Rautatie

| Tagit: , , | Aiheet: Jumittelu, Matkailu | Kirjoittaja:

Kiidän tällä hetkellä Pendolinon selässä 202 kilometria tunnissa jossain Tampereen ja Helsingin välillä. Onkin ensimmäinen kerta moniin viikkoihin, kun on pari tuntia aikaa vain istua ja kirjoittaa ilman, että tarvitsisi oikeastaan tehdä jotain ihan muuta. Annetaanpa tajunnan virrata.

Olin Tampereella harjoittelemassa huomista TV2:n Nenäpäivä-showta. Sanotaan nyt vaikka näin, että onneksi suora lähetys on vasta huomenna. En ollut suoritukseeni kovinkaan tyytyväinen: Kaivos-kappale soitettiin studiobändin kanssa kolmesti ja kolmesti myös unohtelin sanoja. Miksi niiden muistaminen on minulle niin vaikeaa? Pääni on nykyisin kuin vanha maitotonkka, johon on ammuttu haulikolla reikiä: siihen voi yrittää kaataa tietoa erilaisista asioista, mutta informaatio valuu kuitenkin lopulta maahan.

Ämpärin pohjalla, reikien alapuolella on sakkautuneena vain kaikenlaista joutavaa. Kuka toimi Live Aidissa Power Station –yhtyeen laulajana? Michael Des Barres. Ketkä ajoivat Alfa Romeota F1-kaudella 1982? Andrea de Cesaris ja Bruno Giacomelli. Kuka oli ensimmäisen Tähtien Sodan avauskohtauksessa Imperiumin risteilijää pakenevan aluksen kapteeni? Kapteeni Antilles. Mikä oli lähes kolmekymmentä vuotta sitten silloisen parhaan kaverini, Markku Lönnqvistin, puhelinnumero? 5052052. Oma numeroni oli tietysti 5051613.

Tuollaista tietoa raahaan mukanani hautaan saakka. Kaikki muu valuu ulos.

Odotellessani Tampereen Rautatieasemalla junaa kävin ihmettelemässä kioskin lehtihyllyä. En löytänyt itselleni mieleistä luettavaa, mutta panin merkille, että valikoimassa oli peräti neljä suomenkielistä, pokerinpelaamiselle pyhitettyä aviisia. On tunnustettava, etten enää ymmärrä mistään mitään: Suomessa julkaistaan siis ainakin neljää erilaista kortinläiskimislehteä – mitä hemmettiä oikein on meneillään? Missä vaiheessa pokerista on tullut arvostettua viihdettä ja sen pelaajista jonkinlaisia urheilutähtiä? Mitähän seuraavaksi? Omat lehdet hedelmäpelin pelaajille? Tai suorana lähetyksenä televisioitava ässäarvanraaputteluturnaus? Suunnilleen yhtä absurdilta tämä pokeritouhukin olisi kuulostanut vielä kymmenen vuotta sitten.

Kyllähän menestyksekäs kortinpeluu vaatii varmasti taitoakin, mutta eikös se nyt kuitenkin suuressa määrin perustu ihan silkkaan tuuriin?

Maisema vaihtuu, mutta ajatus tahmaa. Eikä siitä maiseman vaihtumisestakaan voi olla täysin varma: näen ikkunan mustaa taustaa vasten vain oman heijastukseni. Pitäisikin hieman lyhentää kulmakarvoja, ne näyttävät jotenkin rehottavan.

On nälkäkin. En ole syönyt tänään lämmintä ateriaa, vain pari leipää ja muutaman domino-keksin. Viime aikoina ei ole tullut syötyä erityisen terveellisesti: ruokaympyrä on koostunut lähinnä karkeista ja muista armoitetuista herkuista. Pitäisi ryhdistäytyä.

Tekisi mieli nepalilaista ruokaa. Pari vuotta sitten Ghanassa tapaamani nepalilainen Robin kummastui suuresti kuultuaan, että Helsingissä on paljon nepalilaisia ruokapaikkoja. Viimeksi testasin Pitkänsillan kupeessa olevan uuden ravintolan, jonka nimeä en muista. Ruoka oli ihan mukiinmenevää, mutta sitäkin suuremman vaikutuksen teki mainio palvelu. Ravintolaa isännöi varreltaan lähinnä hobittia muistuttava nepalilais-setä, joka puhui varsin hyvää suomea ja piti iloiseen tyyliin huolta vieraistaan. Kelpo miekkonen! Ruokailu jätti hyvät fiilikset.

