Keikkaraportti: Eura 22.05.2010

| Aiheet: Keikat, Matkailu | Kirjoittaja:

Tavastian keikan tarjoama hybris ei kestänyt  kauaa: jalat jysähtivät ilmasta tonttiin jo parin vuorokauden päästä Euran Sieravuoressa. Useita satoja vetävään saliin oli pakkautunut ehkä nelisenkymmentä ihmistä seuraamaan esitystämme. Näistäkin vain parikymmentä oli oikeasti kiinnostuneita keikasta, loput keskittyivät baaritiskin antimiin ja toisiinsa. Jotkut kävivät esityksen aikana jopa tiedustelemassa miksaajaltamme, että kuinkahan kauan tuota möykkää vielä kestää – pitäisi jo päästä laulamaan karaokea.

Kyllähän tällaisilla olosuhteilla on muusikoihin lannistava vaikutus, ei sille voi mitään. Tuo parinkymmenen aktivistin etujoukko piti lavan edustalla kiitettävästi tunnelmaa korkealla, mutta eihän sitä voinut myöskään olla huomaamatta, ettei tuon eturivin takana ollut mitään. Pelkkää tyhjää.

Yritän tietysti olla näissäkin tilanteissa ammattilainen ja pistää lavalla parastani. Huonoa lipunmyyntiä ei milloinkaan pidä kostaa niille, jotka tikettinsä kuitenkin ovat lunastaneet – sen hinnalle pitää aina tarjota vastinetta. Soitannollisesti keikka olikin mielestäni hyvä, settiin pujahti lennosta pari hauskaa, harvemmin kuultua yllätystäkin: Euran Daltoneista inspiraationsa saanut Kipinöitä sekä eturivin toiveesta esitetty Manowarin All Men Play On Ten.

Yritys oli siis hyvää puolin ja toisin: aktivistit puhalsivat kipinään liekkiä ja orkesteri soitti heille sydämestään. Aina nämä tekijät eivät kuitenkaan riitä. Katastrofaalisen huonoa lipunmyyntiä ei pystytty mielissä painamaan taka-alalle ja niinpä keikan jälkeen takahuoneessa puuskuttikin lyöty yhtye. Nämä ovat niitä nöyryytyksen hetkiä, jolloin koko homma tuntuu periaatteessa aika turhalta. Mitenköhän kaukana tai lähellä on se piste, jonka jälkeen tällaisia pettymyksiä ei jaksa enää niellä? Olemme nyt aika vaikeassa vaiheessa.

Toisaalta vain paria päivää aikaisemmin tunnelmat olivat hyvin erilaiset, Tavastian keikka valoi uskoa parempaan tulevaisuuteen. Ehkä tämä sohjo vielä jossain vaiheessa sulaa, siinä pitää nyt vain jaksaa rämpiä.

Alunperin Eurassa oli tarkoitus yöpyä, mutta Saara oli saapunut paikalle omalla autollaan ja päätti lähteä keikan jälkeen ajamaan kohti Helsinkiä. Minulla oli seuraavana päivänä esiintyminen Käpylän Kyläjuhlissa, Helsingissä piti olla viimeistään puoliltapäivin. Vaihtoehtoina oli lähteä Saaran mukaan ja olla kotona aamuyöstä, tai jäädä Euraan nukkumaan muutamaksi tunniksi ja lähteä aikaisin aamulla paluumatkalle.

Valitsin Saaran.

Lähdimme ajamaan kolmen aikoihin, heiveröisen aamun alkaessa sarastaa. Tiet olivat tyhjiä, mutta niiden pientareet kuhisivat elämää: näimme kettuja ja useampiakin peuroja, yksi juoksi eteemme tielle, mutta Saara sai onneksi jarrutettua ja väistettyä.

Tuuri loppui jonkin matkaa Huittisten jälkeen. Ensin oli täysin puhdas tie. Silmänräpäystä myöhemmin auton keulan edestä vilahti jotain, oikealta vasemmalle. Saara ehti väistää hiukan oikealle, mutta siitä huolimatta kolahti.

Pysäytimme auton ja riensimme tien laitaa takaisinpäin. Peura löytyi ojasta makaamassa pää pystyssä, aivan hiljaa. Sen takajaloista oli jäljellä vain pienet tyngät. Saara palasi autolle soittamaan poliiseille, minä jäin katsomaan eläintä.

Sillä oli kauniit silmät. En voinut tehdä sen hyväksi mitään. Minkäänlaista asetta ei ollut, enkä olisi kyennyt ottamaan peuralta henkeä paljain käsin. Juttelin raasulle rauhoittavalla äänellä, pyysin sitä käymään lepäämään. Hetken päästä peura yritti vielä nousta jaloilleen, mutta lysähti kyljelleen. Sitten se vain lakkasi hengittämästä.

