Aurinkoinen torstai-iltapäivä, olen matkalla Anssin Hyvinkään konserttiin. Oulunkylän aseman parkkikselta on vartin päästä yhteislähtö ja olen ihan kohta myöhässä. Hyppään hädissäni K-junaan, jolla pääsen ainakin Pasilaan. Lysähdän ensimmäiselle istumapaikalle ja kuoriudun kaulaliinastani, sillä hikeä pukkaa, kuten yleensä keikoille juostessa.

Kolme teinipoikaa istuu samaan loossiin kanssani. He tutkivat kännyköitään ja keskustelevat Galiksesta ja Jaresta ja heidän snäpeistään. Että kuka on katsonut ja mitä siellä oli. Yksi tietää, että ne menee aina sen yhden hotellin katolle, kun siinä talossa on niiden levy-yhtiö. Toinen esittelee lippistään, sanoo että haluis ostaa samanlaisen kuin Jarella, beigen, koska valkoinen on liian massa. Katselen ikkunasta ulos ja hymyilen näille mainioille pojille.

Juna kuuluttaa pysähtyvänsä Oulunkylässä. Också samma på svenska. Åggelby. Ihanko totta? Tässäpä hyvä syy aloittaa keskustelu poikien kanssa.

M: Hei, tiiättekö pysähtyykö tää Oulunkylässä?
Pojat: Pysähtyy, joo!
M: Pakko se on kai sit uskoa, kun mun mielestä K-junat ei oo aina pysähtyneet Oulunkylässä.
Pojat: On nää… on kai… joo.
M: Hyvä. Tiiättekö muuten, että meillä on jotain yhteistä? (pojat näyttävät hämmentyneiltä) Mä kuuntelin tässä teidän juttuja. Arvatkaa vaikka jokainen jotain, niin on puuhaa matkan ajaksi!
Pojat: (Katsovat toisiaan hämmentyneinä.) Eeei, ei me osata yhtään arvata…!
M: Mäkin seuraan VilleGallea snapchatissa.
Pojat: Ai!
M: Te seuraatte sit Jareakin. Kumpi niistä on parempi?
Pojat: (Useampi alkaa vastata samaan aikaan. Ilmeisesti asiasta on eri mielipiteitä.) Jaren jutut on vähän aikuisempia ja sivistyneempiä, Galiksen lapsellisempia… (Päätämme lopulta yhdessä, että Galis on ehkä hauskempi.)
M: Oottekste käyny pelaamassa vaikka jäkistä Galiksen esimerkin mukaan?
Pojat: Eeeii… joo, tuo on! (Yksi pojista korjaa lippistään) Joo, pari kertaa.

Katselen hetken ikkunasta ja seuraava kysymys polttelee jo mielessä.

M: Te ette varmaan seuraa Anssi Kelaa snäpissä?
Yksi pojista: Mä seuraan! (Muut mutisevat jotain myös.)
M: Oho! Mä oon tässä just matkalla Anssin keikalle Hyvinkäälle.
Yksi pojista: Oikeesti?! Siistii! Siis onks sillä keikka tänään? Snäppäskö se siitä jotain?
M: Joo, se snäppäs, että sinne oli vielä muutama paikka vapaana.
Yksi pojista: Niin olikin!!
M: Se on nyt konserttisalikiertueella. Esimerkiks Savoy on jo myyty loppuun, mut muille on vielä vähän tilaa. Mä oon menossa Oulunkylään, josta mennään yhessä kavereitten kanssa autolla Hyvinkäälle. Pitää muistaa jäädä pois Oulunkylässä.

Juna lähestyy jo Oulunkylää.

M: Mä kerron teiltä terkkuja Anssille.
Pojat: Joo, kerro! Se varmaan tunteeki meiät…
M: Varmaan tuntee! Onks mitään erityisiä terveisiä?
Yksi pojista: Sä voit sanoo sille, että me ollaan soitettu meidän bändin kanssa Petri Ruususta.
M: Vautsi! Se on ihan superhyvä biisi!
Yksi pojista: Se on ihan paras!
(Juna jarruttelee asemalle ja nousen jo ylös.)
M: Oottekste kuullu Anssin ja Elastisen yhteisbiisin?
Yksi pojista: Tottakai!!!
M: No niin tietysti, te ootte ihan ammattilaisia, mahtavaa! Jatkakaa vaan samaan malliin ja hyvää kevättä!
Yksi pojista: Hyvää keikkaa!
M: Kiitti!

Keikan jälkimainingeissa unohdin tietysti kertoa Anssille tämän stoorin, mutta ehkä terkut tulevat paremmin perille tätä kautta!