Forum 2002-2013
5.11.2004 9:42
Akustinen esiintyminen Tampere-talolla 7.11.
Nyt tulee pikavauhtia ohjelmaa viikonlopuksi! Rikon keikkataukoni esiintymällä sunnuntaina yksin akustisesti Tampere-talossa. Konsertissa esiintyy myös Jani Wickholm yhtyeineen. Tilaisuus on luonteeltaan ja järjestelyiltään melko erikoinen ja kasattu pikavauhtia, joten voin tiedottaa asiasta vasta nyt. Lipunmyyntikin poikkeaa totutusta kaavasta melkoisesti. Lienee parasta valaista asiaa enemmän lainaamalla suoraan lehdistötiedotetta:
------------------------------------------------------------------------------
Päivä Pelastusarmeijalle
KELAN JA WICKHOLMIN YLLÄTYSKONSERTTI TAMPERE-TALOSSA
Anssi Kela keskeyttää yllättäen keikkataukonsa yhden konsertin ajaksi. Kela ja Jani Wickholm ovat pystyttäneet pikavauhdilla hyväntekeväisyyskonsertin yhdessä Tampere-talon kanssa. Artistit esiintyvät sunnuntaina 7.11. klo 19 alkaen Tampere-talon isossa salissa. Konsertin lipputuotot ohjataan lyhentämättöminä Pelastusarmeijan lasten- ja nuortentyöhön.
Päivä Pelastusarmeijalle
Konsertin suunnittelu ja toteutus ovat lähteet liikkeelle pikavauhtia. Ideasta toteutukseen on kulunut vain muutama viikko.
- Idea konserttiin lähti liikkeelle vanhasta hokemasta ”menee koko päivä Pelastusarmeijalle”. Tässä katsotaan mitä se voisi oikeasti tarkoittaa, valottaa Anssi Kela.
- Päätimme katsoa ja kokeilla voiko tällaiseen ponnistukseen lähteä todella lähes päivän varoitusajalla, Jani Wickholm jatkaa.
Tampere-talo lähti talkoisiin mukaan ja nyt konsertti on toteutusta – ja vielä yleisöä vailla. Tampere-talon toimitusjohtaja Kalervo Kummola on innoissaan hankkeesta.
- Olimme heti valmiita mukaan, kun sattumalta tuo päiväkin oli vapaana, Kummola toteaa. Tällaista juttua ei ole ennen Tampere-talossa tehty ja siksikin tämä on aika kiinnostava juttu. Sitä ei tiedä, vaikka synnyttäisimme tästä oikein perinteen.
Liput myydään lauantaina ja sunnuntaina
Konsertin lipunmyynti toteutetaan sekin vapaaehtoisvoimin. Mukaan on lähtenyt kaksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista koostuvaa ryhmää, jotka tulevat toteuttamaan lipunmyynnin Tampereella lauantain ja sunnuntain aikana mm. tapahtumissa, ravintoloissa jne. liikkuen.
Lisäksi myyntiryhmillä on sunnuntaina klo 12-18 myyntipisteet Koskikeskuksessa teatteri Atlaksen aulassa sekä Rautatieaseman jalankulkutunnelissa. Konserttiin myydään yhteensä 1400 lippua. Lipuilla ei ole pohjahintaa eli hinnan voi neuvotella myyjien kanssa. Lippujen tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan konsertissa Pelastusarmeijan lasten ja nuortentyön hyväksi.
Päivä Pelastusarmeijalle!
Konsertti Tampere-talossa sunnuntaina 7.11. klo 19.
Esiintyjinä Anssi Kela ja Jani Wickholm.
------------------------------------------------------------------------------
Päivä Pelastusarmeijalle
KELAN JA WICKHOLMIN YLLÄTYSKONSERTTI TAMPERE-TALOSSA
Anssi Kela keskeyttää yllättäen keikkataukonsa yhden konsertin ajaksi. Kela ja Jani Wickholm ovat pystyttäneet pikavauhdilla hyväntekeväisyyskonsertin yhdessä Tampere-talon kanssa. Artistit esiintyvät sunnuntaina 7.11. klo 19 alkaen Tampere-talon isossa salissa. Konsertin lipputuotot ohjataan lyhentämättöminä Pelastusarmeijan lasten- ja nuortentyöhön.
Päivä Pelastusarmeijalle
Konsertin suunnittelu ja toteutus ovat lähteet liikkeelle pikavauhtia. Ideasta toteutukseen on kulunut vain muutama viikko.
- Idea konserttiin lähti liikkeelle vanhasta hokemasta ”menee koko päivä Pelastusarmeijalle”. Tässä katsotaan mitä se voisi oikeasti tarkoittaa, valottaa Anssi Kela.
- Päätimme katsoa ja kokeilla voiko tällaiseen ponnistukseen lähteä todella lähes päivän varoitusajalla, Jani Wickholm jatkaa.
Tampere-talo lähti talkoisiin mukaan ja nyt konsertti on toteutusta – ja vielä yleisöä vailla. Tampere-talon toimitusjohtaja Kalervo Kummola on innoissaan hankkeesta.
- Olimme heti valmiita mukaan, kun sattumalta tuo päiväkin oli vapaana, Kummola toteaa. Tällaista juttua ei ole ennen Tampere-talossa tehty ja siksikin tämä on aika kiinnostava juttu. Sitä ei tiedä, vaikka synnyttäisimme tästä oikein perinteen.
Liput myydään lauantaina ja sunnuntaina
Konsertin lipunmyynti toteutetaan sekin vapaaehtoisvoimin. Mukaan on lähtenyt kaksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaisista koostuvaa ryhmää, jotka tulevat toteuttamaan lipunmyynnin Tampereella lauantain ja sunnuntain aikana mm. tapahtumissa, ravintoloissa jne. liikkuen.
