Forum 2001-2002
3.9.2002 12:46
kissanpäivät
soitin tos eilen biisä kissanpäivät ja siitä tuli jotenkin hirveen haikee olo... siis jos sen biisin kuuntelee levyltä niin ei se oo sellanen... tajuaako kukaan?... mistähän siis johtuu että kun ite pitäis ruveta soittaan sitä niin se musiikki niinku vie mukanaan ja huomaa että kun biisi loppuu niin ajtukset on ihan muualla???! onx muilla samanlaisii kokemuksii???
3.9.2002 14:08
Eipä pahemmin ole, sitä kumminkin soittaessa yleensä ajattelee sitä soittamista.
Mutta semmoisen perhanallisen jutun olen huomannut että liika tieto vie ilon asioista musiikinkin suhteen. Esimerkiksi jos on joku kappale jonka riffi, sointukulku tahi melodia on todella hulppean, ällistyttävän tai vavahduttavan kuuloinen niin sitten kun sen itse opettelee soittamaan niin siitä tavallaan häviää se hohto. Tulee sellainen ai jaa eikö se tuon kummempi ookkaan-olo. Asiaanhan vaikuttaa tietysti sekin että kun korvakuulolta opettelee varsinkin jotain hieman mutkikkaampaa kappaletta niin sitä joutuu kuuntelemaan siksi paljon että siitä enin hohto karisee. Surku.
JMN
Mutta semmoisen perhanallisen jutun olen huomannut että liika tieto vie ilon asioista musiikinkin suhteen. Esimerkiksi jos on joku kappale jonka riffi, sointukulku tahi melodia on todella hulppean, ällistyttävän tai vavahduttavan kuuloinen niin sitten kun sen itse opettelee soittamaan niin siitä tavallaan häviää se hohto. Tulee sellainen ai jaa eikö se tuon kummempi ookkaan-olo. Asiaanhan vaikuttaa tietysti sekin että kun korvakuulolta opettelee varsinkin jotain hieman mutkikkaampaa kappaletta niin sitä joutuu kuuntelemaan siksi paljon että siitä enin hohto karisee. Surku.
JMN
3.9.2002 14:43
Se on kauheeta kun syksy tulee. Jos nyt kuulisin Kissanpäivät, alkaisin varmaan vollottamaan. On ollut niin mahtava kesä ja nyt se alkaa olla lopuillaan. Snif.
Ja soittamisesta. Tarkoitushan kai on soittaessa ajatella soittamista mutta ei se ihan niin mene. :) Varsinkaan jos soittaa jotain jonka osaa hyvin.
Minulla viime aikoina on käynyt usein näin: jos myöhäinen tv-ohjelma on vähänkin tylsä, siinä voi samalla soitella kitaraa ja kun siinä on jonkin aikaa soitellut niin alkaa nukuttaa... ja sitten pistää kitaran sivuun ja sulkee silmät ihan pieneksi hetkeksi tietäen että tähän nukahtaa mutta ei suostu uskomaan sitä ja sitten kun herää niin kello on jotain kolme yöllä... :)
Ja soittamisesta. Tarkoitushan kai on soittaessa ajatella soittamista mutta ei se ihan niin mene. :) Varsinkaan jos soittaa jotain jonka osaa hyvin.
