Forum 2001-2002

Hensku 15.2.2002 9:47 Ihanaa Anssi tota levyä oon odottanu ja käyn sen sitten ostamassa

Henna Luukkonen

Sarianna 15.2.2002 14:30 Rakastan nyt enemmän tätä maailmaa joka tekee aina jotain ihmeitä!!!!!

(rakastan sitä aina vähän enemmän kun se tekee hyvän ihmeen! Esimerkisksi Tiistaina rakastin sitä enemmän kun saatiin Canal Digital)

Mari 15.2.2002 16:10 Maaaliskuuuu... missä se viipyy?!?

Vai että kokosi vielä kerran rivinsä. Kyllähän ne voisi koota vielä keikallekin. Tuossa on ihan selvää kokeillaanpas miltä se kuulostaisi - meininkiä... kyllä kyllä!!! :)

Petri 15.2.2002 17:27 Erittäin hyvältä näyttää toi biisilista! Kiva kun sille ekalle cd:llekin laitettiin muutama bonusbiisi. Toi Talo liveversio on ihan pakko kuulla, se voi olla aika kova veto!

Perttu 15.2.2002 20:22 Hei Anssi
Ois kiva kuulla miten ja millä perusteella juuri nämä biisit valittiin ja miltä tuntui soittaa vanhojen bändikavereiden kanssa vuonna 2002?

Petri 15.2.2002 23:12 Onko toi Karhun Elämää (akustinen demo) sama kuin Karhun Elämää (töpselitön versio), joka on Aurinkosade-sinkulla? Jos ei ole, niin sillon mulla on yks erittäin harvinainen Pekka ja Susi -biisi!

Mistä muuten nimi Rannalla? Ainakaan sen nimistä biisiä sillä levyllä ei näytä olevan.

Anssi Kela 16.2.2002 1:21
Levy-yhtiö on BMG. Biisit valittiin yhdessä bändin ja levy-yhtiön kanssa. Tein ensin pohjatyön kuuntelemalla kaikki vanhat nauhat läpi ja löysin 26 periaatteessa julkaisukelpoista, ennen julkaisematonta biisiä. Näistä sitten käytiin huutoäänestys ja voittajat löytyvät levyltä.

Soittaminen vuosien jälkeen oli kivaa ja oli hauska huomata miten hyvin se sujui useamman vuoden tauosta huolimatta. (Menimme studioon harjoittelematta etukäteen...) Eiköhän se nyt kuitenkin ollut siinä - emme aio enää lähteä keikoille.

Karhun elämää -versio on eri kuin Aurinkosade -sinkulla.

Levyn nimeen on kolme syytä:
- Pekka ja Suden kohtalona oli loppujen lopuksi jäädä rannalle ruikuttamaan.
- Neil Youngilla on albumi nimeltä On The Beach.
- Kolmas syy selviää kun näette levyn kannen!

Tiituli 16.2.2002 10:30 Mutta eikö ole tulossa karhunelämää singleä?

JMN 16.2.2002 12:34 Laulu nimeltä KYY...onko se niitä uusia lauluja? Eikös laulu petetyille ollut alkup. nimeltään Kyy vai horisenko minä? Onko kyseessä siis sama laulu? Jos on niin täytyy ihailla Anssin uhrautuvaisuutta, parhaan kirjoittamansa laulun tuhlasi ex-bändinsä kokoelmalle! Jos se taas ei ole se sama laulu niin ei sitte mittään. Ja kyllähän te nyt yhen keikan voisitte vetästä, eiköstä joo? Hei kamaan pliis! Mie tulisin pokoamaan!

JMN

Anssi Kela 16.2.2002 13:08
Pekan ja Suden Kyy on ihan eri biisi. Lainasin siitä otteita myöhemmin Murhaballadi -kappaleeseen, jonka työnimi oli siis myös Kyy.

Mari 16.2.2002 15:25 Soittaminen vuosien jälkeen oli kivaa ja oli hauska huomata miten hyvin se sujui useamman vuoden tauosta huolimatta. (Menimme studioon harjoittelematta etukäteen...)
Tuo harjoittelematta etukäteen tuntuu olevan aika yleinen valmistautumistapa. ) Ja näyttää toimivan hyvin.

Eiköhän se nyt kuitenkin ollut siinä - emme aio enää lähteä keikoille.
Niinhän ne kaikki sanoo.....
Mutta ainakin vierailuja voi hyvällä onnella odottaa? Tai P&S-biisejä keikkasetin lomassa?

Petri 16.2.2002 16:02 quote:
Mutta eikö ole tulossa karhunelämää singleä?

Nii ois kiva tietää onko tolta levyltä ylipäätään tulossa yhtään sinkkua? Kyllä kai niistä pois jätetyistä biiseistä vois julkasta muutaman sinkulla. Tai sitten lisää livebiisejä jollekin sinkulle...

keva 16.2.2002 20:35 Ei suotta oo pienen ihanaa. Maaliskuu tosiaan sais tulla=) Must tuntuu et sit ku mä saan sen levyn, ni mä en muuta kuuntelekka pariin kuukauteen=) Toivon mukaa=)

´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´

Anssi Kela 17.2.2002 1:58
Nii ois kiva tietää onko tolta levyltä ylipäätään tulossa yhtään sinkkua?

Ainakaan näillä näkymin ei Pekka ja Susi -sinkkuja ole aikomus julkaista. Rannalla -levy on muutenkin tarkoitus laittaa myyntiin vähän vaivihkaa ne ostakoot keitä kiinnostaa. On tärkeää, ettei nyt synny sellaista mielikuvaa, että Anssi Kela olisi julkaissut uuden levyn, koska tässä on kuitenkin kyse jostain ihan muusta. (Kuten täälläkin on jo muutamaan kertaan tullut todettua...)

keva 17.2.2002 20:06 Mitä sä tarkotat et levy tulis myyntiin vaivihkaa? Mä en oikee hokaa, tai siis tavallaan hokaa=)

´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´

Sami_ 17.2.2002 21:12 Kerroit, että tälle levylle tullut julkaisematon materiaali valittiin 26 julkaisukelpoisen biisin joukosta. Rannalle jäi siis edelleen reilut kymmenen kappaletta eli albumillinen lauluja!

Kysymyksiä:

Onko sulla muita soolobiisejä kuin Harhaa ja Murhaballadi, joissa olet käyttänyt aineksia Pekan ja Suden aikaisista kappaleista?

PjS:n kotisivuilta oli aikoinaan ladattavissa kappaleet Lähtö, Q-hullu, Elvis, Oscar ja Konkarit. Kaksi ensin mainittua näyttää olevan mukana albumilla, mutta onko Elvis, Oscar tai Konkarit mukana tällä levyllä (eri nimellä)?

Entä onko Lähtö se Pro Fiden kappale, jota PjS soitti aikoinaan keikoilla vai eri kappale?

Onko tolla mainitsemallasi Youngin albumilla On the Beach jotain muuta yhteistä PjS-kokoelman kanssa kuin nimi?

Anssi Kela 18.2.2002 1:11
Kerroit, että tälle levylle tullut julkaisematon materiaali valittiin 26 julkaisukelpoisen biisin joukosta. Rannalle jäi siis edelleen reilut kymmenen kappaletta eli albumillinen lauluja!

Joo, mutta niiden julkaisukelpoisuus taitaa oikeasti olla vähän kyseenalaista. Teknisessä mielessä arkistoissa on varmasti vielä julkaisukelpoista tavaraa, mutta eipä sinne enää mitään kauhean kuninkaallisia biisejä jäänyt...

Onko sulla muita soolobiisejä kuin Harhaa ja Murhaballadi, joissa olet käyttänyt aineksia Pekan ja Suden aikaisista kappaleista?

Mikan faijan BMW:ssä on osa, joka on kuultavissa Kyy -kappaleen introna. Levoton -kappaleen kertosäkeistön melodiaa käytin myöhemmin Insomnia -nimisessä biisissä, joka on siis edelleen julkaisematta. Ei tule muita mieleen.

PjS:n kotisivuilta oli aikoinaan ladattavissa kappaleet Lähtö, Q-hullu, Elvis, Oscar ja Konkarit. Kaksi ensin mainittua näyttää olevan mukana albumilla, mutta onko Elvis, Oscar tai Konkarit mukana tällä levyllä (eri nimellä)?

Oscar = Levoton
Konkarit = Kulkuri
Elvis raakattiin pois levyltä.

Entä onko Lähtö se Pro Fiden kappale, jota PjS soitti aikoinaan keikoilla vai eri kappale?

Sama biisi.

Onko tolla mainitsemallasi Youngin albumilla On the Beach jotain muuta yhteistä PjS-kokoelman kanssa kuin nimi?

Mielestäni ei.

Jere 18.2.2002 14:08 En tunne Pekan ja Suden tuotantoa, niin onkin kiinnostavaa kuulla sitä nyt kun albumi ilmestyy!

Jere 18.2.2002 14:09 Ai niin mikä on muuten Pekan ja Suden kotisivu osoite?

sbass 18.2.2002 14:10 Hienoa, että tämä levy julkaistaan. Olenkin odotellut niitä julkaisemattomia rankkoja Pekka ja Susi rytistelyjä =O)

Jere 18.2.2002 14:13 Oon kuullu suomipopilta pätkän PjS:n Karhun elämää biisistä ja on totta, että Anssilla on vähän erilainen laulutyyli siinä. Hyvä että oot laittanu siihen muuten kyseisen biisin akustisen version. Mainiota!

-Elena- 18.2.2002 16:13 Lainasin just kirjastosta Pekan ja Suden levyn (Pekka ja Susi). Ei välttämättä ollut mikään maailman järkevin teko kuunnella se puhki ennen kuin ostaa sen... On kyllä tosi hieno kuva kannessa..:)

*Hyvyyteen kyllästyy, pahuuden hyväksyy*

JMN 19.2.2002 18:06 Nythän olisi hyvä hetki laittaa nuo hauskimmat koskaan näkemäni bändisivut jälleen nettiin esiin ihan kunnolla! Anssi tai joku, kuka niitä sivuja silloin aikoinaan ylläpitikään, tehkää ihmeessä asialle jotain!

JMN

Petri 24.2.2002 22:19 Onko Anssilla tietoa, minkä hintanen toi Rannalla-levy tulee suunnilleen olemaan?
Kai siihen tulee mukaan sellanen tuhti 50 sivun kirjanen, jossa on Pekan ja Suden historiikki, biisien sanat, diskografia ja paljon kuvia erilaisista hiustyyleistä vuosien varrelta? -)

Anssi Kela 25.2.2002 0:17
Levyn pitäisi olla normaalin albumin hintainen. Kyseessä on siis kaksi levyä yhden hinnalla -tyyppinen, kuluttajaystävällinen ratkaisu!

Bookletissa on tanakkaa informaatiota kuudentoista sivun verran, eli karvan verran jää vielä vajaaksi 50 sivusta! Kuvia on melko niukasti - vihkonen on hyvinkin tekstipainotteinen. (Siis tekstiä biisien taustoista yms. Laulujen sanoja ei löydy.)

Roux 3.3.2002 12:20 Miksiköhän tätä juttua ei vielä kukaan ole tänne laittanut? Eli BMG:n C2M-portaalissa on juttua Rannalla-levystä. Jopa kansikuvakin löytyy, jossa esiiintyy muuten pornografista materiaalia =). Kuka mahtaakaan sitten olla kuvan henkilö? No, iskekää osoitekenttään osoite http://forum.c2m.fi/index.jsp?sub=10&cat=80&id=3675

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit http://anssikela.wmhost.net

Petri 3.3.2002 15:59 Toivottavasti sen levyn takakannessa ei ole toi sama tapahtuma vastakkaisesta suunnasta kuvattuna!

muu 3.3.2002 17:33 Kauhee kuva! Viittiikös tommosta nyt tutuille esitellä...

Siinä kirjotuksessa oli muuten virhe annettiin ymmärtää, et levyn nimi olis Karhun elämää, vaikka sehän on Pekka ja Susi, ja sanottiin, et nimibiisistä tuli radiohitti. Aijaijai...

-Se parhaiten nauraa, joka toisille nauraa.-

JMN 6.3.2002 16:30 Mittee ne 50% Pekasta Ja Sudesta jotka eivät soita Anssin bändissä (Anssi ite ja Vilkki) tekköövät nykysin? Toivottavasti heillä on joku trashmetal-projekti vireillä!

JMN

Mari 6.3.2002 16:55 Enää kaksi päivää...
Sitten voi innoissansa rynnätä kauppaan ja iskeä leveästi virnuillen tuon levyn tiskiin... Siis tuon kannen... ohhoh...

Rannalla -levy on muutenkin tarkoitus laittaa myyntiin vähän vaivihkaa ne ostakoot keitä kiinnostaa. On tärkeää, ettei nyt synny sellaista mielikuvaa, että Anssi Kela olisi julkaissut uuden levyn, koska tässä on kuitenkin kyse jostain ihan muusta.
Aaaahhahahhahaaaa.... epäilemättä! Onkohan tässä kansikuvan valinnassa kyse hyvästä harhautusliikkeestä? Kukaan tuskin kannen nähdessään ajattelee ensiksi ahaa - Anssi Kelan uusi levy ja jos tajuaakin että sieltä löytyy A. Kelan musiikkia, niin on vähintään sen verran hämmästynyt ettei muista ajatella ns. rahastusta.

Anssi Kela 6.3.2002 20:20

Mittee ne 50% Pekasta Ja Sudesta jotka eivät soita Anssin bändissä (Anssi ite ja Vilkki) tekköövät nykysin?

Pete opiskelee ja soittaa kansanmusiikkia Sibelius Akatemiassa. Lisäksi hänellä on triphop -tyyppinen bändi, jonka nimi on muistaakseni Meri. Antti on vaihtanut kosketimet kitaraan ja soittaa myös ilmeiseti parissakin bändissä.

BMW 8.3.2002 8:07 WOW!
Sehän tarkoittaa sitä että se julkaistaan TÄNÄÄN!

Hyvää naistenpäivää...

...pyörät pyörii uudelleen...

Roux 8.3.2002 9:29 Sehän tarkoittaa sitä että se julkaistaan TÄNÄÄN!

Varmaan kauhea tulva juuri nyt jossain Helsingin Anttiloissa ja suurissa levykaupoissa... =) Muistutus muuten Chridelle...! Tämä on poliisin asia, jos et muista!

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit http://anssikela.wmhost.net

touho 8.3.2002 9:44 ööh.. Onkohan sitä jo meidän anttilassa.? Piäskö käydä katsomassa.. ja kuuntelemassa, )!

touho

Chride83 8.3.2002 10:22 Muistutus muuten Chridelle...! Tämä on poliisin asia, jos et muista!

No, jos ajatellaan asiaa sillä tavalla että eihän tässä mitään rikosta ole tapahtunut, ihan vapaaehtoisesti vaan...

Ei ei, kait se on vaan mentävä. Sinne ihmisjoukon keskelle on rynnittävä ja tehtävä mitä on tehtävä...

Joz 8.3.2002 14:19 Yhden hätäisen kuuntelukerran tuomio:

Ainakin herran lauluntekijän ääni on kehittynyt.. Pitkin levyä on ihan jänniä sointukuvioita (jotka tuovat etäisesti mieleen muutamia pop/rock klassikoita, mistähän tämä johtuu?? )) Ihan jees levy, mutta mutta.. en nyt varsinaisesti ihmettele, miksi PS:stä tullut maamme johtavaa popbändiä..