Lisäksi myyntiryhmillä on sunnuntaina klo 12-18 myyntipisteet Koskikeskuksessa teatteri Atlaksen aulassa sekä Rautatieaseman jalankulkutunnelissa. Konserttiin myydään yhteensä 1400 lippua. Lipuilla ei ole pohjahintaa eli hinnan voi neuvotella myyjien kanssa. Lippujen tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan konsertissa Pelastusarmeijan lasten ja nuortentyön hyväksi.
Päivä Pelastusarmeijalle!
Konsertti Tampere-talossa sunnuntaina 7.11. klo 19.
Esiintyjinä Anssi Kela ja Jani Wickholm.
5.11.2004 13:14
Byääää yäää, mä joudun mätänemään siellä työharjottelussa enkä voi millään päästä tonne, paska homma :x
Jooh että se siitä keikasta sitten :cry:
On hienoa että tollasia hyväntekeväisyys konsertteja järjestetään.
Jooh että se siitä keikasta sitten :cry:
On hienoa että tollasia hyväntekeväisyys konsertteja järjestetään.
5.11.2004 18:24
ah, uskomatonta. me juuri olimme suunnitelleet mennä tampereella tänäviikonloppuna ja nyt anssi vielä esiintyy siellä. MAHTAVAA kartakaikkisesti. siitä onkin jo jonkin aikaa kun viimeksi olin anssin keikalla..
kivakivajeejee
kivakivajeejee
6.11.2004 15:29
Tätähän onkin jo odotettu: Anssi akustisesti Tampere talossa.
Toistaiseksi en ole joutunut lipunmyyjien käsiin joten pitänee huomenna kipaista Cine Atlaksen aulaan...
Toistaiseksi en ole joutunut lipunmyyjien käsiin joten pitänee huomenna kipaista Cine Atlaksen aulaan...
8.11.2004 5:41
Oijoijoi... Kyllä kannatti taas hypätä junaan ja tuhlata viimeiset pennosensa avartavaan matkailuun! (Nyt voin sitä paitsi hyvällä omallatunnolla sanoa olevani hyvä ihminen, kun konserttilipun tuotto kerran meni hyväntekeväisyyteen...)
Varoitan sitten saman tien, tästä tulee vielä pitkä juttu...
Tampereella sai taas tuhlata monta tuntia, lipun takia kun paikalle piti tietysti ennättää kovin aikaisin! Onneksi kaupat olivat auki, olipahan edes jotain tekemistä. Kahviloissa istuskelu on oikeastaan ihan rattoisaa puuhaa... Ja se ihmisten tarkkaileminen...
Ensin harmitus; ei nähty Anssia enää keikan jälkeen, vaikka nyt oli vähän sellaista lupailtukin... Tosin, ymmärrän kyllä hyvin ettei nähty, sillä se Wikholmin osuus kesti ja kesti... En minäkään olisi jäänyt niin kauan odottelemaan, jos itse olisin ollut esiintymässä. Oletin, että siinä olisi ollut väliaika, mutta eipä sitten ollutkaan. Enkä kehdannut lähteä keskenkään pois... Olisi ehkä sittenkin pitänyt... Manasin kyllä itseäni, etten sitten pyytänyt niitä nimmareita ennen keikkaa kun tavattiin, mutta ei sitä silloin artistia enempää viitsinyt häiritä... Mutta jälkeenpäin harmitti. Onneksi sattui niin, että samoihin aikoihin sain sitten sattumoisin yhdeltä ihanalta ihmiseltä pari odottamatonta tekstiviestiä, joten pettymys haihtui kyllä saman tien ja jäljelle jäi vain hyvä mieli onnistuneesta keikasta.
Ennen keikkaa Tampere-talon aulassa lauloi joku pelastusarmeijan kuoro ja minulla oli tuhottoman kuuma, mutten kehdannut ottaa villatakkia pois, kun käsissä on tyylikkäät piirustukset, joista toisen alla lukee "Jeesus" ja toisen "Mooses" (Antille terveisiä!). Olisin ehkä voinut saada paheksuvia katseita osakseni...
Keikka. Anssi esiintyi siis ensimmäisenä, kaikenlaisten jaarittelujen jälkeen, joissa kerrottiin tästä tapahtuman hyväntekeväisyysluonteesta jne. Anssi oli kuulemma vielä virittelemässä kitaroitaan jossain kellaritiloissa...
Sitten lavalle saapui artisti kera kolmen Martininsa. Näky oli melkoisen samanlainen kuin Sellosalissa tuossa taannoin... Anssi kertoi aluksi, ettei hänellä ole taaskaan biisilistaa, vaan se taiotaan täydellisesti hatusta. Toivoakin sai, mutta mielellään Anssin omasta tuotannosta. Anssi lupasi toteuttaa toiveet, JOS toteuttaa. (Miten sattuikaan, että minun toiveitani ei toteutettu... :roll: Tai itseasiassa pari kyllä tavallaan...)
Biisilistasta muotoutui sitten lopulta seuraavanlainen:
1. Kaksi sisarta
2. Laulu petetyille
3. Milla
4. Kipinöitä (piano)
5. Piilopaikka (piano)
6. Kaunotar ja Basisti
7. Uudet autot
8. Murhaballadi
9. Puistossa
10. Vuosien jälkeen
11. Nummela
Mitäs tuosta sitten sanoisi..? Useamman biisin kuulin nyt ensimmäistä kertaa livenä soolona esitettynä. Semifinalin keikkatallenteelta niitä tietysti löytyy, mutta se on eri asia! Siksi Kaksi sisarta oli ihan oiva aloitus.
