Hyvää materiaalia

| Tagit: | Aiheet: Musiikki | Kirjoittaja:

Kaikki ovat varmaankin joskus lukeneet sellaisen haastattelun, jossa muusikko kertoo saaneensa idean lauluunsa nukkuessaan: ”Heräsin vain aamulla ja kirjoitin unessa kuulemani biisin muistiin.” Kuulostaa uskomattomalta, mutta toisinaan tällaista tosiaankin tapahtuu. Itse asiassa myös omalla, syksyllä ilmestyvällä albumillani on yksi tällainen kappale: näin unta, jossa akustinen folk-yhtye soitti taustamusiikkia jonkinlaisissa pihajuhlissa. Aamulla muistin edelleen tuon orkesterin soittaman laulun ja hyräilin sen talteen pienelle nauhurille. Melodia ja sointukulku osoittautuivat myöhemmin käyttökelpoisiksi, loppujen lopuksi tuosta unesta syntyi ihan oikea biisi.

Näen unia lauluista ehkä pari kertaa vuodessa. Nyrkkisääntönä on, ettei niiden pohjalta yleensä kehkeydy mitään järkevää – tuo mainitsemani esimerkki on säännön vahvistava poikkeus.

Viime yönä unissani musisoitiin jälleen oikein olan takaa.

Meneillään oli nimittäin biisinkirjoitussessio Ismo Alangon kanssa. Ismo rämpytteli kitaraa ja yritti ankarasti vääntää värssyä. Hänellä löi kuitenkin tyhjää – mitään ei syntynyt. Seurasin vierestä kollegan turhautumista ja äkkiä minulla välähti: tempaisin kitaran Alangon käsistä ja huudahdin, että kuunteles Ismo tätä! Sitten soitin nerokkaan melodianpätkän ja lauloin perään pari riviä todella tykkiä rock-lyriikkaa. ”Eiks ookkin erittäin ismoinen meininki?” tiedustelin Alangolta, joka nyökytteli päätään suu auki.

Tässä kohtaa heräsin. Vilkaisin kelloa, se oli neljä yöllä. Olipa aika vitun päräyttävä biisi! Singahdin jalkeille, juttu oli pakko saada muistiin. Könysin unipäissäni tietokoneelle, avasin GarageBand-ohjelman. Taoin nopeasti pianosoundilla melodian talteen. Sen jälkeen avasin muistikirjani ja raapustin rivit, juuri niin kuin olin ne unessani Ismolle laulanut.

Hyrisin tyytyväisyyttä palatessani sänkyyn. Selvää hittiainesta – tästä tulisi vielä timantinkova juttu! Jatkoin uniani maireasti hymyillen.

Aamulla olin tietysti jo unohtanut koko yöllisen episodin. Myöhemmin päivällä kuitenkin avasin GarageBandin ihan muissa asioissa ja tällöin huomasin uuden tiedoston nimeltä Ismo meininki. Muistin, että yöllähän taisi tosiaan olla jonkinlainen tilanne päällä. Kuuntelin tekemäni raidan: yksinäinen piano pimputteli omituisen melodian. Osa nuoteista irtosi reteästi länsimaisesta asteikosta, kaiken kaikkiaan tunnelma oli melko persialainen.

Tähän taisi olla jotain sanojakin? Pläräsin muistikirjaani. Lopulta löysin erään sivun alalaidasta harakanvarpaita. Olin kirjoittanut otsikoksi Ismo-meininki yöllä. Sen alta luin seuraavat, kuolemattomat säkeet:

Laulakaa siskot, laulakaa veljet

Laulakaa auki ukset ja teljet

Ismo meininki


Kommentit

  1. Oho, aika ylistävää ja mahtipontista – jopa vasemmistolaista henkeä uhkuva sanaparsi!

    En ole itse moisia musiikkiunia koskaan nähnyt. Pitääpä joskus lucid-päissään taikoa Landola kauniiseen unikäteen ja revitellä sointuja!

    Vähän sinunlaisesi tapaus taisi käydä myös eräälle suosikkiartisteistani, joka kuvaa uusimman kokopitkänsä syntyä näin:

    ”This album started as a daydream about watching a crazy, beautiful rock band play an ultra-gig.”