Ruokansa puolesta pidän kuitenkin Helsingin parhaana nepalilaisena Nordenskiöldinkadun Mountainia.

Vaunun toisesta päästä kiirii naurunremakkaa. Tällaisten matkojen taittaminen junalla on kyllä hiton järkevää – eipä totisesti tekisi mieli olla juuri nyt auton ratissa, väsynyt kuljettaja liukkaalla ja pimeällä motarilla. Nykyisin junat tuntuisivat myös pysyvän hieman paremmin aikatauluissaan kuin muutama vuosi sitten, jolloin ne oman kokemukseni mukaan olivat järjestään myöhässä.

Itse asiassa myöhässähän tämäkin juna on, juuri kun pääsin kehumasta. Piletissä olevan kellonajan mukaan minun pitäisi jo olla perillä, mutta tämä asemahan on vasta Tikkurila. Autolla en kuitenkaan olisi vielä tässäkään.

Ulkona on kylmän näköistä. Saattaisi olla jo pitkien kalsareiden paikka, turha tässä on enää keekoilla.

Pendolinon ämyreistä alkoi juuri varoittamatta kuulua lätkäselostusta.

No, nyt se sentään loppui.

Kommentit

  1. Oliko se Pensseli-setä?

    Anssi mitä mieltä olet H1N1stä-> THL salaliitto!?
    Oletko tutustunut lääkäri Antti Heikkilän ajatuksiin?

    Kirjoita sanat paperille ja kiinnitä kitaran bodyyn.

  2. Antti Heikkilä on epäilyttävä möyhääjä, joka sensuroi bloginsa kommenteista pois kaikki häneen kriittisesti suhtautuvat viestit.

    ”Antti, olet ylijumala ja THL on oikeasti Illuminatin sivuhaara” -tason älynväläykset kuitenkin löytävät satavarmasti tiensä hänen bloginsa kommentteihin.

    Silti mies jaksaa itse vinkua sensuurista ja median salaliitoista, jotka yrittävät vaientaa hänet. Pitäisi edes oman bloginsa avoimena.

  3. Antti Heikkilän ajatuksiin olen tutustunut erittäin pintapuolisesti. Olen kuullut radiosta hänen haastattelunsa, lukenut joitakin hänen nettikirjoituksiaan ja katkelmia kirjastaan. Tuntumani asiaan on siis hyvin ohut.

    Kuva, joka minulle sen perusteella on syntynyt, on sellainen, että Heikkilän puheissa on kieltämättä paljonkin järkeä. On esim. helppo uskoa, että Suomessa turvaudutaan liian helposti kirurgin veitseen ja ylenkatsotaan maailmalla jo tuhansia vuosia harjoitettuja hoitomuotoja, koska niitä ei ole kanonisoitu länsimaiseen koululääketieteeseen.

    Minuakin kuitenkin kieltämättä hiukan vaivaa se, että hän tuntuu olevan asiansa suhteen hiukan fanaattinen, tai ainakin mustavalkoinen.

    Mutta korostan tämän siis olevan pelkän ensivaikutelmani – voin olla täysin väärässäkin. Pitäisi lukea lisää.

  4. Piti vielä tarkistaa tuon mainitsemani nepalilaisen ravintolan nimi: Himshikhar, Siltasaarenkatu 3.

  5. Äläs Anssi unohda että muisti ei pelitä kunnolla jos syö liian vähän. Parin leivän ja muutaman keksin energia ei riitä aivoille. Toivottavasti tänään (ja tulevaisuudessa) tulee syötyä paremmin vaikka kiirettä pitäisikin.