Sen biisin jälkeen Anssi heittäytyi tarinankertojaksi, ja täytyykin heti antaa erityiskiitosta siitä, miten paljon noita tarinoita illan aikana tuli. Anssihan on ihan todellinen supliikkimies! Tietäähän sen, että kun Anssi puhuu keikan aikana paljon, niin kyllä sieltä suusta tulee yhtä ja toista legendaarista juttua. Voin myös taas todeta, että kieli pitkällä jäin odottelemaan Anssin akustista soolokiertuetta, jolla on laulua ja tarinoita juuri tässä suhteessa kuin nyt oli!
Ensin saatiin jonkinlainen vastaus mieliä kaivertaneeseen kysymykseen, mistä Peten Tanger oikein tulee. Anssi kertoi, että se säkeistö oli aikoinaan muuten valmis, mutta aivan ensimmäinen sana puuttui, eikä hän millään meinannut keksiä sitä. Loppujen lopuksi Anssi sitten käveli kaapille, otti esiin karttapallon ja tarkasteli siitä, mistä voisi lentää Helsinkiin kun Ranskan yllä rakastutaan ja Suomenlahden päällä suudellaan. Sieltä sitten löytyi Tanger, jossa oli tavujakin sopivasti.
Tämän jälkeen kuultiin Laulusta petetyille mielestäni erityisen onnistunut versio.
Sitten oli taas tarinan vuoro! Anssi kertoi, että äsköisestä biisistä tuli mieleen, ettei hän itse ole mikään suuri lentämisen ystävä, vaikka ei sitä pelkääkään. Ilmassa kuulemma kuitenkin aina tuntuu, ettei ihmisen pitäisi siellä olla. Anssi sitten kertoi, kuinka hän edellisenä keväänä oli lentänyt Bangkokiin ja siellä oli sitten kiitoratojen välissä golfkenttä. Että voi tuntua mielenkiintoiselta, jos on keskittymässä 17. reiän tärkeään puttiin ja sitten 30 metrin päähän laskeutuu jumbojetti... "En mä tiiä, tuli vaan mieleen..."
Sitten Anssin "sormet meni asentoon, jossa soitetaan Milla".
"Toi oli aika nopee. Mä huomasin sen siinä vaiheessa ku aloin laulaa, et nyt on niinku aika nopee veto, mut sit mä vaan ajattelin että what the hell!" Hehheh. Millasta tosiaan esitettiin varsin nopea versio. Mielestäni jostain muustakin biisistä tuli tavallista nopeampi esitys, mutta mikähän biisi se nyt olikaan... Hmm...
Millan jälkeen Anssi totesi "Mä ajattelin soittaa pianoo välil, mä oon tosi hyvä soittaan pianoo!" ja siirtyi sitten pianon luo. Siinä istuessaan sitten totesi, ettei kyllä oikeasti tajua siitä soittamisesta yhtään mitään. "Onneks mulle ei makseta tästä keikasta mitään! Pianon soitto ei niinku kuulu mun bravuurinumeroihin, mut en tiiä periaattees et mikä kuuluis... Tarvittaessa pystyn tuottamaan semmost niinku aika kirpeää hien hajua..."
Seuraavaksi kuultiin sitten oikein hyvä versio Kipinöistä, Anssi itsekin oli siihen tyytyväinen, se meni kuulemma yllättävän hyvin. Seuraavasta biisistä hän ei kuulemma sitten tiedä, sillä sitä ei ole esitetty pitkään aikaan. (Toivoin sormet ja varpaat ristissä, että nyt tulisi Piilopaikka, ja sehän sitten tuli!)
Piilopaikassa Anssi ei jostain syystä millään muistanut kohtaa "murheet meitä etsiä saa turhaan", vaan tuo etsiä oli joka kerta pelkkää mutinaa. No, biisiähän ei tosiaan ole esitetty aikoihin, ja muuten se kuulostikin todella hyvältä!
Sitten oli taas kitaran vuoro."Mulle tuli semmonen visio, et vois soittaa biisin nimeltä Kaunotar ja Basisti." "Itseasias ei se ollu visio, se oli tuol takahuonees yks lämpöpatteri, joka sano mulle niin!"
Sitten Anssi kertoi, kuinka siitä kardaaniakselista oli aikoinaan tullut hirveästi kyselyjä ja lupasi valottaa asiaa. Kuultiin tuttua juttua siitä kavereiden keikkabussista ja mikä se kardaaniakseli on, mutta juttu jatkui: "Neropatit keksi, et se on vessa myöskin. [...] Suunnitelmat vähän kilpisty, kun neste teki comebackin. (akseli pyöri niin vimmatusti...) Onneks ne ei niinku eka kokeillu sil isommal asialla..."
Kaunotar ja Basisti kuulosti tosi mahtavalta, maestro tosin päätti hieman uudistaa sanoitusta: "ja minä ajan vaikka haluaisin tuntea nuo kädet käsilläin".
Pitkä juttu kuultiin myös ennen Uusia autoja. Anssi kertoi siitä, miten on kirjoittanut biisejä vuodesta '86 (meinasi ensin sanoa, kuinka kauan, muttei sitten osannutkaan laskea!), on tehnyt niitä biisejä paljon, ja jotkut ovat huonoja, jotkut vähemmän huonoja. Seuraava biisi on kuitenkin hyvä, jos omia biisejä pitää rankata, niin se kuuluu Anssin suosikkeihin. Sitten Anssi kertoi siitä, kuinka biisi kertoo menettämisen pelosta jne. mitä on kuultu muillakin keikoilla, mutta jatkoi koskettavasti, kuinka on itse menettänyt isänsä auto-onnettomuudessa ja luulee, että se on jättänyt jälkensä. "Mul on tapana pelätä menettää hyviä asioita, mitä mä oon elämässä saavuttanu." Ja perään kaunis versio kauniista biisistä.
