitä!
Biisilista: Käpylän kyläjuhlat 20.5.2012 (n. klo 13.45-14.30)
1. Kaksi sisarta
2. Milla
3. Mikan faijan BMW
4. Satulinna
5. Nummela
6. "Parasta aikaa"
7. Puistossa
8. 1972
9. Aamu
10. Rva Ruusunen
Cover-vetona saatiin herkutella ”suomalaisella bluesilla” kuten Anssi asian ilmaisi. Satulinna Espoon Amarillon tyyliin, paikoin ehkä hiukan uusilla sanoituksilla, mutta tuota sanoitusta saakin viilata. ;) Mahtavaa oli, namnam!
Uusi biisi esitettiin toistamiseen, eli nyt ehti keskittyä niihin sanoihin vähän paremmin. Kertoja kuvailee siinä itseään, kätkiköhän ulkokuori herkän ja kiihkeän sydämen? On uitu vastavirtaan ja astuttu harhaan, muttei lyöty tainnoksiin. Jotain sinne päin. Ja tiskit kehotettiin jättämään väliin, koska elämä on parasta aikaa, voi tapahtua mitä vaan ja päivissä on taikaa. :) Kotiin kävellessä huomasin kertsin soivan päässä.
Meininki kyläjuhlien lavalla oli huomattavasti miellyttävämpää katsottavaa ja kuultavaa kuin Kappelissa. Musiikkia pystyi kuuntelemaan eri tavalla (ei möykkää eikä edessä pomppivia päitä) ja Bemarista & Nummelasta tuli tosi koskettavat versiot. Nummelasta pitää mainita, että Anssi on ottanut tavaksi vetää keuhkonsa täyteen ilmaa ennen hirmuista venytystä kohdassa ”kun jotain heräääääääääääääääää sisälläin!” Kappelissa ehdin laskea kolmeenkymmeneen, ennen kuin Anssin keuhkoista loppui ilma. Käpylässä pääsin noin viiteentoista. Onko Anssi opiskellut jotain sukellushengitystä?
Ja kyllä, yritettiin kiljahdella tuoreempia biisejä sinne ikivihreiden lomaan, mutta huteja vain tuli. Naureskeltiinkin keikan jälkeen, että pitää tehdä listat niistä biiseistä, joita kannattaa toivoa keikoilla. Anssi hymyili, että lista saattaa olla yllättävän lyhyt. Haa!
Yksi eturivin tietämissä kuikuilleista kuulijoista oli jo sisäistänyt toivebiisien laatukriteerit ja huhuili useaan otteeseen: "Anssi hei! Anssi hei, soita Mikan faijan BMW!" Biisi oli tietysti jo kertaalleen soitettu, mutta mitäs siitä. Kyseisellä herralla oli Fordin lippis päässään ja todistajanlausuntojen mukaan hän tuoksui tallinnanlaivalta.
Ainiin, joukkiomme veturimies oli taluttanut polkupyöräänsä puskaan ennen keikkaa ja löytänyt suureksi ilokseen puskasta Antti Karisalmen. Antti oli tokaissut, että hän onkin tästä lähdössä, koska on nähnyt näitä keikkoja ihan riittävästi. :D Hahaa, Antin etäinenkin läsnäolo jaksoi riemastuttaa! Häntä ei valitettavasti enää tavattu lähipensastoista.
Toivottavasti kesälle tulee lisää keikkoja, kyllä näitä jaksaisi kuunnella enempikin ja kesä on vasta alussa!
Viimeksi kommentoitu