Anssienergiaa Länsirannikolla 17.10.2014

Kerran on tilaisuus nähdä ensin Anssin soolokeikka ja sen jälkeen vielä 40 % Kelan bändistä, tuo loistomahis on vaan käytettävä hyväkseen.

Kun kiidän keikkaa kohti luvattoman lujaa kamera välähtää  ja voin vaan aavistella millanen sakko sieltä läsähtää. Onnistun myös tumpeloimaan puuterin pieneksi möhjöksi autonpenkille ja housuilleni. Ei ny ihan menny ku Strömsössä.

Turun Bar Kuka on aivan täynnä. Keikka on myyty loppuun ennakkoon ja ovelta käännytetään useita paikalle halajavia.
Ihmispaljoudesta huolimatta fiilikset sisällä ovat hilpeän rauhaisat. Lavana on ikkunalauta, noh hyvinhän tuohon mies kitaroineen ynnä myyntipöytäkin näkyy mahtuvan.

Soundcheck, monitoria pienemmälle, laulua isommalle, jonniinmoista hienosäätöä ennen kuin Milla saa luvan olla illan ensimmäinen kappale. Miten sydämet toimii seuraavana. Pyyntöjä Kissanpäivät kappaleesta kuuluu tasaisesti.

Ennen keikkaa Anssille on esitetty useita toivebiisejä Nummela albumilta. Kuulen Anssin lavalta sanovan, et tästä syystä hän ajatteli esittää teille nyt Nummela albumin alusta loppuun, kappaleet siinä järjestyksessä, kuin ne levylläkin on.    Yleisö innostuu ajatuksesta silminnähden. Wow tämmöstä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin! Spesiaalia tosiaan. Laulaja kertoilee Nummelan ilmestyttyä harjoitelleensa sängynreunalla istuen kitaroineen koko levyn alusta loppuun ajatellen, että osaa sitten niin kuin selkäytimestä, kun tulee aika tuolta jotain esittää. Minkään muun levyn kohdalla hän ei näin ole tehnyt.

Tähän väliin lista Turussa esitetyistä : 1. Milla 2. Miten sydämet toimii 3. Kaksi sisarta 4. Mikan faijan BMW 5. Esko Riihelän painajainen 6. Puistossa 7. Kaunotar ja basisti 8. Rouva Ruusunen 9. Harhaa 10. Kissanpäivät 11. Nummela 12. Levoton tyttö 13. Karhun elämää 14. 1972 15. Uudet autot 16. Parasta aikaa

Mikä kohtalo lie ollut,kun kitarasta katkeaa kieli ja varakitara otetaan käyttöön. Nummela albumin sisältö esitetään meille nyt sitten tuolla kitaralla millä se alunalkujaankin on tehty. Tosin tuostakin kertaalleen kieli paukahtaa poikki. No kielenvaihtohan on ihan hyvää viihdykettä ja tässä kohtaa voi myös hakea lasiin täydennystä.

Anssi viihdyttää meitä tarinoiden kuinka Nummela biisi päätyi levylle viimeisenä ja koko levy sai tuosta nimensä.  ”Ilman Nummelaa levy ois voinu olla Anssi Kela Puistossa tai Anssi Kela Esko Riihelän painajainen.”

Yleisö hyvin muistaa sanat, laulaa mukana ja kertoo asiantuntevasti mikä kappale seuraavana on Nummela levyltä vuorossa, jos artistin muisti haparoisikin tää yleisö paikkaisi sopivasti. Levottoman tytön sanatkin on hallussa, Anssin miettiessä mites tää jatkuukaan osataan laulaa oikeat sanat. Katsojakunnan kiljuminen on tosin välillä korvatulppia vaativaa kaliiperia.

Jossain kohtaa kesken keikan kaikkien huomio kiinnittyy Anssin takana olevaan ikkunaan, siellä kävelykepin kanssa antaumuksella  ilmakitaroi vanha mies. Katutasolla ”ikkunalaudalla” esiintyessä näkyy myös kadulle ja kadun tapahtumat ovat artistin taustalla yleisön nähtävissä.

Rouva Ruusunen ja missään ei säästetä, kun hänet viedään etelään, johonkin lämpimään ”Fuengirolaan en säästä missään Torremolinos en säästä missään, Pärnuun en säästä missään.”

”Ja Nummelassa ei lauleta erilaisista tyyleistä kävellä vaan niistä nostalgisista hetkistä elämässä, kun tuntuu, et täytyy kävellä.” Esko Riihelän painajaista ei paljon ole esitetty, silti Anssi tuon hyvin meille kaivaa muistinsa kätköistä. Parasta aikaa biisi halutaan kuulla ja sehän meille esitetään, tosin Anssi sanoo pelänneensä, et tätä toivotaan, sillä tämä kappale on äänelle vaativa. Nähtäväksi jää kuuluuko huomenna artistin suusta pelkkää pihinää kun pitäisi niille Tamperelaisille esiintyä.

Karhunelämää kuoro osuudessa kailotetaan myös Stingiltä lainatulla tavalla perinteeksi muodostuneiden oooo ja uh uh uh loilotuksien lisäksi.

Keikka loppuu yhdentoista aikoihin jää siis mukavasti aikaa siirtyä klo 24 mennessä Turun Klubille katsomaan Petran keikka. Antti ja Villehän ne siellä lavalla näkyy soittamassa.

No olihan taas tapahtumaa toisensa perään kaks Kelaa ja kaks AK:ta yhdellä täsmäiskulla bongattu.
Kotiin yösydännä palaillessa soi mielessä vieläkin:

”Lähden Nooran kanssa ajelemaan
Hän tahtoo ajaa uutta autoaan
Sen varovasti henkiin herättää
Ulos kaupungista kiihdyttää
Sukellamme syksyn pimeyteen
Laitan levyn cd-soittimeen
Säädän ilmastoinnin kohdalleen
Miksi uudet autot tuoksuu tältä?…”

Ai että olo on kuin onnenpossulla. Maiset murheet täysin unohtui, kun sai nautiskella hyperannoksen parhautta. KIITOS!!!