Minulla viime aikoina on käynyt usein näin: jos myöhäinen tv-ohjelma on vähänkin tylsä, siinä voi samalla soitella kitaraa ja kun siinä on jonkin aikaa soitellut niin alkaa nukuttaa... ja sitten pistää kitaran sivuun ja sulkee silmät ihan pieneksi hetkeksi tietäen että tähän nukahtaa mutta ei suostu uskomaan sitä ja sitten kun herää niin kello on jotain kolme yöllä... :)
3.9.2002 15:02
Niin no joo kyllä toki jos jotain vaan itekseen dzammailee tahi soittaa jotain minkä osaa etu- ja takaperin niin silloin mielessä voi pyöriä vaikka mitä. Mutta silti monesti tuttujenkin laulujen tapauksessa ajattelee sitä soittamista. Ei siksi, että pitäisi koko ajan keskittyä vaan ajattelee että miten tämän nyt soittaisi eritavalla, miten tätä muuttelisi, mitä jos tekisinkin näin...enemmän tunneälyn kuin kylmän ajattelun hommia. Vähän niinkuin Anssi keikalla otaksuttavasti tekee. Tuskinpa hän ajattelee soittamista kauhean teknisesti, skaaloja miettien tyyliin tähän vois koettaa jotain miksodyylistä skaalaa tai sit mä kokeilen lähestyy tätä modaalisesti mutta kumminkin ajatukset ovat soittamisessa, eivät siinä että hohhoijaa Nummelassa on pihanurmi leikkaamatta ja mitähän telkkarista tulee tänään vaan siinä mitä soittaa ja miten, mikä tuntuisi ja kuulostaisi hyvältä. Näin siis keikalla tai muussa vastaavassa tilanteessa. Itsekseen sohvan reunalla soitellessahan mielessä voipu pyöriä vaikka mitä toisarvoista. Tai ensisijaista.
JMN
JMN
3.9.2002 20:57
Mieleni saattaa kyllä kesken keikan askarrella hyvinkin arkisten asioiden parissa... Mutta onhan se niin, etten minä ainakaan osaa lähestyä soittamista teorian kautta (johtunee siitä, etten ymmärä musiikin teoriasta tuon taivaallista!). Joten fiilispohjalta ja perstuntumalta soitellaan. Toisinaan sooloja on hauska soittaa siten, että vain iskee sormensa summamutikassa johonkin ja katsoo mitä tapahtuu. Joskus taas on kivaa turvautua ennalta hyviksi havattuihin juttuihin. Sen olen kuitenkin havainnut, että oli niin tai näin, niin ne kaikista parhaimmat soolot irtoavat aina siitä kotisohvan reunalta! Voitte uskoa, että yksinäni soitellessani olen todella huima kitaristi! Yleisön edessä sormissa on aina hiukan tahmaa ja ajatuskaan ei tavallisesti lennä ihan sillä korkeimmalla tasolla.
Sekin on taivaan tosi mitä JMN kirjoittaa musiikkielämyksen latistumisesta silloin kun on liikaa tietoa. Olen huomannut täysin saman: sitä joskus kuulee jonkun tajunnan räjäyttävän jutun, mutta sitten kun istuu alas ja opettelee sen itse, niin ei se enää kuulostakaan kovin kummoiselta. Taikureilla on ehkä vähän samantapaisia ongelmia: taikatempusta vaikea hämmästyä ja nauttia kun tajuaa saman tien sen nähtyään miten illuusio on toteutettu.
Soittamisesta puheenollen: olen hiukan huolissani karting -onnettomuudessa loukkaantuneesta kädestäni. Sillä ei voi vieläkään soittaa... Levynteko on tällä hetkellä siis vahvasti jäissä. Odotellaan ja toivotaan, että koura kuntoutuu!
Mieleni saattaa kyllä kesken keikan askarrella hyvinkin arkisten asioiden parissa... Mutta onhan se niin, etten minä ainakaan osaa lähestyä soittamista teorian kautta (johtunee siitä, etten ymmärä musiikin teoriasta tuon taivaallista!). Joten fiilispohjalta ja perstuntumalta soitellaan. Toisinaan sooloja on hauska soittaa siten, että vain iskee sormensa summamutikassa johonkin ja katsoo mitä tapahtuu. Joskus taas on kivaa turvautua ennalta hyviksi havattuihin juttuihin. Sen olen kuitenkin havainnut, että oli niin tai näin, niin ne kaikista parhaimmat soolot irtoavat aina siitä kotisohvan reunalta! Voitte uskoa, että yksinäni soitellessani olen todella huima kitaristi! Yleisön edessä sormissa on aina hiukan tahmaa ja ajatuskaan ei tavallisesti lennä ihan sillä korkeimmalla tasolla.