Haaveet on toteuttamista varten

Joz 8.3.2002 15:54 Aloin oikeen miettiin niin PS kuulostaa kyl mielestäni paikoin Suurlähettiläät&Aknestik sekoitukselta.. ja Karhunelämää biisissä Anssin ääni kuulosti mun mielest lähinnä ex-XL5 Micalta.. ne raskaammat jutut on mun mielestä parempia ku sen muinoin julkastun levyn anti..

Haaveet on toteuttamista varten

Chride83 8.3.2002 16:35 ROUXILLE:

Levy on nyt pöydälläni. Pistän tänään, tai pahimmassa tapauksessa, huomenna, postiin.

Edited by - Chride83 on 08/03/2002 16:35:35

Mari 8.3.2002 19:32 Piti vielä tulla kertomaan että ihan kauhee ryntäys oli kaupassa... no ei nyt sentään. Mutta kieltämättä pisti vähän hymyilyttämään kun näki sen levyn. Ihan tyylikäshän se on. Ja kun olin saanut levyn reppuuni, ne myyjät pisti Aurinkosateen soimaan. Varsin juhlavaa. Ja kuuluisassa alelaarissa näkyi pitkästä aikaa olevan päällimmäisenä Frostbiteseja ja Cashmiria...

touho 8.3.2002 19:39 oliko sitä kuunneltavissa esim. anttilassa? ku mä en haluis ostaa sitä ennen kuin oon kuullu.. MRRH

touho

Mari 8.3.2002 19:48 Kyllä hyvässä levykaupassa pitää saada kuunnella levyä ennen ostamista. Otat vaan levyn hyllystä ja menet painostamaan myyjiä. )

Norsku 9.3.2002 9:26 Joz oon samaa mieltä. Kakkoslevy on hitusen parempi kuin ykkönen. Eivätkä kummatkaan ole musta ihan pahoja! Oikeastaan aika mahtavia!

Norsku 9.3.2002 9:38 On Nummelassa jotain vanhaa Pekkaa ja Sutta kyllä. Levottomastakin sattui jotain tuttua korviin: ennallaan pysyy maailma, samat tuulet puhaltaa

Mari 9.3.2002 15:55 Huhhuh... onpas aika paketti tuo Rannalla. Onneksi tätä ei tartte palauttaa kirjastoon (kuten ekaa Pekka ja Susi-levyä) sillä se olisi jo vähän liian julmaa!
Kyllä niistä uusista kappaleista löytyi tunteita yllättävästi laidasta laitaan. Rivi taivaan ja helvetin välissä on kynä ja paperia aiheutti ehkä parhaat naurut. (Se on totta!) Tai sitten live-Aurinkosade. Ja sitten siellä on yksi kappale ylitse muiden, toivottavasti(?) siihen ei törmää livekeikalla, koska muuten alan varmasti itkeä. Ja Enkeli sai uusia ulottuvuuksia: pihalla oli punanuttuinen tyttö joka teki lumiukkoa ja pihaan jäi hmmm... iso enkelin kuva...
Palaan asiaan kun vene keikkuu vähemmän.

Harry 9.3.2002 16:41 Mä oon teille kateellinen.Meidän kaupungissa on kaks kauppaa josta saa levyjä,ja kummassakaan ei ollut tätä Rannalla julkasua.Käskivät tulla uudestaan ens viikon perjantaina.Oisin lähtenyt lahteen hakemaan,jos ilma olis ollu edes vähän suotusampi.Päivä pilalla! :(

Roux 9.3.2002 18:16 Meidän kaupungissa on kaks kauppaa josta saa levyjä,ja kummassakaan ei ollut tätä Rannalla julkasua.

Tällä hetkellä Rannalla-levyn saa tilattua Internetistä ainakin Populaari.comista. Suora osoite on:
http://populaari.com/haku/index.asp?cat=all&media=4&search=1&criteria=title&
find=Rannalla&Submit=hae&mode=onebyone

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit http://anssikela.wmhost.net

keva 9.3.2002 19:57 Tahtoo sen levyn!=)Ku pääsis jonnekki ihmistenilmoille täältä ja sais sen. Nettikauppaan en luota¨.

´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´

Harry 9.3.2002 21:12 Kiitos Roux!!!!!!! :) :)

Roux 10.3.2002 9:53 Nettikauppaan en luota

No kyllä näihin suuriin suomalaisiin voi luottaa. Esimerkiksi tuo Populaari.com on varmasti luotettava, jos osaa vain käyttää palvelua ja tilata tuotteensa. Yleensähän käyttäjä vain luulee tilanneensa tuotteen, mutta oli vain möhlinyt jossain ja tilaus oli jäänyt omalle koneelle.

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit anssikela.wmhost.net

Petri 10.3.2002 22:57 Toi Rannalla-levy on kyllä vallan mainio. Hyviä biisejä on paljon, tän hetkiset suosikit on Tuulet ja Rosa. Toivottavasti Rosa kuullaan Tavastialla. Ne kaks livebiisiä on myös hyviä, sitä livemateriaalia ois mielellään kuunnellu enemmänkin. Tähtilaulu-video on hauska!

JMN 11.3.2002 14:20 Onhan tuo Rannalla aivan mahtava paketti, huomattavasti antoisampaa kuultavaa kuin itse Nummela! Tietystikkään ei yhtä linjakas kokonaisuus mutta täyttä tavaraa silti. Arvostukseni Anssia kohtaan kasvoi entisestään, etenkin kakkoslevyn kuultuani.

Ensimmäinen levy on kyllä totuuden nimissä aika mitäänsanomatonta kuultavaa. Enkä todellakaan tunne minkäänlaista ihmetystä siitä miksi siitä ei aikanaan tullut mitään myyntitykkiä(1884 myytyä kappaletta). Olen kuunnellut sen levyn nyt kahdesti kokonaan ja useasti sieltä täältä ja edelleenkin ainoat mieleen jääneet laulut Karhun elämään lisäksi ovat Unelmien Laulu ja Talo. Viimeksi mainittukaan ei mikään mahtava teos ole, mutta erottuu kuitenkin muista. (hyvin) vähän svengaavampi kuin muut. Kovin on munatonta meininkiä valtaosaltaan, valitettavasti. Satumaan jousihommat ovat ihan mukavia.

Mutta se toinen levy! Jumalaut, Pekka ja Susihan on ollut aivan mahtava bändi! Unien valtias, Tähtilaulu, hevikappaleet, se yksi Portisheadilta kuulostava balladi jonka nimeä en muista...on huutava vääryys ettei Pekka ja Susi aikanaan saanut enempää arvostusta, se ainoa julkaistu levy ei todellakaan tehnyt oikeutta yhtyeelle! Pro Fide-cover Lähtö lienee kaikkein paras kappale, aivan majesteettinen kerrassaan. Tuli vähän Wigwam tai vastaava 70-luvun proge siitä mieleen...no Pro Fidehän oli progeorkesteri! Villen säveltämä Keltainen Kuu on todellakin Pekan ja Suden paras oma kappale, aivan kuten Anssikin kirjoittaa kansilehdessä. Aevan mahtava, harmi kun yhtye loppui juuri kun noin hyviä lauluja alkoi tulla! Lopussa olevat kolme laulua ovat ihan hyviä, Rosa ehdottomasti paras. Menevätä mussiikkia. Hyvin tuntuisi soitto edelleenkin soivan. Että semmonen kokkoelma. Oisivat kyllä saaneet tehdä sen toisenkin levyn, noilla lauluilla siitä olisi voinut hyvinkin tulla jotain hienoa.

JMN

Roux 13.3.2002 8:49 Joku myy Huuto.netissä Rannalla-levynsä pois, hintavarausta ei näyttäisi olevan ja hinta on 7.5 EUR. Eli aika kannattava ostos, osoite on: http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=1113733

Angelos 14.3.2002 9:38 Rannalla on varsin mainio pakkaus. Yksi pikkuinen asia vain hieman häiritsee, nimittäin Anssin vähättelevät kommentit bookletissa. Esimerkiksi Tuulet-biisi, jonka kohdalla Anssi kirjoittelee hymy suupielessään typeristä heviriffeistä. Tuulethan on ihan perhanan hyvä kappale! Tuota biisiä kuunnellessa tulee ensimmäisenä mieleen suuresti palvomani Soundgarden, ja möyrivä urku tuo mukavasti lisää 70-lukuista sävyä keittoon. Muutenkin useimmat Rannalla-paketin kakkoslevyn biiseistä hakkaavat milloin vain 6-0 Nummela-levyn ohuehkot biisit. (Tässä välissä mainittakoon, että omistan myös Nummelan, ja pidän sitä vieläkin hyvänä levynä, mutta kulutusta se ei kestä).
Rannalla-levystä olisi kyllä saatu vieläkin parempi paketti sen verran mainiota materiaalia jäi vielä julkaisematta, ja toisaalta muutaman biisin olisi voinut jättää julkaisematta.

Anyway: ostakaapa, teinit, hyvä levy! (Siis nimenomaan kakkoslevy. Ykkönen on aika pliisu.)

Harry 15.3.2002 11:50 Vihdoinkin eilen illalla sain käsiini tuon kauan kaivatun Rannalla levyn.Enpä voi paljon muuta sanoa,kuin että toiseksi paras omistamani levy heti Nummelan jälkeen.Vihkosessa Anssi nauraa vaihtuville tyylisuunnille,mutta juuri ne tekee kakkoslevystä niin älyttömän hyvän.Ykköslevyä on sanottu täällä pliisuksi,mutta kyllä mun mielestä esim.Aurinkosade ja Kutsu on ihan sairaan hyviä kappaleita.Kannatti odottaa. :)

JMN 15.3.2002 14:32 Kakkoslevy on todellakin parhautta! Siinä on vaikka mitä, juuri niitä Portishead-balladeja ja heviä ja jotain siltä väliltä. Viimeksi tänä aamuna kuuntelin sen taasen kerran kokonaan, ja koko ajan niistä lauluista löytää uusia ilonaiheita. Yhtään skipattavaa kappaletta sillä levyllä ei ole. Ihmetyttää minuakin tuo kuinka K-LA naureskelee silloisille tekemisilleen, nuohan kakkoslevyn demoilla olevat laulut ovat parhautta!

JMN

carole 15.3.2002 14:33 Tuli vihdoinkin tilattua kyseinen levy..ja sen pitäisi odottaa postiluukussa, jahka pääsen irtautumaan työpaikalta ja vielä kun olen lukenut täällä mielipiteitä kyseisestä levystä odotan mielenkiinnolla minun ja levyni kohtaamista:)

@nna 15.3.2002 18:22 pitääkin ostaa se levy sitten. kuka on kannessa?

Mari 15.3.2002 19:24 Kannessa on Nahkahousumies Stadista
eli joku hieman tutunoloinen mutta silti tuntematon alaston mies, joka seisoo yksin rantavedessä...

Gaucho 16.3.2002 15:05 En tiedä saanko paljastaa, mutta paljastan kuitenkin, että kannessa seikkailee aatamin asussansa yhtyeen kitaristi.

-Jos karhun tunkee sisälleen-

Petri 16.3.2002 15:24 No pitihän se arvata, että kaimahan se siinä kannessa on perseineen!

keva 16.3.2002 21:10 Mut onneks perse on kaunis=)

´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´

sami koponen 17.3.2002 2:36 Joopa joo, sainpa minäkin Rannalla-levyn kuunneltua. Ja onpahan mahtavaa musiikkia!
Ihmettelen, ettei P&S myynyt aikanaan enempää. Jos Nummela oli realistinen, tämä on symbolinen. Biiseissä kuuluu selvästi artistin omat tuntemukset (kuten Karhun elämää), jotka ovat mielestäni mielenkiintoisempia kuin objektiiviset kuvaukset nyky-Suomesta (kuten BMW). Musiikillinen antikin on mukavampi kuin Nummelassa, koska Rannalla on enemmän vauhtia ja duurisointujakin.

Tässä levyssä on enemmän meininkiä ja aatosta kuin myöhemmässä Nummelassa (mitenkään edellistä halventamatta). Jotenkin toivoisin, että seuraavilla levyillä olisi samantyylisiä kappaleita: artistin omia kokemuksia ja tunteita tyylikkääseen symboliikkaan verhottona. Ainaskin Faijan haamu pitää saada jo sille kakkoslevylle, jookos?

Keep up the great work (pitele loistavaa työtä ylhäällä?) Herra Kelan kanssa tapaamme helmikuun lopulla Mikkelin keikalla.

Sami Koponen

sami koponen 17.3.2002 2:45 Nyt kun kerran rupesin kirjoittamaan, niin haluaisin vielä kysäistä noista Rannalla-levyn sanoituksista. Mistähän niitä löytäisi? Kenties tuuppaat ne tänne sivuille kunhan ehdit: ainakaan niitä ei muuallakaan näkynyt.

Ja samaan syyssyyn heitän, että onkohan tämä kunnioittettava artisti koskaan miettinyt runoilijan uraa? Kenties voisit joskus pukata painoon sellaisen ruonokirjankin - päätellen levyjen sanoituksista, kaltaisellasi kaunosielulla olisi kyllä paljonkin kirjoitettavaa.

Sami Koponen

Roux 17.3.2002 9:56 Nyt kun kerran rupesin kirjoittamaan, niin haluaisin vielä kysäistä noista Rannalla-levyn sanoituksista. Mistähän niitä löytäisi?

Osan sanoituksista (eli -94 ilmestynyt platta & Tähtilaulu) olen kirjoitellut tuonne sivuilleni. Eli [url]http://koti.mbnet.fi/~mjuutine/anssikela/discografia.htm[/url].

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit: anssikela.wmhost.net

Anssi Kela 17.3.2002 14:35

Tässä levyssä on enemmän meininkiä ja aatosta kuin myöhemmässä Nummelassa (mitenkään edellistä halventamatta). Jotenkin toivoisin, että seuraavilla levyillä olisi samantyylisiä kappaleita: artistin omia kokemuksia ja tunteita tyylikkääseen symboliikkaan verhottona.

Mielenkiintoista, miten eri tavoin ihmiset kuulevat ja tulkitsevat tekstejä! Tein aikoinani noita symbolisia tekstejä lähinnä peittääkseni sen, ettei minulla ollut mitään sanottavaa... Elämässä ei tietysti koskaan kannata sulkea ovia perässään ja vannoa, ettei koskaan enää tee tiettyjä asioita, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen vihdoinkin löytänyt ääneni tekstintekijänä ja aion jatkaa samalla linjalla. Eli voimakasta symboliikkaa ei ainakaan vähään aikaan ole luvassa - mutta eihän sitä koskaan tiedä jos taas joskus...

Yksi syy kielikuvallisuudesta luopumiseen oli se, etten koskaan kokenut olevani siinä erityisen hyvä. Minulla ei siis ole sinänsä mitään symbolisia tekstejä vastaan, mutta fiilikseni omien tekstieni suhteen oli aina se, että ne kumisivat koreiden sanojen alla tyhjyyttään. Vaikka onhan siellä toki tekstejä, joista olen ihan oikeasti ylpeäkin. Ylpeämpi olen kuitenkin näistä uusista sanoituksistani. Ne jakavat ihmiset voimakkaasti puolesta ja vastaan, mutta ainakin ne ovat minun kuuloisiani ja nousevat esiin muusta tarjonnasta. Joidenkin mielestä ne nousevat esiin hyvyydellään ja joidenkin toisten mielestä huonoudellaan, mutta olen huomannut, että hyvin harva jää kylmäksi. Pekka ja Susi -yhtye ei koskaan herättänyt tällaisia intohimoja.

