Soitin riffin Gretschillä, jonka jälkeen tuplasin sen muistaakseni Stratocasterilla. (Tuo tuplaava kitara saattoi tosin olla myös Telecaster, muistikuva ei tuolta osin ole täysin kirkas.) Päällekkäin soi joka tapauksessa kaksi kitaraa, siksipä soundi on melko raikas.

Oikeaa kitarasoundia etsiessäni (n. kymmenen minuuttia) päädyin lopulta siihen, että äänitin raidat kuivana, ilman kaikua. Jostain syystä Dynacord ei tällä kertaa tehnyt soundille mitenkään hyvää. Piuha suoraan styrkkariin -ratkaisu kuulosti ylivoimaiselta. Kaiut laitettiin vasta miksauksessa.

Fender Deluxe sen sijaan kävi erittäin kuumana: lähes kaikki sähkökitararaitani on huudatettu sen läpi.

Tällaista teknistä dataa kaipaaville on muuten lähiaikoina tarjolla aivan erityistä herkkua peräti kahden eri studiopäiväkirjajakson muodossa!