Sekin on taivaan tosi mitä JMN kirjoittaa musiikkielämyksen latistumisesta silloin kun on liikaa tietoa. Olen huomannut täysin saman: sitä joskus kuulee jonkun tajunnan räjäyttävän jutun, mutta sitten kun istuu alas ja opettelee sen itse, niin ei se enää kuulostakaan kovin kummoiselta. Taikureilla on ehkä vähän samantapaisia ongelmia: taikatempusta vaikea hämmästyä ja nauttia kun tajuaa saman tien sen nähtyään miten illuusio on toteutettu.
Soittamisesta puheenollen: olen hiukan huolissani karting -onnettomuudessa loukkaantuneesta kädestäni. Sillä ei voi vieläkään soittaa... Levynteko on tällä hetkellä siis vahvasti jäissä. Odotellaan ja toivotaan, että koura kuntoutuu!
3.9.2002 21:23
Jos minulla olisi käsi kipeä, enkä pystyisi soittamaan
mitään soitinta muutamaan viikkoon, kärsisin varmasti pahoista vieroitusoireista.
Aina kun tulen koulusta reppu lentää nurkkaan ja sitten alkaa muutaman tunnin kitaran soittelu.
Läksyt jääkin yleensä illaksi...
mitään soitinta muutamaan viikkoon, kärsisin varmasti pahoista vieroitusoireista.
Aina kun tulen koulusta reppu lentää nurkkaan ja sitten alkaa muutaman tunnin kitaran soittelu.
Läksyt jääkin yleensä illaksi...
3.9.2002 21:37
Soittamisesta puheenollen: olen hiukan huolissani karting -onnettomuudessa loukkaantuneesta kädestäni. Sillä ei voi vieläkään soittaa... Levynteko on tällä hetkellä siis vahvasti jäissä. Odotellaan ja toivotaan, että koura kuntoutuu!
Todellakin! Ei tässä kauaa enää pysty odottelemaan. Räjähtää pää vähemmästäkin :D
Jos minulla olisi käsi kipeä, enkä pystyisi soittamaan
mitään soitinta muutamaan viikkoon, kärsisin varmasti pahoista vieroitusoireista.
Oon huomannu saman. Jouduin sattuneesta syystä pitämään lääkärin määräyksestä viikon soittotauon edelliskeväänä. Oli ihan tuskaa.
Nyt varsinkin syhyää sormet kun kävin kattelemassa eilen elektroakustisia ja varasinkin jo. Huomenna ois tarkotus käydä kaappaamassa se mukaan. Iik :P
- - - - - - -
*niif*
Todellakin! Ei tässä kauaa enää pysty odottelemaan. Räjähtää pää vähemmästäkin :D
Jos minulla olisi käsi kipeä, enkä pystyisi soittamaan
mitään soitinta muutamaan viikkoon, kärsisin varmasti pahoista vieroitusoireista.
Oon huomannu saman. Jouduin sattuneesta syystä pitämään lääkärin määräyksestä viikon soittotauon edelliskeväänä. Oli ihan tuskaa.
Nyt varsinkin syhyää sormet kun kävin kattelemassa eilen elektroakustisia ja varasinkin jo. Huomenna ois tarkotus käydä kaappaamassa se mukaan. Iik :P
- - - - - - -
*niif*
4.9.2002 7:50
Sanotaanhan, että urheilija ei tervettä päivää näe. Näyttää pitävän paikansa siis moottoriurheiluunkin. Kai Anssi sulla on vakuutukset kunnossa? Niitähän on sellaisia vakuutussysteemejä, että jos elinkeinonharjoittaminen keskeytyy, niin saa jotain korvauksia.
Toivottavasti kuitenkin kätesi paranee pian ja että uusi levykin joskus valmistuu. Vaikka kyllähän sitä jaksaa odotellakin. Odotellessa voi sitten kuunnella muita artisteja ja bändejä. Meikäläinen ainakin odottaa Popedan uutta kokoelmaa, jonka Popedan nettisivuja hoitavan Costellon mukaan pitäisi ilmestyä varsin pian. Ja tietysti Popedan 25-vuotisjuhlakiertueen Tavastian keikkaa 1.11. Ja tietty Tavastialle pitää tehdä nostalgiatrippi Kasevan keikalle.