Mitä tulee laulujeni mollipitoisuuteen: seuraavalle levylle on tiettävästi tulossa myös duuribiisejä!

sami koponen 17.3.2002 22:49 Olen vähintäänkin hämmästynyt! Ettäkö Pekka ja Susi-biisien takana ei ole mitään? Joopa joo. Nyt taitaa arvoisa artisti hämätä. Äkkikatsomalla Karhun elämää, Saarnaaja, Talo, Lähtö (vaikkei oma olekaan), Tähtilaulu, Odotus unohtamatta Unelmien laulua sekä Viimeiset sanat. Näissä on syvyyttä kuin Mariaanien haudassa! Nummela-levyllä samantyylisiä fiilistelyjä on oikeastaan vain Kaksi sisarta, Kaunotar ja basisti, Kissanpäivät ja Nummela.

Mielestäni jokainen kyllä tietää, että nykyhyvinvointi-Suomessa on asiat pyllyllään, ei sitä tarvitse biiseissä kertoa. Mutta että joku tiivistää maailmantuskaa ja ahdistusta vapauttavaksi lauluksi - siinä on jotakin.

Kuitenkin täytyy myöntää, että olet kyllä mahtava artisti, joka tietää mitä tekee. Toivoakseni jatkat samalla uralla mahdollisimman kauan.

Sami Koponen

Sami_ 18.3.2002 22:25 Tämän katoamisesta hyvänä esimerkkinä ottaisin tuon Harhaa-kipaleen. Ensimmäisessä versiossa Kela haahuilee omasta harhaisuudestaan ja ahdistavan todellisuuden pakenemisesta myöhemmin se muuttuu kuvaamaan toisten pakenemista. Minusta tämä on huono siirto.

Ei se, että laulussa kerrotaan asioita joidenkin henkilöiden kautta, tarkoita sitä, etteikö kyseinen laulu voisi kuvata lauluntekijän ajatuksia ja tunteita. Ja toisinpäin: Ei myöskään se, että laulaja laulaa minä-muodossa välttämättä tarkoita sitä, että laulussa esitetyt ajatukset/tunteet olisivat lauluntekijän omia ajatuksia/tunteita.

Samaan syssyyn uskaltaudun väittämään osaa uusista värssyistä jopa materialistisiksi, joilla kosiskellaan vain tylsämielistä yleisöä.

Mitähän kappaleita tarkoitat?

ihmettelen, miten Milla-biisi sopi niin loistavasti tuohon Minä ja Morrison-elokuvaan?

Kai se sopi siihen elokuvaan hyvin siksi, koska se kappale oli tehty kyseistä elokuvaa varten ja pohjautui osittain elokuvan käsikirjoitukseen.

sami koponen 18.3.2002 23:40 En tarkoita, etteikö taiteilija voisi ottaa erilaisia rooleja, joiden kautta viedä tarinaa eteenpäin. Useimmat tarinat ovat tapahtuneet vain laulajan korvien välissä, näin uskon. Mutta tutkaile toki esimerkkiäni: alkuperäinen Harhaa-kappale kuvaa ajatuksia ja tunteita (valitettavasti ei ole tarkkoja sanoja saatavana), laulajanääni valittaa maailman kovuutta ja haluaa käpertyä harhaan.

Myöhemmässä versiossa Huonessaan pimeää/ Jesse yksinään/ peittää korvat käsillään/ hyräilee/ ihan mitä vaan/ kunhan huuto vanhempain/ katoaa/ lyönnit unohtuu/ todellisuus vaihtuu/ harhaan. Tämähän on kuin jostakin ubraanista legendasta tai iltapäivälehdestä! Mielestäni laulu olisi rutosti parempi, jos Kela asettuisi lapsen rooliin ja kuvailisi sitä, miltä tuntuu, kun vanhemmat riitelevät (miten maailma tuntuu halkeavan, miten isän rakkaus muuttuu vihaksi, oma riittämättömyys, piinaava syyllisyys).

Tysämielisillä biiseillä tarkoitin lähinnä hiteiksi muodostuneita BMW:tä, Puistossa-luritusta sekä Millaa. Tottakai ne ovat hienoja, mutta ne eivät tavoita juurikaan mitään sen suurempaa - uudelleenkuunteluarvo lähes nolla tekseissä ei ole monikerroksellisuutta, jota voisi tulkita ja miettiä vielä vuosienkin päästä.

Milla-biisiä puolestaan ihmettelen lähinnä siksi, että olen saanut sen kuvan, että Kelan biisit tulevat jostakin. Hän hioo sanamuotoja kauan ja väsää niitä yön pimeydessä. Tähän liitän vahvan taiteellisuuden, joka tulee syvältä sielusta, koska se pitää tuoda esille - ei siksi, että sillä voisi tehdä rahaa. Mutta pelkäänpä, että minulla on taiteilijan hommista liian ruusuinen kuva...

Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin: lukemattomat kerrat olen saanut uutta potkua elooni juuri näiden Nummela-biisien kautta. Kornia, mutta ne ovat jopa pitäneet päätäni pystyssä, josta SUURKIITOS ANSSI KELALLE. Toivottavasti saan sanoa tuon joskus ihan oikeastikin, ilman koneen välitystä. Kela tekee musiikkia juuri niin kuin haluaa, ja minä arvostan sitä. Halusin vain tuoda esille omia mielipiteitäni ja toiveitani, suokaa anteeksi moinen.

Mörri 19.3.2002 0:27 Tysämielisillä biiseillä tarkoitin lähinnä hiteiksi muodostuneita BMW:tä, Puistossa-luritusta sekä Millaa. Tottakai ne ovat hienoja, mutta ne eivät tavoita juurikaan mitään sen suurempaa - uudelleenkuunteluarvo lähes nolla tekseissä ei ole monikerroksellisuutta, jota voisi tulkita ja miettiä vielä vuosienkin päästä.

Puistossa-biisin kohdalla olen eri mieltä. Siitä biisistä jos jostain löytyy kerroksellisuutta ja elämää suurempia totuuksia. Tarina sinällään on yksinkertainen eikä mikään elämää suurempi tarina, mutta kertosäkeeseen yhdistettynä sanoista löytyy syvällinen ja moniulotteinen sanoma. Myös biisin syntytarina on mielenkiintoinen ja osaltaan selittää biisiä. Ainoa asia joka Puistossa-biisissä häiritsee, on sen hieman yksitoikkoinen melodia.

Mikan faijan BMW:n voima lienee siinä, kuinka erilaiset ihmiset eri elämäntilanteissa samaistuvat biisiin ja sen tunnelmaan. Se aiheuttaa nostalgisia tunteita, haikeutta ja sopii yhteen Nummela-levyn teemaan, nimittäin Anssi kertoo monessa biisissä lapsuuden viattomuuden menettämisestä, aikuistumisesta. Kissanpäivissä teema on hyvin selvästi esillä. Myös Nummela-biisissä muistellaan lapsuuden aikoja, mieleen palaa vuodet parhaimmat.

Kenenpä ei olisi helppo samaistua näihin ajatuksiin. Kuten Anssi on joskus sanonutkin, nuoret pitävät Bemarista, koska heille on nykypäivää lähteä porukalla kylille ajelemaan, vanhemmat taas muistelevat omia nuoruudenreissujaan. Elämä on jatkuvaa kasvamista ja oppimista.

Milla taasen on hieman kevyempi sanoitukseltaan, eikä sovi niin hyvin Nummelan tyyliin. Milla on huolettomampi ja railakkaampi, eikä minunkaan mielestäni sen uudelleenkuunteluarvo ole yhtä kovaa luokkaa kuin useiden muiden Nummela-levyllä olevien biisien. Tuosta mainitsemastani teemasta tämäkään ei kyllä poikkea ja hätkähdyttävän todentuntuinen tapahtumien kuvailu antaa biisille lisää kuuntelukertoja. Milla silloin tällöin radiossa tai mukavana iltana baarissa ei todellakaan laske tunnelmaa!

Mitähän kakkaa sitä taas tuli selitettyä.. no, onneksi olkoon jos jaksoitte lukea.

~Kaaokseni on hallinnassa~

Edited by - Mörri on 19/03/2002 00:28:51

Mörri 19.3.2002 0:38 Ei se, että laulussa kerrotaan asioita joidenkin henkilöiden kautta, tarkoita sitä, etteikö kyseinen laulu voisi kuvata lauluntekijän ajatuksia ja tunteita. Ja toisinpäin: Ei myöskään se, että laulaja laulaa minä-muodossa välttämättä tarkoita sitä, että laulussa esitetyt ajatukset/tunteet olisivat lauluntekijän omia ajatuksia/tunteita.

Aivan näin ja vaikka Anssin nykyinen lauluntekotapa onkin suoraviivaisempaa eikä symbolista kuten ennen, yhtä lailla ne käsittelevät mielestäni samoja asioita. Oikeastaan nykyisestä kerrontatavasta voi usein löytää jopa enemmän tulkinnanvaraa kuin vanhasta symboliikasta. Vaikka Pekka ja Susi -biiseistä pidänkin, ne ovat mielestäni lyhyempikestoisia kuin Anssin nykyiset biisit.

~Kaaokseni on hallinnassa~

Sami_ 19.3.2002 1:22 Mielenkiintoista lukea ajatuksiasi, Sami. Joistakin asioista olen kuitenkin eri mieltä.

Tässä ensin alkuperäisen Harhaa-laulun sanat siinä muodossa kuin Anssi ne tänne foorumille jokin aika sitten laittoi:

HARHAA

Näin
Unta näin
Hetken unta näin
Mutta todellisuus jäi
Nurinpäin
Ja niin takaisin
Uneen halusin
Nyt en
Mitään en
Mitään tunne en
Pyydän kääri minut
Harhaan
Harhaan

Ja liu´un pois
Hiljaa pois
Kauniimpaan
Maailmaan
Kuin unelmaa
Kaikki on
Ja helpompaa
Mutta harhaa vaan
Harhaa vaan

Jään
Sisään jään
Hukun sisään jään
Painun syvempään
Ja en
Mitään en
Mitään tunne en
Onnellinen olen
Sen hetkisen
Hetken kuumeisen
Pyydän kääri minut harhaan
Harhaan
Harhaan

Ja liu´un pois...

Mielestäni Nummela-albumin Harhaa on sisällyksellisempi ja myös sanoituksellisesti parempi kuin Pekan ja Suden versio aiheesta.

Puistossa-laulu ON mielestäni monikerroksellinen laulu, jota antaa aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin. Se on hienosti kirjoitettu tarina kahdesta ihmisestä, mutta halutessaan siinä voi nähdä myös kuvauksen yhteiskunnastamme. Laulusta löytyviä yhteiskunnallisia teemoja ovat muun muassa sukupolvien välinen kuilu, kasvava huumeongelma (luokan priimuksesta tuli heroinisti), median sensaatiohakuisuus, pankkien holtiton lainananto (Laura HAKI ison lainan pankista), ulkoisten arvojen korostaminen, liike-elämän lakien armottomuus jne.

En tiedä, onko Anssilla ollut tällaisia ajatuksia mielessään laulua tehdessään, mutta oivallisen ajankuvan (yhden näkökulman siihen) JA tarinan on siis tullut luoneeksi. Laulussa myös hienosti peilataan ihmiselämän kehitystä ja kohtaloa toisaalta omien valintojen kautta ja toisaalta ajatumisena eri tilanteisiin ympäröivien olosuhteiden vaikutuksesta. Puistossa on myös hyvin elokuvallinen laulu, erityisesti sen viimeinen säkeistö, taitavaa tunnelmanluontia. Lisäksi itse tarina antaa aihetta tulkintoihin, esim. aikoinaanhan keskusteltiin kovasti siitä, että mitä Petelle ja Lauralle tapahtui. Kuolivatko he, joutuivatko vankilaan vai mitä?

Laulun kertosäe tuo lauluun vielä lisäelementin. Se on kuin eräänlainen antiikin tarinoiden tapahtumia kommentoiva jumalkuoro, joka liittää yksilöiden vaiheet ajasta ja paikasta riippumattomiin universaaleihin elämäntotuuksiin ja elämänlakeihin. Lisäksi Puistossa jo pelkkänä sanoituksena tarjoaa runsaasti ainesta sanoitustekniseen analyysiin.

naksu 19.3.2002 12:46 Onko levy jo alkanut myydä, itse näin vain yhden kappaleen viikonlopulla Musiikkinurkassa, mutta ei ollut 20 euroa rahaa niin en voinut ostaa.

Roux 19.3.2002 17:06 Käy helposti niin, että asennoidun etukäteen tekemään taas jotain elämää suurempaa ja yritän käyttää näitä mekanismeja hyväkseni.

Hyvin mahdollista... Hieman offtopic tämä seuraava, mutta eiköhän se ole kaikessa ns. taiteessa vaikeaa tehdä mitään noin vaan. Esimerkiksi itse olen lapsenkengissä oleva graafikko, eikä Internet-sivujen ulkoasu synny ainoastaan jonkun hepun käskystä ja tekemisen tuskasta. Usein se vaan koskee, jos on kauhea kiire ja odottaa tekevänsä jotain uskomattoman hienoa - paineet ovat kovat. Täytyy puhaltaa silloin, kun tuntee olevansa rauhaisassa paikassa ja ajatukset ovat paketissa, sekä mitään tulevaisuuden suunnitelmia ei ole lähimaillakaan.

Laskekaapa muuten, kuinka paljon näiden biisien merkitystä ollaan täälläkin foorumilla puitu. Se on uskomaton määrä, minkä parikymmentä sanoitusta on muuttanut maailmaa...

Onko levy jo alkanut myydä, itse näin vain yhden kappaleen viikonlopulla Musiikkinurkassa, mutta ei ollut 20 euroa rahaa niin en voinut ostaa.

Tästä tuli taas mieleeni, että joko Rannalla-kokoelma on myynyt enemmän, kuin vuonna -94 julkaistu versio?

------------------------------------
(¯`·.†.·¨Rouksi¨·._.·¨·._.·¨·._.·´¯)
Visit: anssikela.wmhost.net

Mari 19.3.2002 19:48 Huhhuh... painavaa asiaa ja paljon.

Aloitan kertomalla keskustelunpätkän ruokalasta: Me aiotaan lähteä Jaakon faijan BMWllä ajelemaan... Ja toinen jatkoi:Eikä mikään ole enää ennallaan... Meinasin sanoa siihen ei enää milloikaan mutta sain pidettyä suuni kiinni. :)

(Lisäys tähän alkuun: älkää hyvät ihmiset tuhlatko aikaanne tämän jutun lukemiseen! :D )

Jos laulu on minä muodossa, se ei todellakaan tarkoita aina sitä että nyt lauluntekijä kertoo itsestään (esim.Milla )) mutta ihmiset kuitenkin ajattelevat niin. Siksi on ehkä helpompaa kirjoittaa asiat tapahtumaan muille, ettei tule mitään vääriä mielleyhtymiä. Toisaalta voi olla helpompaa kirjoittaa omat asiat tapahtumaan jollekin toiselle. Todennäköisesti vähän kumpaakin sopivasti sotkettuna. Kukaan ei lopulta tiedä kenestä puhutaan. Eikä sitä oikeastaan voi määrätä etukäteen mitä kirjoittaa, itselleni ainakin käy melkein aina niin että joutuu ihan muualle kuin mihin oli menossa ja se harmittaa jos alkuperäinen idea oli paljon parempi kuin lopputulos. Joskus harhautuu oikeaan suuntaan. Tai en minä tiedä miten se tapahtuu... mutta jos alkaa analysoimaan millainen lopputuloksen pitäisi olla, ei siitä tule yhtään mitään. Tai jos alkaa miettimään mitä muut tästä ajattelisivat. Sen voi tehdä sitten jälkikäteen ja heivata arvelluttavat jorinansa jonnekin varmaan paikkaan. (Ei mappi Ö:hön.) Joku sanoi (olikohan Tabermann?) että hän kirjoittaa aina itselleen. Ihan mielenkiintoinen näkökulma.