Ennen Murhaballadia Anssi myös tarinoi. Edellisestä biisistä hänelle tuli mieleen, kuinka hän pikkupoikana pelkäsi enemmän kuin mitään muuta erästä televisiosta tullutta tietoiskua. Niitä tuli useita erilaisia, mutta "yks jätti järjettömät pelkotilat". Tuo tietoisku varoitti mustasta jäästä ja siinä oli mustapukuinen, parrakas ja pirullisen näköinen mies, joka lakaisi tietä. Tämä sitten symboloi sitä mustaa jäätä. Ja pikkuinen Anssi pelkäsi järjettömästi, että öisellä automatkalla se mies ilmestyy äkkiä auton valokiilaan ja se on sitten se musta jää... "En tiä niinku, mitähän varten mäkin pukeudun mustaan..." Ja sitten tuli maininta lapsuuden traumoista.
Sitten tuli Murhaballadi, joka "edustaa mun tuotannon hilpeempää ja valosampaa puolta". Tämä oli yleisön toive. Olisin minäkin voinut toivoa sitä, mutten viitsinyt, kun joku muu toivoi. Tavallaan tämä oli kuitenkin toinen toteutunut toiveeni...
Sitten yleisöstä tuli toive Puistossa, joka seuraavaksi kuultiinkin. Pientä unohtelua: "mut ne ei haluu täyttää tytärtään..." Jotain muminaa... Liekö levylaulajalla ollut uudet biisit ajatuksissa, kun noita unohduksia sattui.. =)
Tarkkasilmäiset huomasivatkin sitten seuraavana biisilistalla oudon nimen. Kuultiin biisi, jonka Anssi esitti itse ensimmäistä ja todennäköisesti myös viimeistä kertaa. Biisi kun todennäköisesti menee jollekin muulle, mutta Anssi kuitenkin ajatteli, että tänä iltana se olisi hauska soittaa. Sanatkin oli lapulla, kun kerran Anssin ei tarvitse itse opetella biisiä ulkoa.
Kyseessä oli siis yksi niistä kappaleista, jotka Anssi oli tehnyt yhdessä Sipen kanssa. Olivat yhtenä päivänä innostuneet tekemään biisejä ja olivat sitten saaneet aikaiseksi kolme kappaletta. (Olisipa muuten ihan mielenkiintoista tietää tuosta sessiosta enemmänkin, minkälainen mahtoi olla työnjako...) Biisi alkoi sanoilla "Unta sinusta näin". Kertosäe alkoi "Muistatko vielä mistä haaveiltiin, kun ensi kertaa suudeltiin" ja päättyi "Minä uskon ainakin (viimeisessä vieläkin) kaikkiin unelmiin". Mutta ei sanoituksesta sen enempää... Se oli sellainen tunnelmapala, entisen rakkaan muistelua... Ihan kaunis biisi, kuulosti ihan Anssilta. =) Sopisi kyllä jatkossakin ihan hyvin myös Anssin esitettäväksi. Voi olla varsin mielenkiintoista kuulla se jonkun toisen laulamana nyt, kun on kuullut Anssin oman version siitä...
Tämäkin oli muuten tavallaan toteutettu toive, sillä jossain vaiheessa meinasin huutaa "uus biisi"...
Sitten tuli vielä Nummela, ihana niin kuin aina.
Kiitos keikkatauon katkaisemisesta, keikka oli mitä mainioin ja piristi mieltä kovasti. Kotiin palasi yöllä onnellinen mutta väsynyt fani. =)
Lopuksi vielä erityismaininta: Se tukka! Ihana! Kerrassaan valloittava! Tosi sympaattinen pehko! Enpä ihmettele, jos Anssia ei kohta enää taas tunnisteta kaduilla... :wink:
Tässäpä teille raporttia, harvinaisen sekavaa tekstiä... Kiitos ja anteeksi, koittakaa kestää!
Varoitan sitten saman tien, tästä tulee vielä pitkä juttu...
Tampereella sai taas tuhlata monta tuntia, lipun takia kun paikalle piti tietysti ennättää kovin aikaisin! Onneksi kaupat olivat auki, olipahan edes jotain tekemistä. Kahviloissa istuskelu on oikeastaan ihan rattoisaa puuhaa... Ja se ihmisten tarkkaileminen...
Ensin harmitus; ei nähty Anssia enää keikan jälkeen, vaikka nyt oli vähän sellaista lupailtukin... Tosin, ymmärrän kyllä hyvin ettei nähty, sillä se Wikholmin osuus kesti ja kesti... En minäkään olisi jäänyt niin kauan odottelemaan, jos itse olisin ollut esiintymässä. Oletin, että siinä olisi ollut väliaika, mutta eipä sitten ollutkaan. Enkä kehdannut lähteä keskenkään pois... Olisi ehkä sittenkin pitänyt... Manasin kyllä itseäni, etten sitten pyytänyt niitä nimmareita ennen keikkaa kun tavattiin, mutta ei sitä silloin artistia enempää viitsinyt häiritä... Mutta jälkeenpäin harmitti. Onneksi sattui niin, että samoihin aikoihin sain sitten sattumoisin yhdeltä ihanalta ihmiseltä pari odottamatonta tekstiviestiä, joten pettymys haihtui kyllä saman tien ja jäljelle jäi vain hyvä mieli onnistuneesta keikasta.
Ennen keikkaa Tampere-talon aulassa lauloi joku pelastusarmeijan kuoro ja minulla oli tuhottoman kuuma, mutten kehdannut ottaa villatakkia pois, kun käsissä on tyylikkäät piirustukset, joista toisen alla lukee "Jeesus" ja toisen "Mooses" (Antille terveisiä!). Olisin ehkä voinut saada paheksuvia katseita osakseni...