    Tulipas aika äitimäinen teksti, pahoittelen 🙂

  6. Joo, ja ennenkuin rupeat trimmaamaan niitä kulmakarvoja, suosittelen minäkin ennemmin vähän parempaa syömistä ja lämpimämpää pukeutumista! Anssi hei..nyt on talvi ja kiire on huono tekosyy näissä asioissa!! Tota menoa tarttuu varmasti kaikki taudit ja niitä liikkeellä nyt tuntuu olevan paljon! Sitten kun on kunnon lentsu päällä, ei tarvitse tuskailla pelkästään sanojen unohtelua..mitä niillä sanoilla tekee, kun ei kulje äänikään sitten yhtään! 🙂

  7. Anssi älä syö leipää!
    Noora ei mitään tuollaisia tuhoajatuksia.

    Heikkilä kieltää ruisleivän syönnin. Siinä on liikaa huiilihydraattia. Hiilihydraatti mädäntää ihmisen sisältäpäin.

    Minä ehdotan Anssille välipalaksi tätä Heikkilän suosittelemaa proteiinipommia:

    ”Turkkilaista jugurttia 2 dl (ruotsalaisvalmisteinen, rasvaprosentti peräti 10 ! mutta maistuu erinomaiselta )
    Heraproteiinia 1 dl ( Saa urheilukaupoista )
    Kuivattua ja jauhettua suomalaista marjaa 2 rkl”

    Heikkilää mukaillen flunssa pysyy poissa, kun käytät D-vitamiinia, C-vitamiinia, sinkkiä ja Omega3-tabletteja!

  8. Pyydäpä, Anssi, joululahjaksi villahousut, jos et sellaisia vielä omista. Useita vuosia sitten – 2000-luvulla kuitenkin -, kun joukkoliikenne Helsingissä oli viikon verran lähes kokonaan lakossa, niin pamahtivatpa tuolle viikolle vielä talven kylmimmät säät; keskilämpö taisi olla noin -25 celsiusta.
    Mikko-setää tämä ei haitannut. Joululahjaksi olin saanut pyytämäni villahousut. Lisäksi olin saanut/ottanut ennakkoperintönä maalta mukaan isäni vanhan, mutta varsin käyttökelpoisen ja siistin karvalakin. Eipä vaivannut kylmä muuten kuin ehkä nenänpäässä aika ajoin. Lakki piti ajatuksenjuoksun terävänä ja villabyysat muut tärkeät paikat lämpiminä.:-)

  9. Vaikka olisi kuinka kiire, ruokailuista ei kannata tinkiä, muuten aivoilta loppuu energia, ihminen ärsyyntyy ja työ hidastuu, kunnes hyytyy kokonaan. Uni on toinen vastaava juttu. Tällä reseptillä olen selvinnyt tiukoistakin tilanteista.

    *peukut pystyyn live-esityksen ajaksi*

  10. ”Miksi niiden muistaminen on minulle niin vaikeaa?”
    Hyvin vedetty silti 😀

    Hevitalkoita odotellessa 🙂

  11. Olipa ihanaa löytää tälläiset sivut suosikki artististani =) Pitkään aikaan en ole koneella ehtinyt lukeakaan kuin sähköpostit yms. ”muka tärkeät” jutut. Nyt menee jo toista päivää selaillessa näitä sivustoja… Niin monet Anssin kappaleiden sanoitukset tuntuvat kuin omasta elämästäni otetuilta otoksilta, mieli herkistyy… Pitkin syksyä olen etsinyt peruskoulukavereitani ja välillä ollut aivan ihmeissäni siitä, että mitä meistä ”seitenkakkosista” sitten tulikaan. No, aikuisia sekä ”aikuisia”, mutta ei ollenkaan sellaisia, miksi haaveilimme tulevamme…

    Vallan hienoja olivat vetosi nenäpäivä-ohjelmassa eilen =)

    Mutta lätinät sikseen, mun piti kysyä, että onko mitään saumaa saada toivettaan keikalla kuulumaan?

  12. Riippuu keikasta (ja tietysti hiukan myös toiveesta). Toisinaan keikkani rakentuvat pelkästään yleisön toiveista, jotkut taas vedetään tiukasti biisilistan mukaan. Helpoiten biisitoiveitaan saa ajettua läpi niillä keikoilla, jotka esitän yksinään. Mutta kyllä bändikeikkojakin on usein räätälöity yleisövihjeiden perusteella. Äänensä saa luonnollisesti kuuluviin myös tällä saitillani, esim. keskustelufoorumin ”Keikat” -osiossa.

  13. Lauttasaaressa on mahtava nepalilainen ravintola nimeltä Lumbini.
    Sieltä saa myös hyvää kasvisruokaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.