Ja jos puhutaan Pekka ja Susi-teksteistä... ihan ekalla kuuntelukerralla (siitä on muutama kuukausi) ne vaikuttivat turhankin korkealentoisilta. :) Ja jotenkin tuntui kummalta että sama tyyppi oli kirjoittanut MFBMW:n tyyppisiä juttuja nyt myöhemmin. Mutta korkealentoisuus ei ole minulle ollenkaan vieras käsite, ja siksi aloin pitää niistä teksteistä paljon. Ne ovat jotenkin niin... ääh... jotenkin vaan osaan hyvin kuvitella että nuorelta tekstintekijältä (epätoivoiselta?) tulee helposti tuollaisia juttuja. En sitten tiedä oliko siinä minkä verran sitä kuuluisaa Pekan ja Suden vaikutusta josta Anssi halusi päästä irti bändin hajottua. (Mitä se edes oli??)
Nojoo... siis pointtini ole (kai!) se että (hukkasin sen jo moneen kertaan) P&S tekstit eivät todellakaan ole surkeita.
Ja Anssi muistaakseni väitit jossain että mielestäsi ne P&S tekstit ovat kovin tyhjyyttään kumisevia. Enpä sanoisi niin. Ja jos kuvittelit että ne ovat tyhjyyttään kumisevia niin onnittelut, sillä silloin onnistut alitajuisesti siinä mitä jotkut toiset yrittävät kaikin voimin saada paperille. (En puhu itsestäni, kts.viestin alkuosa. hehheh) Tässä maailmassa on niin surkeita tekstejä että itku meinaa tulla! Siinä joukossa Pekan ja Suden ei tarvitse hävetä hetkeäkään!

Ohhoh... sarjassamme: mitä olenkaan kirjoittanut?
Rähmän rähmä... minun kun piti kertoa siitä millainen oli Rannalla levy 2:n eka kuuntelukerta. Ei auta kuin kertoa siitä huomenna. :)

Sami_ 19.3.2002 20:58 Edellä olevien kirjoitusten synnyttämiä retorisia kysymyksiä:

Onko arvokkaampaa kirjoittaa lauluissa omista sisäisistä tuntemuksistaan kuin yrittää eritellä muiden elämää tai ympäröivää maailmaa?

Pitääkö laulussa ylipäänsä olla ”sisältöä” (ihmisen sielunelämän luotausta, yhteiskunnallista kommentointia tms.)? Onko tuollainen laulu laadullisesti parempi kuin laulu, jossa ei ole ”sisältöä” (esim. yksinkertainen rakkauslaulu)?

Onko laulu sitä parempi, mitä monikerroksisempiin tulkintoihin se antaa mahdollisuuksia vai onko yksinkertaisuus poikaa? Onko taitavin lauluntekijä se, joka mahdollisimman vähistä aineksista luo mahdollisimman monipuolisen lopputuloksen?

Entä mitä, jos joku näkee jonkin laulun sanoituksessa sellaista, jota laulun tekijä ei ole siihen tarkoittanut tai edes halua siinä sellaista nähtävän? Ylianalysointia? Mutta onko se osoitus laulun kätketystä potentiaalista vai vain osoitus laulun kuulijan liian vilkkaasta mielikuvituksesta?

Ovatko symboliset sanoitukset lähtökohtaisesti huonompia kuin ”realistiset” sanoitukset? Kumisevatko symboliset sanoitukset aina sisällöllistä tyhjyyttään? Vai ovatko realistiset sanoitukset monine yksityiskohtineen vain helppo keino kirjoittaa näennäisesti sisällyksellistä tekstiä?

Jos haluaa päästä ”sisälle” johonkin lauluun (esim. ymmärtää sen, mitä Karhun elämää –laulu käsittelee), onko parempi yrittää miettimällä miettiä sanojen merkitystä vai vain antaa ajan kulua ja antaa laulun itsestään avautua, jos on avautuakseen?

Pitäisikö lauluja edes sen kummemmin yrittää analysoida? Meneekä laulu pilalle, jos sitä alkaa liikaa älyllisesti miettimään? Olisiko parempi säilyttää laulujen kokeminen vain tunnetasolla ilman, että rupeaa sen enempää miettimään niiden mahdollisia syvällisempiä merkityksiä?

Entä onko artistille vaarallista, jos hänen laulujaan ruvetaan liikaa analysoimaan ja löytämään niistä mitä erilaisimpia merkityksiä ja tulkintamahdollisuuksia? Uhkaako silloin kipsiin meno? Entä jos artisti rupeaa itse selittämään laulujaan? Katoaako niistä silloin magia, tuleeko niistä latteaa ja arkipäiväistä metritavaraa?

Vastaus edellä oleviin kysymyksiin: en minä ainakaan tiedä.

Loppukommentti:
” Miten oot keksiny tollasii sanoja biiseihisi? Ja kuvittelitko koskaan et noin mitään sanomattomilla sanoilla voi tehdä vaikutuksen jengiin. Älytöntä, sori nyt vaan, paskaa noi sun sanat on mun mielestä,en tajuu ihmisii jotka pitää niistä. Nehän on kuin joku vaan jauhais skeidaa vaik työpaikalla tyyliin et Pete vääntää mutterii, vaikka ei käytä glitterii ja nyt tippu mutteri mut blaa, blaa, blaa... ”
Joona 24.07.2001 (Anssin kysymys/vastaus-palstalta)

sami koponen 19.3.2002 23:06 No mutta, syntyipäs tänne kiivasta polemiikkia! Minun mielestäni taiteiljan tulee kuvata omia tuntemuksiaan objektiivisia tositarinoita löytyy iltapäivälehdistäkin. Minusta taiteen tekeminen on juuri sitä, että kirjoittaa siitä, mitä tuntee sisällään. Ja jos homma onnistuu, moni muukin voi sanoa tuntevansa samoin ja siten käsitellä tunteitaan tämän taideteoksen kannalta.

BMW ja Puistossa toki ovat yhteiskunnallisia kannaottoja, puhuvat vastuusta, huonosta tuurista, rahan ja alkoholin turmelevasta vaikutuksesta, relativismista ja paljosta muusta. Mutta kun tämän kaiken (maallisen) löytää yhdellä kuuntelukerralla! Verratkaapa vaikka Saarnaajan teksteihin:

Seison näyttämöllä ihmiset mua kuulee
Kolmeen sointuun mahtumaan saan totuuden
Silloin korkeuksista katkerasti tuulee
Luurangot torneistaan käy jälleen hyökkäykseen

Mitä ovat nämä luurangot? Miksi he ovat torneissaan? Miksi he suuttuvat totuudesta? Onko hyökkäys vaarallinen? Mikä totuus mahtuu kolmeen sointuun? Mikä on tämä katkera tuuli?

Ja niin
Mikäli oikein
Itsestäni teen jokerin

Niin kiitän
Ja ruusuja niitän
Kun narrina jään
Historiaan

Siis jos tekee itsestään jokerin, saa kunniaa - mutta jää historiaan pellenä. Mitä ihmettä? Onko kunnia pahasta? Pitäisi meidän kapinoida, kertoa totuus sen sijaan että miellytämme massoja? Onko yhteiskuntaan alistuminen narriutta? Onko totuus maallista mammonaa parempi? Vai mitä tässä tarkoitetaan?

Tällaista voi miettiä viikkotolkulla. Tätä ei artisti ole itse kalunnut loppuun, vaan tarjoaa pohjan omille mietinnöille. Tästä minä tykkään. Toinen samanmallinen loistobiisi on tuo Sininen tuuli. (muitakin löytyy, ja useita)

Totuuden alastoman puemme vaatteisiin
Itsemme kokoisiin
Tuuli kuljettaa
Kohti historiaa
(...)
Kun tuhannet vuodet kulkee etsien
Planeetta vastauksiin hukkuen

Tässä on jotakin mielenkiintoisaa, jota jaksaa pohtia pitempään. Jokainen Amerikan kapinaa ihannoiva nuori osaa kyllä sanoa, että nyky-Suomi on pyllyllään, mutta siihen se aivotoiminta lakkaakin. Sellaiset suuremmat asiat kuten esim. totuus tai rakkaus (vrt. Kyy) eivät enää ole laulujen aiheena - lieneekö kuulijakunnasta tullut liian typerää?

-----

Nyt kuitenkin tahdon lopettaa näiden laulujen riipímisen: jokainen etsiköön tahollaan ja löytäköön omat juttunsa. Minä pidän enemmän runoista ja minulle laulussa tärkeintä onkin sanat - musiikki on vain jonkinlaista täytettä. Minusta Rannalla-kokoelma on hieno ja täydentää mukavasti Nummela-levyä. Parastahan tässä kaikessa on, että Kela-biisien kokonaismäärä loikkasi pariin tusinaan: nyt voi kuunnella hevi-Kelaa, maanis-Kelaa, yhteiskuntakriitikko-Kelaa, etsijä-Kelaa, kaipaaja-Kelaa, tunteentulkitsija-Kelaa jne.

Mikkeli hiljenee ja kumartaa kohti mestari Kelaa. Kiitos ja aamen.

Anssi Kela 19.3.2002 23:23
Viralliset vastaukset retorisiin kysymyksiin:

(Tämä on muuten ollut hienoa keskustelua - ainakin ennen tätä vastaustani, joka tulee vesittämään kaiken!)

Onko arvokkaampaa kirjoittaa lauluissa omista sisäisistä tuntemuksistaan kuin yrittää eritellä muiden elämää tai ympäröivää maailmaa?

Ei. Lopputulos määrittelee teoksen arvon, ei aihepiiri.

Pitääkö laulussa ylipäänsä olla ”sisältöä” (ihmisen sielunelämän luotausta, yhteiskunnallista kommentointia tms.)? Onko tuollainen laulu laadullisesti parempi kuin laulu, jossa ei ole ”sisältöä” (esim. yksinkertainen rakkauslaulu)?

Sisältö on ihan kiva plussa, mutta monasti poptaide on nerokkaimmillaan silloin kun se on täysin aivotonta ja näennäisen kertakäyttöistä rihkamaa.

Onko laulu sitä parempi, mitä monikerroksisempiin tulkintoihin se antaa mahdollisuuksia vai onko yksinkertaisuus poikaa? Onko taitavin lauluntekijä se, joka mahdollisimman vähistä aineksista luo mahdollisimman monipuolisen lopputuloksen?

Periaatteessa kyllä, mutta nämähän ovat puhtaasti makuasioita. On myös progemusiikin ystäviä.

Entä mitä, jos joku näkee jonkin laulun sanoituksessa sellaista, jota laulun tekijä ei ole siihen tarkoittanut tai edes halua siinä sellaista nähtävän? Ylianalysointia? Mutta onko se osoitus laulun kätketystä potentiaalista vai vain osoitus laulun kuulijan liian vilkkaasta mielikuvituksesta?

Veikkaan jälkimmäistä. -)

Olen myös sitä mieltä, että kuulijan persoonallinen tulkinta on aina oikea. Jos joku kuulee minun biiseissäni asioita, joiden olemassaolosta en itse tiennyt mitään, niin minkäs minä sille voin - silloinhan ne ovat siellä. Voin tietysti paljastaa oman versioni tapahtumista ja mitä olen laulua tehdessäni ajatellut, mutta se tuskin muuttaa kuulijan tulkintaa miksikään eikä illuusion rikkominen tavallisesti palvele kenenkään tarkoitusta.

Ovatko symboliset sanoitukset lähtökohtaisesti huonompia kuin ”realistiset” sanoitukset? Kumisevatko symboliset sanoitukset aina sisällöllistä tyhjyyttään? Vai ovatko realistiset sanoitukset monine yksityiskohtineen vain helppo keino kirjoittaa näennäisesti sisällyksellistä tekstiä?

On olemassa hyviä symbolisia tekstejä ja huonoja symbolisia tekstejä. On myös olemassa hyviä realistisia tekstejä ja huonoja realistisia tekstejä.

Jos haluaa päästä ”sisälle” johonkin lauluun (esim. ymmärtää sen, mitä Karhun elämää –laulu käsittelee), onko parempi yrittää miettimällä miettiä sanojen merkitystä vai vain antaa ajan kulua ja antaa laulun itsestään avautua, jos on avautuakseen?

Kukin taaplaa tyylillään. Itse olen aina pitänyt yksinkertaisista asioista. Pidän siitä, että ymmärrän asiat kerralla - liiallinen miettiminen sattuu aivoihin...

Entä onko artistille vaarallista, jos hänen laulujaan ruvetaan liikaa analysoimaan ja löytämään niistä mitä erilaisimpia merkityksiä ja tulkintamahdollisuuksia? Uhkaako silloin kipsiin meno? Entä jos artisti rupeaa itse selittämään laulujaan? Katoaako niistä silloin magia, tuleeko niistä latteaa ja arkipäiväistä metritavaraa?

Minun puolestani biisejäni saa analysoida vaikka niin paljon, ettei veri kierrä. Mielestäni vaarallisempaa on se jos artisti itse asettaa rajat kappaleiden oikealle tulkinnalle. Biisien pitää antaa elää omaa elämäänsä.

Mörri 20.3.2002 10:10 Tämä on muuten ollut hienoa keskustelua - ainakin ennen tätä vastaustani, joka tulee vesittämään kaiken!

Niin, tuo vastaus tosiaan vesitti, mutta ei sentään kaikkea. Mä en vieläkään suostu uskomaan että biisit olisivat niin suoraviivaisia kuin tuon vastauksen pohjalta pitäisi uskoa. Biisit muodostuvat tarkkaan valituista sanoista ja niitä on parhaimmillaan pyöritelty mielessä ja alitajunnassa kuukausia, ehkä jopa vuosia. Biisit heijastavat siten biisintekijän arvoja ja elämäntilannetta, hänen sillä hetkellä mielessä työstämiään asioita. Lisänä musiikilliset tehosteet jotka kuullaan sanojen tehostajana ja voivat muuttaa hieman sanojen merkitystäkin. Täten biisit kertovat suuremmista asioista kuin heti ensikuulemalla saattaa huomata. Tai sitten mulla on liian vilkas mielikuvitus.

Pitänee vielä lisätä, että onhan niitä aivottomiakin biisejä (joita en tässä viestissä tarkoittanut) olemassa tyyliin peppu heiluu ja on kivaa tai lallalaa I love U lalalalalaaa jotka saattavat kuulostaa ihan kivalta mutta kun sellaisen biisin on kuullut 3 kertaa, evvk.

~Kaaokseni on hallinnassa~

Edited by - Mörri on 20/03/2002 10:12:19

naksu 20.3.2002 12:04 Monet aika yksinkertaiset jutut ovat hyviä.

On olemassa myös monikerroksellisia juttuja kuten esimerkiksi lasten piirretty Alfred J Kwak, jossa on taso lapselle ja aikuiselle, sameten kuin lapsille luettava aikuisten kirja nimeltään Nalle Puh, joka on filosofinen teos.

Musiikissa ei mielstäni ratkaise onko se heviä, progea, punkkia vaan miltä se muusta kuulostaa.