Keikka. Anssi esiintyi siis ensimmäisenä, kaikenlaisten jaarittelujen jälkeen, joissa kerrottiin tästä tapahtuman hyväntekeväisyysluonteesta jne. Anssi oli kuulemma vielä virittelemässä kitaroitaan jossain kellaritiloissa...
Sitten lavalle saapui artisti kera kolmen Martininsa. Näky oli melkoisen samanlainen kuin Sellosalissa tuossa taannoin... Anssi kertoi aluksi, ettei hänellä ole taaskaan biisilistaa, vaan se taiotaan täydellisesti hatusta. Toivoakin sai, mutta mielellään Anssin omasta tuotannosta. Anssi lupasi toteuttaa toiveet, JOS toteuttaa. (Miten sattuikaan, että minun toiveitani ei toteutettu... :roll: Tai itseasiassa pari kyllä tavallaan...)
Biisilistasta muotoutui sitten lopulta seuraavanlainen:
1. Kaksi sisarta
2. Laulu petetyille
3. Milla
4. Kipinöitä (piano)
5. Piilopaikka (piano)
6. Kaunotar ja Basisti
7. Uudet autot
8. Murhaballadi
9. Puistossa
10. Vuosien jälkeen
11. Nummela
Mitäs tuosta sitten sanoisi..? Useamman biisin kuulin nyt ensimmäistä kertaa livenä soolona esitettynä. Semifinalin keikkatallenteelta niitä tietysti löytyy, mutta se on eri asia! Siksi Kaksi sisarta oli ihan oiva aloitus.
Sen biisin jälkeen Anssi heittäytyi tarinankertojaksi, ja täytyykin heti antaa erityiskiitosta siitä, miten paljon noita tarinoita illan aikana tuli. Anssihan on ihan todellinen supliikkimies! Tietäähän sen, että kun Anssi puhuu keikan aikana paljon, niin kyllä sieltä suusta tulee yhtä ja toista legendaarista juttua. Voin myös taas todeta, että kieli pitkällä jäin odottelemaan Anssin akustista soolokiertuetta, jolla on laulua ja tarinoita juuri tässä suhteessa kuin nyt oli!
Ensin saatiin jonkinlainen vastaus mieliä kaivertaneeseen kysymykseen, mistä Peten Tanger oikein tulee. Anssi kertoi, että se säkeistö oli aikoinaan muuten valmis, mutta aivan ensimmäinen sana puuttui, eikä hän millään meinannut keksiä sitä. Loppujen lopuksi Anssi sitten käveli kaapille, otti esiin karttapallon ja tarkasteli siitä, mistä voisi lentää Helsinkiin kun Ranskan yllä rakastutaan ja Suomenlahden päällä suudellaan. Sieltä sitten löytyi Tanger, jossa oli tavujakin sopivasti.
Tämän jälkeen kuultiin Laulusta petetyille mielestäni erityisen onnistunut versio.
Sitten oli taas tarinan vuoro! Anssi kertoi, että äsköisestä biisistä tuli mieleen, ettei hän itse ole mikään suuri lentämisen ystävä, vaikka ei sitä pelkääkään. Ilmassa kuulemma kuitenkin aina tuntuu, ettei ihmisen pitäisi siellä olla. Anssi sitten kertoi, kuinka hän edellisenä keväänä oli lentänyt Bangkokiin ja siellä oli sitten kiitoratojen välissä golfkenttä. Että voi tuntua mielenkiintoiselta, jos on keskittymässä 17. reiän tärkeään puttiin ja sitten 30 metrin päähän laskeutuu jumbojetti... "En mä tiiä, tuli vaan mieleen..."
Sitten Anssin "sormet meni asentoon, jossa soitetaan Milla".
"Toi oli aika nopee. Mä huomasin sen siinä vaiheessa ku aloin laulaa, et nyt on niinku aika nopee veto, mut sit mä vaan ajattelin että what the hell!" Hehheh. Millasta tosiaan esitettiin varsin nopea versio. Mielestäni jostain muustakin biisistä tuli tavallista nopeampi esitys, mutta mikähän biisi se nyt olikaan... Hmm...
Millan jälkeen Anssi totesi "Mä ajattelin soittaa pianoo välil, mä oon tosi hyvä soittaan pianoo!" ja siirtyi sitten pianon luo. Siinä istuessaan sitten totesi, ettei kyllä oikeasti tajua siitä soittamisesta yhtään mitään. "Onneks mulle ei makseta tästä keikasta mitään! Pianon soitto ei niinku kuulu mun bravuurinumeroihin, mut en tiiä periaattees et mikä kuuluis... Tarvittaessa pystyn tuottamaan semmost niinku aika kirpeää hien hajua..."
Seuraavaksi kuultiin sitten oikein hyvä versio Kipinöistä, Anssi itsekin oli siihen tyytyväinen, se meni kuulemma yllättävän hyvin. Seuraavasta biisistä hän ei kuulemma sitten tiedä, sillä sitä ei ole esitetty pitkään aikaan. (Toivoin sormet ja varpaat ristissä, että nyt tulisi Piilopaikka, ja sehän sitten tuli!)
Piilopaikassa Anssi ei jostain syystä millään muistanut kohtaa "murheet meitä etsiä saa turhaan", vaan tuo etsiä oli joka kerta pelkkää mutinaa. No, biisiähän ei tosiaan ole esitetty aikoihin, ja muuten se kuulostikin todella hyvältä!
Sitten oli taas kitaran vuoro."Mulle tuli semmonen visio, et vois soittaa biisin nimeltä Kaunotar ja Basisti." "Itseasias ei se ollu visio, se oli tuol takahuonees yks lämpöpatteri, joka sano mulle niin!"