Muistan tuon näyn varmasti jonkin aikaa.

Poliisi tuli paikalle hiukan myöhemmin. Saaran auton vasen etukulma oli kärsinyt vaurioita, pohjakin hiukan repsotti. Poliisit kuitenkin päästivät meidät jatkamaan kohti Helsinkiä, he hälyttivät paikallisesta hirviseurasta jonkun hakemaan peuran pois ojan pohjalta.

Autossa mietittiin miten huonoa tuuria tuollaisessa kolarissa täytyy olla. Jos Saara olisi ajanut kilometrinkin kovempaa tai hiljaisempaa vauhtia, niin mitään ei olisi tapahtunut. Jos olisimme lähteneet Sieravuoresta viisi sekuntia aikaisemmin tai myöhemmin, niin mitään ei olisi tapahtunut. On niin monen mitättömän pienen asian summa, että osuimme peuran kanssa juuri tuohon samaan ajan ja paikan leikkauspisteeseen.

Toisaalta tässä ammatissa ollaan niin paljon asvaltin päällä, että olisi erikoista jos mitään tällaista ei koskaan sattuisi.

Pohdimme myös sitä, että poliisin työn täytyy olla henkisesti aika raskasta. Ei heitä soitella paikalle silloin kun on hyvä meininki. Poliisin työtehtävät liittyvät lähes poikkeuksetta negatiivisiin asioihin, siihen kun jotain on mennyt pieleen. Erityisen herkällä psyykeellä niitä hommia ei varmaankaan kauaa paiskita. Mutta kaipa palkintona on kokemus siitä, että tekee jotain oikeasti hyödyllistä. Tämän oman työn tarpeellisuudesta kun ei aina voi olla niin varma.

Olin kotona seitsemältä aamulla. Ulko-ovea avatessani ajattelin, että tämä koko reissu olisi saanut jäädä tekemättä. Hinta oli liian kallis.

Kommentit

  1. Se on kumma juttu miten kaikki ikävä tulee aina yhdellä kerralla. Alku oli lannistava mutta loppu sydäntäsärkevä. Voimia.

  2. Huh, melkoinen yö. Tuo Sieravuori oli ilmeisesti joku pienehkö keskellä ei-mitään oleva lomakylä, jossa ei ole vielä minkään sortin sesonkia, joten ei ymmärrettävästi ole väkeäkään. Joten Eura hus pois mielestä ja Tavastia päällimmäiseksi!

    Toivottavasti Käpylän Kyläjuhlissa tunnelmat lähtivät taas nousuun! Ainakin siellä oli ruuhkaksi asti väkeä, hyvä tunnelma ja kaunis miljöö. Ja yksi hemmetin hyvä miesartisti. (Ismokin on ihan ok.)

  3. Samat sanat, kyllä tällainen hiljaiseksi vetää… Voimia toivottelen myös.

    Itse olin kovalla innolla lähdössä keikalle, mutta illalla nousi kuume. Harmitti vietävästi, kun jo Tavastia jäi kokematta.

  4. no oli teillä ikävä paluumatka tuollaisen keikan päätteeksi vielä. Tsemppiä kaikesta huolimatta.

    Ja iso kiitos noista keikkaraporteista – hyvistä ja vähemmän hyvistä keikoista – raportit on aina olleet hyviä! Ja muista välillä levätä ja ottaa omaa aikaa – olet varmaan suomen aktiivisimpia ”rokki-blokkaajia”, siitä kiitos!

  5. Kun tapahtumaan liittyvät mielikuvat maadoittuvat sitten aikanaan, voinet kiteytettää niitä sanoituksiisi, minkä voi nähdä hyvänä asiana. Aika rajusti sut on pysäytetty.

  6. En osaa edes kuvitella, miten hirveä näky tuo oli. Voimia teille.

  7. Oli kurjaa lukea, ettei kaikki mennyt putkeen Euran-keikalla. Niin se vaan tuppaa menemään, ettei kellään mene elämä aina niin kuin elokuvissa. Jos ei koskaan olisi vaikeaa tai menisi suoranaisesti päin helvettiä, ei osaisi arvostaa hyviä hetkiä. Eihän ole olemassa sellaista ylämäkeä, jota ei seuraisi ainakin jonkinlainen alamäki. Klisee mutta totta.

    Tsemppiä kovasti. Kyllä kaikki vielä ja taas iloksi muuttuu, uskon vakaasti. Hyvät hetket kantavat suurenkin aallokon ylitse.

  8. Voi että..olipas surullista luettavaa! Kyllä tää elämä on välillä niin epäreilua ja turhan kivikkoista kulkea! Täytyy vaan jotenkin jaksaa kitkuttaa ja yrittää löytää iloa pienistäkin asioista..ei kai täällä muukaan auta. Uskon kuitenkin, että asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella. Voimia!!