Olen huomannut että kun maailman parhaat soittajat yriittää liikaa yhdessä, jälki on useimmiten omahyväistä ja thjänpäiväistä.

Analysoin kerran hitti Biisiä Men at Work, Down under, josta pidin, ennenkuin formaattiradiot soittivat sen piloille. Se on keskinkertaisesti laulettu, soitettu, säveletty ja sanoitettu, netistä löytyy sanat, mutta lopputulos on jostain syystä täyttä timanttia !

Anssi Kela 20.3.2002 13:55

Mä en vieläkään suostu uskomaan että biisit olisivat niin suoraviivaisia kuin tuon vastauksen pohjalta pitäisi uskoa. Biisit muodostuvat tarkkaan valituista sanoista ja niitä on parhaimmillaan pyöritelty mielessä ja alitajunnassa kuukausia, ehkä jopa vuosia.

Tämäkin on tietysti totta - ainakin omassa tapauksessani. Eivät ne biisini tietenkään ole mitään roiskaisuja en suolla paperille ensimmäisenä mieleeni tulevia sanoja mitään sen kummemmin miettimättä. Kyllähän minä puntaroin sanojani hyvinkin tarkkaan ja pitkiä aikoja, mutta siitäkin huolimatta niihin tuntuu kuulijoiden mielestä usein kätkeytyvän asioita ja teemoja, joita en ollut itse lainkaan tullut ajatelleeksi. Sanat ovat hassuja!

Anssi Kela 20.3.2002 14:04
Mikäli edellinen kirjoitukseni tuntui olevan ristiriidassa aiemmin sanomani kanssa, niin tähdennettäköön vielä, että ajattelen siis biisiä kirjoittaessani hyvin tarkkaan yksittäisiä sanoja ja niiden välittämiä mielikuvia ja tunnelmia. Ajattelen myös tarinan kaarta, hahmoja ja heidän tekojensa oikeutusta. Pyrin kuitenkin toimimaan fiilispohjalta siinä mielessä, etten ajattele sitä yhtä laulua suurempia kokonaisuuksia. En esimerkiksi ajattele kappaleen mahdollista hittipotentiaalia tai sitä sopiiko se tulevaan albumikokonaisuuteen. Nuo asiat kuuluvat kategoriaan sen ajan murheet.

Ainakin yritän olla ajattelematta noita juttuja...

jykke 20.3.2002 15:13 No hyvä, että edes jotain siltä väliltä.

pikkukylän tyttö 20.3.2002 19:40 Odotus on ohi, syntymäpäivä koitti ja sain viimeinkin puheena olleen levyn kouraani! Ja olen tyytyväinen! Levy(i)stä riittää nakerreltavaa pitkäksi aikaa. (siis noin kuvaannollisesti, en harrasta mitään kummallisia ruokavalioita...)
Levyn ulkoasu on minusta aika tyylikäs, tosin nahkahousumies stadista sai vanhempien suunnasta kummeksuvia katseita osakseen.. Mutta Anssille ja Pekan ja Suden muille jätkille kiitokset hyvästä kokoelmasta.

Nuoruus on vika, joka korjaantuu vuosien myötä.

Laura H 20.3.2002 21:12 Onnea, Hely!!!=)

pikkukylän tyttö 20.3.2002 21:15 Kiitosta vaan, Lauha. Vai oisko Hanne parempi? heh...

Nuoruus on vika, joka korjaantuu vuosien myötä.

Laura H 20.3.2002 21:18 Ei, mä tykkään eniten Arhipasta...

sami koponen 20.3.2002 23:26 Taitaa olla jokseenkin tylsää ja turhaa, mutta mitenkäs jos listaisitte omat Kela-suosikkinne? Pari kolme parasta biisiä tältä uusvanhalta tupla-albumilta - nokei, saa ottaa Nummelalta ja keikoiltakin. Perustelut eivät muuten varmaan olisi pahitteeksi...

Röyhkeänä nuorenamiehenä avaan biisilistan juuri niillä, jotka ovat mieleisimpiäni juuri NYT:

1. Saarnaaja (ehdottoman syvällinen ja totuudellinen biisi)
2. Sininen tuuli (etsin tähän edelleen sanoituksia, mutta silti mielenkiintoinen totuuskuvioineen ja mysteerisine tuulineen)
3. Talo (minulla on oma erikoinen tulkintani siitä, miten talo rakennetaan järven jäälle)

~Totuus on~

Anssi Kela 21.3.2002 0:35

Viimeiset löydökseni olivat Tuulet ja Uni-Jukka... en voinut käsittää miksi ne muka olivat niin hauskoja?

Ehkä kyse olikin hieman sisäsiittoisesta huumorista, mutta alunperin esim. Uni-Jukan ultraraskas lopuke oli vitsi, emmekä missään vaiheessa soittaneet sitä kovin vakavissamme. Alleviivasimme asiaa vielä liittämällä ko. osan alkuun windchimesit, joita on tavallisesti totuttu kuulemaan vain imelimpien balladien yhteydessä. Heko, heko...

Nuo hevibiisimme olivat kaikki hieman kieli poskessa tehtyjä - mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö ne toimisi kybällä!

sami koponen 22.3.2002 0:27 Jäipä tämä P&S-biisigallup vähäiseksi. Nojaa, onko sekään keneltäkään pois. Länsi-Savossa muuten arvosteltiin tämä kyseinen levy, ja se keräsi jopa neljä (4) tähteä! Tosin pisteet tulivat koreista ulkokuorista ja kivasta fläppivihkosta - musiikkia ei kriitikko Mehtälä osannut arvostaa.

Tähän samaan syyssyyn vielä tuuppaan senkin, että hra Kela on muuten tosi kova jäppinen. Kunnioitan ja arvostan suuresti sitä, ettei artistin tarvitse turvautua huumausaineisiin lauluja synnyttäessään, ettei tämä ole mikään kiihkoisänmaallinen, ja että tämä itse tekee kaiken musiikkinsa: sanoitukset, sävellykset ja sovitukset - ja sitten vielä soittaa itse kaikkia soittimia! Ja ennenkaikkea sitä, että mies pysyy edelleen vaatimattomana, vaikka voisi täysin oikeutetusti tuuletella kainaloitaan. Unohtamatta tietenkään uskonnollisuutta, jota Nummela-levyllä on turhan vähän (kenties sitä taas uusista biiseistä löytyy, kuten Pekka ja Susi -aikoina).

Anssi Kela, olette hyvin lähellä täydellistä artistia!

~Totuus on~

JMN 27.3.2002 17:10 Uusimmassa Rumbassa(siinä jossa on Kaarle Viikatteen lärvi kannessa) oli Pekan ja Suden Rannalla-kokoelman arvostelu. Ei kriitikkosetä oikein tainnut digata siitä, yhden tähden antoi ja lopuksi totesi että tässäpä Samuli Knuutille lisää inspiraatiota niihin Vihaan Anssi Kelaa-kolumneihin.

JMN

Gaucho 27.3.2002 17:23 En tiedä, onko aiheeseen jo takerruttu, mutta esitän julkean väitteen: Alkuperäinen Harhaa on (selkeine sanoituksineenkin) huomattavasti parempi kuin Nummela-versio.

-Jos karhun tunkee sisälleen-

ePpE 27.3.2002 17:49 Itse en ole alkuperäistä kuullut mutta eräs kaverini sanoi
samaa ku sä... Et täytyy tossa sun väitöksessäs olla jotain
perää... =P

---We Use The Pain, For Our Fantasies---

JMN 27.3.2002 17:52 Olen samaa mieltä minäkin. Anssi itse on halveerannut alkup. version sanoja jotka eivät kerro oikeastaan mistään. No, minulle sanat eivät koskaan ole olleet yhtä tärkeitä kuin musiikki, sitäpaitsi ei ne alkup. sanatkaan mitkään huonot ole...siinä Pekan Ja Suden versiossa on jotenkin psykoottisempi tunnelma?

JMN

naksu 28.3.2002 10:16 Kuten toisaalla totesin pidän kakkos-CD:stä enemmän. Tähtilaulu tuo mieleen jostain syystä, en tiedä miksi, Eppujen Studio Etanan tai jotkut muut biisit. Pro Fide juttu on myös hyvä. Ykkös CD:llä pidän enemmän Karhun elämä levy versiosta kuin akustisesta versiosta, nykyisestä Keikkaversiosta pidän eniten.

Olen samaa mieltä kuin Anssi Kela levyvihossa, että ykkös-CD:tä vaivaa ehkä jännitys, on soitettu ja laulettu ehkä hampaat irvessä. Mutta esim. Saarnaaja on hyvä biisi, ja Karhun elämää.

Tokalla CD:llä on vapautuneempaa, ja pidän esim. Tähtilaulusta kovastikin.

JMN 2.4.2002 8:44
Mites se on tuo Rannalla-levy käyny kaupaks? Onko se etes pistäytynyt listalla?

JMN

naksu 2.4.2002 13:05 Tähtilaulu videolla:

Kenen on silmälasit jotka kiertävät?

Kuka on mäyräkoira, onko Musti-setä ?

Anssi Kela 2.4.2002 14:22
Rannalla -levy on käynyt todella heikosti kaupaksi. En tietenkään odottanutkaan mitään megamyyntiä (itse asiassa toivoinkin hartaasti, ettei levy myisi liikaa), mutta on kieltämättä hiukan yllättävää, ettei levy ole kertaakaan mahtunut edes TOP40 -listalle. Tämä kun on vielä sitä aikaa vuodesta, jolloin levyjä ei myydä paljon, joten pienelläkin myynnillä pääsee helposti listalle. No, Pekan ja Suden ollessa kyseessä tällaisiin myynteihin on jo tottunut!

Ne Tähtilaulu -rillit olivat muistaakseni jonkinlaiset muoviset leikkilasit.

JMN 2.4.2002 14:52 Sääli, mutta kaipa tuo kokoelma on silti aika onnellinen loppu Pekalle Ja Sudelle? Sieltähän ne laulut saa ihmiset kuullakseen jos haluavat. Eivätpä tiedä mitä menettävät, on kumminkin paras kuulemani levy todella, todella pitkään aikaan. Siis se toinen levy.

Mutta, asiasta kolmanteen, enpä ole tuota levyä nähnyt mainostettavan juuri missään, enkä etenkään Anssin nimellä(jos tuota anssikela.comiin tullessa silmille hyppäävää mainosta ei lasketa). Että liekkö tuo niin kummakaan sitten. Itseasiassa moni tuntemani ihminen on ihan yllättynyt että jaa tämmönenkinkö levy on olemassa kun ovat minun kappaleeni Rannalla-levyä huomanneet.

JMN

Anssi Kela 2.4.2002 17:34
Täytyy myös muistaa, että koko Rannalla -levyn julkaisun tarkoituksenahan oli vain saattaa Pekka ja Susi -materiaali tarjolle niille, joita se kiinnostaa. Nyt se löytyy kauppojen hyllyiltä, eli mission completed. Ostakoon ken haluaa.

ePpE 3.4.2002 20:41 quote:
Nyt se löytyy kauppojen hyllyiltä, eli mission completed. Ostakoon ken haluaa.

vau, käänteistä psykologiaa!!! lisää myyntiä! ei kai...
olihan toi albumi odotettu levy. kiitos että ootte
viittiny sen tehä!!!

---We Use The Pain, For Our Fantasies---

Petri 3.4.2002 22:50 Tässä tulee Tähtilaulun sanat:

TÄHTILAULU
(säv. ja san. Anssi Kela)

Sain ystävältä tähtien takaa
Viestin joka täytyy jakaa
Kanssa koko maailman

Hän kirjoitti sen ohrapeltoon
Kuvioina joissa kertoo
Tulevansa pian tapaamaan

Vein matkalaukun kadunkulmaan
Nousin sille julistamaan
Ihmisille ilosanomaa

Kerroin kaukaisista galakseista
Avaruuden sankareista
En saanut ketään uskomaan

Päässä valovuosien
Lähestyy hän tanssien
Tähtilaulu huulillaan
Vain sana aseenaan

Tule hakemaan minut pois
Olen kyllästynyt maailmaan
Tahdon kanssas lentää
Tule hakemaan minut pois
Ota mukaan, kerro salaisuus
Missä loppuu avaruus

Hän Siriuksen jälkeen
Auringosta suuntaa länteen
Maa on kolmas kivi siitä lukien

Täällä ystävääni avaruuden
Oottanut oon ikuisuuden
Nähden merkit taivaiden

Päässä valovuosien
Lähestyy hän tanssien
Tähtilaulu huulillaan
Vain sana aseenaan

Tule hakemaan minut pois
Olen kyllästynyt maailmaan
Tahdon kanssas lentää
Tule hakemaan minut pois
Ota mukaan, kerro salaisuus
Missä loppuu avaruus

Huomenna tähdissä tanssin
Ja kesytän komeetan
Kuusta nähtynä maa on kaunis
Mutta palaa en takaisin

Kuusta nähtynä maa on kauniimpi
Kuin maasta nähtynä kuu

jykke 3.4.2002 22:56 Kiinnostivatko/kiinnostavatko Anssia viljapeltokuviot erityisesti? Olet nimittäin ehkä ainut, joka on tehnyt aiheesta laulun.

Pomona 4.4.2002 6:20 Kiitti Petri, arvostan suuresti. :) *tips hat*

touho 5.4.2002 20:20 NYt on korjailtu tämäkin seedee kotiin. CD2 huomattavasti parempi. Mielestäni..

...tule hakemaan minut pois...

Laura H 6.4.2002 17:08 Mä käyn aina levykaupassa kattomassa Rannalla- levyä, tänään viimeks. Ei vaan ollut rahaa tarpeeksi mukana...snif...

Hanna Salmela 7.4.2002 15:17 MOI!! SÄ OOT PARAS!!!! MULLA ON SUN CD. ONKO SULLA KOIRAA MULLA ON.
MIKÄ ON SUN LEMPIVÄRI?? MUN ON SININEN.... MONTA VUOTTA NÄÄ OOT??
MÄÄ OON YHEKSÄN....
HANNA SALMELA
ALATIE 5B
93100 PUDASJÄRVI

Hanna Salmela

Mörri 7.4.2002 15:25 Katsoppas Hanna tuo foorumin UKK - usein kysytyt kysymykset! Saat sen näkyviin painamalla Kaikki foorumit

~Kaaokseni on hallinnassa~

Roux 7.4.2002 15:41 Again off-topic... Huuto.netissä olisi myynnissä Tähtilaulu-sinkku, hintakin on varsin korkea koska näitä ei joka pojalla ole. Osoite on http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=1207554

...........................................
roukz at anssikela.wmhost.net

naksu 9.4.2002 12:22 Vähän kommetteja keskusteluun:

- Itsekin hiukan petyin alussa odotuksiini, mutta enemmän kuunneltuna on Rannalla on parempi levy kun alussa luuli

- Rytmipuoli on aika laimeaa, vaikka Ville nykyään paukuttaa tosi lioistavasti

- Laulut on mielestäni aika hevisointisia ja kitarasoolojakin kuullaan

- Eikö se viljapeltojuttu ollut jossain näiden ufo-tutkijoiden kirjoissa tutkittuna tietona...

- Aika monessa Eppujen biisissä mm. Coctail Barin Ripa Rapasta alkaen on näitä teemoja viljelty, mutta viljapeltojen salaisia kuvioita ei olla näin analyyttisesti tarkasteltu

Mari 11.4.2002 19:42 Hyvä Pekan ja Suden paljasjalkainen ja vaaleahiuksinen basisti-laulaja, jos vaikka sattuisit tänne niin voisitko vilkaista löytyykö muistin kätköistä jotain jolla voisi täydentää seuraavaa tarinaa.

