Vegetaristin joulueväs

| Tagit: , , | Aiheet: Kulinarismi | Kirjoittaja:

Tällä viikolla blogin seisova pöytä on katettu kulinarismin maailmaan liittyvillä sattumuksilla. Sarjan kolmannessa osassa muistellaan muuatta jouluruokailua.

♠    ♠    ♠

Joitakin vuosia sitten esiinnyin yhtyeineni joulun alla erään hotellin yökerhossa. Salissa oli aikaisemmin illalla ollut monenlaisista jouluruuista ja -herkuista notkollaan natissut buffet-pöytä, josta meitäkin oli kehotettu hakemaan itsellemme apetta.

Minä kuitenkin tyrin oman ruokailuni kanssa: saapastelin nälkäisenä saliin liian myöhään, juuri kun seisova joulupöytä oli korjattu pois. Menin keittiöön tiedustelemaan mahdollisuutta saada muonaa. Kyökissä hääräili iloinen emäntä, joka kertoi laittaneensa pöperöt juuri kaappeihin, mutta voisi kyllä penkoa niistä minulle syötävää. Kiittelin tällaisen toiminnan olevan supermahtavaa. Totesin myös olevani kasvissyöjä: en söisi lihaa, kanaa enkä kalaa. Muunlainen jouluruoka sopisi kuitenkin oikein mainiosti: lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot, rosolli, erilaiset salaatit…

Emäntä nyökkäili hymyillen, otti suuren lautasen ja alkoi koluta muonavarantojaan. Hän singahteli suuressa keittiössä ympäriinsä, rymsteerasi kaapeissa ja kolisteli erilaisia astioita. Aina uuden kulhon löytäessään tuo hilpeä täti huuteli minulle:

– OTATKO KINKKUA?
– Ei kiitos, en oikein syö sitä lihaa.
(Kaapin ovien pauketta.)
– LAITETAAN NYT AINAKIN KALKKUNAA!
– Kiitos, mutta ei sitäkään – pelkkää kasvisruokaa vain.
(Astioiden kilinää.)
– TÄÄLLÄ OLIS LIPEÄKALAA, KAI ME NYT SITÄ KUMMINKIN LAITETAAN?
– Ööö… Ei kiitos, en syö kalaakaan. Siis se kasvisruoka riittää mainiosti.
– AI NIINKU ET NÄITÄ LAATIKOITA VAIN?
– Ne ovat oikein hyviä, kiitos.
(Kaapimista ja ryminää.)
– TÄÄLLÄ OLIS  TÄLLASIA LOHIRULLIA!
– Ei kiitos, ihan vain sitä kasvis-asiaa…

Dialogia jatkettiin tältä pohjalta vielä jonkin aikaa. Lopulta emäntä kuitenkin sai kasattua minulle jouluruokaa pursuilevan lautasen: se oli kukkuroillaan laatikoista, rosollista, sienisalaatista ja parista muustakin salaatista. Annos näytti oikein hyvältä ja kiittelin lautasta vastaanottaessani emäntää vuolaasti. Olin jo lähdössä ateriani kanssa ulos keittiöstä, kun äkkäsin tuttujen näköisten ruokien seasta jotain kummallista: ruskeita kikkareita, vähän maksamakkaran näköisiä. Oli pakko kysyä:

– Anteeksi, mutta mitähän nämä ovat?

Emäntä kumartui lautaseni puoleen ja katsoi otsa rypyssä osoittamiani nokareita. Ilme kirkastui ja hän oikaisi selkänsä:

– SE ON HIRVIPATEETA!!!

Kommentit

  1. voi kauheeta, että ihan hirvipateeta nirppanokalle, voi tätä hurskastelun määrää. voi kuinka moni nälkäänäkevä olisi onnellinen, jos saisi edes murusen lihaa.

  2. Hyväntahtoinen emäntä;)Itse olen törmännyt ”eihän se haittaa että tässä on ihan VÄHÄN lihaa” tai siihen,että kasvissyöjälle varattu ruoka noutopöydässä katoaa kumman nopeasti kaikkien muiden nälkäisten suihin.

  3. Syä hyvä mies lihhooo!

    Antti Heikkilältä otat mallia 😉

  4. Vaikka kasvissyöjä ei nyt hengenvaaraan joudukaan jos lautaselle eksyy lihaa, niin tämänkaltainen huolimattomuus ruoka-alan ammattilaiselta voi olla aika vaarallista ruoka-aineallergioiden kanssa. Maidoton kun ei ole sama asia kuin laktoositon, ja kalattomasta eineksestä ei ole kauheasti iloa jos tätä ruokaa käsitellään samoilla vermeillä kuin mereneläviäkin.

    Ei siinä, useimmat ruoan kanssa työskentelevät ovat hyvin perillä ruoka-asioista ja ottavat hienosti huomioon kaikki ruokarajoitteiset.

  5. Ihailtavan avulias ja joustava kuitenkin tuo keittiön emäntä, kaikesta huolimatta! Voisin meinaan kuvitella, että joku vähän toisenlainen emäntä olisi voinut vain todeta, että sapuskat on juuri laitettu kaappeihin, piste.