  9. Tavastian menon jälkeen tuo keikka oli kieltämättä aika surkea. Ei missään nimessä Anssin tai bändin takia, vaan piittaamattoman yleisön takia. Otti niin paljon päähän känniääliöiden ”soita seuraavaksi taksi” -huudot, joita piti kylvää monta kertaa ja mahdollisimman kovaa. Biisilista seuraaville samanlaisille keikoille voisi olla esim: Mikan faijan BMW, Milla, Puistossa, Nummela, Mikan faijan BMW, Milla, Puistossa, Nummela jne.. Porukka oli kyllä messissä hittibiisien aikana, mutta niiden välissä melkein kaikille tuli jano tai vessahätä. Pari tyyppiä ihmetteli kovaan ääneen et miten toi tyttö voi osata nää sanat??

    Mulla oli ihan hirveen paha mieli bändin puolesta ja mietin siinä keikan aikana et miten ihmeessä te Anssi ja muut pystyitte vetämään ihan täysillä siitä huolimatta, että ”oikeeta yleisöä” oli vain kourallinen ja joidenkin käytös oli tosi lapsellista ja raivostuttavaa. Vaatii ihan hirveesti pokkaa pitää ittensä kasassa tollasessa tilanteessa!

    Laitan kaiken jokatapauksessa sijainnin piikkiin. Meinas itselläkin tulla jo epätoivo kun se pikkutie vaan jatkui ja jatkui ja jatkui.. Et eiköhän jätetä se ilta sinne metsään mätänemään ja muistellaan mieluummin vaikka sitä Tavastian rallatusta. Ei pidä moisesta yhdestä notkahduksesta lannistua, kun vika oli selvästi yleisössä eikä bändissä. :)Harmi, että loppuiltakin meni pieleen.

  10. Huojentavaa kuulla, että myös yleisössä ymmärrettiin tilanteen olleen artistille melko vaikean. Onneksi teitä aktivistejakin kuitenkin on!

  11. Kutsun noita päiviä elämässä noitapäiviksi. Ne vetää mattoa alta ja pudottaa juuri alkaneesta noususta, ja pistää miettimään, onko mitään järkeä, eikä pelkkä usko parempaan tunnu riittävän. Mutta silti, jos henkikullat ja rakkautta säilyy, on kaikki tallessa. Ja hyvät hetket ei tunnu miltään ilman huonoja. Hyviä toivottaen, itse kullekin 🙂

  12. Olen aina ajatellut että esiintyjän painajainen on varmaan joutua jonnekin Tallinnan-lautan trubaduuriosastolle. Kansa kittaa kaljaa ja kukaan ei välitä vähääkään siitä mitä esität tai olet esittämättä. Kukaan ei ole tullut sinua vartavasten kuuntelemaan. Tuohon verrattuna Euran tilanne oli toivottavasti edes hivenen lohdullisempi. Osoittaa ammattitaitoa ja työmoraalia vetää keikka läpi kuten olisi tehty suuremmankin yleisömäärän kanssa. Arvaan, että helposti voisi tulla mieleen että paskaakos tässä kun ei ole oikein kuulijoitakaan.

    Tulee mieleen vastaava tapaus: Meat Loafin viime Helsingin keikalla oli väkeä aivan kourallinen, mutta kyllä hra Mureke ja bändi vetivät ihan täyden shown. Toinen asia sitten oli, että en ole ikinä ennen kuullut yhtä surkeaa esitystä itse päätähdeltä kuin tuolloin – enkä toivottavasti ikinä enää kuulekaan.

    Katoavaista tuo mainen kunnia vaan tahtoo olla, toivottavasti ei kohdallasi Anssi vielä tuossa iässä ja vedossa lopullista.

    Keljuttaa vaan puolestasi kun annettavaa on nykyisin paljon enemmän kuin huikeina menestysaikoinasi mutta kansa (eritoten nuorempi väki) ei tajua arvoasi.

    No, niinpä on näemmä Paul Youngkin ollut muutamaan kertaan esiintymässä Ketsuppilaivoilla ja mies sentään keikkui 80-luvulla maailman levymyyntilistojen kärkipaikoilla ja heitti oikein hyvän keikan Helsingissäkin Kulttuuritalolla. Jotenkin on tullut surullinen olo senkin heebon urakehityksestä. Toivotaan uutta nousua sinulle ja bändillesi. Minä ainakin pysyn uskollisena diggarina!

  13. Pitää mennä yläasteelle tai amikseen opeksi, niin saa samat fibat päivittäin 😉

    Anssille sanoisin, että olihan se sen peurankin valinta. Kohtalokas, muttei kenenkään syy….