    Jumalattoman pitkän sepustuksen hörhöunesta voi lukea osoitteesta http://www.myspace.com/doyouknowsquarepusher

    Hauskaa kevättä sinulle Anssi! Blogisi on oikein piristävää luettavaa!

  2. Tuo muuten kuulostaa justiinsa Ismo Alangon tekemältä biisiltä. Semi-etno melodia ja just tuollaiset sanat, presiis aitoa asiaa.

  3. ihana käsiala. Kuin neil young konsanaan. odotatko archives-materiaalia?

  4. Hehheh, ihan loistavat värssyt. Sun pitää tehdä toi biisi tänne Jumittelu-sivuille.

    Kari

  5. Minulla on myös silloin tällöin soinut aamulla herätessä päässä ihan selkeä hittibiisi. Jostain kumman syystä ne vain ovat lähes poikkeuksetta suomi-iskelmää. En pääsääntöisesti voi sietää suomi-iskelmää. Täytynee joskus kirjata hitit ylös.

  6. Tästä sanoituksesta tulee kovasti mieleen Pekka Simojoen laulu ”Nousevaan aamuun”.
    Se alkaa näin:
    ”Laulakaa siskot, laulakaa veljet.
    Yö synkkä kohta jo takana on.
    Herramme mursi kuoleman teljet…”

    Se löytyy punakantisesta Nuoren seurakunnan veisukirjasta, jota Anssi Kelakin lienee selaillut ainakin rippikoulussa.
    Kesä Kalevi Sorsan kanssa -kirjan Kalevi Sorsa voisi sanoa tälläisestä mieleenpalautumisesta yhtä jos toista…kaikki luettu, nähty, kuultu ja koettu pysyy loppuelämän ajan mielessä…

  7. Tästä tuli mieleen hauska omalle kohdalle sattunut juttu. Sävelsin uutta biisiä (ihan hereillä) ja mielestäni keksin todella upean intro/taustamelodian. Sitten parin viikon päästä kaupasta tarttui mukaan The Rising. Iskin levyn soittimeen ja ihmettelin, miksi avausraita kuulostaa niin jumalattoman tutulta, kunnes sitten tajusin säveltäneeni sen juuri hetkeä aikaisemmin.

  8. Tämä kirjoitus kirvoitti hillittömät naurut jo aiemmin, mutta lauantai kruunasi kaiken. Minulla oli kunnia avata ratakausi kanssasi Rekkarallissa, ja jos olisi joku tapa tulla juttelemaan tuntemattomalle julkkikselle tekemättä itsestään täydellistä aasia, olisin niin varmasti tehnytkin. Mutta elämä jatkui ja yllätti, jonkin ajan päästä itse Ismo Alanko paistatteli päivää Borgbackenin tuulisessa maastossa!

  9. Ohoh, nyt on ollut jo hyvää yhteensattumaa ilmassa! Itse en törmännyt Ismoon, mutta Wallu Valpion kanssa mentiin Vekkulaan samalla ovenavauksella.

  10. Kiitos Aukio-levystä! Miten vangitseva tarina, alusta loppuun, mielettömän hyvät kitarat ja rumpu, wow,kaihoisaa,surullista ja lopuksi niin lohduttavaa. Kukahan mahtaa olla tämä nuori mainari…Lisää tätä tarinankerrontaa, terveisin Sinikka -51

  11. ”Itse asiassa myös omalla, syksyllä ilmestyvällä albumillani on yksi tällainen kappale: näin unta, jossa akustinen folk-yhtye soitti taustamusiikkia jonkinlaisissa pihajuhlissa. Aamulla muistin edelleen tuon orkesterin soittaman laulun ja hyräilin sen talteen pienelle nauhurille. Melodia ja sointukulku osoittautuivat myöhemmin käyttökelpoisiksi, loppujen lopuksi tuosta unesta syntyi ihan oikea biisi.”

    Mikä kappale uudella levyllä sitten syntyi unen perusteella?

  12. Tuo unen maailma on vähintään yhtä totta kuin tämä rinnakkainen päivätajunnassa rampattu. Taitaa vain mennä niin, että sieltä toisesta ei oteta mitään suoraan tälle puolelle. Sama, jos tempoo veden alta mielettömän kauniin kiven, kädessä se on vain yksi rupuliainen muhkura. Ei se minun mielestä kuitenkaan vähennä tuon kauniimman maailman todellisuutta. Täällähän se on kuitenkin läsnä koko ajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.