Sitten Anssi kertoi, kuinka siitä kardaaniakselista oli aikoinaan tullut hirveästi kyselyjä ja lupasi valottaa asiaa. Kuultiin tuttua juttua siitä kavereiden keikkabussista ja mikä se kardaaniakseli on, mutta juttu jatkui: "Neropatit keksi, et se on vessa myöskin. [...] Suunnitelmat vähän kilpisty, kun neste teki comebackin. (akseli pyöri niin vimmatusti...) Onneks ne ei niinku eka kokeillu sil isommal asialla..."
Kaunotar ja Basisti kuulosti tosi mahtavalta, maestro tosin päätti hieman uudistaa sanoitusta: "ja minä ajan vaikka haluaisin tuntea nuo kädet käsilläin".
Pitkä juttu kuultiin myös ennen Uusia autoja. Anssi kertoi siitä, miten on kirjoittanut biisejä vuodesta '86 (meinasi ensin sanoa, kuinka kauan, muttei sitten osannutkaan laskea!), on tehnyt niitä biisejä paljon, ja jotkut ovat huonoja, jotkut vähemmän huonoja. Seuraava biisi on kuitenkin hyvä, jos omia biisejä pitää rankata, niin se kuuluu Anssin suosikkeihin. Sitten Anssi kertoi siitä, kuinka biisi kertoo menettämisen pelosta jne. mitä on kuultu muillakin keikoilla, mutta jatkoi koskettavasti, kuinka on itse menettänyt isänsä auto-onnettomuudessa ja luulee, että se on jättänyt jälkensä. "Mul on tapana pelätä menettää hyviä asioita, mitä mä oon elämässä saavuttanu." Ja perään kaunis versio kauniista biisistä.
Ennen Murhaballadia Anssi myös tarinoi. Edellisestä biisistä hänelle tuli mieleen, kuinka hän pikkupoikana pelkäsi enemmän kuin mitään muuta erästä televisiosta tullutta tietoiskua. Niitä tuli useita erilaisia, mutta "yks jätti järjettömät pelkotilat". Tuo tietoisku varoitti mustasta jäästä ja siinä oli mustapukuinen, parrakas ja pirullisen näköinen mies, joka lakaisi tietä. Tämä sitten symboloi sitä mustaa jäätä. Ja pikkuinen Anssi pelkäsi järjettömästi, että öisellä automatkalla se mies ilmestyy äkkiä auton valokiilaan ja se on sitten se musta jää... "En tiä niinku, mitähän varten mäkin pukeudun mustaan..." Ja sitten tuli maininta lapsuuden traumoista.
Sitten tuli Murhaballadi, joka "edustaa mun tuotannon hilpeempää ja valosampaa puolta". Tämä oli yleisön toive. Olisin minäkin voinut toivoa sitä, mutten viitsinyt, kun joku muu toivoi. Tavallaan tämä oli kuitenkin toinen toteutunut toiveeni...
Sitten yleisöstä tuli toive Puistossa, joka seuraavaksi kuultiinkin. Pientä unohtelua: "mut ne ei haluu täyttää tytärtään..." Jotain muminaa... Liekö levylaulajalla ollut uudet biisit ajatuksissa, kun noita unohduksia sattui.. =)
Tarkkasilmäiset huomasivatkin sitten seuraavana biisilistalla oudon nimen. Kuultiin biisi, jonka Anssi esitti itse ensimmäistä ja todennäköisesti myös viimeistä kertaa. Biisi kun todennäköisesti menee jollekin muulle, mutta Anssi kuitenkin ajatteli, että tänä iltana se olisi hauska soittaa. Sanatkin oli lapulla, kun kerran Anssin ei tarvitse itse opetella biisiä ulkoa.
Kyseessä oli siis yksi niistä kappaleista, jotka Anssi oli tehnyt yhdessä Sipen kanssa. Olivat yhtenä päivänä innostuneet tekemään biisejä ja olivat sitten saaneet aikaiseksi kolme kappaletta. (Olisipa muuten ihan mielenkiintoista tietää tuosta sessiosta enemmänkin, minkälainen mahtoi olla työnjako...) Biisi alkoi sanoilla "Unta sinusta näin". Kertosäe alkoi "Muistatko vielä mistä haaveiltiin, kun ensi kertaa suudeltiin" ja päättyi "Minä uskon ainakin (viimeisessä vieläkin) kaikkiin unelmiin". Mutta ei sanoituksesta sen enempää... Se oli sellainen tunnelmapala, entisen rakkaan muistelua... Ihan kaunis biisi, kuulosti ihan Anssilta. =) Sopisi kyllä jatkossakin ihan hyvin myös Anssin esitettäväksi. Voi olla varsin mielenkiintoista kuulla se jonkun toisen laulamana nyt, kun on kuullut Anssin oman version siitä...
Tämäkin oli muuten tavallaan toteutettu toive, sillä jossain vaiheessa meinasin huutaa "uus biisi"...
Sitten tuli vielä Nummela, ihana niin kuin aina.
Kiitos keikkatauon katkaisemisesta, keikka oli mitä mainioin ja piristi mieltä kovasti. Kotiin palasi yöllä onnellinen mutta väsynyt fani. =)
Lopuksi vielä erityismaininta: Se tukka! Ihana! Kerrassaan valloittava! Tosi sympaattinen pehko! Enpä ihmettele, jos Anssia ei kohta enää taas tunnisteta kaduilla... :wink:
Tässäpä teille raporttia, harvinaisen sekavaa tekstiä... Kiitos ja anteeksi, koittakaa kestää!