  6. Perinteisessä Kotiruokaa-keittokirjassahan ruokalaji ”liha-makaronilaatikko” löytyy ”kasvisruokia”-otsakkeen alta. Ehkä sen ovat laatineet kuvailemasi emännän hengenheimolaiset :), samoin samaa sukua taisivat olla TKK:n opiskelijaruokalan keittömestarit Otaniemessä, ainakin vielä 1980-luvun lopulla, sikäli että kasvisvaihtoehto-otsakkeen alla tarjotut kasviskeitot oli ”tietenkin” tehty lihaliemeen.

  7. Kaikkein parashan oli se, kun yhdeksän hengen hipoissa oli kolme pellillistä pitsaa. Eräs ystävämme on kasvissyöjä, joten puoli pellillistä oli varattu kasvispitsaa. Kyseinen ystävämme oli saapuva paikalle jonkin verran myöhemmin, kuin muut, joten ruokailu aloitettiin iloisesti ennen häntä. Katsoimme kuitenkin, että hänellekin jää pitsaa. kun olimme puolessa välissä kolmatta pellillistä olimme ihmetykseksemme huomaavinamme viimeisessä puolikkaassa kinkkua…

    Niinhän siinä tietysti oli käynyt, että kasvispitsa oli syöty epähuomiossa ensimmäisenä. Lohdutukseksi pystyimme ystävällemme sanomaan vain, että ”Se oli kyllä tosi hyvä pitsa!”. Onneksi hän ei ollut kovin pahoillaan, vaan liittyi seuraamme nauttimaan banaani-suklaakakkua. 😀

  8. Ai tätäkö viljami tarkoittaa, heikkilän mielipideon tää:

    ”Ihminen on kaikkiruokainen. En usko kasvisravintoon. Se on uskonto, ja lapsellinen toive olla hyvä. Tilastot osoittavat, että vegetaristit kuolevat nuorempina. Liika hiilihydraatti ja kasvisrasva ei ole ihmisravintoa, vaan tappaa enemmin tai myöhemmin. ”

    Anssi on siis uskovainen!

  9. Heikkilä nyt laukoo mitä sattuu. Löysi väitteensä tueksi vain yhden, 80-luvulla julkaistun tutkimuksen ja tulkitsi sitäkin hieman mutkia oikoen.

    Oikeutta Eläimille -foorumilla huomattiin, että aineistoa oikein tarkastellen (ottaen huomioon tutkittavien ikäjakaumat jne.) kasvissyöjien kuolleisuus ei ollut sen suurempi kuin muunkaan väestön. Tuolla on hieman avattu Antin tutkimusta: http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=17287&st=15

    Kummallisesti Heikkilän blogiin postattu kommentti aiheesta ei koskaan löytänyt tietään perille.

  10. Kasvisrasvoihin esimerkiksi Taysin sydänkirurgit suhtautuvat ainakin nykyään varauksellisesti: teoria kertoo toista mutta heidän kokemuksensa mukaan juuri nuo terveelliset rasvat yksinään käytettynä aihettavat mm. ateroskleroosia. Ihan punaista maitoa ja eläinrasvoja (kakkia sorttia) olisi hyvä saada jonkin verran.

  11. Vein tulevaa morsiantani ensimmäistä kertaa isoäitini luokse syömään. Hän oli tuolloin kasvissyöjä ja mainitsin asiasta etukäteen mummolleni. Saavuttuamme syömään mummo iloiten esitelli: ”Laitoin teille uunimakkaraa, kun Kirsi on kasvissyöjä”.

    Myöhemmin morsiameni joutui olemaan viikon mummon pöperöiden armoilla ja tuohon loppui kasvissyönti.

  12. Allergioista puheen ollen… Miehelläni on sekä maitoallergia (ei siis MITÄÄN maitotuotteita, hyla/laktoositon ei riitä) että keliakia, ja voin kyllä sanoa että ravintoloissa käyminen on ajoittain yhtä tuskaa. Usein tarjoilijat kyllä ihan mukavasti tietävät missä ruokalajissa on mitäkin, mutta esim. juustoa tai jäätelöä eivät kaikki edes pidä maitotuotteena, tai sitten voissa paistamista ei pidetä minään ongelmana. Joskus taas pääruoka on ihan ohjeiden mukaan tehty ja oikein maittava, mutta alkuruoaksi tuodaan salaatti jossa nököttää päällä ihan tavallinen vehnäleipä. Että joo.

  13. Matti Hernesaholle: kolmas just paras! 😀 😉

  14. ihan pakko kommentoida vielä herttualle, että sinne heikkilän provoblogiin yritti moni muukin vastata (ihan asiallisesti), mutta jostaan kumman syystä sinne ei mitään ilmestynyt…

    no sikäli meikäläisen kannalta vähän irrelevantti toi heikkilän blogautus, en mä ihmisiäkään söis vaikka ne maistuis tosi hyvältä ja ois terveellisiä.

    koita antti kestää, eläköön ruokarajoitteiset!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.