  14. Se on ylä- ja alamäkeä artistien ja bändien elämä. Tarjontaa on niin valtavasti, että kaikki vaan eivät voi olla jatkuvasti pinnalla ja huipulla. Anssi Kela on saavuttanut ekalla levyllään niin valtavan menestyksen, jollaisesta moni esiintyjä voi vain unissaan haaveilla. Toivottavasti parempia aikojakin Anssille vielä piisaa.

    Onneksi ei sattunut hirvi eteen, olisi käynyt paljon pahemmin. Onkin melkein sulaa hulluutta lähteä tähän aikaan vuodesta maantielle aamuyöllä.

  15. Sieravuoressa itsekin soitelleena osaan elävästi kuvitella (ja muistella) tuon, enkä voi kuin toivottaa voimia lannistavasta tappiosta elpymiseen – mikä onkin tuttua hommaa, sillä jotkut keikat todellakin voisivat jäädä tekemättä.

    Mut hei, pää pystyyn! Taistelua ei ole hävitty!
    Tällä hetkellä koko ala tuntuu olevan murroksessa, ja kuten varmasti tiedätkin, niin ette te ole tosiaankaan ainut todella kovan luokan esiintyjä/bändi jolla on potentiaaliin ja aiempiin saavutuksiin nähden harmillisen heikko yleisömenestys. Jatketaan rimpuilua.

    Parempia aikoja odotellessa,
    M

  16. Tavastialta kotiintulomatkalla itsekin tuli vältettyä juuri ja juuri hirvikolari, jäi muutamasta metristä kiinni, vauhtia ~100km/h, jälkeenpäin sydän kyllä pomppasi kurkkuun. Vaarallista tuo yöllä ajaminen.

    Ja niin kuin kaikki ylhäällä ovat sanoneetkin, kyllä se siitä, pitää vaan jaksaa painaa eteenpäin, kyllä se siitä alkaa helpottaa!

  17. Huh, oudolta kuulostaa kyllä tämmöiset ongelmat. Olen aina pitänyt AK:a parhaana suomeksi laulavana artistina ja kuvitellut, että suosio olisi edelleen hyvin suuri.. kuuleehan esim. radiosta AK:n biisejä vieläkin jatkuvasti. Itse en ole AK:n tai juuri kenenkään muunkaan live keikoilla käynyt, koska en ole sitä sorttia joka niistä nauttisi, mutta AK:n keikka on ainoa, mistä olen pari kertaa ajatellut, että siinä voisi olla keikka minunkin makuuni. Ehkä vääntäydyn vielä joskus paikalle 🙂

  18. oli muuten juttu painetussa iltalehdessä (vai oliko se iltasanomat?) tuosta peurakolarista (vilasin ip-lehdet just ohimemmen läpi). Anssin ploki on näköjään ip-lehdistön lukulistalla….

  19. Ihan kamala keikka ja keikkamatka 🙁 ,
    mutta onneksi edelliseltä päivältä oli tavastian keikka tuoreessa muistissa. Sitä sopii muistella!

    Kuulin eilen Taavi Salmivaaran puhuvan aamupäivällä Radio Novalla kokemastanne peurakolarista, oli lukenut siitä käsitykseni mukaan blogiltasi.

  20. Otan osaa. Veikkaan, että ei ole kivaa joutua soittamaan yleisölle, josta puolia ei kiinnosta. 🙁 Hyvä, ettäå veditte silti kunnialla loppuun.

  21. Tuli mieleeni, että jos sinua vertaa Jenni Vartiaiseen, niin hänellä menee todella lujaa. Hänellä on iso koneisto takanaan ja häneen on satsattu.

    Mutta esim. Nipa yhtyeestä Dingo on heikommilal hangilla. Miehen käsi on vaurioitunut ja keikat ovat sujuneet pienten töppäilyjen parissa.

    Sinä olet terve ja sinulla on taitoa. Kokeile vaihteeksi tuottajan hommia tai tee muilel biisejä salanimellä, jos yleisö ei löydä sinua.

    pasi

  22. Tulihan tästäkin jotain aihetta pieneen suupielten nykimiseen ylöspäin. Selailin lehtiläjäni antia ja Helsingin Uutisisten viikon vanhasta painoksesta silmille hyppäsi Anssin nimi. Siellä lainattiin parin lyhyen kappaleen verran Ilta-Sanomia, jossa käsiteltiin peurakolaria. Jälkimmäinen kappale kuuluu näin:

    ”Kela ja hänen kosketinsoittajansa Saara Metsberg törmäsivät peuraan viime viikolla. Kela oli matkalla keikalta kotiin Keravalle Metsbergin kyyditsemänä.”

Roskapostin vuoksi vanhoista artikkeleista on kommentointi suljettu automaattisesti.