Pekka ja Susi eksyi keikalle Kuopioon noin _ kertaa 199_ ___kuussa (joulukuussa 1994?). Keikkapaikkana oli ____ joka oli ratketa väenpaljoudesta. Kuitenkin suurin keikkaamme seurannut väkijoukko oli ____ssa, ehkä jopa _000 ihmistä, tämä johtui todennäköisesti __________. Me tietysti otimme tilanteesta kaiken irti __________. Yleisömme oli lähinnä kiinnostunut kuulemaan Karhun Elämää, mutta mielestäni livenä toimivat myös/paremmin _______________. Muinaisesta Härmäpop93-keikasta muistuu mieleen lähinnä __________________. Niille jotka eivät sattuneista syistä onnistuneet näkemään maailman ehdottomasti parasta bändiä livenä, voin kertoa että _______________

Iso kiitos ja kumarrus! :)

Pitää kehua vielä niitä teidän kotisivuja... en muista nähneeni hauskempia millään bändillä! Ostin uuden levynne ja luulen että bändillänne on yksi uusi fani. (HUUUH-pelottavaa?!?)
T: sinikarvaisen sinkun onnellinen omistaja

jykke 11.4.2002 22:36 Nyt kun on enemmän tullut Rannalla-levyä kuunneltua, niiin voi antaa jonkinlaisia kommentteja. Ennen levyn ostamista olin kuullut ainoastaan Karhun elämää ja se on edelleen suosikki, joskin levyltä löytyi muitakin erinomaisia kappaleita.

Parhaiten jäivät mieleen Tähtilaulu, Viimeiset sanat ja Lähtö. Muitakin hyviä oli, mutta ne eivät olleet yhtä mieleenjääviä.
Levyllä oli myös kappaleita, joista en pitänyt ollenkaan. 30 kappaleen levyllä tämä on tietenkin jopa melkein varmaa.

Kokonaisuutena levy oli mielestäni hyvä. Sitä huvittaa kuunnella edelleen, vaikka aika monta kertaa on tullut jo läpi kuunneltuakin.

Mörri 12.4.2002 0:36 Juu mäkin olen vihdoin ehtinyt hieman sulatella tuota kakkoslevyä ja olen juuri pääsemässä sen ytimeen. Heti kun parin kuuntelukerran jälkeen pääsin eroon kulttuurishokista, joka seurasi tyylillisistä seikoista (lähinnä tyylin vaihteluista), aloin pitää biiseistä. Sieltä ne aukesivat yksi kerrallaan paljastaen nerokkuutensa. Osa biiseistä on aivan klassikkokamaa, osa muuten vaan hyviä. Lähtö, Keltainen kuu ja ehdottoman hittipotentiaalin omaava Rosa. Lisäksi Tähtilaulu ja Kulkuri kolahtavat näin alkuun aika rankasti. Bemari- ja Murhaballadi-fanaatikkona en myöskään voinut olla huomioimatta Kyytä joka oli yllättävän hyvä. Äh, tässähän voisi vaikka luetella nuo kaikki kappaleet.

Hmm. Tiivistettynä: tämähän on ihan törkeän hyvä! Kyllä P&S:ltä näytti potentiaalia löytyvän, oma tyyli vain hieman hakusessa. Mikä sitten liekään syy, ettei tuota yhteistä säveltä sitten löytynyt.

~Kaaokseni on hallinnassa~

Anssi Kela 12.4.2002 1:18
Pekka ja Susi eksyi keikalle Kuopioon noin _ kertaa 199_ ___kuussa (joulukuussa 1994?). Keikkapaikkana oli ____ joka oli ratketa väenpaljoudesta. Kuitenkin suurin keikkaamme seurannut väkijoukko oli ____ssa, ehkä jopa _000 ihmistä, tämä johtui todennäköisesti __________. Me tietysti otimme tilanteesta kaiken irti __________. Yleisömme oli lähinnä kiinnostunut kuulemaan Karhun Elämää, mutta mielestäni livenä toimivat myös/paremmin _______________. Muinaisesta Härmäpop93-keikasta muistuu mieleen lähinnä __________________. Niille jotka eivät sattuneista syistä onnistuneet näkemään maailman ehdottomasti parasta bändiä livenä, voin kertoa että _______________

Täytyy myöntää, että ylläoleva viesti on melko kryptinen, enkä oikein tiedä mitä asioita tässä haetaan. Sen verran kuitenkin osaan sanoa, että Pekka ja Susi esiintyi Kuopion talousalueella ainakin seuraavasti:

31.12.1994 Kummisetä
27.04.1995 Henry´s Pub
16.09.1995 Yliopiston campus
16.09.1995 Kuopio-halli
30.04.1997 Vanha Satama (oli muuten yhtyeen neljänneksi viimeinen keikka!)

Anssi Kela 12.4.2002 1:27

Kyllä P&S:ltä näytti potentiaalia löytyvän, oma tyyli vain hieman hakusessa. Mikä sitten liekään syy, ettei tuota yhteistä säveltä sitten löytynyt.

Tuo yhteisen sävelen puute oli orkesterin loppuaikoina melko huutava. Itse tajusin bändin hajoavan siinä vaiheessa kun loppuvuodesta 1998 kokoonnuimme minun luokseni saunomaan ja keskustelemaan yhteisestä musiikkiharrastuksestamme. Olimme sopineet, että jokainen tuo mukanaan levyjä, joita voisimme käyttää mittakeppeinä vetäessämme yhtyeellemme musiikillista linjaa. Minä olin tuolloin innostunut mm. Joni Mitchellin Blue -levystä ja Elliott Smithin tuotannosta. Soittelin noita levyjä jutellen, että ehkä bändiä voisi viedä vähän hiljaisempaan ja akustisempaan suuntaan. Kitaristimme Pete vastasi tähän laittamalla Nine Inch Nailsin levyn cd-soittimeen ja toteamalla, että hän haluaisi tehdä tällaista. Ymmärsin, että kaikki on lopussa.

naksu 12.4.2002 9:08 Eppujen live-levyllä, vuodelta 1994 (kannessa metsää ja keikkabussi ja nimi oli jotain sinnepäin, kun kauas jonnekin) niin asia

Eppujen levyn vihossa on painettu kaikki keikkapäivämäärät ja keikka-ajat,oli aika mukava katsella.

jykke 12.4.2002 9:25 Unohtui mainita Sukellus. Siinä on erinomainen kertosäe.

Balisa 12.4.2002 9:37 quote:
Hmm. Tiivistettynä: tämähän on ihan törkeän hyvä! Kyllä P&S:ltä näytti potentiaalia löytyvän, oma tyyli vain hieman hakusessa. Mikä sitten liekään syy, ettei tuota yhteistä säveltä sitten löytynyt.

Minä tietenkin tässä maallikkona voisin kommentoida, että jos yleisö olisi ottanut Pekan ja Suden aikoinaan omakseen, yhtye tuskin olisi hajonnut, mutta kauan eläköön Anssi Kela, jonka imussa joukko ihmisiä on herännyt ihmettelemään, että mikäs se tälläinen Pekka ja Susi oikein onkaan? Ja, että näin hyvää musiikkiakin (itse en välitä).Ohoh.... ompa kumma ettei menestys ollut aikoinaan hurjaa..
miten se nyt näin?
Voisi kysyä klassisen kysymyksen, missä olit silloin kun Pekka ja Susi yritti soittaa musiikkiiaan yhtyeenä?

JMN 12.4.2002 13:56 Minä olin peruskoulussa/lukiossa/intissä. Kuulin BonusCD 2:lta Karhun Elämän ja aattelin että ihan tarttuva viisu mutta sen verran pliisua oli touhu että eipä innostanut enempää yhtyeeseen tunnustamaan. Ko. BonusCD:ltä kolisivat enemmän Tarharyhmä, 22-Pistepirkko ja Dingo. Viimeksi mainitussa oli aivan tajuttoman tiukka rumpali!

JMN

Mörri 12.4.2002 15:03 Huh, toivottavasti tuo Pekan ja Suden tarina ei kuvaa liikaa mun elämäntilannetta, pelkään kyllä vähän että mulle lyödään kohta silmien eteen Nine Inch Nailsin levy (kuvainnollisesti) :D

missä olit silloin kun Pekka ja Susi yritti soittaa musiikkiiaan yhtyeenä?

Taisinpa minäkin olla vähän samoilla suunnilla kuin JMN. Ihme kyllä Karhun elämää:ää en edes muista kuulleeni, eikä Tähtilaulukaan ole korviini kantautunut. Aurinkosateen kertosäe oli tuttu, mutta esittäjästä ei ollut tietoakaan. Lisäksi mä olen löytänyt suomalaisen musiikin vasta viimeisten 3-4 vuoden aikana (mikä tarkoittaa pikkuveljeni mielestä sitä, että nyt siitä on tullut vanha)

~Kaaokseni on hallinnassa~

Mari 12.4.2002 19:16 Täytyy myöntää, että ylläoleva viesti on melko kryptinen, enkä oikein tiedä mitä asioita tässä haetaan.
AAAAHHAHHAAHHHAA....... hih.. Kryptinen! Tälle nauran vielä pitkään! Tiedän että minun pitäsi joskus käyttää enemmän tajuttavaa kieltä... :)
Niin, siihen on vaaleahiuksiselle basisti-laulajalle jätetty varaa käyttää mielikuvitustaan luodakseen mahdollisimman todenmukainen (?!) pienimuotoinen kuva Pekasta ja Sudesta liveyhtyeenä, ei mitään sen kummempia rajoituksia. Siis jos vaan aikaa on jossain välissä.
KIITOS noista keikkapäivämääristä! Niitä on yllättävänkin paljon! Oi tuskan tuska... yritän tässä miettiä mitä tein -97 vappuna... kun ois pitänyt tehdä jotain ihan muuta... yhyy... Ja 16.9 vaikuttaa joltain Akateemiselta Startilta. Onko muuten nuo vuosiluvut oikein, ensin tulee joulukuu -94 ja sitten saman vuoden huhtikuu, vai onko ne vaan väärässä järjestyksessä? (yhyyy.. uudenvuoden keikka...)

Roux 12.4.2002 19:43 missä olit silloin kun Pekka ja Susi yritti soittaa musiikkiiaan yhtyeenä?

Varmaankin ala-asteella? =) Mutta muistan silti, kun eräänä päivänä mentiin jonnekin päin Suomea ja radiosta kuului Karhun elämää. Kuului se sama kappale radiosta niihin aikoihin lukemattomia kertoja, itsekin kuulin joka viikko (vaikka en siihen aikaan kuunnellutkaan kovin paljon radiota). Se vaan sitten unohtui ajan myötä, eikä karhua tullut enää radiostakaan vuoden -95 jälkeen minun korviini. Jäi muuten silloin todella hyvin mieleen ja pidin kappaleesta ihan todella, vaikken tiennyt edes kappaleen nimeä taikka sitten bändin nimeä.

Ja nythän se tietysti Anssin myötä tuo hieno kappale tuli takaisin keskuuteemme... nostalgiaa muutama kuukausi sitten =)

(Muita Pekan ja Suden kappaleita en 90-luvun puolivälissä tai sen jälkeen ilmeisesti kuullut viime vuosituhannen loppuun tultaessa.)

...........................................
roukz at anssikela.wmhost.net

Anssi Kela 12.4.2002 21:17

Onko muuten nuo vuosiluvut oikein, ensin tulee joulukuu -94 ja sitten saman vuoden huhtikuu, vai onko ne vaan väärässä järjestyksessä?

Hups, väärinhän ne olivat! Nyt ovat oikein.

Mari 24.4.2002 19:20 Taas olis pari pikkupikkukysymystä...

Kuulin että liikkeellä on Rannalla-julisteita, joissa on se nahkahousumies stadista, enkä ole oikein vieläkään varma haluanko just sen kuvan seinälleni... mutta ei taida olla vaihtoehtoja? Esim. se peltokuva (jossa Puiras näyttää maastoutumismallia hipeille) olisi varsin upea. Millaisia P&S-julisteita on joskus muinoin ollut tarjolla? (Sattuisko kellään olemaan ylimääräistä? )

Milloin Karhun elämää ja Aurinkolaulu-sinkut julkaistiin ja minkä verran niitä myytiin? (Suunnilleen..)
Kannessa oli kai vaan bändin kuva?
Mitä eroa on Karhun elämän töpselittömällä versiolla ja akustidella demolla?

keva 24.4.2002 21:16 Mä en tiiä mitään muuta ku et aivan vitun hieno paketti!=) Jää jotenki päälle ja sit haluu vaan kuulla lisää niitä biisei ja..ja...=) Kipaleet on hienoi ja hauskois. Tulee sellanen kiva fiilinki=)

´Hullu saa olla mutta tyhmä ei´

Anssi Kela 25.4.2002 4:36

Kuulin että liikkeellä on Rannalla-julisteita, joissa on se nahkahousumies stadista, enkä ole oikein vieläkään varma haluanko just sen kuvan seinälleni... mutta ei taida olla vaihtoehtoja?

Enpä muuten tiedäkään vastausta tähän julistekysymykseen! Joskus Rannalla -levyn julkaisun kynnyksellä oli puhetta siitä, että levyn kannesta tehtäisiin mainosjuliste, mutta en tiedä tuliko sanoista koskaan totta. Pitääkin selvittää...

Aikanaan Pekan ja Suden -keikkajulisteessa oli sama kuva kuin albumin kannessa. Saattavat nykyisin olla aika harvinaisia!

Milloin Karhun elämää ja Aurinkolaulu-sinkut julkaistiin ja minkä verran niitä myytiin? (Suunnilleen..)
Kannessa oli kai vaan bändin kuva?

Karhun elämää julkaistiin samoihin aikoihin albumin kanssa ja Aurinkosade (sitä kaiketi tarkoitit?) pari kuukautta albumin perään. Karhun elämän kannessa oli bändikuva, sama kuva on nähtävissä Rannalla -levyn kansivihkosen sisäsivuilla (se kuva, jossa poseeraamme puun edustalla). Aurinkosade sen sijaan julkaistiin ainoastaan promosinkkuna, eli siinä ei ollut kansia ollenkaan - ainoastaan BMG:n logot. Karhun elämän myynneistä ei ole mitään tietoa. Tuskin paljon...

Mitä eroa on Karhun elämän töpselittömällä versiolla ja akustidella demolla?

Akustinen demo on treenikämpällä tehty neliraitanauhoitus ja töpselitön versio kunnon studiossa äänitetty Aurinkosade -sinkun B-puoli. Sovitus töpselittömäsä versiossa on aika samantapainen kuin demollakin siinä on vain enemmän soittimia ja stemmalaulut. Ja steriilimpi meininki...

Mari 25.4.2002 18:33 Joko minä TAAS sotkin sen nimen!? Tähän on hyvä selitys: Päivää ennen kuin sain kirjastosta Pekan ja Suden levyn, kuulin ekan P&S-biisin radiosta ja tunnistin sen, kirjoitin siitä tännekin, mutta kirjoitin sen nimeksi Aurinkolaulu, jonka myöhemmin tajusin vääräksi, mutta tuo nimi vainoaa minua edelleen... että aina kun puhun Aurinkolaulusta niin se tarkoittaa Aurinkosadetta. (Hirmu selitys.)