8.11.2004 7:51
Trientale olikin jo kirjoittanut niin kattavan keikkaraportin, ettei siihen ole juuri mitään lisättävää. Uusi Sipen kanssa tehty biisi kuulosti oikein mukavalta, ihmettelenkin, miksei se muka sopisi omaan repertuaariinkiin lisättäväksi... Oli myös kiva vihdoin kuulla livenä yksi suosikkibiiseistäni, Kaunotar ja basisti. Myös Piilopaikan kuulin nyt ekan kerran, hieno kappale sekin, Kipinöitä kuulosti myös upealta. Ja spiikit oli mainioita... :D Muisteltiin vielä kotiin mennessäkin ystäväni kanssa sitä pelottavaa Mustan jään tietoiskua...
Onneksi tuli lähdettyä noin pienellä varoitusajalla paikalle, en itse ollut edes viikonloppuna kotimaisemissa, mutta onneksi hyvä ystävä huolehti tiedotuksesta ja lippujenmetsästyksestä... :) Olisi harmittanut tositositositositosi paljon, jos eilinen keikka olisi jäänyt näkemättä... Tätä mä oon aiiiina halunnut... :wink:
Kiitos taas Anssi oikein paljon minunkin puolestani aivan mahtavasta keikasta !!!
Onneksi tuli lähdettyä noin pienellä varoitusajalla paikalle, en itse ollut edes viikonloppuna kotimaisemissa, mutta onneksi hyvä ystävä huolehti tiedotuksesta ja lippujenmetsästyksestä... :) Olisi harmittanut tositositositositosi paljon, jos eilinen keikka olisi jäänyt näkemättä... Tätä mä oon aiiiina halunnut... :wink:
Kiitos taas Anssi oikein paljon minunkin puolestani aivan mahtavasta keikasta !!!
8.11.2004 15:23
Oli todella hyvä keikka! :D Hauskoja kertomuksia ja ihania versioita biiseistä. Viimeisen biisin, Nummelan jälkeen yleisö taputti seisaaltaan!
Ennen Sipen kanssa tehtyä uutta biisiä Anssi ei löytänyt paikkaa aaneloselle, missä oli biisin sanat. Tilaisuuden juontaja Jari Sarasvuo oli yleisön seassa katsomassa esitystä ja kysyi sieltä, tulisiko hän pitelemään sitä paperia. Siinä Sarasvuo sitten oli polvillaan Anssin vieressä pitelemässä lunttia ylhäällä koko biisin ajan! Tuli videokuvaajille vähän kiirettä siinä vaiheessa.
Jossain vaiheessa Sarasvuo kiitti yleisöä tekemästään uhrauksesta hyvän asian puolesta. Jotenkin tämä konsertti ei ollenkaan tuntunut uhraukselta…:wink:
Ennen Sipen kanssa tehtyä uutta biisiä Anssi ei löytänyt paikkaa aaneloselle, missä oli biisin sanat. Tilaisuuden juontaja Jari Sarasvuo oli yleisön seassa katsomassa esitystä ja kysyi sieltä, tulisiko hän pitelemään sitä paperia. Siinä Sarasvuo sitten oli polvillaan Anssin vieressä pitelemässä lunttia ylhäällä koko biisin ajan! Tuli videokuvaajille vähän kiirettä siinä vaiheessa.
Jossain vaiheessa Sarasvuo kiitti yleisöä tekemästään uhrauksesta hyvän asian puolesta. Jotenkin tämä konsertti ei ollenkaan tuntunut uhraukselta…:wink:
10.11.2004 22:00
Jani Wickholmin foorumilla on tällä hetkellä kuusi sivua kommentteja Tampereen konsertista. Lähinnä tietysti Janista, mutta Anssikin mainitaan useaan otteeseen.
http://forum.janiwickholm.net/viewtopic.php?t=2109&postdays=0&postorder=asc&start=0
http://forum.janiwickholm.net/viewtopic.php?t=2109&postdays=0&postorder=asc&start=0
11.11.2004 15:35
Luin tuolta Janin foorumista, että lipuilla ei ollut hintaa. Saanko tiedustella, paljonko jouduitte maksamaan niistä?
Oli muutama Janin fanikin hurahtanut Anssiin,
Oli muutama Janin fanikin hurahtanut Anssiin,
11.11.2004 16:17
Ystäväni ja mun omatunto maksoi 15 eeroa ketale. :wink: Kuulemma lippujen keskihinta oli ollut n. 20 euroa...
marire Luin tuolta Janin foorumista, että lipuilla ei ollut hintaa. Saanko tiedustella, paljonko jouduitte maksamaan niistä?
Ystäväni ja mun omatunto maksoi 15 eeroa ketale. :wink: Kuulemma lippujen keskihinta oli ollut n. 20 euroa...
11.11.2004 16:29
Minä maksoin lipustani 20 euroa. Ilmeisesti osalle lipuista oli kuitenkin pohjahinta, esim. permannolle eturivin lippuja ei alle tuon 20 euron myyty. Samoin ilmeisesti parhailla parvekkeen paikoilla oli alahinta, 15 euroa. Muista paikoista sai sitten maksaa ihan omantuntonsa mukaan. Ja jotkut ilmeisesti olivatkin ostaneet lippunsa varsin pilkkahinnalla... Tuon 20 euron verran olin itse oikeastaan etukäteenkin varautunut maksamaan, sehän se on aika yleinen hinta konserttisalien lipuille... Ja olin kuitenkin eturivin paikalla.
11.11.2004 20:47
Lippuni ostaneelle ystävälleni oli kerrottu, että ne maksavat 20 euroa permannolle ja 15 parvelle. 20 euroa siten maksoin hyvälle paikalle.
12.11.2004 12:31
Muutamia kuvia keikalta laitoin osoitteeseen http://community.webshots.com/album/215643937ZbGmYR. (Kuvat ovat sitten parempia normal size -kokoisina...)