Toivottavasti kuitenkin kätesi paranee pian ja että uusi levykin joskus valmistuu. Vaikka kyllähän sitä jaksaa odotellakin. Odotellessa voi sitten kuunnella muita artisteja ja bändejä. Meikäläinen ainakin odottaa Popedan uutta kokoelmaa, jonka Popedan nettisivuja hoitavan Costellon mukaan pitäisi ilmestyä varsin pian. Ja tietysti Popedan 25-vuotisjuhlakiertueen Tavastian keikkaa 1.11. Ja tietty Tavastialle pitää tehdä nostalgiatrippi Kasevan keikalle.
4.9.2002 15:05
Niin, ei soolot lennä lavalla niinkuin kotisohvalla. Itellä siihen vaikuttaa sekin että kotona sitä istuu kitara sylissä mutta lavalla seisoo ja kun kitara vielä roikkuu tuolla lantion alapuolella niin ei lähe yhtä sulavasti.
Mutta, mutta! Tässähän ihan huolestuu Anssin tassusta. Onko se kovinkin pahana? Mikä kohta tarkalleen on kipeä? Toivottavasti paranee pian. Muista että vaikeudet ovat voitettavissa: Django Rheinhartilla oli otelautakädessä vain kaksi sormea: Jukka Orma (Sielun veljien kitaristi) mursi 80-luvun alussa yhden sormensa sököksi ja niin vaan teki eräitä suomirokin suurimmista teoksista Black Sabbathin Tony Iommi leikkasi vahingossa sormenpäänsä irti mutta valoi muovista tilalle omatekoiset sormenpääproteesit minkä jälkeen meni ja keksi hewimetallin! Eli eiköhän se siitä. Leikkashan Youngin Neilikin sorkkansa sököksi pari vuotta sitten keittiöpuuhissa: Provinssinkeikka peruuntu mutta ihan hyvinhän tuo taitaa nykyään jo soittaa.
JMN
Mutta, mutta! Tässähän ihan huolestuu Anssin tassusta. Onko se kovinkin pahana? Mikä kohta tarkalleen on kipeä? Toivottavasti paranee pian. Muista että vaikeudet ovat voitettavissa: Django Rheinhartilla oli otelautakädessä vain kaksi sormea: Jukka Orma (Sielun veljien kitaristi) mursi 80-luvun alussa yhden sormensa sököksi ja niin vaan teki eräitä suomirokin suurimmista teoksista Black Sabbathin Tony Iommi leikkasi vahingossa sormenpäänsä irti mutta valoi muovista tilalle omatekoiset sormenpääproteesit minkä jälkeen meni ja keksi hewimetallin! Eli eiköhän se siitä. Leikkashan Youngin Neilikin sorkkansa sököksi pari vuotta sitten keittiöpuuhissa: Provinssinkeikka peruuntu mutta ihan hyvinhän tuo taitaa nykyään jo soittaa.
JMN
4.9.2002 15:08
Niin, ja se tärkein esimerkki, ei liity kitaransoittoon: Def Leppardin rumpali, kädetön ukko, ja soittaa silti ihan siinä missä moni muukin, ellei jopa paremmin. Anssilla on edelleen molemmat kädet tallessa, joten hätä ei liene niin vakava kuin voisi olla.
JMN
JMN
4.9.2002 19:39
Tassu parka. *puhaltaa lujempaa* Kyllä se siitä kuntoutuu. Kun ei yritä vielä leikkiä super-anssia.
Ja etkä ole soittanut kitaraa vähään aikaan? Siitä suoraan studioon niin mitähän sitten tarttuukaan nauhalle?
Sen olen kuitenkin havainnut, että oli niin tai näin, niin ne kaikista parhaimmat soolot irtoavat aina siitä kotisohvan reunalta! Voitte uskoa, että yksinäni soitellessani olen todella huima kitaristi!
Tämä on jo aika pelottavaa... todella huima?
Ja jos siellä sohvatyynyjen takana tuntuu olevan joku outo muhkura, niin se on epäilemättä Samin nauhuri. :D
(Entä jos sohvan roudaisi Tavastian lavalle?)