Kiitos vastauksista! Tuo julistehomma on minullakin vähän työn alla, olen yrittänyt bongata sitä levyliikkeistä, mutta aika heikolta näyttää. Tiedän kyllä henkilön jolla on kyseinen juliste... ) (tai ainakin väittää niin!)
On muuten mukava huomata, että en ole ainut jonka nukkumaanmenoajat ovat säännöllisen epäsäännöllisiä. :) Kun itäinen taivas alkaa vaaleta, se on merkki siitä että pitäisi olla jo sikeässä unessa...

Balisa 25.4.2002 20:58 Joo ja kun alkaa olemaan aamu niin viestitkin tulee kahteen kertaan, eipä Anssia ole luotu pysty asentoon yöllä vaikka kuinka väittäisi vastaan. Ihmisen pitää nukkua yöllä eikä valvoa kupata aamuun asti. Rasittaa ruumista ja sielu moinen yöllinen mellastus ja väitänpä ettei tuolla menolla fysiikka kestä ja kun vanhuus koittaa on sekaisin kuin seinäkello.

Vääpeli Puiras 29.4.2002 13:27 Huomasitteko että yllä oleva Anssin lähettämä viesti on numero 666.
Anssi on selvästi liitossa Belsebubin kanssa. Suosittelen että ette lue tuota viestiä koska se saattaa sisältää nk. räyhähengen joka tulee sieluusi ja tekee sinusta hullun.

Vääpeli Puiras

Mari 29.4.2002 20:03 En nyt onnistunut löytämään kyseisen henkiolion viimeisimpiä havaintoja Pekan ja Suden legendaarisilta sivuilta... se kai viimeksi nähtiin jossain Puiraksen suunnalla ja siitä onkin jo aikaa... eli nyt tuo olio on löytänyt sitten tiensä tänne mustaakin muitemmalle foorumille. Ihmettelinkin miksi ulkona kaikki näyttää niin keväiseltä ja aurinkoiselta, suorastaan taivaalliselta! :)

Julisteesta: Kaikki levyliikkeet, joissa sitä on ollut, ovat heittäneet ne ROSKIIN koska ne VEIVÄT LIIKAA TILAA! Kauheaa! Julmaa!
Mahtaisikohan levy-yhtiö olla kiinnostunut lähettämään minulle yhden julisteen... se jää nähtäväksi...

Vääpeli Puiras 2.5.2002 10:35 Mahtaakohan levy-yhtiölläkään olla niitä enää varastossa. Vievat varmaankin heilläkin liikaa tilaa...Mulla olisi kaksi. Laittaisinkohan huutokauppaan huudettavaksi...

Vääpeli Puiras

Mari 2.5.2002 17:39 No eipä ne ole edelleenkään vastanneet mitään. Niin tyypillistä. ärh. Luulis nyt että edes niillä ois julisteita mutta kuin ei niin ei...
Jaa että Puiras aikoo huutokaupata omansa? Mitenkäs niistä voi noin vaan luopua? Niin hieno kuvakin. ) Luulen että niille kävis vähän niinkuin muillekin Pekka ja Susi -jutuille näyttää käyvän... kun ei sinkkujakaan välttämättä myydä, eikä edes levyä. :(
Muttamutta... :P

Jälkikommentiksi edellisessä viestissä mainitsemani ote kotisivuilta (liian helposti löydettävissä - ei sellasia voi huomata!):
13.10.1998 Tänään treeneissä pojat totesivat, että Villen rummuissa asunut saatana (El Diablo) on muuttanut Antin Leslie -kaappiin!

Vääpeli Puiras 4.5.2002 11:54 Jeps. Muistelen ettäLeslie-kaapista kuului salaperäistä rutinaa. Epäilimme sen aluksi olevan jonkinlaista vanhan sähkölaitteen kulumisesta johtuvaa rutinaa mutta päättelimme sittemmin että El Diablo on todellakin vallannut Lepan. Nyttemmin olen myynyt tuon kyseisen Lepan ja vaihtanut sen toiseen. Saatana siis on saapunut jonkun toisen treenikämppään...

Vääpeli Puiras

Laura H 4.5.2002 21:25 Jeejee...! Arvatkaa, kuka osti tänään Pekan ja Suden Rannalla...? *krhmh* It is very good.

*Jos lauluni tuottaa platinaa,
se on vain mammonaa,
mutta haluan unelmani toteuttaa
ja laulun säveltää*

Anssi ainakin on toteuttanut unelmansa

naksu 6.5.2002 8:22 Kuuntelin viikonloppuna Pekan ja Suden ykkös CD:tä ja kappaleet alkoivat erottua.

Esimerkiksi Pekka ja Susi kappaleen intro ja päätös on hyviä, samaten useat kappaleet, kuten Unelmien laulu, Kuolematon laulaja, aurinkosade ja kun osaan lentää.

Huomattavaa on eläinten ja avaruuden esiintyminen biisien sanoituksissa. Avaruusbiisejä on harrastanut jonkin verran Eppu Normaali (Imperiumin vastaisku ja Studio Etana).

Kuuntelin viikonloppuna myös Hectorin vähän myytyä lp:tä Hyvää yötä Bambi. Siinä sanoituksessa eläinmaailma on myös vahvasti edustettuna, Kuten Kultainen noutaja , tai Tuli kaapista karhu, tai Krokotiili pos Niilistä -biiseissä. Vieläpä Piironkin jalka biisissä verrataan kultaa bambiin ja snautseriin. Bambi-levyä kaiketi ei myyty paljonkaan ja se on aika vaikea, mutta ei kulu myöskään helposti

JMN 6.5.2002 15:25 Siitä on nyt pari kuukautta kun hommasin tuon Rannalla-levyn, ja vasta nyt, erittäin pitkällisen kuuntelun jäljiltä, alkaa erottaa niitä ykköslevyn lauluja. Karhun, Talon, Pekan ja suden, Unelmien laulun ja sen...öö...no se missä on viulua olen muistanut jo kauemmin, mutta niitä muita ei sitten millään pystynyt vielä vähän aikaa sitten hyräilemäänkään. Että onhan se ygöslevy vähän tasapaksua ja kliiniä. Mutta sinnikkyys palkittiin. Kysymys kuuluvi, olisikohan tullut moiseen levyn syvennyttyä noin mikäli siitä ei olisi aluksi kiinnostunut näiden Anssi-kytkösten takia?

Kakkoslevy sitävastoin on edelleenkin kovassa käytössä, ja se on yksi parhaista levyistä mitä olen konsanaan kuullut, ihan oikeasti! Sen olisi voinut aikanaan julkaista vaikka sellaisenaan, olisipahan ollut tyylikirjoa ihan riittämiin?

JMN

muu 6.5.2002 18:42 Huomattavaa on eläinten ja avaruuden esiintyminen biisien sanoituksissa.
Näin on. Myös tuuli on suosittu aihe: Sininen tuuli meitä kiidättää... Kanssas ratsastan tuulella... Tuulet nousee... Tuuli ulvoo, veteen myrskyn nostattaa... Tuulee niin kovaa... Silloin korkeuksista katkerasti tuulee... yms. Ja uni myös...

-Se parhaiten nauraa, joka toisille nauraa.-

JMN 6.5.2002 18:52 Joo, tuulista meininkiä on noissa Speden ja Sueden sanoissa. Ja nykyään Anssin sanoituksissa vilisee autoja enemmän kuin länsiväylällä iltapäiväruuhkassa. Ennen tuulet, nytten autot, mitä seuraavaksi? Joulutortut? Toivottavasti, ei ole sattunut toistaiseksi yhtään laulua jossa joulutortuista laulettaisiin. Ei edes joululaulua. Ja se on kumminkin jouluherkuista parahin.

JMN

naksu 7.5.2002 14:34 quote:
Siitä on nyt pari kuukautta kun hommasin tuon Rannalla-levyn, ja vasta nyt, erittäin pitkällisen kuuntelun jäljiltä, alkaa erottaa niitä ykköslevyn lauluja. Karhun, Talon, Pekan ja suden, Unelmien laulun ja sen...öö...no se missä on viulua olen muistanut jo kauemmin, mutta niitä muita ei sitten millään pystynyt vielä vähän aikaa sitten hyräilemäänkään. Että onhan se ygöslevy vähän tasapaksua ja kliiniä. Mutta sinnikkyys palkittiin. Kysymys kuuluvi, olisikohan tullut moiseen levyn syvennyttyä noin mikäli siitä ei olisi aluksi kiinnostunut näiden Anssi-kytkösten takia?

Kakkoslevy sitävastoin on edelleenkin kovassa käytössä, ja se on yksi parhaista levyistä mitä olen konsanaan kuullut, ihan oikeasti! Sen olisi voinut aikanaan julkaista vaikka sellaisenaan, olisipahan ollut tyylikirjoa ihan riittämiin?

JMN

Ihan kuin minulla, kakkoslevyä tuli kuunneltua ensin ja siitä on kommentti, jossain aikaisemmin.

Ykköslevyllä haittasi alkuun saundit, esim. kun on tottunut Kelan Karhun elämään, niin hankala on siirtyä kuuntelemaan Pekan ja Suden karhun elämää. Kuitenkin päätin, että kuuntelen pari kertaa levyn alusta loppuun, ja sinnikkyys palkitaan. Sukelluskin on ihan hyvä biisi...

En usko, että olisi tullut tutustuttua, koska usein levy vaatii jonkinmoista radiosoittoa ja 1-3 hittiä, en ilmiesesti kuunnellut oikeita kanavia, kun levy julkaistiin.

Edited by - naksu on 07/05/2002 14:37:37

JMN 7.5.2002 18:48 Minulla se ei liity mitenkään radiosoittoon ruppeeko jostain tykkeemään vaiko eikö. Itseasiassa monesti päinvastoin alkaa pänniä kun jotain luukutetaan koko ajan ratiossa ja ihan vittuillessaan ei sitten sitä hommaa itelleen. Vaikka eipä kyllä hommais muutenkaan sellaista mitkä yleensä jonkun Novan powerplayssa jylleevät...Nummelan paronin tuotokset taitavat olla ainoa poikkeus.

JMN

Sami_ 24.5.2002 23:04 JMN sanoo tuolla edellä, että Pekan ja Suden materiaali on huomattavasti antoisampaa kuunneltavaa kuin Nummela-albumi ja että Rannalla-levyn parhaat kappaleet ovat Juha Kelan sävellys Lähtö ja Ville Kelan sävellys Keltainen kuu. Vääjäämätön johtopäätös tästä on se, että Anssin kannattaa hylätä biisinteko kokonaan ja ryhtyä levyttämään vain lähisukulaistensa tekemiä biisejä. -)

Sitten asiaan eli mattimyöhäisen kommentit Rannalla-albumista: Hieno kokonaisuus, paljon hyviä kappaleita, mukana vieläpä Tähtilaulu-video. Huolella tehty kansivihko, jossa kiinnostavaa tietoa. Suuri vääryys olisi ollut, jos nämä laulut olisivat ikuisiksi ajoiksi jääneet arkistojen kätköön. Ja jos myyntiluvut ovat olleet pieniä, niin kannattaa muistaa, että niille, jotka tämän levyn ovat hankkineet, se varmasti merkitsee sitäkin enemmän.

Kysymyksiä:
1. Kiinnostuiko levy-yhtiö teistä heti ensimmäisen demonne perusteella? Tarjositteko materiaalianne myös muille yhtiöille kuin BMG:lle?
2. Rockin SM-kisoissa esititte aikoinaan kappaleen nimeltä Sokeana katselen. Sitä ei ole Rannalla-albumilla mukana. Mikä biisi se oikein oli? Kenen sävellys/sanoitus? Oliko se ehdolla esikoisalbumillenne?
3. Mistä johtuivat lukuisat tyylivaihdokset vuosien varrella? Kokeilitteko, että mikä tyyli miellyttäisi levy-yhtiötä, oliko bändin sisällä erilaisia musiikkimieltymyksiä vai mikä oli syynä? (Tähänhan Anssi osittain jo edellä vastasikin, mutta jos ajatellaan koko PjS-vuosia 1993-99, niin miten on? Tuo sama ongelma ilmeisesti vaivasi myös Yhdeksättä hetkeä (Anssin ensimmäinen bändi). Sen perusteella mitä olen lukenut, se aloitti kitarapopista ja siirtyi sitten raskaaseen rockiin. Vähän myöhemmin ”orkesteri ei osaa päättää haluaako se olla heavy, funk vai reggae -bändi.” Johtuivatko tyylinvaihdokset omalta osaltaan myös Anssi Kelan (joka pääasiassa vastasi PjS:n biiseistä) laajasta musiikkimausta?)

Vääpeli Puiras 25.5.2002 11:31 quote:

Kysymyksiä:
1. Kiinnostuiko levy-yhtiö teistä heti ensimmäisen demonne perusteella? Tarjositteko materiaalianne myös muille yhtiöille kuin BMG:lle?

Tuota en tarkalleen muista. BMG:n Asko Kallonen oli kuitenkin kiinnostunut meistä jo ennen rock sm-skabojen voittoa. Olipa jopa katselemassa Turussa aluekarsinnoissa. Anssi varmaankin muistaa tästä enemmän.

2. Rockin SM-kisoissa esititte aikoinaan kappaleen nimeltä Sokeana katselen. Sitä ei ole Rannalla-albumilla mukana. Mikä biisi se oikein oli? Kenen sävellys/sanoitus? Oliko se ehdolla esikoisalbumillenne?

Police-pastissi Sokeana katselen on Anssin sävellys ja sanoitus. Musiikissamme heijastui voimakkaasti, varsinkin Villen soitossa (vrt. Stewart Copeland ja Police) ja Anssin sävellyksissä sen hetkiset idolit. Kielikuvallinen kantaaottava biisi pureutui länsimaailman välinpitämättömyyteen ihmisistä, jotka ovat sotien runtelemia, nälässä jne. Ei muistaakseni ollut ehdolla albumille.

3. Mistä johtuivat lukuisat tyylivaihdokset vuosien varrella? Kokeilitteko, että mikä tyyli miellyttäisi levy-yhtiötä, oliko bändin sisällä erilaisia musiikkimieltymyksiä vai mikä oli syynä? (Tähänhan Anssi osittain jo edellä vastasikin, mutta jos ajatellaan koko PjS-vuosia 1993-99, niin miten on? Tuo sama ongelma ilmeisesti vaivasi myös Yhdeksättä hetkeä (Anssin ensimmäinen bändi). Sen perusteella mitä olen lukenut, se aloitti kitarapopista ja siirtyi sitten raskaaseen rockiin. Vähän myöhemmin ”orkesteri ei osaa päättää haluaako se olla heavy, funk vai reggae -bändi.” Johtuivatko tyylinvaihdokset omalta osaltaan myös Anssi Kelan (joka pääasiassa vastasi PjS:n biiseistä) laajasta musiikkimausta?)

Musiikillisen kasvun aikana kokeillaan monesti useita eri musatyylejä. Meillä sattui käymään niin että se musiikilline kasvu ja tyylin hakeminen kesti koko bändin historian ajan. Musiikillinen avoimuus heijastui biisintekijöiden tekeleissä todella voimakkaasti. 80-luvulla heavymeininki otti valtaa. Jossakin vaiheessa fuusiojazz, tekniikkataiturointi tuli kuvaan mukaan. 90-luvun alussa kuunneltiin Living Colouria. Näin mentiin eteenpäin, Oasikset, Radioheadit, Soundgardenit käytiin läpi.
Aika ei vain ollut meille otollinen. Kun tammikuussa käytiin BMG:llä palaverissa Rannalla-levyn tiimoilta, kuuntelimme rankimpia loppuajan biisejä ja Kallosen Asko tokaisi:saatana jätkät, te olitte pari- kolme vuotta aikaanne edellä, nythän sitä Nu-metallia vasta tehdään.
Että näin.

