Morton fest 20.8.2016 Rautalampi

| Tagit: , , | Aiheet: Yhteisö | Kirjoittaja:

Morton fest ja Rautalampi

Ensimmäistä kertaa universumissa käynnistettiin kotoisa Morton fest. Festivaalin nimi juontaa juurensa silloin parikymppisten nuorten Petri Virran ja Jarna Kaplasin halusta saada Rautalampi emäpitäjänä taas maailman kartalle. He perustivat vuonna 2010 pieneen 3500 asukkaan kylään artistit huomioon ottava, maukasta purtavaa ja hyviä musiikkielämyksiä tarjoavan ravintola Mortonin https://www.youtube.com/watch?v=YlO_8IICu2c. Baari suljettiin 2014, jolloin idea festivaalista alkoi elää. Tapahtuman eteen on tehty paljon paikallista talkootyötä ja kylä uskoo omiin yritteliäisiin nuoriin.

Anssilla oli tapahtumassa kaksi esiintymistä. Mystinen salakeikka alkoi jo klo 12 ja toinen pesti festivaalin avausesiintyjän klo 17. Ensimmäiseen settiin pystyi voittamaan liput festivaalin omiltasivuilta, Facebook kautta tai paikallisen Osuuspankin arvonnasta. Yllätys oli melkoinen, kun arpaonni osui allekirjoittaneen kohdalle. Kaveriksi pyysin toisen Yhteisön jäsenen Yks levoton tyttö, jonka muutenkin oli saapumassa tapahtumaan.

Hyvissä ajoin saavuimme Rautalammin Osuuspankin edustalle. Aurinko paistoi täydeltä terältä kylän raitilla, jonka toisella puolella oli iso hautausmaa ja kirkko ja toisella puolella keskustan rakennuksia.

Torikadulla paloauto täytti liukumarataa vedellä ja vieressä juhlittiin uuden skeittirampin avajaisia. Hodarikoju palveli nälkäisiä asiakkaitaan ja joulupukin näköinen harmaapartainen mies istui kadun varressa myymässä kanttarellisaalistaan.

Pian Jarna ilmestyikin autoineen meitä onnekkaita hakemaan. Matkasimme kahden auton letkassa vehreän Korholan kartanon pihaan. Artistin upea sininen Jaguar kiilteli auringossa. Autosta päästyämme Anssi marssikin jo kitaroineen kohti puutarhaa. Meidät nähdessään kasvoille levisi leveä hymy, eikä ilme ollut yhtään yllättynyt. Vanhojen omena- ja hedelmäpuiden puutarhanläpi laskeuduttiin joen ranntamalle, jonne oli pystytetty katettu katsomo ja Anssin esiintymisalttari .

Salakeikan setti:

  • Karhun elämää
  • Levoton tyttö
  • Mikan Faijan BMW
  • Reposaari
  • Sormus
  • Holy Diver
  • 1972

Anssille oltiin valmisteltu kysymyksiä yleisön toimesta. Me liput voittaneet olimme saapuneet ilmeisesti jonkinlaisena bonus yleisönä paikalle, jonka varsinainen yleisö koostui firman edustajista. Heissä olikin varsin värikästä väkeä, oli Karhu, Reino Helismaa, Batman ja taisi siellä joku formulakuskikin olla joukon jatkona. Olimme valmistelleet vinon pinon biisijä artistin esitettäväksi. Hieman harvinaisempaa settiä, tietenkin lyriikat tulostettuna, ettei esittäminen siihen kaatuisi. Anssilla, kun on tapana hieman unohtaa itsekirjoitaamiensa kappaleiden sanoituksia.

Nyt edettiinkin toisella tapaa. Juteltiin uran tärkeistä biiseistä, Anssin esikuvista ja Freddie Mercuryn innoittamasta esiintymisasusta ja mikkitelineestä. Anssia on aina mukava kuunnella ja tällaisissa tilanteissa lavalla ollessaan hän on hyvin puhelias. Anssi kertoi myös, että keikan jälkeen napsahtaa se toinen Anssi joka on hieman ujon ja hiljaisen oloinen kaveri. Kyse ei ole roolista lavalla vaan artisti haluaa antaa kaikkensa yleisön viihtymisen eteen ja mitä kornimmin hän esiintyy sitä enemmän yleisön saa mukaan ja viihtymään.