Niin, ja itseasiassa eilen illalla minua alkoi huvittaa kun mieleeni hypähti tämä juttu, mietin että mitähän minä mietin nyt kun minä soitan. Tämän neronleimauksen lisäksi huomasin että kun soittaa, muut asiat muuttuvat enempi tai vähempi sivuseikoiksi.. tai siis soittaessa sitä miettii mitä tekee ja kuuntelee mitä kuuluu eikä siihen sitten enää paljon muuta mahdukaan häiritsemään pääkoppaa. Musiikki on pääosassa. Tai jotain sinnepäin. (Puutaheinää.) Niin ja soittaa en ainakaan osaa, sohvasta on maagisuus kaukana, paitsi unihiekan suhteen sitä pitää varoa.
Ja etkä ole soittanut kitaraa vähään aikaan? Siitä suoraan studioon niin mitähän sitten tarttuukaan nauhalle?
Sen olen kuitenkin havainnut, että oli niin tai näin, niin ne kaikista parhaimmat soolot irtoavat aina siitä kotisohvan reunalta! Voitte uskoa, että yksinäni soitellessani olen todella huima kitaristi!
Tämä on jo aika pelottavaa... todella huima?
Ja jos siellä sohvatyynyjen takana tuntuu olevan joku outo muhkura, niin se on epäilemättä Samin nauhuri. :D
(Entä jos sohvan roudaisi Tavastian lavalle?)
Niin, ja itseasiassa eilen illalla minua alkoi huvittaa kun mieleeni hypähti tämä juttu, mietin että mitähän minä mietin nyt kun minä soitan. Tämän neronleimauksen lisäksi huomasin että kun soittaa, muut asiat muuttuvat enempi tai vähempi sivuseikoiksi.. tai siis soittaessa sitä miettii mitä tekee ja kuuntelee mitä kuuluu eikä siihen sitten enää paljon muuta mahdukaan häiritsemään pääkoppaa. Musiikki on pääosassa. Tai jotain sinnepäin. (Puutaheinää.) Niin ja soittaa en ainakaan osaa, sohvasta on maagisuus kaukana, paitsi unihiekan suhteen sitä pitää varoa.
5.9.2002 15:23
Tuli tuosta teoriameiningistä mieleen eräs tapaus, kun olin Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa. Soitatin eräälle tupakaverilleni jumalaisen riffin jostain silloisesta lempparibiisistäni. Kaverini (mukava jamppa sinänsä) onnistui pilaamaan hehkutukseni sanomalla: No tuo on tuo mikälie sointukuvio olikaan.
Itsekin teoriaa aikanaan opiskelleena tiedän, että siitä on varmasti hyötyä niille, jotka aikovat musiikista ammattia, siis muuta kuin rock-tähteyttä. Priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-helvetti tuhosi osaltaan minunkin mahdollisen viulistin urani...toisaalta siihen pääsyyllinen olin minä itse laiskoine luonteineni. Ja Jorma Aalto.
--And my name is Rick Emerson--
Itsekin teoriaa aikanaan opiskelleena tiedän, että siitä on varmasti hyötyä niille, jotka aikovat musiikista ammattia, siis muuta kuin rock-tähteyttä. Priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-helvetti tuhosi osaltaan minunkin mahdollisen viulistin urani...toisaalta siihen pääsyyllinen olin minä itse laiskoine luonteineni. Ja Jorma Aalto.
--And my name is Rick Emerson--
5.9.2002 15:29
Priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-helvetti
Kuulostaa todella herkulliselta! Minä en edelleenkään käsitä miten melko yksinkertaisistakin asioista (jolla EN tarkoita ylläolevaa sanahirviötä!) saadaan niin mahdottoman hankalan kuuloisia.
Mutta kai sitä voi pärjätä ilmankin.....
Kuulostaa todella herkulliselta! Minä en edelleenkään käsitä miten melko yksinkertaisistakin asioista (jolla EN tarkoita ylläolevaa sanahirviötä!) saadaan niin mahdottoman hankalan kuuloisia.
Mutta kai sitä voi pärjätä ilmankin.....
5.9.2002 17:46
...ja se litania ei pääty tuohon. -nooni-desimi-jne-jne...
--And my name is Rick Emerson--
--And my name is Rick Emerson--
Viimeksi kommentoitu