Mitäs helvettiä se Epilä täällä tekee?

twee doll 26.5.2002 23:30 Paljonko tota levyy on nyt sitten myyty? Toka levy on kyllä ihan mahtava, jokainen biisi iskee.

muu 26.5.2002 23:38 Historiaa! 11-sivunen aihe! Levymyynnistä puheenollen, jokos Nummelaa on myyty se 150 000? *Peukut pystyssä*

~Miksei kukaan osaa yhdys sana, ja, pilkku sääntöjä?~

Sami_ 6.6.2002 2:52 Kiitos, Puiras, mielenkiintoisesta vastauksestasi.

Pekka ja Susi ei siis ole vain ”yhden albumin julkaissut bändi, jolta on ilmestynyt tuplakokoelma”, vaan myös ”bändi, joka etsi musiikillista linjaansa koko olemassa olonsa ajan (1986/1993-1999)”.

Syitä tuohon tyylin vaihtumiseen Puiras ei paljoa kerro (paitsi musiikillinen avoimuus, vaikutteiden ottaminen jne.). Ilmeisesti on kuitenkin niin, että jos Pekan ja Suden albumi olisi ollut myyntimenestys, niin bändi olisi pysynyt tiiviimmin tuolla keskitien suomipop/rock -linjalla. Anssihan on myös jossain haastattelussa kuvannut Pekkaa ja Sutta bändin jäsenten musiikkiopistoksi. Aika hyvä opisto olikin, kun ajattelee Anssin soolouraa ja sitä, että muutkin bändin jäsenet ovat tavalla tai toisella jatkaneet musiikin parissa.

Anssi Kela 7.6.2002 0:44
Syitä Pekan ja Suden tyylillisille heilahduksille on varmaankin useita. Ehkä suurin syy oli ensimmäisen albumin heikko menestys. Katsoimme, että näillä eväillä ei näköjään pitkälle pötkitä ja ryhtyessämme etsimään uutta tyyliä ajauduimme lopulta eksyksiin. Näin jälkikäteen on helppoa huomata, että järkevämpää olisi tuolloin ollut jalostaa tuota ensimmäisellä levyllä orastavaa tyyliä joksikin omaksi eikä lähteä haahuilemaan ympäriinsä täysin vailla päämäärää.

Hyvä esimerkki tästä oman jutun jalostamisesta ovat Rannalla -levyn viimeiset biisit, jotka mielestäni ovat juuri sellaista tavaraa jota sillä ensimmäisellä levyllä olisi pitänyt olla.

Toinen tekijä on se, että aloimme yksinkertaisesti kasvaa erillemme. Pekka ja Susi oli aikojen alussa hyvinkin yksimielinen ja harmoninen ryhmä. Jossain vaiheessa musiikkimakumme alkoivat kuitenkin kehittyä hyvinkin erilaisiksi ja tämä aiheutti bändin viimeisinä vuosina voimakkaita ristiriitoja. Pahinta hankaus taisi olla minun ja kitaristimme Peten välillä: me emme enää pitäneet alkuunkaan samanlaisesta musiikista. Minä olisin halunnut tuoda orkesteriin akustisia singer/songwriter -vaikutteita (joita pääsin sitten lopulta toteuttamaan soolourallani) kun taas Petellä oli ambitioita viedä bändiä industriaalimpaan ja koneelliseen suuntaan. Yritimme alvariinsa tyyliä vaihtamalla etsiä epätoivoisesti yhteistä säveltä. Lopulta ymmärsimme, ettei Nine Inch Nailsin ja Bob Dylanin törmäyskurssista välttämättä seuraa mitään hyvää.

JMN 7.6.2002 18:44 Bob Dylanin ja Nine Inch Nailsin yhteentörmäyksestä olisi voinut syntyä jotain suurta! Ei sillä olisi moninkertaisia platinoita välttämättä ainakaan heti kättelyssä myyty, mutta se olisi ollut jotain todella erilaista. Kulttisuosio äärimmäisen musiikin ystävien parissa olisi ollut kokolailla taattu.

Höh, pitikin sinun mennä väläyttämään tuota Dylan/NIN-mahdollisuutta, nyt meni mielenrauha kun yrittää kuvitella kuinka mahtavaa se oikeastaan olisikaan..)!

JMN

Lasse02 7.6.2002 19:22 Onko Pekka ja Susi:Rannalla -levyn biisien sointuja saatavilla?

JMN 7.6.2002 22:28 Onhan niitä tuolla joissain aiheissa käsitelty.

JMN

Anssi Kela 8.6.2002 1:20

Bob Dylanin ja Nine Inch Nailsin yhteentörmäyksestä olisi voinut syntyä jotain suurta!

Minäkin ajattelin pitkään, että erilaisien musiikkimakujen sulatusuunissa valmistuu herkullinen symbioosi. Lopputulos oli kuitenkin vain nihkeä kompromissi. Joku voisi tuollaisesta yhteentörmäyksestä tuottaakin jotain suurta - meistä ei siihen ollut.

Lasse02 8.6.2002 10:54 Voisitteko kertoa tarkemman paikan?

Sami_ 9.6.2002 1:16 quote:
Onko Pekka ja Susi:Rannalla -levyn biisien sointuja saatavilla?

Karhun elämää -biisin soinnut ovat olleet täällä foorumilla, mutta en muista, että muita Rannalla-albumin biisien sointuja olisi ollut.

KARHUN ELÄMÄÄ

Säkeistö:
A / A / F#m / F#m / E / E / A / A /

Kerto:
A / E / F#m / D E / A / E / F#m / D E / G / G /

C-osa:
G / D A / G / D A / G / D A / G / D A /

JMN 9.6.2002 10:25 Mistäs sitten versoivat esimerkiksi Keltaisen Kuun kaltaiset helmet loppuaikoina? Eihän tuo ole mittenkään ihmeellisyyksien symbioosi vaan perinteinen mutta loistava suomirokki.

JMN

muu 9.6.2002 11:20 Voisitteko kertoa tarkemman paikan?
Tuollaki oli jotain...-> [url]http://www.waterhouse.fi/anssikela/forum/topic.asp?TOPIC_ID=1369[/url]

~Miksei kukaan osaa yhdys sana, ja, pilkku sääntöjä?~

Anssi Kela 10.6.2002 3:23

Mistäs sitten versoivat esimerkiksi Keltaisen Kuun kaltaiset helmet loppuaikoina? Eihän tuo ole mittenkään ihmeellisyyksien symbioosi vaan perinteinen mutta loistava suomirokki.

Tätä juuri tarkoitin tuolla aikaisemmin sillä, että meidän olisi ensimmäisen levyn jälkeen kannattanut tyylinvaihdoksien asemesta jäädä hiomaan jo vakiintunutta tyyliä. Keltainen kuu muistuttaa biisinä enemmän ensimmäisen levyn materiaalia kuin vaikkapa Tuulet tai Levoton. Oli ajanhukkaa yrittää vääntää Pekasta ja Sudesta hevibändiä tai tyylikästä brittipop -henkistä yhtyettä. Pekka ja Susi oli suomirock -bändi ja sillä sipuli! Me emme vain itse hyväksyneet sitä ja yritimme olla kaikkea muuta. Keltainen kuu on oiva esimerkki siitä mitä bändi olisi voinut olla jos olisimme ajoissa ymmärtäneet ja hyväksyneet realiteetit.

naksu 11.6.2002 18:44 Radio Suomi pop on ilmeisesti alkanut soittaa 2 CD:ta, tänään tuli esim. Rosa.

RSB soittaa taas jonkun bändin lämppäröimää Mombasaa, ja kyllä sekin maistuu.

twee doll 15.6.2002 19:20 Joo, olen kanssa huomannut että Rosaa on soitettu Suomi Popilla. Itse asiassa kuuntelen Suomi Popia todella harvoin ja ekan kerran kun avasin sen, niin hetken päästä tuli Rosa, innostuin älyttömästi! Muuta hyvää sieltä ei tulekaan kuin Anssi Kelaa, Maija Vilkkumaata, Jonna Tervomaata, Kemopetrolia yms... Hyvä Anssi!!!!

Mari 6.9.2002 19:24 Tämä uljas aihe oli valunut jo sivulle kahdeksan. Ei vetele!

Onko Rannalla-levystä näkynyt mitään arvosteluja?
Tässä on ainakin yksi:
-----------------------------------------------------------------
Pekka ja susi: Rannalla
(BMG)
6/10

Kuten Anssi Kela saatesanoissaan toteaa, ei tätä levyä olisi koskaan julkaistu ilman miehen soolodebyytti Nummelan järisyttävää menestystä. Kyseessä on siis tuplakokoelma Kelan entiseltä yhtyeeltä, joka ehti olla kasassa 13 vuotta ja sai urallaan aikaiseksi yhden flopanneen albumin sekä runsaasti julkaisematta jäänyttä materiaalia.

Kokoelman ykköslevy pitää sisällään tuon bändin nimeä kantaneen kokopitkän sekä neljä bonusraitaa. Levy käynnistyy aikoinaan mukavasti radiosoittoakin saaneella pikkuhitillä Karhun elämää, joka onkin levyn selkeästi tarttuvin biisi. Tämän jälkeen levy jatkuu ihan toimivana, mutta harmillisen kasvottomana keskitien suomirokkailuna, eikä yllätyksiä juuri tule vastaan, mitä nyt kitara välillä soi vähän ärhäkämmin. Kuolematon laulaja on kyllä kaunis laulu ja Talo-biisin tarina järven jäälle rakennetusta talosta varsin hauska, etenkin kun ottaa huomioon, kuinka arkisilla teksteillä Kela on sittemmin tehnyt itsensä tunnetuksi. Bonuksina kuullaan yksi ylijäämäraita, pari livevetoa ja Karhun elämää -biisin akustinen demo.

Kakkoslevy tarjoileekin sitten varsin sekalaista sälää. Kiekko sisältää yhtyeen viimeiseksi julkaisuksi jääneen Tähtilaulu-singlen sekä runsaasti julkaisematta jääneitä, varsin kirjavia demobiisejä. Joukkoon mahtuu bändin lyhyen hevikauden tuotoksia, eteerisiä balladeja sekä tietysti sitä tuttua peruskamaa. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon Anssin edesmenneen isän Juha Kelan kynäilemä Pro Fide -laina Lähtö sekä myöhemmin Nummelalle päätyneen Harhaa -biisin vuonna 1997 äänitetty originaaliversio. Biisejä kynäilivät myöhemmässä vaiheessa Anssin lisäksi myös kitaristi Petri Prauda ja rumpali Ville Kela. Lopuksi kuullaan vielä 31. tammikuuta tänä vuonna Finnvoxilla äänitetty kolmen vanhan kappaleen ”epilogiosuus”.

Kelan musiikkiin vihkiytymätöntä tämä tupla tuskin kiinnostaa edes lähtökohtaisesti, eikä siinä olekaan mitään sellaista, miksi jokaisen musiikinystävän pitäisi siihen tutustua. Kattava biisivalikoima, täsmälliset taustatiedot (biisin tekijät, äänityspaikka ja -pvm) sekä Anssin itsensä kirjoittamat muistelmat ja kappaleiden taustatarinat tekevät siitä kuitenkin Kela-fanille suositeltavan paketin.
- Juha-Pekka Uutela
http://www.wallirocks.fi/walli05/w05_10_levyarviot.html
------------------------------------------------------------------

Hmmmh.... Eroaakohan tuo mitenkään aiemmista arvioista, siis niistä 90-luvun julkaisujen yhteydessä kirjoitetuista?
(Eikä tämä vanhojen asioiden penkominen tähänkään lopu...)

Mari 10.9.2002 16:18 Ja tässä toinen, ollut kai joskus Nyt-liitteessä.
Kerrassaan viiltävää.

------------
Pekka ja Susi: Rannalla **

Anssi Kelan aiemmat vaiheet.
Tero Valkonen

ROCKIN SM-voitto vuonna 1993, radiohitti Karhun elämää ja heikosti menestynyt esikoislevy, joka jäi vaille seuraajaa.
Vielä vuosi sitten tuntui, ettei Pekka ja Susi -yhtyeestä jää tämän kummempia muistoja. Mutta sitten bändin johtohahmo Anssi Kela nousi odottamattomaan suosioon ja tahtoi antaa kuopatulle nuoruudenkokoonpanolleen toisen mahdollisuuden.
Rannalla sisältää Pekan ja Suden ainoan albumin sekä reilun levyllisen ennen julkaisematonta materiaalia. Näin ne, jotka tekivät Nummelasta viime vuoden hurjimman menestyksen, voivat halutessaan tarkistaa, mitä Anssi Kela puuhasi ennen tähteyttään.
Lyhyesti: hän sävelsi keskinkertaista suomirokkia, lauloi turhan totisella nuotilla, soitti oivallisesti bassoa ja koetti löytää uutta suuntaa yhtyeelle, jonka debyyttilevy epäonnistui. Hakuajan tuloksia voisi kutsua monipuolisiksi, mutta totuuden nimissä lienee oikeutetumpaa puhua päämäärättömyydestä.
Nummelan suosio perustuu suurelta osin teksteihin, niiden maanläheisiin tarinoihin. Pekka ja Susi -aikoina Kela oli paljon maalailevampi. Kuulijan tehtäväksi jää miettiä, onko ”sininen tuuli meitä kiidättää / tähdet henkeään pidättää” -tyyppisissä säkeissä tolkkua.
Kelan bassottelun lisäksi kokoelma ilahduttaa kolmella raidalla, jotka yhtye levytti ikään kuin postuumisti puolitoista kuukautta sitten. Kaikki voisi olla toisin, jos meno olisi ollut aina yhtä rentoa.
------------

Lisää myöhemmin... ei liikaa kerralla. )

Balisa 10.9.2002 18:43 hihhihhiihihh.. en voi mitään että tuo Marin referaatti Pekan ja Suden arvostelusta naurattaa... taitaa olla tolkku poissa..siis minulta

Sami_ 10.9.2002 21:33 Rannalla-albumi on nyt saatavilla edullisena mid price –levynä, ilmenee BMG:n tuoreesta tiedotteesta:

Pekka ja Susi Rannalla
Tuplalevyllinen musiikkia Anssi Kelan varhaisilta vuosilta. Ykköslevy on originaalialbumi, jolla mukana Karhun elämää, toinen levy koostuu sinkkubiiseistä, demoista sekä tammikuun 2002 äänityksistä. Tupla yhden mid pricen hinnalla.
RCA CD - 743 21927282 9 (691)

Anssi Kela 23.10.2002 1:57
Tämä aihe on todellinen helmi! Ansaitsee ehdottomasti paikan Wanhan Foorumin Hall of Famessa.

Haku

Blogi

Yhteisö

Satunnaisgeneraattori

Instagram

Linkit

Arkisto

Haku

Blogi

Yhteisö

Satunnaisgeneraattori

Instagram

Linkit

Arkisto

Facebook

Viimeksi kommentoitu

Aiheet

Haku

Blogi

Yhteisö

Satunnais­generaattori

Instagram

Linkit

Arkisto

Haku

Blogi

Yhteisö

Satunnais­generaattori

Instagram

Linkit

Arkisto

Facebook

Viimeksi kommentoitu

Aiheet

Satunnaisgeneraattori

Satunnaisgeneraattori