Parin tunnin session jälkeen, porukka otti yhteiskuvia ja Anssi jakoi nimmareita. Sen jälkeen artisti lähti nauttimaan ruokaa ennen seuraavaa rastia.

Biisilista

  • Kaksi sisarta
  • Puistossa
  • Petri Ruusunen
  • Milla
  • Mikan Faijan BMW
  • 2080-luvulla
  • Nummela
  • Rocking in the free world Olavi Uusivirta &Timo Kämäräisen kanssa
  • Levoton tyttö

Auto parkkiin jalkapallokentälle ja siitä pieni kävelymatka itse festivaalialueelle. Värikkäät nauhat opastivat aurinkoisen harjun päälle. Yk levottoman tytön kanssa siirryimme eturiviin pitämään paikkaa, kun muu väki nautti juotavasta anniskelualueilla. Kuormalavoista ja aurinkovarjoista oli rakennettu pienet sohvat anniskelualueen reunalle, josta oli hyvät näkymät lavalle. Setin pärähtäessä käyntiin oli lavan edustalla mukavasti väkeä.

Anssi ilmoitti, että soitettuaan Kaksi sisarta, että settilista oli avoin  biisi ehdotuksille. Aikamoisen huutomyrskyn alkoi heti tuosta ilmoituksesta ja artistilla työ erottaa toiveet toisistaan. Myös Reposaarta huudettiin tälläkin keikalla, johon me innolla osallistuimme. Anssi hymyili leveästi ja sanoi että ”tuota kappaletta ovat vain harvat kuulleet”.

En muista minkä biisin kohdalla tuo G-kieli meni poikki. Niin oli käynyt jo aiemmin salakeikalla. Anssi kertoi tuolloin, että muuten hänellä on muuten hyvin varakieliä mukana, mutta juuri tuota G:tä on vain enää yksi jäljellä. Sitten meni se viimeinenkin G. Nyt pyydettin Olavi Uusivirralta apua joka pian riensikin lavalle. Hän antoi oman kitaransa lainaan, jona aikana kieli vaihdettaisiin. Kaikki olisi mennytkin hyvin ellei tappi joka kitaran alapäässä pitää kieltä kiinni olisi jäänyt Anssi taskuun. Kämäräisen Timo tuli iloisen värisissä haalareissaan tappia hakemaan ja kielenvaihto operaatio jatkui vielä yhden biisin verran.

Yksi ilahduttavimmista ohjelmanumeroista oli saada Anssin seuraksi lavalle Olavi Uusivirta ja Timo Kämäräinen laulamaan Rocking in the free worldin.  Kappaletta oli kuulemma harjoiteltu vain kerran ja muutenki useimmiten esitetty joko kotimaisella kielellä, jos ollenkaan.

Setin loppupuolella aurinko meni pilveen ja Levottoman tyttö kappaleen kohdalla alkoi tihuttamaan vettä. Pieni vesisade ei tietenkään keikkakokemusta himmennä. Anssi sai settinsä loppuun, jolloin taivas todella repesi ja ihmiset hakeutuivat suojaan. Sadetta kesti jonkin aikaa. Timon pedaalilauta kastui pahasti, vaikka porukamme yrittikin viitilöidä pelastamaan soittovehkeet sateelta. Anniskelualueella seisoskelimme pahimman kuuron ajan, ja välillä varjon alla, mikä ei todellisuudessa tihkutti vettä läpi. Kesä on kuitenkin kesä ja kuivattaa sen minkä kastelee. Pian oli kuitenkin allekirjoittaneen aika siirtyä vapaaehtoisesti työvuoroon.

Työntuoksinassa ehdin kuitenkin hieman nauttimaan Pelle Miljoonan ja United huikeasta rock showsta ja Olavin setin energisyydestä. Olavi on aina yhtä energinen sähköjänis ja keikoilla voi tapahtua mitä vaan. Viimeisenä kuulin Olavin pyynnön tiivistää rivejä, crowd surffausta ilmeisesti tiedossa Ihan setin loppuun asti en jaksanut olla. Aherruksesta palkkioksi saamani kuuma pizza, kurniva vatsa ja usean tunnin touhuamisen jälkeen pysähtyminen pakottivat vetäytymään aittamajoitukseen.  Matkasin majoitukseeni täydellisen Superkuun loimottaessa taivaalla,valaisten kauniin Rautalammin maisemat.

 

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.