Samassa albumissa on ensin jokunen kuva taannoiselta Kurikan keikalta, sitten pari kuvaa MiljoonaRockista ja lopuksi nuo uusimmat Tampereen kuvat. Laadultaan ne eivät kyllä ole mitään parhaita mahdollisia, millään noista keikoista ei ollut kovin optimaalisia kuvausolosuhteita, mutta eiköhän noistakin jotain selvää saa...
Siitä piti myös vielä kirjoittamani, että oli tosiaan hienoa, kun yleisö tuolla Tampereella Nummelan jälkeen nousi seisaalleen taputtamaan. Muutenkin Anssi sai kyllä jokaisen kappaleen jälkeen raikuvat aplodit, yleisö tuntui oikeasti tykkäävän! :)
Samassa albumissa on ensin jokunen kuva taannoiselta Kurikan keikalta, sitten pari kuvaa MiljoonaRockista ja lopuksi nuo uusimmat Tampereen kuvat. Laadultaan ne eivät kyllä ole mitään parhaita mahdollisia, millään noista keikoista ei ollut kovin optimaalisia kuvausolosuhteita, mutta eiköhän noistakin jotain selvää saa...
Siitä piti myös vielä kirjoittamani, että oli tosiaan hienoa, kun yleisö tuolla Tampereella Nummelan jälkeen nousi seisaalleen taputtamaan. Muutenkin Anssi sai kyllä jokaisen kappaleen jälkeen raikuvat aplodit, yleisö tuntui oikeasti tykkäävän! :)
13.11.2004 13:19
Aamulehden Moro-liitteessä oli torstaina konserttiarvostelu.
[quote:158qjwi6]Miellyttävän välittömissä tunnelmissa sujunut konserttikattaus alkoi Anssi Kelan yhden miehen showlla, joka näytti saavan kaikki paikalla olevat haltioituneen hyvälle tuulelle pienessä hetkessä. Kenties hyvällä asialla oleminen sai väen huokumaan lämpöä koko saliin ilman sitä vaivaannuttavaa puristusta, että nyt pitää saada vastinetta lippuun sijoitetuille rahoille ja sassiin.
Suunnitellun puolentoista vuoden keikkataukonsa hyväntekeväisyyttä varten katkaissut Kela toimi akustisesti kitaroidensa kanssa yllättävänkin hienosti. Tuli jopa mieleen, että tauko on tehnyt miehen äänelle ja soitolle pelkästään hyvää. Mukavia tarinoita turissut ja vitsejä heittänyt artisti istui peräti pianonkin ääreen ja laukoi tyyliin ”enhän mä tästä instrumentista mitään tajua, mutta toisaalta, ei mulle tästä keikasta mitään maksetakaan”. Ja tietty soitto sujui komeasti. ”Sehän meni hyvin, taidan soittaa vielä toisen”, tykkäsi myös äijä itse.
Hulppea esimerkki illan rennosta meiningistä nähtiin Kelan setin loppupuolella, kun mies lauloi uuden kappaleen Vuosien jälkeen, mutta ei tahtonut saada vielä ulkoa oppimattoman biisin sanoja asettumaan sopivalle näköetäisyydelle. ”Nyt olisi nuottiteline aika ässä”, hihkaisi blondiksi muuttunut Nummelan mies. No, hätiin pomppasi Sarasvuo, lappu käteen, kontilleen Kelan viereen ja avot, hyvin sujui kipale Jari-telineen kera.
Kuvateksti: Anssi Kela kiskaisi yksin loistavan keikan Tampere-talossa ja sai vaivatta koko salin mukaan hämmästyttävän intiimiin tunnelmaan.
[/quote:158qjwi6]
[quote:158qjwi6]Miellyttävän välittömissä tunnelmissa sujunut konserttikattaus alkoi Anssi Kelan yhden miehen showlla, joka näytti saavan kaikki paikalla olevat haltioituneen hyvälle tuulelle pienessä hetkessä. Kenties hyvällä asialla oleminen sai väen huokumaan lämpöä koko saliin ilman sitä vaivaannuttavaa puristusta, että nyt pitää saada vastinetta lippuun sijoitetuille rahoille ja sassiin.
Suunnitellun puolentoista vuoden keikkataukonsa hyväntekeväisyyttä varten katkaissut Kela toimi akustisesti kitaroidensa kanssa yllättävänkin hienosti. Tuli jopa mieleen, että tauko on tehnyt miehen äänelle ja soitolle pelkästään hyvää. Mukavia tarinoita turissut ja vitsejä heittänyt artisti istui peräti pianonkin ääreen ja laukoi tyyliin ”enhän mä tästä instrumentista mitään tajua, mutta toisaalta, ei mulle tästä keikasta mitään maksetakaan”. Ja tietty soitto sujui komeasti. ”Sehän meni hyvin, taidan soittaa vielä toisen”, tykkäsi myös äijä itse.
Hulppea esimerkki illan rennosta meiningistä nähtiin Kelan setin loppupuolella, kun mies lauloi uuden kappaleen Vuosien jälkeen, mutta ei tahtonut saada vielä ulkoa oppimattoman biisin sanoja asettumaan sopivalle näköetäisyydelle. ”Nyt olisi nuottiteline aika ässä”, hihkaisi blondiksi muuttunut Nummelan mies. No, hätiin pomppasi Sarasvuo, lappu käteen, kontilleen Kelan viereen ja avot, hyvin sujui kipale Jari-telineen kera.
Kuvateksti: Anssi Kela kiskaisi yksin loistavan keikan Tampere-talossa ja sai vaivatta koko salin mukaan hämmästyttävän intiimiin tunnelmaan.
[/quote:158qjwi6]
Viimeksi kommentoitu